Hyviä Avaruus-Fysiikka-Tähtitiede aiheisia tiedekirjoja

Seuraa 
Viestejä1161
Liittynyt20.11.2006

Ajattelin pistään aiheen pystyyn, jos tulisi vaikka uusia kirja-ideoita mitä lainailla.

eli lukemisen arvoisia tähtiä ja avaruutta sekä fysiikkaa koskevia kirjoja.
Mitä olette lukeneet? Kuka avaa nyky-fysiikan parhaiten tavikselle? Saa mainostaa ja mehuttaa.

Edit: Muutin otsikkoa paremmaksi ja hieman lisäilin.

Sivut

Kommentit (17)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005

Tähtitieteen perusteet on hyvä kirja. Siinä on matematiikkaa, mutta sen voi lukea hypäten laskujen yli ja silti saada kvalitatiivisen kuvan siitä mitä nykyinen tähtitiede on ja minkälaisia kohteita se tutkii.

Sitten on niitä Ursan kustantamia hupailukirjoja. En ole niihin pahemmin perehtynyt, mutta luulen ettei niistä mitään järkevää saa irti ellei paneudu perusteisiin ensin. Vielä vähemmän kuin tähtitiede, fysiikka ei avaudu tavikselle lukemalla vain jonkun kirjan. Se vaatii lahjakkailtakin vuosien täysipäiväisen korkeakouluopiskelun. Tutkijoiden korkealentoisilla työhypoteeseilla haihattelevien populaarikirjojen lukeminen on se vihoviimeinen virhe. Jos sen jälkeen kuvittelee ymmärtävänsä mistään mitään, on tie auki - Savorin jalanjäljille.

Äemänkäki
Seuraa 
Viestejä1161
Liittynyt20.11.2006

Itse voisin suositella Esko Valtaojan 'Kotona maailmankaikkeudessa' ja 'Avoin tie'. Hyvä kirjoittaja ja osaa verrata asioita maanläheisesti. Sopii vaikka iltapöhnässä luettavaksi.
Toinen Fiksu ukko on Richard Feynman, jonka teoksia pitäisi lukea enemmänkin. 'Suhteellisen helppoa' ja 'Fysiikan lain luonne' olivat oikein avaavia teoksia, vaikkei ollutkaan niin helppolukuista. Eivät sovi iltapöhnässä luettavaksi.

Vierailija

Hannu Karttusen Vanhin tiede on Finlandia-palkinnolla palkittu tähtitieteen historia. Suosittelen lämpimästi. Se käsittelee nimenomaan historiaa eikä niinkään nykypäivää. Siitä selviää mm. tärkeä oluen panemisen ja tähtitieteen yhteys.

Ursan julkaisut ovat lähes kaikki hyviä kirjoja luettavaksi. Vanhempia on käytännössä mahdoton mistään löytää, mutta uusia voi tilata ja on niitä kirjastoissakin. Maailmankaikkeuden mitat on hauska kirja, josta saa jonkinlaista kuvaa mittakavoista. Jo aiemmin mainittu Tähtitieteen perusteet on erinomainen hakuteos ja selittää asioita todella perusteellisesti. Tosin se on yliopston kurssikirja eikä siis kaikkein helppolukuisin.

Vierailija

Vaikkapa Peter Wardin "Tuntematon elämä" ja Stephen Webbin "Missä kaikki ovat" olivat kiinnostavia.

Varsinaista tähtitiedettä näissä ei käsitellä mutta elämän mahdollisuutta muualla kuin pallukallamme kyllä.

Äemänkäki
Seuraa 
Viestejä1161
Liittynyt20.11.2006
Neutroni
Sitten on niitä Ursan kustantamia hupailukirjoja. En ole niihin pahemmin perehtynyt, mutta luulen ettei niistä mitään järkevää saa irti ellei paneudu perusteisiin ensin. Vielä vähemmän kuin tähtitiede, fysiikka ei avaudu tavikselle lukemalla vain jonkun kirjan. Se vaatii lahjakkailtakin vuosien täysipäiväisen korkeakouluopiskelun. Tutkijoiden korkealentoisilla työhypoteeseilla haihattelevien populaarikirjojen lukeminen on se vihoviimeinen virhe. Jos sen jälkeen kuvittelee ymmärtävänsä mistään mitään, on tie auki - Savorin jalanjäljille.



Saahan sitä kuvitella mitä haluaa, kunhan ei rupea julistamaan ajatuksiaan, niinkuin eräät. Lähinnä tarkoitan juuri hyviä yleis/populaari-kirjoja, joista lakittomatkin ihmiset ymmärtää.

köppä
Tosin se on yliopston kurssikirja eikä siis kaikkein helppolukuisin.

Saa ne semmosiakin olla, kurssikirjathan ovat monesti parhaita, jos ovat vain jotenkin ymmärrettävissä. Pientä pänttäystä ja asiaan perehtymistä tietysti vaatii.

Vierailija

Tässä oli pari viikkoa sitten aivan samanlainen ketju, joten lainaan ehdotukseni osin sieltä (pari näistä jo mainittiinkin). Lisäksi jos tiedehistoria ja Einsteinin rooli modernissa fysiikassa kuten kvanttifysiikassa kiinnostaa, niin mainio teos on

- Maailmanviiva - Albert Einstein ja moderni fysaiikka, Maalampi, 2006

Ja tässä aikaisemmin suosittelemiani Ursan julkaisuja:

- Vanhin tiede, Karttunen, 2003
- Tähtitieteen perusteet, Karttunen, Donner et.al, 2003
- Maailmankaikkeus 2007, Palvioainen, Oja, 2006

Jos myös tähtitieteen historia kiinnostaa ensiksi mainittu on erittäin suositeltava. Vimeksi mainitusta läytyy sitten tuorein tutkimustieto helposti ymmerrettävässä muodossa.

Tuo keskimmäinen on sitten sellainen tähtitieteen perusoppikirja, joka vaikkapa toimii johdatuksena syvemmille alan opinnoille. Teoksessa myös matematiikka.

Äemänkäki
Seuraa 
Viestejä1161
Liittynyt20.11.2006
Snaut
Tässä oli pari viikkoa sitten aivan samanlainen ketju, joten lainaan ehdotukseni osin sieltä

Niinpäs olikin voisi tosiaan muistaa käyttää hakua joskus.
Nooh jatkakoon tämä vaikka sitä ketjua, sillä ideana olisi saada pitkä lista hyviä kirjoja tänne asioista kiinnostuneille.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=16987

Vierailija

HYVÄ tähtitieteen perusopas on edesmenneen Nils Mustelinin ja
fysiikan perusteisiin on vaikea löytää vanhaa Lennart Simmonsia
parempaa ...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
Äemänkäki
Saahan sitä kuvitella mitä haluaa, kunhan ei rupea julistamaan ajatuksiaan, niinkuin eräät. Lähinnä tarkoitan juuri hyviä yleis/populaari-kirjoja, joista lakittomatkin ihmiset ymmärtää.



Tieteet eivät ole yksinkertaisia ymmärtää. Auttavankin ymmärryksen saavuttamiseen vaaditaan tuhansia työtunteja, vuosia kokopäiväistä opiskelua. Toki aiheeseen liittyvää kansantajuista kirjallisuutta voidaan julkaista, ja osa siitä on jopa jollakin tavalla kehittävää, mutta minkääntasoista ymmärrystä asioista ei voi saada ellei ole valmis uhraamaan aikaansa.

köppä
Tosin se on yliopston kurssikirja eikä siis kaikkein helppolukuisin.

Saa ne semmosiakin olla, kurssikirjathan ovat monesti parhaita, jos ovat vain jotenkin ymmärrettävissä. Pientä pänttäystä ja asiaan perehtymistä tietysti vaatii.

Oppikirjat ovat erityisesti tehty asioiden opettamiseksi niille, jotka eivät sitä ymmärrä. Sikäli kun tosiaan haluaa perehtyä johonkin aiheeseen ja oppia ymmärtämään sitä, juuri oppikirjat ovat ainoa oikea valinta. Populaarikirjallisuus on kuitenkin ensisijaisesti viihteellistä. Parhaimmillaan se keroo hyvin siitä miten mielenkiintoisia kohteita tiede tutkii, mutta ymmärrystä ei sitä lukemalla voi saavuttaa. Se on tietysti itsestä kiinni, haluaako enemmän pinnallisempaa ja viihteellisempää otetta, vai tylsistä alkeista lähtevää puurtamista, jossa jännimpiin kohtiin päästään vasta kovan työn jälkeen. Itselläni on vain tapana olla hieman perfektionisti näissä asioissa.

Vierailija
Äemänkäki
köppä
Tosin se on yliopston kurssikirja eikä siis kaikkein helppolukuisin.

Saa ne semmosiakin olla, kurssikirjathan ovat monesti parhaita, jos ovat vain jotenkin ymmärrettävissä. Pientä pänttäystä ja asiaan perehtymistä tietysti vaatii.
Kurssikirjat toki ovat erinomaisia jos todella haluaa asian ymmärtää. Minua häiritsee Tähtitieteen perusteissa lähinnä matematiikan määrä. Rupesin muutama vuosi sitten lukemaan sitä ja kun matematiikkaa tuli viimeksi opiskeltua ja käytettyä noin vuonna -91. Ei oikein enää pallogeometria uponnu. Muuten huippuhyvä kirja. Suomalainen teos, jota käytetään useammassakin maassa yliopiston kurssikirjana.

Mielenkiintoinen kurssikirja on myös Havaitseva tähtitiede, joka nimensä mukaan keskittyy instrumentteihin ja mitä niillä voi havaita ja miten.

edit. Oho Neutroni kirjottikin osittain saman jutun.

Vierailija

Voisin suositella sellaista opusta kuin: Chaos; James Gleick(1987). Löytyy myös suomennettuna.

Tämä nyt ei suoranaisesti ole tähtitiedettä, mutta antaa uusia näkökulmia tähtitieteeseen, fysiikkaan, ja "koviin"-tieteisiin yleensä. Kaipa tämä on jonkun mielestä tieteen filosofiaa ja näin ollen ehkä ajanhukkaa, tosin kirja ei varsinaisesti ole filosofisesti kriittinen, pikemminkin luonnontieteiden logiikan ja järjestyksen uudelleenarviointia luonnontieteellisin metodein, tai yritys tuoda kaaos(vrt. sattuma) mukaan empiiriseen tieteentekoon.

Aiheesta varmasti löytyy muita uudempia teoksia. Itse törmäsin tähän sattumalta viime viikolla, enkä ole aiheen viime virtauksiin tutustunut.

Hyvien kansantajuisten tiedekirjojen kirjoittaminen on usein tutkijoille ja "asiantuntijoille" hyvin vaikea tehtävä. Esim Valtaoja onnistuu tässä suhteellisen hyvin. Mielestäni luonnontieteiden liian normatiivisessa ja kaavapainoitteisessa opiskelussakin on oma vaaransa. Se että tietää mitä kaavaa käytetään mihinkin, ei tarkoita sitä että kaavan on ymmärtänyt. Olen todennut ainakin itseni kohdalla että jos ei jotain asiaa pysty yksinkertaisesti selittämään, ei sitä itsekään täysin ymmärrä. Moni luonnontieteilijä sortuu vastaavaan matemaattis-fyysiseen retoriikkaan kuin poliitikot alallaan. Mitä enemmän kaavoja/latinaa/viitteitä lauseessa on, sitä ilmeisempää on että kirjoittaja/puhuja ei ymmärrä sanomansa sisältöä.(tietysti riippuu mille yleisölle on sanomaansa selvittämässä)

Meni nyt vähän aiheen vierestä. Pahoittelut siitä...

Vierailija

Fred Adams ja Greg Laughlin:
Maailmankaikkeuden elämänkerta - ikuisuuden fysiikkaa

Kattaa nimensä mukaisesti maailmankaikkeuden synnystä jonnekin vuoteen 10^100 asti ja pidemmällekin.

Vierailija

Hyvänä pohjana aloittelevalle amatööri tähtitietijälle voin suositella Stephen W. Hawkingin (Einsteinin jälkeen ehkä merkittävin fyysikko 1900 luvulla), kirjaa nimeltään Ajan lyhyt historia! (A Brief History of Time)

Kyseinen kirja on tosin julkaistu jo lähes 20v. sitten, mutta Kun lukee muutaamaan kertaa läpi ajatuksella, toimii hyvänä pohjana edellä mainittujen teosten ymmärtämiseen.

[offtopic](en enää jaksa väittää vastaan, vaikka tiedän että Savor väittää olevansa ensimmäinen Superiorsuperiorhomosuperiorsuperior rotua edustava yksilö, vaikka onkin todellisuudessa neardenthalin tasolla väittäessään kaikkien muiden olevan hakoteillä, koska eivät hyväksy hänen teoriaansa kolmiulotteisesti laajenevista enenrgia keskittymistä)[/offtopic]

Äemänkäki
Seuraa 
Viestejä1161
Liittynyt20.11.2006

Onkos tullut lueskeltua uusimpia? Up
Itse lueskelen nyt Paul daviesin : Kultakutrin arvoitus, ja voin kyllä myöntää että aika saman toistoa on mitä on nyt ollut jo 80- 90-luvulta lähtien. Otsikko ja takakansi antaa paljon, mutta itse kirja ei oikein kerro uutta, vaikka on paljon tapahtunut. Mikä siinä on että pitää ns. "perusteista" kertoa ensimmäiset 5 kappaletta (lue puoli kirjaa). Rahastusta? Juu-uh

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat