Lääkekasvatuksen sisältö lobbausta?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Näillä sivustoilla http://www.uku.fi/laakekasvatus annetaan ohjeita
lääkekasvatuksen opetukselle kouluissa. Mitä mieltä olette tällaisesta, onko se terveyden edistämistä vai medikalisaatiota? Mielestäni siellä oli
hyviä neuvoja lääkkeiden käytön suhteen, kuten miten lääkkeitä
tulisi säilyttää. Toisaalta sivustoilla oli ärsyttävää asenteellisuutta lukijaa
kohtaan. Lääkkeiden haittoja vähäteltiin ja lääkevalmisteiden nimien mainitseminen tuntuu hiukan arveluttavalta.

Eniten minua kuitenkin hämmästytti masennukseen liittyvien tietojen
ristiriitaisuus muihin lähteisiin. Euroopan lääkearviointikomitea on
jo 2004 tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, ettei ssri-lääkkeiden käyttö ole yleisesti hyväksyttävää lapsilla ja nuorilla, eikä edes miedointa
masennuslääke fluoksetiinia suositella lääkkeen tuotetiedoissa alle 18 v.
Erityisesti paroksetiini on todettu haitalliseksi ja se on useimpien muiden
ssri-lääkkeiden tavoin bannattu Britanniassa kokonaan lapsilta ja nuorilta.
http://www.poliklinikka.fi/?page=7503584&id=7712074 Lääkekasvatus
sivuilla oletettiin maallikoilla olevan virheellisiä ennakkokäsityksiä
" onnellisuuspillereistä." Sivustolla vakuutettiin, ettei tarkoitus ole edistää
lasten itsenäistä lääkkeiden käyttöä, eikä sivusto ole kaupallinen. Silti se
oli proviisorien lanseeraama idea ja Apteekkariliitolla lienee osansa hankkeessa.

Sivut

Kommentit (19)

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14026
Liittynyt23.6.2005

Medikalisaation vaatimus varmaan täyttyy jo siinä, että lääketietoa promotoidaan mm. osaksi terveyskasvatuksen opintosuunnitelmaa. Lääkkeitä elämään, mm. päänsärkyyn, eikä niinkään liikuntaa, huoneen tuuletusta ja alkoholin vähentämistä (kyllä! teinit juovat alkoholia!). Minusta siis medikalisointia ei voi oikein välttää tässä, mutta sen haittavaikutuksia voi minimoida. Ihan kohtalaisesti tuossa siinä vaikuttaisivat onnistuvankin. Lääkekeskeinen puhetapa on kuitenkin se, mihin on hyvä suhtautua kriittisesti. Yhteiskunta mömmöytyy muutenkin lujaa tahtia.

Joo, samaa mieltä tuosta että esitellään masennuslääkkeitä vaikka niitä harvemin lapsille ja nuorille uskalletaankaan määrätä. Kappas, en löytänyt haulla lapsille Käypä Hoito -suositusta masikseen.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Minua on mietityttänyt, onko ollenkaan järkevää jatkuvasti puhua
mielenterveyden ongelmista julkisuudessa. Sillä tavalla saatetaan
luoda tarpeetonta kysyntää lääkkeille ja ehdollistaa ihmisiä sairastumaan.
En tarkoita vain "turhia potilaita" vaan sitä, että ihminen voi oikeasti
ahdistua ja kehittää itselleen oireiston, kun sellaisesta toitotetaan joka
paikassa ja kehotetaan tarkkailemaan itseään. Kuitenkaan aidot
mielisairaudet eivät ole yhteiskunnassa yhtään lisääntyneet, joten voi vain ihmetellä, mitä kaikkea on mielenterveysdiagnoosien taustalla.

Lisäys: USA:ssa annettiin masennuslääkkeille joku luokitus, että niitä ei saa mainostaa enää lapsille ja nuorille sopiviksi, ilmenneiden vaarojen vuoksi. Jenkeissähän saa mainostaa reseptilääkkeitäkin, mutta
erityisistä syistä mainontaa voidaan rajoittaa. Miksi siis Suomen julkisissa
kouluissa saa..

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14026
Liittynyt23.6.2005
väläys
Minua on mietityttänyt, onko ollenkaan järkevää jatkuvasti puhua mielenterveyden ongelmista julkisuudessa. Sillä tavalla saatetaan luoda tarpeetonta kysyntää lääkkeille ja ehdollistaa ihmisiä sairastumaan.
En tarkoita vain "turhia potilaita" vaan sitä, että ihminen voi oikeasti
ahdistua ja kehittää itselleen oireiston, kun sellaisesta toitotetaan joka
paikassa ja kehotetaan tarkkailemaan itseään.

Mikäs olisikaan hieno uuskäsite ilmaisemaan tätä? Potiloituminen? Medikalisaatio eri muotoineen on joka tapauksessa kattokäsite, johon nyt ilmeisesti viittaat. Sen lonkerot ovat pitkät ja limaiset, tosiaan. Elämä on nykyisin silkkaa diagnoosia ja sairaskertomusta, etenkin keski-ikäisillä aiheen ympärille on ladattu valtava määrä dramatiikkaa. SIinä jää kaunaritkin kolmoseksi.

Tottahah minusta on kiva juttu, että ihmiset puhuvat omista depiksistään ja mömmökuureistaan julkisuudessa; onpahan ihmisille tarjolla reflektiopintaa muualtakin kuin naapuripiiristä ja sukulaisilta omille tuntemuksilleen. Harmi vain että mediassa esiintyvät ja esittäytyvät aiheesta puhuvat ihmiset edustavat tätä 'drama queen' -diskurssia ja muotiperseilyä, joille on ominaista itsen korostaminen tosi vitun yksilöllisenä, samalla kun kopioi oikeasti lähes kaiken aiempien julkimoiden touhuista ja sanomisista lähes sana sanaan.

Sitten on tämä ihan oma "ongelma-asiantuntijapuheen juttugenrensä", jossa valitaan joku raflaava ja "helvetin yleinen mutta vähän puhuttu" teema ja sitten medikalisoidaan/kyökkipsykologisoidaan se niin ettei mitään rajaa, persraiskaamalla koko ilmiö yhden random-metodilla valitun 'asiantuntijan' rankasti editoidun haastattelun myötä vastaamaan toimittajan kuvaa kauniista leipätekstistä.

Tarinan loosereita ovat tietenkin konventioihin jo nivusiaan myöten takertuneet viattomat lukijat, jotka eivät ole pitkään aikaan viitsineet pohtia, mistä nykyajan eksperttiys ja ongelmakeskeisyys oikeasti juontuu ja millaiseen ihmiskäsitykseen se väistämättä on johtamassa.

väläys
Kuitenkaan aidot mielisairaudet eivät ole yhteiskunnassa yhtään lisääntyneet, joten voi vain ihmetellä, mitä kaikkea on mielenterveysdiagnoosien taustalla.

Varmaan sekä sellaisia tapauksia, jotka olisi ennen nähty pikemmin luonteenpiirteenä tai vastaavana, sekä sellaisia tapauksia, joissa henkilö "valitsee oireet hyllyltä" ja muokataan niistä jo netistä lukemalla itselle pikku etukäteisdiagnoosi, jonka sitten vuodattaa sanasta sanaan lekurin vastaanotolla 'onnellisuuspillerien' toivossa. Nykyinen kahden viikon deppaus-sääntö voi ylittyä mm. työpaikan liukenemisen, läheisen ihmissuhteen kusahtaessa helpostikin, kun ihmisten ruokavalio, liikuntamäärä ja elämänrytmi on yhä useammin päin helvettiä.

Tärkein syy kaikkeen nykypaskaan on tietenkin yksinasuminen; kukaan ei potki ihmistä liikkeelle ja niin meillä on joka kaupungissa tuhansia tiäremiähiä. Kuitenkin juuri sosiaalisten kontaktien tarve on ihmisen perustarve, jonka laiminlyöminen pissii korville ennen pitkää. Yksilöllistyminenkin on prosessi, joka tapahdutetaan sosiaalisessa kontekstissa, ei nurkassa Nietzscheä lukiessa.

Useammalle kyseessä saattaa pikemmin olla tarve saada toiselta ihmiseltä jotain, olkoon se sitten se pikku resepti, jolla saa pikku purkin jossa on pieniä punaisia pillereitä. Mene tiedä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
väläys
eikä edes miedointa
masennuslääke fluoksetiinia suositella lääkkeen tuotetiedoissa alle 18 v.

Hmm, mistä sä olet keksinyt/lukenut että fluoksetiini on "miedoin" masennuslääke?

Vierailija

Minagi: Ei missään ole sanottu että fluoksetiini on miedoin, mutta se on
ainut jonka Britannian viranomaiset ovat hyväksyneet käytettäväksi
alle 18-vuotiailla. Tosin tämäkin lääke auttaa vain yhtä lasta kymmenestä
Guardian-lehden mukaan. Fluoksetiinin tuotetiedoissa sanotaan, ettei
tehoa ja turvallisuutta ole lapsille osoitettu.
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/hu ... 8980.shtml

Luin hiljattain mielenkiintoisen uutisen siitä, että fluoksetiinia löytyi
juomavedestä Britanniasta.
http://www.biopsychiatry.com/antidepres ... upply.html

Yleisesti ottaen paroksetiinia pidetään haitallisimpana ja fluoksetiinissa
ilmenee vähemmän haittavaikutuksia, mutta tietenkin tämä on täysin
yksilöllistä, niin kuin ovat ihmisen aivotkin.
Hyvää pohdintaa masennuslääkeaiheesta:
http://www.salient.org.nz/cover-story/s ... -on-prozac

Vierailija

Ylipäätänsäkin masennuslääkkeiden käyttöä alaikäisillä vieroksutaan koska lääkkeitä ei ole tutkittu alaikäisillä. Jotkin lääkkeet voivat vaikuttaa eri tavoi kuin mitä on tarkoitettu. Myöskään sivuvaikutusten ja haittojen määrää ei juurikaan tiedetä. Ei tiedetä tarkkaan, millaisia vaikutuksia niillä on lapsiin ja nuoriin jotka ovat vielä kehittymässä.

Tässä linkkiä aiheeseen, Trisyklisten masennuslääkkeiden vaikuttavuus ei eroa lumelääkkeestä nuorten vakavan masennuksen hoidossa.

http://www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nak04396

Vierailija

SSRI-lääkkeitä on tutkittu, samoin kuin käytetty tuhansilla lapsilla ympäri maailmaa. Jenkeissä tilanne on johtanut omaisten nostamiin oikeusjuttuihin ainakin paroksetiinin osalta, ja New Yorkin
korkeimman oikeusistuimen päätökseen, että pakkauksessa tule olla
tieto niiden aiheuttamasta itsetuhoisuuden ja aggressiivisuuden
lisääntymisestä lapsilla ja nuorilla. Siis nämä tiedot perustuvat
lääkekokeisiin. Trisykliset masennuslääkkeet ovat vanhoja masennuslääkkeitä, jotka SSRI-t on pääasiassa syrjäyttäneet. Ilmenneet ongelmat kuitenkin liittyivät juuri SSRI-lääkkeisiin.

http://www.mediauutiset.fi/doc.ot?f_id=720871
http://ww.nam.fi/html/humspc.html
Tuossa Lääkelaitoksen tuotetiedoissa kerrotaan kliinisistä kokeista
lapsilla ja nuorilla. Tiedot voi etsiä sivustolta sanalla paroksetiini

En ymmärrä ylipäätään miksi reseptilääkkeitä pitäisi mainostaa. Mainonnan tarkoitus on luoda kysyntää, eikä lääkkeiden käyttöä pitäisi
turhaan edistää. Sairauksien todellinen esiintyvyys ei riipu markkinoista,
joten tottakai näin edistetään turhaa käyttöä. Näen sen erityisen ongelmallisena psyykelääkkeiden kohdalla, koska diagnoosit perustuvat
oireisiin. Ei ole mitään laboratoriotestiä, jolla voisi varmistaa, kärsiikö
henkilö todella esim. neurobiologisesta depressiotilasta. Voihan aivot
tietysti kuvata, mutta se on kallista eikä niin yleensä tehdä.
Pointtini on, että syöpälääkkeenkin mainonta olisi oikeutetumpaa,
koska riski vääriin/turhiin diagnooseihin on vähäinen verrattuna mielen
ongelmiin.

Vierailija

Ensin nuo linkit toimivat, sitten eivät enää toimineetkaan. Hitsi.
No, paroksetiinin tuotetiedot saa menemällä Lääkelaitoksen sivuille
http://www.nam.fi ja kirjoittamalla hakuun sanan paroksetiini.
Lääkehausta löytyy tarkemmat tiedot kuin vain tuo komitean loppuraportti.

Vierailija

En valtavan hyvin ole aiheeseen paneutunut, mutta serotoniili ja (dopamiini) lääkityksen edut todennäköisesti, mikäli masennus tunnistetaan on parempi vaihtoehto kuin hoitamaton masennus .. Suomessakin murrosiän masentuneisuus voi johtaa itsemurhiin, siksi on hyvä että masennuksesta puhutaan. Serotoniili lääkitys minun käsitykseni mukaan kuitenkin on suhteellisen turvallista ja masennus voi olla vaikea tunnistaa..
Välittäjäaineiden toimintojen selvittäminen aivokuvannan avulla, kuulostaa "haastavalta" Esim. liikunnan on todettu olevan yhtähyvä depressiolääke lievemmissä masennustapauksissa kuin serotoniililääkityskin, erilaisilla terapioilla saadaan myös purettua ajatusvääristymiä, tunnelukkoja...

Mielestäni voi olla hyvä että lääkkeistä puhutaan.. Oikea lääke oikeaan vaivaan oikein annosteltuna hyvinkin parantaa elämänlaatua.
Lääketoleranssin välttämisestä myös on hyvä puhua.. Ja allergioista, haitta- ja sivuvaikutuksista..

Lääkkeidenväärinkäytösten luulisi olevan yleisempiä, mikäli lääkkeistä ei puhuta.. Ja esim. tulehduskipulääkkeissä suositusannokset on asialliset, mielestäni..

Vierailija

Lapsen masennuksen hoidosta:
Lasten depression hoito ja seuranta
Hoidon tärkeä osa on hyvän yhteistyösuhteen muodostaminen lapsen/nuoren ja hänen perheensä kanssa. Sopeutumishäiriön ja surureaktion yhteydessä esiintyviä, alle 2 kuukauden kestäviä masennustiloja voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa säännöllisillä lapsen ja perheen tapaamisilla. Tapaamisten tavoitteena on auttaa perhettä poistamaan lapsen masennuksen laukaisseita tekijöitä ja samalla seurata lapsen tilannetta. Pitkäkestoisemmat ja lievää vaikeammat masennustilat kestosta riippumatta tulee ohjata lasten mielenterveyspalveluita antavaan yksikköön (esim. perheneuvola tai lastenpsykiatrinen poliklinikka). Mikäli masentuneella lapsella tai nuorella on itsetuhoisia ajatuksia tai tekoja on hänet ohjattava erikoissairaanhoitoon kiireellisellä lähetteellä (katso Lapsen itsetuhoisuus). Lääkehoitoa ei tule aloittaa avohoidossa konsultoimatta asiasta lastenpsykiatria. Lääkehoito ei myöskään koskaan voi olla lapsella ainoa hoito, vaan siihen tulee yhdistää aina asianmukainen muu lastenpsykiatrinen hoito.

Masennuksella on erittäin suuri todennäköisyys uusiutua, ja masennuksen helpotettua riittävän pitkä (6-12 kk) harvajaksoinen, noin kerran kuukaudessa ja loppuvaiheessa muutamien kuukausien välein tapahtuva tukea antava seuranta on suositeltava ja tarpeellinen. Seurannan tavoitteena on taata hoito välittömästi, mikäli masennus uusiutuu ja estää seurannaisongelmien, kuten käytöshäiriön syntyminen.

Depression ennuste lapsilla
Tutkimusten mukaan lasten masennuksen kesto on keskimäärin noin 9 kk. Suurin osa paranee 1-2 vuoden kuluessa toteamisesta, alle 10 % häiriöistä jatkuu pidempään

Lähde: Therapia Fennica

Vierailija

Lääkekasvatus sivustoilla pitäisi potilasturvallisuuden vuoksi kertoa
masennuslääkkeiden aiheuttavan joillakin potilailla itsetuhoajatuksia
ja ahdistuneisuutta. Se olisi todella helpottava tieto potilaille, koska he voivat sitten ottaa yhteyttä lääkäriinsä ja lääkitys voidaan vaihtaa tai lopettaa. En siis pidä siitä, kuinka yksipuolinen kuva masennuslääkkeistä annetaan ja todetut vaarat kuitataan turhiksi ennakkoluuloiksi. Sivulla
mainitaan masennukseen liittyvän itsemurhariski, muttei sanaakaan
lääkkeisiin liittyvästä itsetuhoisuudesta.

Fiisas: Se on serotoniini eikä serotoniili. Määritelläänko Therapia Fennicassa suruajaksi alle 2kk? Kai suruaika nyt useimmiten
kestää vuodenkin jos kyseessä on läheinen ihminen.

En usko maallikkojen, kuten opettajien olevan päteviä diagnosoimaan
masennusta. Ja normaaliin murrosikään kuuluu myös mielialojen vaihtelua.

Vierailija

Ei varmastikaan opettajat ole oikeita ihmisiä, eikä kukaan muu kuin lastenpsykiatri määräämään lapselle masennuslääkitystä, käsittääkseni yleislääkäritkin laittavat lasten kohdalla aina lähetteen lastenpsykiatrin arvioon, eli hekään eivät koskaan lasten kohdalla aloita lääkitystä..

Mutta hoitoon ohjauksen voi tehdä kuka tahansa maalikko. Mm. lapsilla masennus tulee esiin monesti somaattisina oireina, käytöshäiriöinä, keskittymisvaikeutena..

Lisäksi usein ihmiset mieltävät ja pitävät apteekin tuotteita LÄÄKKEINÄ ja ovat niiden kanssa tarkempia, mutta popsivat tutkimattomia luontaistuotteita mitensattuu..
Mm. mäkikuismaa käytetään masennuksen hoitoon ja Väläyksen linkissäkin on maininta että sillä on vaikutuksia e-pillereiden tehoon..

Väläys:Niin todella serotoniini EI serotoniili..

Vierailija

Lääkekasvatussivustojen idea on, että opettajat jakaisivat tietoa lääkkeis-
tä oppilaille. Tätä ajatusta en oikein ymmärrä, varsinkin resptilääkkeiden kohdalla keskustelut tulisi käydä lääkärin ja potilaan välillä. Lääkkeet
vaikuttavat yksilöllisesti, joten yleistiedon jakaminen voi olla harhaanjohtavaa. Maallikkojen alkaessa diagnosoida toisiaan tapahtuu
helposti virhearviointeja. Esim. koulukiusaaminen saatetaan laittaa
masennuksen piikkiin ja kiusattu lääkitykselle, vaikka todellinen apu
olisi kiusaamisen loppuminen. Tuokin tosiaan ihmetyttää, että surulle
pistetään aikatauluksi alle 2kk. No, en tiedä mitä tekstissä on varsinaisesti
tarkoitettu.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat