Miten aivot ratkaisevat?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen joskus miettinyt miten aivot ratkaisevat ärsykkeen laadun eli milloin se on stimuloiva, milloin häiritsevä. Eikö kuitenkin ole niin, että sama ärsyke voi olla kumpaa tahansa?
Onko ratkaisevinta määrä?

Sivut

Kommentit (90)

Vierailija

Aivot työskentelevät myös niin, etten tiedosta niiden työskentelevän.
Tällöin elin tekee ratkaisut minulta kysymättä.

luxlapis
Seuraa 
Viestejä553
Liittynyt3.4.2007
Pentti Naumanen
Aivot työskentelevät myös niin, etten tiedosta niiden työskentelevän.
Tällöin elin tekee ratkaisut minulta kysymättä.

Minusta laatu kuuluu aika tärkeisiin tajunnan toimintoihin. Alitajunta pystyy melkoisiin suorituksiin, mutta tajunta on kapteeni ja ylitajunta on luotsi.

Alitajunta on siten ikään kuin purseri.

Vierailija

Tajunta on sama kuin sisältö, sisältö reakoi.
Tajunta on jakamaton, vaikka olemme sen tottuneet jakamaan.

Tajunnan rakenteet ja sisältö on samaa, kaiken taustalla on sitten tuo jota kutsutaan eri nimillä, sanotaan nyt vaikka että se on minätunne, joka on kaikilla sama.

Vierailija
Pentti Naumanen
Aivot työskentelevät myös niin, etten tiedosta niiden työskentelevän.
Tällöin elin tekee ratkaisut minulta kysymättä.

Tarkoitatko tässä elimellä aivoja.
Kai se riippuu ihmisestä toisia häiritsee saman asian jatkuva toisto, toisia ei, esimerkiksi savoria.

Vierailija

Kutsuin aivoja elimeksi, koska en tiennyt millä nimellä psykologi niitä kutsuu.
Ärsyke saa aikaan reaktion. Reaktio purkautuu toimintana tai jää vaille sitä (toimintaa).
Stimulaatiolla tarkoitan mielihyvää, häiritsevällä tarkoitan mielihyvän vastakohtaa.
Ärsykkeen laadulla haen sitä valintaa, jonka perusteella aivot tuntevat mielihyvää taikka kokevat tulleensa häirityiksi.

Kysyn: Miten aivot suorittavat valinnan?

Liekö lopulta edes psykologian alaa tämä minun pähkäilyni. Kunhan kysyin.

Vierailija
Pentti Naumanen
Olen joskus miettinyt miten aivot ratkaisevat ärsykkeen laadun eli milloin se on stimuloiva, milloin häiritsevä. Eikö kuitenkin ole niin, että sama ärsyke voi olla kumpaa tahansa?
Onko ratkaisevinta määrä?

Itse ärsyke menee aivoihin, mikä on kokonaisuudessaan suurta alitajuntaa. Se että millaisen reaktion ärsyke tuo, ei ole yksinkertaista kaavaa. Päätös tuloksesta on varmastikin niin kaaoottinen, että tuotos voi olla paitsi kumpaa tahansa, niin myöskin parhaassa tapauksessa molempia samaanaikaan. Vrt ristiriitatilanne. Tämän mahdollistaa se, että varsinainen koettu tajunta on aina vain osa ja suhteessa muuttuvaan alitajunnan tuotokseen, jota me emme siis kokonaisuudessaan tunne, vaan saamme siitä kaoottisten sääntöjen mukaan suodatetun vedoksen minäkuvaan projisoituna.

Vierailija

Miten syntyy frustraatio?

Olen pohtinut onko kaaoksella ja valinnan vaikeudella siinä jokin osa?

Koen nämä kysymykset varsin mielenkiintoisina. Samoin alitajuntaisen osuuden aivojen työstä. Kuvittelisin opitulla olevan siinä jotakin vaikutusta, mutta kun en tiedä, niin kysyn.

Vierailija

Valitsevatko aivot? Ensimmäiseksi on syytä miettiä sitä.
Aivot vastaanottavat jatkuvasti erilaisia ärsykkeitä mitä aistielimet välittävät.
Sisältö sopeuttaa jatkuvasti koettua entiseen kokemukseen, ilmeisesti sisältö on se joka valitsee, siis kokemus on valitsija.
Muisti ottaa vastaan informaatiota vaikka pintamieli ei aina olisi tietoinen sen toiminnasta, tajunta siis sopeuttaa uutta entisen ehdoilla.
Tajunta on sama kuin sisältö, sillä on paljon toimintoja jotka eivät aina ole pintatajunnan tiedostamia, esim olemme oppineet kävelemään, puhumaan ym monia muita taitoja, jotka muodostuvat automaattisiksi.
Ne eivät siis tarvitse pintamielen käsittelyä.

Koska aivot eivät varsinaisesti voi valita, vaan se ottaa vastaan erilaisia ärsykkeitä, niin ei sillä sinänsä ole häiritseviä tai stimuloivia aistimuksia.

Ärsykkeen määrä kyllä tulee häiritseväksi, esm meteli.

Kokemuksen karttuessa tietenkin valinta lisääntyy, valitaan miellyttäviä elämyksiä, jokainen makunsa mukaan..

Vierailija

"Sisältö sopeuttaa jatkuvasti koettua entiseen kokemukseen, ilmeisesti sisältö on se joka valitsee, siis kokemus on valitsija."

Henkka vahvistaa opitun vaikutusta.

"Kokemuksen karttuessa tietenkin valinta lisääntyy, valitaan miellyttäviä elämyksiä, jokainen makunsa mukaan.."

Vanhalla iällä (olen vanha mies) aivoni ovat tainneet lakata valitsemasta makunsa mukaan. Aina elämykset eivät ole miellyttäviä. Iloinen elämänasenne tasaa 'töyssyjä', mutta itse tuon siteeratun lauseen sisältö ei tunnu täysin adekvaatilta.

Vierailija

Niin ehkäpä tuo miellyttävä saattaa olla myös tuskaa epämiellyttäviä, kiihottavia, haastavia, tai muita tuntemuksia tuottavia kokemuksia.

Aivot eivät eroittele tunteita, kaikki voimakkaat tunteet, pelko, viha ym tuottavat voimakkaan reaktion, ja aivot tavoitteleva juuri reaktioita.

Niin tuo tunteiden tavoittelu tapahtuu kehon kautta keho välittää tiedon ja aivot tuottavat reaktion.
Aivot eivät valikoi ne vain reakoivat, sisältö tavoittelee, mutta tuokin tavoittelu saattaa olla tiedostamatonta.

Vierailija

Frustraation voi ajatella myöskin olevan ristiriitatilanne. Mutta jos mennään niin kehittyneisiin toimintoihin, jotka jo koetaan henkilökohtaisella tasolla, niin silloin mielestäni haemme syyllistä liian 'syvältä'. Mielestäni voisi tällöin verrata aivoja moottoriin, noin karrikoiden ilmaistuna jos moottori kärsii öljyn puutteesta, niin silloin ei ole välttämättä avuksi jos ymmärtää öljyn atomien rakennetta. Jos haluaa ratkaista moottorin ongelman on hankittava oikea öljy. Samoin on lienee aivojen laita, turhautumisen kokeminen on todennäköisemmin enemmänkin tulosta aivojen välittäjäaineiden häiriöstä. Tällöin voisi ajatella frustraation voivan olevan myöskin sellainen ristiriitatilanne, jonka on aiheuttanut dopamiinin ym. aivojen välittäjäaineen häiriö, jonka vuoksi ennen miellyttävään tuntemukseen voi liittyä virheellisesti epämiellyttävää tuntemusta, ehkä jopa tuskaisuutta. Korjatakseen tämän ongelman, täytyy aivojen kemiallinen toiminta saada tasapainoon, vrt. moottorin öljy. Tämä on taas sitten enemmän lääketieteen ongelma, kuin filosofinen tai psykologinen dilemma.

Vierailija

Täytyy pohdiskella mitä täällä on päivän aikana sanottu.

Psykologian ala on minulle vieras, siksi olen kiinnostunut siitä.

Vierailija

Voin kyllä lohduttaa, että jos minun vastauksissani olisi ollut jotain psykologista, et varmaankaan olisi ymmärtänyt mitään.

Itsetuntemus jota suosin on tietenkin sama asia, mutta yritän sanoa asiat selkeämmin enkä jaarittele loputtomasti.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat