Onko ilmastotiede pseudotiedettä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Useat taloustieteilijät ovat varsinkin viimevuosina tunnustaneet, ettei taloustiede ole itseasiassa tiedettä vaan suuri joukko teesejä joita yritetään todistaa tieteellisesti ns. elävässä elämässä. Useat taloustieteelliset "tosiasiat" eivät kestä reaalimaailman testiä.

Onko ilmastotieteelle käymässä samoin?

Mielestäni sekä ilmaston lämpenemistä puoltavissa että kieltävissä tutkimuksissa löytää erittäin paljon aineksia vastapuolelle kritisoitavaksi. Tutkimusten luotettavuuskin on varsin kyseenalaista. Miten uskottavia ovat esim tiedot menneiden aikakausien Co2 määristä maapallolla? Entä lämpötilat? Auringon valon aktiviteetti? Auringon pilkut? Puun lustotutkimusten luotettavuus?

Erityisen epäilyttävää on yhdistellä täysin eri menetelmillä suoritettuja tutkimuksia eri aikakausista.

Keskustelua.

Kommentit (4)

Vierailija

Tässä joitakin esimerkkejä:

1. Lämpötilan mittausmenetelmien erillaisuus eri aikoina. Voidaanko luotettavasti eri menetelmillä saatuja tuloksia yhdistää?

2. Co2 osuus nyt ja ennen. Mitä tieteellistä näyttöä on siitä, että Co2 osuus olisi pysynyt tasolla 270-290 kymmenien vuosituhansien aikana ennen "nykyistä nopeaa kasvua".

3. Auringon aktiviteetti ja sen korrelaatio lämpötilaan. Miksei 1960-luvun sykli näkynyt korkeina keskilämpötiloina maapallolla vaan pikemminkin viilenemisenä? Onko vaikutus mahdollisesti tulossa vasta pitemmällä aikavälillä? Onko tästä todisteita?

4. Puiden vuosilustot. Miten ne eliminoivat muut vaikutukset kuin lämpötilan?

Sekä Totuuden Koulukunnan että epäilijöiden edustajat perustelevat kantojaan usein tieteellisesti kyseenalaisten tutkimusten perusteella. Samoin on aika hämmästyttävää, että tietyissä tapauksissa he käyttävät kyseenalaisia tutkimuksia silloin kun ne näyttävät antavan heidän haluamansa lopputuloksen.

Vierailija

Otetaan siis käsiteltäväksi aluksi tuo lämpötilan mittaaminen. Kuten on aiemmin jo mainittu maapallolla olevien maanmittausasemien määrä on vaihdellut tilastoitujen mittausten aikana 500-7000 välillä. Viime vuosina mittauasemia on karsittu ja osa - varsinkin alikehittyneissä maissa - on aika heikossa jamassa. Tulosten luotettavuus on kyseenalaista.

Satelliittimittaukset ovat siten näihin menetelmiin verrattuna luotettavia. Mutta mittaukset alettiin tilastoida vasta 1970-luvulla (MSU v. 1979), jolloin ainakin tutkimustulosten perusteella päättyi viimeisin "global cooling" jakso. Nyt on sitten kiistanalaista se kuinka hyvä vertailukohta 1970-luvun puoliväli on nykyiseen ajankohtaan verrattuna. Mistä varmuudella tiedetään, että maapallon keskilämpö laski n 0.2 astetta v. 1940-1975 välillä? Entä jos kaupungistuminen antoi jopa liiankin pienen pudotuksen 1930-luvun lämpimään jaksoon verrattuna.

Ja miten mittausasemien poistuma (n. 5000 II maailmansodan jälkeen) on vaikuttanut tulosten luotettavuuteen? Se tiedetään, että yli 20 USA:n osavaltiossa on tilastotietoa siitä, että 1930-luvulla oli korkeammat keskilämmöt kuin vuosituhannen vaihteen ajanjaksolla. USA:n maanmittausasemia pidetään yleisesti parempina kuin monilla muilla alueilla toimivia.

Global Historical Climatology Network -tietokanta 1979-2006

MSU-satelliittimittaustulokset 1979-2006

Satelliittimittaus antoi siten n. 0.3 astetta vähäisemmän lämpenemistuloksen kuin GHCN.

Ja sitten GHCN-tietokanta "global cooling" ajanjaksolta 1940-1976.

MILLAISEN TULOKSEN OLISI SATELLIITTIMITTAUS ANTANUT SAMALTA AIKAJAKSOLTA?

Vierailija

Menneiden aikojen ilmastoa mallinnetaan epäsuorien eli proksitietojen avulla. Proksitietoja ovat esim. puiden vuosilustot, soiden turvekerrokset, jäätiköiden kerrokset, järvien sedimenttikerroksien piilevät ja siitepölyt jne. Maapallon asema kiertoradalla ja maapallon kallistuskulma, jotka vaikuttavat ilmastoon, pystytään laskemaan matemaattisesti sekä eteen- että taaksepäin.

Ilmasto ja sen muuttuminen ovat tyypillinen tieteenala, jossa amatöörit luulevat olevansa asiantuntijoita. Suosittelen tutustumista ilmastonmuutostutkimukseen ja sen menetelmiin. Esimerkiksi vuosilustotutkimus on antanut 10 000 viime vuoden ajalta täysin yhtäpitäviä tietoja ilmastosta sekä Pohjois-Amerikan mantereelta että Euroopasta. Suuresta aineistosta saadaan ilmastotiedot esiin matemaattisesti aineistoa käsittelemällä.

Vierailija

Lämpötilan suhteen kiistanalaisuus on ilmeisen jatkuvaa. Kuitenkin hämmästyttävämpää on se miten köykäisin perustein George Callenderin v. 1958 tutkimus Co2:n osuuden kasvusta ilmakehässä on hyväksytty - varsinkin tiedemaailman ulkopuolella. Hämmästyttävää on kuitenkin myös se, miten jopa skeptikot (kuten Lindzen) ovat hyväksyneet vastaavat teesit.

Kuitenkin esim. Giles Slocum päätyi tutkimuksissaan 1950-luvulla hyvin erillaisiin tuloksiin kuin Callendar. http://docs.lib.noaa.gov/rescue/mwr/083 ... 0-0225.pdf

HAS THE AMOUNT OF CARBON DIOXIDE IN THE ATMOSPHERE CHANGED
SIGNIFICANTLY SINCE THE BEGINNING OF THE TWENTIETH CENTURY?
GILES SLOCUM
U. S. Weather Bureau, Washington, D. C.

Zbigniew Jaworowski on myös tutkimuksissaan päätynyt tuloksiin, joiden mukaan nykyiset muutokset CO2 osuudesta ilmakehässä eivät oleellisesti poikkea aiemmista muutoksista menneillä vuosisadoilla esim. viimeisen jääkauden jälkeen.
http://www.warwickhughes.com/icecore/IceCoreSprg97.pdf

Jokin aika sitten Jaworowski kuitenkin aiheellisesti kritisoi skeptikkoja siitä, että nämä näyttävät itsekin uskovan tietoja Co2:n osuuden kasvusta vaikka tutkimustuloksest olisivat tieteellisesti hyvin kiistanalaisia:

ICE-CORE DOUBTS: SKEPTICS NOT SKEPTICAL ENOUGH

Ice-core expert, Prof. Zbigniew Jaworowski [jaworo@clor.waw.pl] writes from Poland below in answer to the following question: "Given the capability of the biosphere to absorb a surplus of CO2 as small as the human contribution, why do most AGW skeptics go along with the assumption that humans are wholly responsible for the rise in atmospheric CO2 in the last 150 years?".

It seems that they did not spend enough time to peruse in-depth the glaciological papers on CO2, and the original papers on the carbon cycle. They rather glanced over the photos, figures, tables, and read mostly abstracts and conclusions, which tell that for the past >500,000 years almost always "atmospheric" CO2 levels were lower than 290 ppmv, even in periods when the surface temperature was higher than now.

The sceptics credulously accepted the glaciologists' claim that the proxy CO2 determinations in the ice cores, are not proxies but rather direct measurements of this gas in the original ancient atmospheric air, trapped in the allegedly closed system of ice, miraculously not changed by brutal drilling procedures, and tens of physical and chemical processes in the ice sheets and in the ice cores, to say nothing of the liquid water present in the cold Antarctic ice.

Professori Beckin melko tuoreiden tutkimustulosten mukaan Jaworowskin skeptisyydelle Co2:n suhteen näyttää olevan katetta.

Co2:n määrän kehitys on siten tieteellisesti kiistanalainen asia. Ei ole näet tieteellisesti todistettu, että ennen teollista vallankumousta oli Co2 pysynyt tasolla 270-290 ppmv. Callendar poisti omista tutkimuksistaan kaikki tulokset jotka näyttivät yli 350 ppmv arvoja ja melkein kaikki yli 325 ppmv:n tulokset. Callender ei edes viitsinyt tutkia kaupunkien ja maaseudun Co2 osuuksien eroja - ainakaan ne eivät näy hänen tutkimustuloksissaan.

Maapallon lämpötilan mittaustulokset antavat metodeista riippuen hyvin erillaisia tuloksia. Ja näin näyttää tapahtuneen myös hiilidioksiidin määrien tutkimuksissa.

Uusimmat

Suosituimmat