Auringon vaikutusta?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Washington Post kertoi pääsiäisenä viime joulukuun 6:nnen aurinkomyrskystä, joka oli yllättänyt alan asiantuntijat pahan kerran: auringonpilkkuminimin aikana tapahtunut flare oli 10-20 kertaa voimakkaampi kuin mitä aiemmin pidettiin mahdollisena, ja se sotki pahasti koko GPS-järjestelmän.

Jutun voi lukea, jos rekisteröityy. Tässä vähän viitettä:

"Intense Solar Flare Worries Scientists : Blast of Radio Waves Larger Than Thought Possible...
Marc Kaufman, A07 (Post) 04/08/2007 Article ...flares and coronal mass ejections of energy in the form of ultraviolet light, X-rays, highly charged protons and a "stormy" solar wind. Much of the energy is blocked by Earth's magnetic field, but some larger solar flares produce radio bursts like the one that... "

Jutussa haastatellut aurinkotutkijat myöntävät nöyrästi, etteivät he tiedä tutkimuskohteestaan paljoakaan. Satellittiidataa kun on vain muutaman auringonpilkkujakson ajalta, niin kunnollista käsitystä ilmiöiden vaihtelusta ei voikaan olla. Varsinainen tulevaisuuden ala, siis.

Tätä taustaa vasten on hieman erikoista, että IPCC ja muut ilmastonmuutoksen salaisuuksiin vihkiytyneet elimet osaavat sanoa tarkkaan, ettei Aurinko vaikuta maapallon säähän mainittavasti, ei suoraan eikä välillisesti kosmista säteilyä säätelemällä.

Ilmeisesti virallinen selitys kuuluu yhä, että Aurinko kyllä on vaikuttanut aiemmin, mutta jäänyt 1980-luvulta lähtien hiilidioksidin varjoon?

Virtanen

Kommentit (8)

Vierailija

Tässä on Hansenin näkemys asiasta vuodelta 2005:

Auringon arvioitu 0,3 watin vaikutus (1750-2000) kumoutuisi kokonaan aerosolien johdosta ja tilanne olisi tämän mallin mukaan itse asiassa miinuksen puolella ilman kasvihuonekaasupäästöjä. Aerosolipäästöthän ovat avainasemassa selittämään sitä miksi ilmasto on lämmennyt niin vähän, vaikka olemme saavuttaneet hiilidioksidin logaritmisen lämpövaikutuksen vuoksi n. 2/3 siitä vaikutuksesta, joka on hiilidioksidimäärän kaksinkertaistumisella. Varmaan tiesitkin tämän...

Vuosi 1750 on ovelasti valittu vertailukohteeksi siinä mielessä, että silloin oli piikki auringon aktiivisuudessa (ylempi käyrä):

Vierailija
Empiristi
Auringon arvioitu 0,3 asteen vaikutus (1750-2000) kumoutuisi kokonaan aerosolien johdosta ja tilanne olisi tämän mallin mukaan itse asiassa miinuksen puolella ilman kasvihuonekaasupäästöjä. Aerosolipäästöthän ovat avainasemassa selittämään sitä miksi ilmasto on lämmennyt niin vähän, vaikka olemme saavuttaneet hiilidioksidin logaritmisen lämpövaikutuksen vuoksi n. 2/3 siitä vaikutuksesta, joka on hiilidioksidimäärän kaksinkertaistumisella. Varmaan tiesitkin tämän...

Olen ollut panevinani merkille, että nimimerkit abc, sipu ja TTJ hävisivät tältä palstalta pian sen jälkeen kun keskustelu meni säteilyfysiikan puolelle. Harmi; tyypit olivat mitä ilmeisimmin laitoksen sisäpiiriläisiä, joten heidän kirjoituksensa olivat opettavaisia.

Aerosolien viilentävän vaikutuksen luulisi taas tulevan mukaan selityksiin, jos 2000-luvun globaali lämpötilatrendi pysyy yhtä latteana kuin tähän asti.

Vierailija

Jotain konkreettista auringon vaikutuksesta menneisyydessä: huomaatte varmaan edellisen viestini kuvasta kovan laskun auringon aktiivisuudessa 1600-luvun loppupuolella. Silloin oli pikku jääkauden ydinjakso ja esimerkiksi Skotlannin rannikolla nähtiin eskimoita kalastamassa. Suomessa oli tuolloin suuret kuolonvuodet.

Mielenkiintoista lukea miten luonnontiede ja historiantutkimus kohtaavat toisensa.

Vierailija

Auringon vaikutuksen arvioinnissa on tietenkin otettava huomioon myös valtamerten viivevaikutus joka voi olla hyvin pitkäaikainen. Toinen tärkeä tekijä on myös pilvien ja vesihöyryn vaikutus. Siksi aurinko ei korreloi tietenkään 100%:sti lämpötilan muutoksia mutta ei se myöskään kovin kaukana ole tuosta 100%:sta.

Vierailija
MVirtanen

Olen ollut panevinani merkille, että nimimerkit abc, sipu ja TTJ hävisivät tältä palstalta pian sen jälkeen kun keskustelu meni säteilyfysiikan puolelle. Harmi; tyypit olivat mitä ilmeisimmin laitoksen sisäpiiriläisiä, joten heidän kirjoituksensa olivat opettavaisia.

Toisin kun arvelit, minulta löytyy muutakin puuhaa kuin foorumeille kirjoittelu eikä sitä aina jaksa seurata joka viikko mitä milloinkin on rustailtu, etenkin kun argumentit tuppaavat kuitenkin seuraamaan samoja latuja. Mikään insaideri en sentään ole.

Ennenkin esitetty kuva auringon aktiivisuudesta kolmen viimeisimmän syklin ajalta:

Vierailija
Empiristi
.Mielenkiintoista lukea miten luonnontiede ja historiantutkimus kohtaavat toisensa.

Saisi kohdata useammin. Näilläkin sivuilla näkyy puhetta, ettei historiallisella tiedolla ole mitään merkitystä "ilmastonmuutoksen" ymmärtämiseksi. IPCC:n ylipapit näkevät paljon vaivaa hävittääkseen aivan viimeisten tuhansienkin vuosien ilmastohistorian tilastoistaan.
Tutkimus osoittaa kiistatta, että ilmojen ja säiden nopeat ja suuretkin muutokset ovat olleet normaalia, joskaan ei niin hauskaa käytäntöä kautta vuosituhanten.
Auringon vaikutus on sananmukaisesti päivänselvä. Vaikutusmekanismia ei läheskään tunneta, kuten tuolla jo todettiinkin. Hiilidioksidista tiedetään sen verran, ettei sen varaan voi alueellisia lämpökapasiteetin siirtymiä tai keskittymiä rakentaa. Lämmitysefekti on olemassa, mutta mitättömän vähäisenä. Uskon muuten, että Hansen & Co tämän tietävätkin.
Nyt yhtäkkiä muistetaan köyhät kehitysmaat, joissa muutos tuntuu voimakkaammin. Kysymys kuuluu: Mitä meidän pitäisi tehdä? Pitää päivittäin symbolinen ilmastomessu, alkaa maksaa omista päästöistään vihreiden lentosyntirahastoon, maksaa taas ylimääräinen autovero, polttoaineveron korotus ja anoa lupaa kesälomamatkaan sekä muutoinkin vaikeuttaa elämäänsä kaikin keinoin?
Pääsiäisen pikku loma teki hyvää. Huomaa taas, miten järjetöntä tuo kaikki touhu on.

Vierailija

Se, että on dokumentoitua tietoa siitä, että esim. viiniä viljeltiin jossain Yorkshiren kreivikunnan alueella Englannissa keskiajan lämpimällä jaksolla tai että Norjan kansallisarkistossa on tietoa viikinkieen viljasadoista Grönlannissa on otettava tarkasteluissa huomioon puunlustotutkimusten ja radiohiilimittausten sekä O18-mittausten kanssa. Nämä tiedot eivät ole mitään kuriositeetteja.

Ylipäätänsä ilmastotutkimus tarvitsee aika laaja-alaista tiedemaailman osallistumista.

Uusimmat

Suosituimmat