Paine ja veden kiehuminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olin Mount Everestin huipulla kokkaamassa retkueellemme sapuskaa. En saanut perunoita kypsiksi, vaikka keitin niitä kiehuvassa vedessä tuntitolkulla. Revohka joutuikin sapuskoimaan ilman tuppiperunoita. Ei hyvä.

Mutta se kysymys.
Oletan, että ympäröivän paineen mukaan nesteen kaasuuntumispiste vaihtelee.
Miten paine aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen vaihtelua?

Toinen vaihtoehtokysymys.
Oliko tämä kysymys ihan puuta heinää?

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija
markent
Olin Mount Everestin huipulla kokkaamassa retkueellemme sapuskaa. En saanut perunoita kypsiksi, vaikka keitin niitä kiehuvassa vedessä tuntitolkulla. Revohka joutuikin sapuskoimaan ilman tuppiperunoita. Ei hyvä.

Mutta se kysymys.
Oletan, että ympäröivän paineen mukaan nesteen kaasuuntumispiste vaihtelee.
Miten paine aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen vaihtelua?

Toinen vaihtoehtokysymys.
Oliko tämä kysymys ihan puuta heinää?


Ensiksi: En usko että olit siellä kokkaamassa

Toiseksi: Kuvitellaan että uskon.

Mount Everestin huipulla ilmanpaine on kai jotain 300 mbar. Jos paine on tätä luokkaa, niin vesi kiehuu jo n. 70°C. Ei siis ihme, ettei potut kypsy.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Kale
markent
Olin Mount Everestin huipulla kokkaamassa retkueellemme sapuskaa. En saanut perunoita kypsiksi, vaikka keitin niitä kiehuvassa vedessä tuntitolkulla. Revohka joutuikin sapuskoimaan ilman tuppiperunoita. Ei hyvä.

Mutta se kysymys.
Oletan, että ympäröivän paineen mukaan nesteen kaasuuntumispiste vaihtelee.
Miten paine aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen vaihtelua?

Toinen vaihtoehtokysymys.
Oliko tämä kysymys ihan puuta heinää?


Ensiksi: En usko että olit siellä kokkaamassa

Toiseksi: Kuvitellaan että uskon.

Mount Everestin huipulla ilmanpaine on kai jotain 300 mbar. Jos paine on tätä luokkaa, niin vesi kiehuu jo n. 70°C. Ei siis ihme, ettei potut kypsy.

Hmm.. Onnistuisiko alkoholin tislaus huoneenlämmössä alipaineella. Ei tulisi niin paljon savuakaan

Vierailija
David
Kale
markent
Olin Mount Everestin huipulla kokkaamassa retkueellemme sapuskaa. En saanut perunoita kypsiksi, vaikka keitin niitä kiehuvassa vedessä tuntitolkulla. Revohka joutuikin sapuskoimaan ilman tuppiperunoita. Ei hyvä.

Mutta se kysymys.
Oletan, että ympäröivän paineen mukaan nesteen kaasuuntumispiste vaihtelee.
Miten paine aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen vaihtelua?

Toinen vaihtoehtokysymys.
Oliko tämä kysymys ihan puuta heinää?


Ensiksi: En usko että olit siellä kokkaamassa

Toiseksi: Kuvitellaan että uskon.

Mount Everestin huipulla ilmanpaine on kai jotain 300 mbar. Jos paine on tätä luokkaa, niin vesi kiehuu jo n. 70°C. Ei siis ihme, ettei potut kypsy.




Hmm.. Onnistuisiko alkoholin tilaus huoneenlämmössä alipaineella. Ei tulisi niin paljon savuakaan

Alkoholin tilaus vai tislaus?
Jos kyse on tislaamisesta, se kyllä onnistuu, etuastiaa joutuu tietysti jäähdyttämään jäähauteella, että kippoon jää jotain.
Myös sublimoituminen tapahtuu alipaineella alemmassa lämpötilassa.
Alipainetislausta käytetään yleensä kun yhdiste kuumuuden takia muuten hajoaisi tislattaessa.
Jos Markent haluaa perunat kypsäksi vuoren huipulla, kannattaa käyttää painekattilaa.

Vierailija
David
Hmm.. Onnistuisiko alkoholin tislaus huoneenlämmössä alipaineella. Ei tulisi niin paljon savuakaan

TILAUS varmaan onnistuisi, vaikkakin sen alipaineen järjestäminen voi olla hiukan vaikeaa. Tislauksessa taas on se pulma, että alkoholia pitäisi lopuksi jäähdyttää alle huoneenlämmön, jotta höyrystyneen alkoholin saisi taas nesteeksi. Tai onnistuisikohan tuo painetta nostamalla? Ainkin laitteisto olisi hankala...

Vierailija

Paine sinällään ei aiheuta lämpöä.
Paineen muuttuminen nesteen ympärillä aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen muuttumista.
Sanokaa, jos olen väärässä (tieremiäs)
Siis: Mikä fysikaalinen tekijä aiheuttaa tuon tapahtuman?

Vierailija
markent
Paine sinällään ei aiheuta lämpöä.
Paineen muuttuminen nesteen ympärillä aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen muuttumista.
Sanokaa, jos olen väärässä (tieremiäs)
Siis: Mikä fysikaalinen tekijä aiheuttaa tuon tapahtuman?

Paine "työntää" nestette "kasemmaksi". Kun paine "helpottaa", niin lämpöliikkeessä olevilla nestemolekyyleillä on helpompi homma irtautua nesteestä kaasumolekyyliksi (sama molekyyli).Tapahtuu siis höyrystymistä.

Vierailija

Mount Everestin huipulla ilmanpaine on kai jotain 300 mbar. Jos paine on tätä luokkaa, niin vesi kiehuu jo n. 70°C. Ei siis ihme, ettei potut kypsy.[/quote]

Kyllä potut kypsyy Mnt. Everestilläkin, mutta keitto-aika on 27 tuntia

Vierailija

Hienoa Kale.
Noin yksinkertaistako se onkin ja minä olen tuota mokomaa asiaa pohtinut vuosikymmeniä - silloin tällöin.
Tuo vastaus minulle riittää.
Kiitos!

Vierailija
markent
Hienoa Kale.
Noin yksinkertaistako se onkin ja minä olen tuota mokomaa asiaa pohtinut vuosikymmeniä - silloin tällöin.
Tuo vastaus minulle riittää.
Kiitos!

Eipä kestä!

Voisi asian ilmaista tieteellisemminkin, mutta yritin olla kansantajuinen.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Hmm... Suurin piirtein samoin olen minäkin tuon asian ymmärtänyt...

Kunnes kuulin väittämän että oppikirjoissa opetetaan nesteen pinnasta lähtevän kaasumolekyylejä pelkästään siksi koska ilmamolekyylien vetovoima vetää niitä puoleensa.

Menin tästä hämilleni. Sillä eikö se ole ristiriidassa sen kanssa että ilman tiheyden/paineen kasvaessa veden kaasuuntuminen vain vähenee ja taas paineen (ilmamolekyylien) vähentyessä vaan lisääntyy ?

Oletteko muut törmänneet tähän ?

Kaasuuntuuhan neste tyhjiössäkin ja vieläpä erittäinkin ripeästi. Ei siihen minun mielestä mitenkään ilman vetovoima liity...

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija
Pohtija
Hmm... Suurin piirtein samoin olen minäkin tuon asian ymmärtänyt...

Kunnes kuulin väittämän että oppikirjoissa opetetaan nesteen pinnasta lähtevän kaasumolekyylejä pelkästään siksi koska ilmamolekyylien vetovoima vetää niitä puoleensa.

Menin tästä hämilleni. Sillä eikö se ole ristiriidassa sen kanssa että ilman tiheyden/paineen kasvaessa veden kaasuuntuminen vain vähenee ja taas paineen (ilmamolekyylien) vähentyessä vaan lisääntyy ?

Oletteko muut törmänneet tähän ?

Kaasuuntuuhan neste tyhjiössäkin ja vieläpä erittäinkin ripeästi. Ei siihen minun mielestä mitenkään ilman vetovoima liity...

Kyllä neste pysyy kasassa ilmanpaineen vaikutuksesta, ei kaasumolekyylit vedä niitä puoleensa, missä oppikirjassa niin luullaan?

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Löysin sen ja suora lainaus on:

"Nesteissä rakenneosaset pääsevät liikkumaan, mutta naapurimolekyylit pitävät niitä sähköisellä vetovoimallaan vetovoimakentässään. Aivan nesteen pinnassa oleviin rakenneosasiin vaikuttaa yläpuolella olevan kaasun molekyylien heikko vetovoima. Nopeimmat rakenneosasista pystyvät irtautumaan nesteestä: tapahtuu höyrystymistä."

Samoilla sivuilla kerrotaan kyllä lämpötilan vaikutuksesta höyrystymiseen, muttei mainita ympäröivästä ilmanpaineesta mitään... Tiedä sitten mitä meinaavat.

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija
Pohtija
Löysin sen ja suora lainaus on:

"Nesteissä rakenneosaset pääsevät liikkumaan, mutta naapurimolekyylit pitävät niitä sähköisellä vetovoimallaan vetovoimakentässään. Aivan nesteen pinnassa oleviin rakenneosasiin vaikuttaa yläpuolella olevan kaasun molekyylien heikko vetovoima. Nopeimmat rakenneosasista pystyvät irtautumaan nesteestä: tapahtuu höyrystymistä."

Samoilla sivuilla kerrotaan kyllä lämpötilan vaikutuksesta höyrystymiseen, muttei mainita ympäröivästä ilmanpaineesta mitään... Tiedä sitten mitä meinaavat.

Tuo kaasumolekyylien vetovoima aiheuttaa nesteen pintajännityksen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä haihtumisen saati kiehumisen kanssa. Haihtuminen johtuu vain siitä, että nesteessä joillakin molekyyleillä on suurempi värähtelyenergia kuin toisilla. Kun molekyylin värähtelyenergia ylittää nestemolekyylien väliset sidosvoimat molekyyli voi nesteen pinnassa ollessaan karata nesteestä vaikka lämpötila olisikin alle kiehumispisteen.

Neste kiehuu, kun sen lämpötilasta riippuva höyrynpaine saavuttaa ympäristön paineen. 100 asteisen veden höyrynpaine on n. 1bar ja siksi vesi kiehuu siinä lämpötilassa normaalissa ilmanpaineessa. Kylmemmän veden höyrynpaine on pienempi kuin 1 bar, mutta jos ympäröivä paine on vastaavasti alempi, kiehuu neste silti.

Vierailija

Paineen muuttaminen muuttaa myös kiehumislämpötilaa. Clapeyronin yhtälöstä saadaan johdettua laskemiskaava, jolla voidaan muutos.
1/T[size=75:3tsjvccw]2[/size:3tsjvccw]=1/T[size=75:3tsjvccw]1[/size:3tsjvccw]-Rln(p[size=75:3tsjvccw]2[/size:3tsjvccw]/p[size=75:3tsjvccw]1[/size:3tsjvccw])/DH

p =paine
T =Lämpötila kelvinejä
R =yleinen kaasuvakio 8,315 J/K
DH=höyrystymisentalpia vedelle 40,7KJ/mol
pitäis kyllä olla delta, mutta tulikin D

Siitä vaan laskeskelemaan miten paineen muutos vaikuttaa. 0,3 baarin paineessa kiehumislämpötila on suunnilleen 68½ astetta. Saa varmaan tosiaan jonkun aikaa keitellä perunoita kypsiks.

Vierailija
Gradientti

Tuo kaasumolekyylien vetovoima aiheuttaa nesteen pintajännityksen,

Ei aiheuta, pintajännitys johtuu nesteen molekyylien välisistä koheesiovoimista.
Pintajännitystä voi pienentää vaikka pesuaineen avulla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat