CAT5

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Onko raatilaisilla näkemystä LAN-verkkojen käyttämisen tasosta. Siis kapasiteetin käyttämisestä. Nykypäivänä LAN-verkkoja uudistetaan kiivaasti CAT5-tasosta CAT6-tasoon. Mitä merkitystä tuolla on esimerkiksi hallinnolisella puolella? Tekeekö ATK-vastaava itseänsä tärkeäksi tuolla operaatiolla vai mistä on kyse?

Väite: CAT5-verkojen kapasiteetista ei ole koskaan käytetty kuin promille. Jos sitten onkin vähän enempi, niin yksi laitos tuhannesta on käyttänyt kapasiteettia oikeasti edes hiukan enemmän ja silloinkin tilapäisesti.

Miksi siis tuplata tuollaisten verkkojen siirtokyky?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (97)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Onko raatilaisilla näkemystä LAN-verkkojen käyttämisen tasosta. Siis kapasiteetin käyttämisestä. Nykypäivänä LAN-verkkoja uudistetaan kiivaasti CAT5-tasosta CAT6-tasoon. Mitä merkitystä tuolla on esimerkiksi hallinnolisella puolella? Tekeekö ATK-vastaava itseänsä tärkeäksi tuolla operaatiolla vai mistä on kyse?

Väite: CAT5-verkojen kapasiteetista ei ole koskaan käytetty kuin promille. Jos sitten onkin vähän enempi, niin yksi laitos tuhannesta on käyttänyt kapasiteettia oikeasti edes hiukan enemmän ja silloinkin tilapäisesti.

Miksi siis tuplata tuollaisten verkkojen siirtokyky?

Cat 5:lla maksimi tiedonsiirtonopeus on 100 Mbit/s. Cat5e:llä onnistuu muistaakseni noin 90%:ssa tapauksissa myös 1 Gbit/s. Cat 6:lla 1 Gbit/s.

Palvelimien välisissä yhteyksissä ja esim. varmistuksissa, työasemien käyttönotossa verkosta ladattavien ohjelma-asennusten vuoksi kaistaa tarvitaan ajoittan reilusti.

Jos lataa 1 Mbit/s nopeudella verkosta, niin silloin Cat5:sen maksimista 100 Mbit/s nopeudesta on jo käytetty 1%.

Suuria nopeuksia tarvitaan käytännössä vain suurien tietomäärien nopeaan siirtoon. Esim. 200 MB:n kokoisen tiedoston siirtoon menee 100 Mbit/s yhteydellä noin 20 s, kun sama siirtyy gigaisella jo noin parissa sekunnissa. Todellisuudessa pullonkaulaksi saattavat syntyä kiintolevyt.

Uudessa kaapeloinnissa itse kaapelin osuus on pieni. Työ maksaa eniten. Siksi on järkevää verkottaa 1 Gbit/s nopeuteen yltävä kaapelointi. Itse verkotin juuri talooni muutaman sata metriä Cat5e:tä - oli hieman edullisempaa, kuin Cat 6, ja itse kun tein, en tällä kertaa laskenut työlle mitään. Tuntuu 1 Gbit/s toimivan hyvin. Tulevaisuudessa, kun hankin tallentavan digiboxin, niin voin siirrellä tallenteita nopeasti koneelta toiselle. Esimerkiksi DVD:n sisältö 7000 MB kestää siirtää 100 Mbit/s noin 700 s, kun sama gigaisella vie 70 s.

Yrityksissä verkot ovat yleensä puumaisia, jolloin kaistanleveyden tarve kasvaa eksponentiaalisesti lähestyttäessä palvelinfarmia. Kytkinten välille tarvitaan usein jopa useita 1 Gbit/s yhteyksiä (yhdistettynä).

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005

tuskin ne sitä kaapelointia rupeaa uusimaan ihan turhan päiteen, kyllä sille hommalle sen verran hintaa tulee että tarvettakin luulisi olevan jos hommiin ryhdytään

mutta eikös CAT5 ollut noin 100 meganen ja CAT6 giganen

edit volitans ehtikin jo epäilykseni varmistaa ennenkuin itse kerkesin niitä esittämään

Vierailija

Kun pistetään näitä lukuja tavallisen käyttäjän perspektiiviin:

1 Mbit = 128 kt/s

100 Mbit = 12,5 Mt/s

1 Gbit = 131 Mt/s

Luvut heittävät hieman, riippuen siitä mitä määritelmää gigasta ja megasta käytetään. Sanotaan että ne ovat noin suurinpiirtein oikein.

Kiintolevyjen luku- ja kirjoitusnopeudet liikkuvat 50 - 100 Mt/s tienoilla. RAID- järjestelmistä luku onnistuu usein paljon nopeamminkin. Keskusmuistiin toki tieto siirtyy niin liukkaasti kuin putkesta tulee.

Tavallisen käyttäjän kannalta gigabitin verkon päässä oleva kiintolevy on yhtä nopea käyttää kuin koneen oma levy. Siihen tällä verkkouudistuksella tähdätään. Useimmat nykyiset emolevyratkaisut osaavat käynnistää käyttöjärjestelmän verkkolevyltä, joten paikallista kiintolevyä ei edes välttämättä tarvi.

Vierailija

Normaalissa fast ehthernetissä käytetään johdosta vain kahta paria - oli kaapeli sitten mitä kissaa vaan (5/5e/6). Johdossahan (UTP) kulkee 4 kierteistä paria, eli 8 johdinta. Näistä 'normaalisti' käyteään siis vain kahta sekä 100BASE-TX:ssä että 1000BASE-TX:ssä. 1000BASE-TX on enemmän ronkeli kaapelin laadulle - mutta normaaleissa kotioloissa ei mitään ongelmia pitäisi olla 5 tai 5e kaapelilla.

1000BASE-T taas käyttää kaikkia 4 paria - silloin riittää huonompilaatuinenkin kupari. Eli ei ole tarvetta uusille kuparivedoille tai kalliille CAT 6 kaapelille.

Kuluttajalle on monesti epäselvää onko se gigainen T vai TX.

Ennemminkin gigabittinopeuksissa muodostuu ongelmaksi tiedon lähetys/tallennus, kuin sen varsinainen siirto.

Omien kokemuksieni mukaan GbE on verrattuna vastaavaan FE-yhteyteen 2-4 kertaa nopeampi tiedonsiirroissa. Jos putki halutaan punaiseksi, niin silloin tarvitaan jo oikeasti nopeita levyjärjestelmiä ja toimivaa verkkorautaa.

Niin. 10GBASE-T lentää myöskin tavallisessa CAT6 kaapelissa...

Vierailija
Veikko
Tavallisen käyttäjän kannalta gigabitin verkon päässä oleva kiintolevy on yhtä nopea käyttää kuin koneen oma levy.
No ei nyt ihan, mutta kevyessä käytössä kyllä.
Veikko
Siihen tällä verkkouudistuksella tähdätään. Useimmat nykyiset emolevyratkaisut osaavat käynnistää käyttöjärjestelmän verkkolevyltä, joten paikallista kiintolevyä ei edes välttämättä tarvi.
Mulla on sellainen visio, että suurissa firmoissa mennään pian takaisin päätteiden suuntaan. Kaikki perustyöasemat sisältäisivät vain haihtuvaa muistia ja käyttis ladattaisiin bootissa jollain RISsin tapaisella systeemillä. Boottauksen jälkeen henkilökohtaiset asetukset ladattaisiin verkosta esim. ADn tapaisella käyttäjätietokannalla. Tallennukset tehtäisiin kaikki verkkoon tai omalle siirrettävälle medialle (USB-muisti, CD-R, DVD-R jne.)

Helppo päivitettävyys ja konetta ei saisi millää solmuun, kun joka boottauksessa olisi taas puhdas pöytä.

Edellyttäisi vain sitä, että konekanta olisi suunnilleen samanlaista.

Gigabitin linkkejä käytetään yleensä trunkkilinkeissä, jolloin niiden nopeudesta on todellista hyötyä muulloinkin kuin silloin kun ladataan suuria tiedostoja.

Vierailija
Veikko
Kun pistetään näitä lukuja tavallisen käyttäjän perspektiiviin:

1 Mbit = 128 kt/s

100 Mbit = 12,5 Mt/s

1 Gbit = 131 Mt/s

Luvut heittävät hieman, riippuen siitä mitä määritelmää gigasta ja megasta käytetään. Sanotaan että ne ovat noin suurinpiirtein oikein.

Kiintolevyjen luku- ja kirjoitusnopeudet liikkuvat 50 - 100 Mt/s tienoilla. RAID- järjestelmistä luku onnistuu usein paljon nopeamminkin. Keskusmuistiin toki tieto siirtyy niin liukkaasti kuin putkesta tulee.

Tavallisen käyttäjän kannalta gigabitin verkon päässä oleva kiintolevy on yhtä nopea käyttää kuin koneen oma levy. Siihen tällä verkkouudistuksella tähdätään. Useimmat nykyiset emolevyratkaisut osaavat käynnistää käyttöjärjestelmän verkkolevyltä, joten paikallista kiintolevyä ei edes välttämättä tarvi.

Tämmöistä usein saa lukea. In-real-life:
Kovalevyn nopeus jää n. 20 megaan sekunnissa, gigaverkko ei suinkaan ole 10 x nopeampi kuin 100 megainen, vaan n. 3-4 x eli tuommoiset 15 megatavua sekunnissa, CAT5 kaapelilla saa gigabitin yhteyden jne

Vierailija
ilesoft
Mulla on sellainen visio, että suurissa firmoissa mennään pian takaisin päätteiden suuntaan. Kaikki perustyöasemat sisältäisivät vain haihtuvaa muistia ja käyttis ladattaisiin bootissa jollain RISsin tapaisella systeemillä. Boottauksen jälkeen henkilökohtaiset asetukset ladattaisiin verkosta esim. ADn tapaisella käyttäjätietokannalla. Tallennukset tehtäisiin kaikki verkkoon tai omalle siirrettävälle medialle (USB-muisti, CD-R, DVD-R jne.)

Helppo päivitettävyys ja konetta ei saisi millää solmuun, kun joka boottauksessa olisi taas puhdas pöytä.

Edellyttäisi vain sitä, että konekanta olisi suunnilleen samanlaista.

Mun edellisessä työpaikassa oli toi systeemi. Koneissa ei ollu kovalevyjä. Tyhmä pääte on niin halpa, että ihme ettei niitä käytetä enempää. Se on sitäpaitsi älyttömän kestävä ja hiljanen kone kun siinä ei oo levyasemia hajoamasssa, meluamassa ja kuumentamassa konetta.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

On huomattava, että verkon tarvitsema nopeus ei määrity kahden koneen välisestä liikenteestä. Normaalisti useampia tyäasemia on kiinni samassa kytkimessä - näitä on tyypilliesesti 8, 12, 24 tai 48. Kytkimestä on kuitenkin usein vain yksi yhteys ylemmäs, kohti palvelimia. Näin runkoyhteydeltä vaaditaankin jo huomattavasti enemmän. Pikaisella laskutoimituksella voi arvioida, kuinka paljon kapasiteettia tarvitaankin firmassa, jossa on vaikka 5000 työntekijää - kaikkien tulee kuitenkin päästä samalle e-mail palvelimille muista ohjelmista puhumattakaan.

Oikeastaan typerintä, mitä verkon rakentamisessa voi tehdä, on tinkiä kaapeloinnissa. Useimmat ohjelmat toimivat hyvin, kun verkkokin on kunnossa, mutta jos on ongelmia verkossa, niin ohjelmat alkavat sekoilla - niitä kun ei ole jaksettu useinkaan ohjelmoida varautumaan verkon häiriöihin.

Ihnottavimpia ongelmia ovat radiohäiriöistä johtuvat ongelmat, jotka ilmaantuvat satunnaisesti - ja tietenkin silloin, kun vikaa yritetään etsiä, kaikki toimii. Jos verkoksi päätetään hankkia esim. Cat5e, niin ei riitä, että kaapeli ja liittimet ovat 5e:tä, itse kokonaisuus pitää vielä mitata, että se täyttää stantardin vaatimukset - usein tämä unohdetaa ja yhdestä väärin kiinnitetystä liittimestä voi tulla kalliit kustannukset.

Tiedän itse monta tapausta, joissa verkkokaapeloinnista on aiheutunut suuria laskuja - päällimmäisenä tulee mieleen eräs pääkaupunkiseudun kaupunki.

Usein näkee käytettävän suojattua kaapelia STP:tä (Shielded Twisted Pair) - kuvitellaan, että se on parempaa. Ongelma vain tulee siinä, jos vaippaa ei saadakaan kunnolla maadoitetuksi (väärät liittimet tms.): Nyt vapaana oleva vaippa toimiikin antennina ja häiritsee tehokkaasti dataliikennettä.

Verkko kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnnitella myös vikasietoiseksi siten, että eri pisteiden välillä on vaihtoehtoisia yhteyksiä. Hyvä ja laajalti tuettu tekniikka on STP (Spanning Tree Protocol), jolla saadaan puumainen verkko, jossa on varalla blokattuja yhteyksiä, jotka otetaan automaattisesti käyttöön jonkin verkon osan vikaannuttua. Uudempi ja nopeampi versio samasta on "Rapid" versio (RSTP). On myös valmistajakohtaisia vikasietoisuutta, sekä suorituskykyä parantavia teknologioita.

Jos verkkoa rakennetaan muualle kuin kotiin, on syytä todella varmistua verkon toimivuudesta. Ei riitä, että verkko tuntuu toimivan, sillä se Murphyn lain mukaan alkaa takkuilemaan juuri silloin, kun siitä on eniten haittaa.

Eräs usein unohdettava asia on säästäminen valokuiduissa. Valokuidut eristävät samalla verkon osat toisistaan galvaanisesti. Näin esim. ukkonen ei kaada koko verkkoa. Eräässä firmassa säästettiin kaivamalla Cat5 kaapeli putkessa tehtaasta toiseen noin 30 metrin matka. Ukkonen kuitenkin iski kaapeliin jo heti seuraavana kesänä. Toimitusjohtaja ajatteli, että laitetaan uusi kaapeli - eihän ukkonen iske samaan paikkaan uudelleen. Paitsi, että iskee ja iski: Heti seuraavana kesänä. Taas suli kaapeli, paloi verkkokortit ja vaihdettiin palvelinta - ja päätettiin investoida valokuituun.

Valokuituahan laitetaan usein pelkästään yli 100 m pitkille yhteyksille (Ethernetin maksimi pituus kuparilla).

Vierailija

Konesalin puolella nopeutta ei ole koskaan liikaa. Työasemien vonkumat tiedonsiirtonopeudet esim. 100 kpl 100 Mb työasemia vaativat jo palvelinverkon tarjoavan 10 Gb. Lisäksi ulkoiset levypakat ja palvelimien keskinäinen tiedonsiirto on oltava mahdollisimman nopeaa, jotta se ei muodostuisi pullonkaulaksi isossa verkossa.

Ammattitaito verkon suunnittelussa kytkimineen on avainasia, jossa ei kannata säästää.

Kun kytkimet ja työasemat tehostuvat tekniikan kehittyessä jatkuvasti, tarvitaan siellä konttorin alimmassa kerroksessa rutkasti vääntöä ja hyvää verkkosuunnittelua, ettei pullonkauloja muodostu.

CAT6 on kohta arkipäivää ja palvelinklusterit keskustelevat keskenään valokuiduilla.

Miksi ostaa kohta vanhentuvaa tekniikkaa, kun uusi ei ole järin paljon kalliimpaa ja serveeraa paremmin. Tosin vanhoissa verkoissa on tuhottomasti pullonkauloja, jotka ammattimaisesti korjaamalla verkko elää CAT5:lla hienosti vielä pitkään.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Eli?...

Kyläkirjastoon CAT6-verkkoa vanhan 5-verkon tilalle. Onhan siinä sitten vääntöä 5000 toimihenkilön jutuille. Muttakun siellä on se yksi vakituinen. No onhan tietenkin se mummopääte. Eli kuutosta sen olla pitää.

No tietenkin on kaupungissa myös pääkonttori. Siellä hääräilee keskimäärin päätteen ääressä 3 henkilöä. Milloin tahansa on 5000 henkilön tarve. Ottavat ja tallentavat levyasemille millisekunnissa kymmenen kertaa työpäivän aikana A4-kokoisen Excel-taulukon tai jopa 2 aanelosta harvaan kirjoitettua pöytäkirjaa. Mainiota; isolle fontille tarvitaan isosti vääntöä. Kuutoseen kannatti panostaa ja purkaa huono viitonen poies.

Myös on kätevää, että rauta on mustaa ja nopeata. 3 GHz tarvitaan tietenkin 2-sivuisten pöytäkirjojen päivittämiseen. Ja päivitys vuoden välein siis niille raudoille. Vanha rauta pakataan kontteihin ja viedään tietoturvafirmaan, jossa sijoitetaan suuren magneetin sisälle. Onhan budjetissa atk-tili, jota kuuluu käyttää etteivät määrärahat kutistu seuraavana vuotena.

Missä järjen valo?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Eli?...

Kyläkirjastoon CAT6-verkkoa vanhan 5-verkon tilalle. Onhan siinä sitten vääntöä 5000 toimihenkilön jutuille. Muttakun siellä on se yksi vakituinen. No onhan tietenkin se mummopääte. Eli kuutosta sen olla pitää.

No joo - järki pitää silti säilyttää. Jos vanha verkko pitää syystä tai toisesta purkaa, niin sitten toki Cat6:sta, mutta jos tarkoituksena on vain vaihtaa toimiva Cat5-verkko Cat6:ksi, voidaan perustellusti kysyä, että onko tuollaisen hankkeen eteenpäinvetäjillä ns. "kaikki kotona".

Vierailija
acedia

Tämmöistä usein saa lukea. In-real-life:
Kovalevyn nopeus jää n. 20 megaan sekunnissa, gigaverkko ei suinkaan ole 10 x nopeampi kuin 100 megainen, vaan n. 3-4 x eli tuommoiset 15 megatavua sekunnissa, CAT5 kaapelilla saa gigabitin yhteyden jne

Aika heikot on levyjärjestelyt jos vain 20 megaan kykenee Tietysti pitää myös huomioida että luku ja kirjoitusoperaatiot ovat kaksi asiaa erikseen, mutta kyllä kirjoituskin on aikalailla 20 megaa korkeampaa uusissa kovalevyissä nykyään, puhumattakaan sitten mitä erikoislevyillä tai esimerkiksi raidilla saadaan aikaiseksi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat