Seuraa 
Viestejä45973

Olin Mount Everestin huipulla kokkaamassa retkueellemme sapuskaa. En saanut perunoita kypsiksi, vaikka keitin niitä kiehuvassa vedessä tuntitolkulla. Revohka joutuikin sapuskoimaan ilman tuppiperunoita. Ei hyvä.

Mutta se kysymys.
Oletan, että ympäröivän paineen mukaan nesteen kaasuuntumispiste vaihtelee.
Miten paine aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen vaihtelua?

Toinen vaihtoehtokysymys.
Oliko tämä kysymys ihan puuta heinää?

Sivut

Kommentit (31)

markent
Olin Mount Everestin huipulla kokkaamassa retkueellemme sapuskaa. En saanut perunoita kypsiksi, vaikka keitin niitä kiehuvassa vedessä tuntitolkulla. Revohka joutuikin sapuskoimaan ilman tuppiperunoita. Ei hyvä.

Mutta se kysymys.
Oletan, että ympäröivän paineen mukaan nesteen kaasuuntumispiste vaihtelee.
Miten paine aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen vaihtelua?

Toinen vaihtoehtokysymys.
Oliko tämä kysymys ihan puuta heinää?


Ensiksi: En usko että olit siellä kokkaamassa

Toiseksi: Kuvitellaan että uskon.

Mount Everestin huipulla ilmanpaine on kai jotain 300 mbar. Jos paine on tätä luokkaa, niin vesi kiehuu jo n. 70°C. Ei siis ihme, ettei potut kypsy.

David
Seuraa 
Viestejä8877
Kale
markent
Olin Mount Everestin huipulla kokkaamassa retkueellemme sapuskaa. En saanut perunoita kypsiksi, vaikka keitin niitä kiehuvassa vedessä tuntitolkulla. Revohka joutuikin sapuskoimaan ilman tuppiperunoita. Ei hyvä.

Mutta se kysymys.
Oletan, että ympäröivän paineen mukaan nesteen kaasuuntumispiste vaihtelee.
Miten paine aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen vaihtelua?

Toinen vaihtoehtokysymys.
Oliko tämä kysymys ihan puuta heinää?


Ensiksi: En usko että olit siellä kokkaamassa

Toiseksi: Kuvitellaan että uskon.

Mount Everestin huipulla ilmanpaine on kai jotain 300 mbar. Jos paine on tätä luokkaa, niin vesi kiehuu jo n. 70°C. Ei siis ihme, ettei potut kypsy.

Hmm.. Onnistuisiko alkoholin tislaus huoneenlämmössä alipaineella. Ei tulisi niin paljon savuakaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
David
Kale
markent
Olin Mount Everestin huipulla kokkaamassa retkueellemme sapuskaa. En saanut perunoita kypsiksi, vaikka keitin niitä kiehuvassa vedessä tuntitolkulla. Revohka joutuikin sapuskoimaan ilman tuppiperunoita. Ei hyvä.

Mutta se kysymys.
Oletan, että ympäröivän paineen mukaan nesteen kaasuuntumispiste vaihtelee.
Miten paine aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen vaihtelua?

Toinen vaihtoehtokysymys.
Oliko tämä kysymys ihan puuta heinää?


Ensiksi: En usko että olit siellä kokkaamassa

Toiseksi: Kuvitellaan että uskon.

Mount Everestin huipulla ilmanpaine on kai jotain 300 mbar. Jos paine on tätä luokkaa, niin vesi kiehuu jo n. 70°C. Ei siis ihme, ettei potut kypsy.




Hmm.. Onnistuisiko alkoholin tilaus huoneenlämmössä alipaineella. Ei tulisi niin paljon savuakaan

Alkoholin tilaus vai tislaus?
Jos kyse on tislaamisesta, se kyllä onnistuu, etuastiaa joutuu tietysti jäähdyttämään jäähauteella, että kippoon jää jotain.
Myös sublimoituminen tapahtuu alipaineella alemmassa lämpötilassa.
Alipainetislausta käytetään yleensä kun yhdiste kuumuuden takia muuten hajoaisi tislattaessa.
Jos Markent haluaa perunat kypsäksi vuoren huipulla, kannattaa käyttää painekattilaa.

David
Hmm.. Onnistuisiko alkoholin tislaus huoneenlämmössä alipaineella. Ei tulisi niin paljon savuakaan

TILAUS varmaan onnistuisi, vaikkakin sen alipaineen järjestäminen voi olla hiukan vaikeaa. Tislauksessa taas on se pulma, että alkoholia pitäisi lopuksi jäähdyttää alle huoneenlämmön, jotta höyrystyneen alkoholin saisi taas nesteeksi. Tai onnistuisikohan tuo painetta nostamalla? Ainkin laitteisto olisi hankala...

Paine sinällään ei aiheuta lämpöä.
Paineen muuttuminen nesteen ympärillä aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen muuttumista.
Sanokaa, jos olen väärässä (tieremiäs)
Siis: Mikä fysikaalinen tekijä aiheuttaa tuon tapahtuman?

markent
Paine sinällään ei aiheuta lämpöä.
Paineen muuttuminen nesteen ympärillä aiheuttaa nesteen kaasuuntumispisteen muuttumista.
Sanokaa, jos olen väärässä (tieremiäs)
Siis: Mikä fysikaalinen tekijä aiheuttaa tuon tapahtuman?

Paine "työntää" nestette "kasemmaksi". Kun paine "helpottaa", niin lämpöliikkeessä olevilla nestemolekyyleillä on helpompi homma irtautua nesteestä kaasumolekyyliksi (sama molekyyli).Tapahtuu siis höyrystymistä.

Mount Everestin huipulla ilmanpaine on kai jotain 300 mbar. Jos paine on tätä luokkaa, niin vesi kiehuu jo n. 70°C. Ei siis ihme, ettei potut kypsy.[/quote]

Kyllä potut kypsyy Mnt. Everestilläkin, mutta keitto-aika on 27 tuntia

Hienoa Kale.
Noin yksinkertaistako se onkin ja minä olen tuota mokomaa asiaa pohtinut vuosikymmeniä - silloin tällöin.
Tuo vastaus minulle riittää.
Kiitos!

markent
Hienoa Kale.
Noin yksinkertaistako se onkin ja minä olen tuota mokomaa asiaa pohtinut vuosikymmeniä - silloin tällöin.
Tuo vastaus minulle riittää.
Kiitos!

Eipä kestä!

Voisi asian ilmaista tieteellisemminkin, mutta yritin olla kansantajuinen.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883

Hmm... Suurin piirtein samoin olen minäkin tuon asian ymmärtänyt...

Kunnes kuulin väittämän että oppikirjoissa opetetaan nesteen pinnasta lähtevän kaasumolekyylejä pelkästään siksi koska ilmamolekyylien vetovoima vetää niitä puoleensa.

Menin tästä hämilleni. Sillä eikö se ole ristiriidassa sen kanssa että ilman tiheyden/paineen kasvaessa veden kaasuuntuminen vain vähenee ja taas paineen (ilmamolekyylien) vähentyessä vaan lisääntyy ?

Oletteko muut törmänneet tähän ?

Kaasuuntuuhan neste tyhjiössäkin ja vieläpä erittäinkin ripeästi. Ei siihen minun mielestä mitenkään ilman vetovoima liity...

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Pohtija
Hmm... Suurin piirtein samoin olen minäkin tuon asian ymmärtänyt...

Kunnes kuulin väittämän että oppikirjoissa opetetaan nesteen pinnasta lähtevän kaasumolekyylejä pelkästään siksi koska ilmamolekyylien vetovoima vetää niitä puoleensa.

Menin tästä hämilleni. Sillä eikö se ole ristiriidassa sen kanssa että ilman tiheyden/paineen kasvaessa veden kaasuuntuminen vain vähenee ja taas paineen (ilmamolekyylien) vähentyessä vaan lisääntyy ?

Oletteko muut törmänneet tähän ?

Kaasuuntuuhan neste tyhjiössäkin ja vieläpä erittäinkin ripeästi. Ei siihen minun mielestä mitenkään ilman vetovoima liity...

Kyllä neste pysyy kasassa ilmanpaineen vaikutuksesta, ei kaasumolekyylit vedä niitä puoleensa, missä oppikirjassa niin luullaan?

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883

Löysin sen ja suora lainaus on:

"Nesteissä rakenneosaset pääsevät liikkumaan, mutta naapurimolekyylit pitävät niitä sähköisellä vetovoimallaan vetovoimakentässään. Aivan nesteen pinnassa oleviin rakenneosasiin vaikuttaa yläpuolella olevan kaasun molekyylien heikko vetovoima. Nopeimmat rakenneosasista pystyvät irtautumaan nesteestä: tapahtuu höyrystymistä."

Samoilla sivuilla kerrotaan kyllä lämpötilan vaikutuksesta höyrystymiseen, muttei mainita ympäröivästä ilmanpaineesta mitään... Tiedä sitten mitä meinaavat.

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Pohtija
Löysin sen ja suora lainaus on:

"Nesteissä rakenneosaset pääsevät liikkumaan, mutta naapurimolekyylit pitävät niitä sähköisellä vetovoimallaan vetovoimakentässään. Aivan nesteen pinnassa oleviin rakenneosasiin vaikuttaa yläpuolella olevan kaasun molekyylien heikko vetovoima. Nopeimmat rakenneosasista pystyvät irtautumaan nesteestä: tapahtuu höyrystymistä."

Samoilla sivuilla kerrotaan kyllä lämpötilan vaikutuksesta höyrystymiseen, muttei mainita ympäröivästä ilmanpaineesta mitään... Tiedä sitten mitä meinaavat.

Tuo kaasumolekyylien vetovoima aiheuttaa nesteen pintajännityksen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä haihtumisen saati kiehumisen kanssa. Haihtuminen johtuu vain siitä, että nesteessä joillakin molekyyleillä on suurempi värähtelyenergia kuin toisilla. Kun molekyylin värähtelyenergia ylittää nestemolekyylien väliset sidosvoimat molekyyli voi nesteen pinnassa ollessaan karata nesteestä vaikka lämpötila olisikin alle kiehumispisteen.

Neste kiehuu, kun sen lämpötilasta riippuva höyrynpaine saavuttaa ympäristön paineen. 100 asteisen veden höyrynpaine on n. 1bar ja siksi vesi kiehuu siinä lämpötilassa normaalissa ilmanpaineessa. Kylmemmän veden höyrynpaine on pienempi kuin 1 bar, mutta jos ympäröivä paine on vastaavasti alempi, kiehuu neste silti.

Paineen muuttaminen muuttaa myös kiehumislämpötilaa. Clapeyronin yhtälöstä saadaan johdettua laskemiskaava, jolla voidaan muutos.
1/T[size=75:3tsjvccw]2[/size:3tsjvccw]=1/T[size=75:3tsjvccw]1[/size:3tsjvccw]-Rln(p[size=75:3tsjvccw]2[/size:3tsjvccw]/p[size=75:3tsjvccw]1[/size:3tsjvccw])/DH

p =paine
T =Lämpötila kelvinejä
R =yleinen kaasuvakio 8,315 J/K
DH=höyrystymisentalpia vedelle 40,7KJ/mol
pitäis kyllä olla delta, mutta tulikin D

Siitä vaan laskeskelemaan miten paineen muutos vaikuttaa. 0,3 baarin paineessa kiehumislämpötila on suunnilleen 68½ astetta. Saa varmaan tosiaan jonkun aikaa keitellä perunoita kypsiks.

Gradientti

Tuo kaasumolekyylien vetovoima aiheuttaa nesteen pintajännityksen,

Ei aiheuta, pintajännitys johtuu nesteen molekyylien välisistä koheesiovoimista.
Pintajännitystä voi pienentää vaikka pesuaineen avulla.

Miten on ,jos rautaa kiehutetaan, niin minkälainen paine pitää olla, että rauta alkaa kaasuuntumaan, vai kaasuuntuko kiehuva rauta normaalissa ilmanpaineessa.
Jos näin on niin rautavalimoiden seinät olisivat terästä, koska kaasuuntunut rauta kondensoituisi valimon seiniin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32920
David

Hmm.. Onnistuisiko alkoholin tislaus huoneenlämmössä alipaineella.



Onnistuu. Kyllä alipainetislauslaitteistoja käytetään, joskaan ei alkoholin tislaukseen. Halvemmalla se käy perinteisellä kolonnilla.

Ei tulisi niin paljon savuakaan

Savua? Tislauksesta? Olet meinaan 150 vuotta ajastasi jäljessä, jos nuotion päällä korpikuusen alla tislaat.

Oletko koskaan kuullut sellaisesta asiasta kuin sähkö. Sähköllä kuumennetaan vastusta, joka keittää rankin. Ei savua eikä puidenlisäystä, parhaimmissa laitteissa termostaatti säätää tehot.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32920
markent
Miten on ,jos rautaa kiehutetaan, niin minkälainen paine pitää olla, että rauta alkaa kaasuuntumaan, vai kaasuuntuko kiehuva rauta normaalissa ilmanpaineessa.
Jos näin on niin rautavalimoiden seinät olisivat terästä, koska kaasuuntunut rauta kondensoituisi valimon seiniin.

Raudan kiehumispiste on noin 3000, kun taas se sulaa noin 1500 asteessa. Tarkat arvot riippuvat satoja asteita teräksen seostamiseen käytetyistä aineista. Valimoissa toimitaan lähellä sulamispistettä, jolloin rautaa ei paljoa höyrysty. Höyryt varmaan myös tuuletetaan tehokkaasti työturvallisuussyistä.

Hitsauksessa rautaa kai höyrystyy, mutta ilmeisesti rautahöyry ei ole kovin vaarallista verrattuna moniin muihin metallihöyryihin.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
David
Onnistuisiko alkoholin tislaus huoneenlämmössä alipaineella. Ei tulisi niin paljon savuakaan 8)

Tämä on lempiaiheitani. Järjestelmä toimii niin, että rankista hävitetään kaikki hiilidioksidi. Tämä siksi että saadaan alipaine. Tarvitaan kaksi astiaa, joilla on letkuyhteys. Systeemiin tehdään alipaine, jossa alkohooli alkaa kuplia huoneen lämmössä. Se astia, johon haitallisen mutta niin kätevän tisleen toivotaan siirtyvän jäähdytetään lumella ja jäällä. Huolellisesti vaihdetaan lunta sekä jäätä siihen kunnes poistettava aineosa on siirtynyt siihen.

Näin on autoon saatu lasinpesunestettä kätevästi ilman savua.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

fenomenologi
Gradientti

Tuo kaasumolekyylien vetovoima aiheuttaa nesteen pintajännityksen,




Ei aiheuta, pintajännitys johtuu nesteen molekyylien välisistä koheesiovoimista.
Pintajännitystä voi pienentää vaikka pesuaineen avulla.

No joo, kirjoitukseni jäi vähän puutteelliseksi, sillä kaasumolekyylit ovat kyllä osallisina pintajännityksen synnyssä, sillä nesteen ja kaasun rajapinnalla oleviin nestemolekyyleihin vaikuttaa sekä kaasumolekyylien vetovoimat että nesteen sisäiset vetovoimat, joista kaasumolekyylien aiheuttamat ovat selvästi pienemmät ja tämä epäsymmetrinen vetovoimien jakauma nesteen pinnalla ikään kuin saa nesteen puristumaan pinnaltaan kasaan. No tämä nyt ei taas liittynyt ketjun aiheeseen...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat