Tuulivoimaloiden hinta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Niin mitä noitten tuulimyllyjen kappalehinnat on? Mietin tätä että voisi laskea että kuinka paljon yhden ydinvoimalan kapasiteetin tuottaminen maksaa ydinvoimalla.

Sivut

Kommentit (66)

Vierailija
Joku
Niin mitä noitten tuulimyllyjen kappalehinnat on? Mietin tätä että voisi laskea että kuinka paljon yhden ydinvoimalan kapasiteetin tuottaminen maksaa ydinvoimalla.

onhan tuo jo moneen kertaan laskettu, kerrataan sulle pikaisesti:

tuulimylly maalla 1M€/MW, merellä 1.5M€/MW, hinnat kai laskussa

1GW ydinvoimalan tuottoa vastaisi noin 4GW tuulivoimakapasiteetti, eli 4000 kpl 1MW myllyjä. eli 4000M€ eli 4 miljardia euroa.

Kapasiteetin tuottaminen on huono termi, koska ei semmoista ole. kapasiteetti on kapasiteettia ja tuotto tuottoa. kapasiteettia voidaan lisätä, asentaa uutta. ydinvoimalla tuottaminen maksaa tasan saman verran kuin ydinvoimalla tuottaminen. olitko jo menossa nukkumaan?

Vierailija

Kuinpa paljon tuulivoimakapasiteettia pitää rakentaa, että ne tuottavat kokoajan sähköä 99,9% varmuudella, sen ~90% maksimistaan, kuten ydinvoimalat tekevät?

2x?

Vierailija
ilesoft
Kuinpa paljon tuulivoimakapasiteettia pitää rakentaa, että ne tuottavat kokoajan sähköä 99,9% varmuudella, sen ~90% maksimistaan, kuten ydinvoimalat tekevät?

2x?

kerro mulle aluksi miten sähköä voi tuottaa koko ajan pienemmällä kuin 100%:n varmuudella?

oletkohan nyt ymmärtänyt oikein edes noita ydinvoimaloiden tuottolukuja tuossa?

Vierailija

Jos sähköä pitäisi tuottaa aina vähintään ydinvoimalan verran, ei keskimäärin (ilman hiilisäätöä), niin eiköhän muutama kymmenen tuhatta megawatin myllyä riittäisi.

Vierailija
bena
Jos sähköä pitäisi tuottaa aina vähintään ydinvoimalan verran, ei keskimäärin (ilman hiilisäätöä), niin eiköhän muutama kymmenen tuhatta megawatin myllyä riittäisi.

Minun laskujeni mukaan 6 - 7 kertainen määrä pelkkään keskimääräiseen tehoon nähden, mutta ne pitää olla hajasijoitettuna todella laajalle alueelle. Venäjällä tai Yhdysvalloilla on aluetta siihen, tai Kiinalla, mutta pienemmissä valtioissa ei tule onnistumaan.

Suurin ongelma tulee olemaan se, että niin laajalle alueelle sijoitettuna myllyjen väliset siirtohäviöt nousevat pilviin. Kun Yhdysvaltain itärannikolla tuulee ja länsirannikolla ei, niin itärannikon voimaloiden tulisi syöttää sähköä mantereen yli länteen. Voimalinjojen pituus ja määrä tällaisessa hajautetussa ratkaisussa on huima verrattuna muutamaan keskitetympään laitokseen. Pitää myös muistaa fyysiset rajoitukset voimalinjan pituudelle.

Lisäksi voimalinjaverkoston täytyy olla erityisen vahva, että se kestää ajoittaiset suuret virran suunnanmuutokset puolelta toiselle, sekä paikallisen huipputuotannon joka voi olla 4 - 5 kertaa keskitehon verran. Siihen menee paljon kuparia ja alumiinia.

Vierailija
bena
Jos sähköä pitäisi tuottaa aina vähintään ydinvoimalan verran, ei keskimäärin (ilman hiilisäätöä), niin eiköhän muutama kymmenen tuhatta megawatin myllyä riittäisi.

Puhutko nyt tuulivoimasta? Etkö tiedä, että se on vaihtuvatuotantoista, eikä pelkästään sen varaan voi sähköntuotantooa järjestää? No, koeta oppia ymmärtämään se.

Jo tuulivoiman alkeisopeissa kerroin, ettei tuulivoima ole tarkoitettu kulutushuippujen tasaamiseen yhtään sen enempää kuin ydinvoimakaan. Jäikö sulle siitä jotain epäselväksi, vai mihin oikein pyrit JOSsittelullasi?

Tanskassa tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on suuri, liki 20%, ja suunnittelevat, että nostavat jopa 50%:iin.

Tiesitkö edes, että ydinvoimalat joudutaan laskemaan alas, jos niillä ei ole käytettävissä säätövoimaa? Sen varmaan tiesitkin, että Suomenn ydinvoimayhtiöt omistavat kaksi hiililauhdevoimalaa, joita ne käyttävät säätövoimaloinana, ja jotka ovat Suomen suurimpia ilman paskojia vuonna 2004, sähköntuotantolaitoksissta, ja että suomessa on cain yksi niitä suurempi ilman paskoja: raahen terästehdas?

.
Seuraa 
Viestejä846
Liittynyt10.9.2005
Vastaaja_s24fi
bena
Jos sähköä pitäisi tuottaa aina vähintään ydinvoimalan verran, ei keskimäärin (ilman hiilisäätöä), niin eiköhän muutama kymmenen tuhatta megawatin myllyä riittäisi.



Puhutko nyt tuulivoimasta? Etkö tiedä, että se on vaihtuvatuotantoista, eikä pelkästään sen varaan voi sähköntuotantooa järjestää? No, koeta oppia ymmärtämään se.

Tanskassa tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on suuri, liki 20%, ja suunnittelevat, että nostavat jopa 50%:iin.

Tiesitkö edes, että ydinvoimalat joudutaan laskemaan alas, jos niillä ei ole käytettävissä säätövoimaa? Sen varmaan tiesitkin, että Suomenn ydinvoimayhtiöt omistavat kaksi hiililauhdevoimalaa, joita ne käyttävät säätövoimaloinana, ja jotka ovat Suomen suurimpia ilman paskojia vuonna 2004, sähköntuotantolaitoksissta, ja että suomessa on cain yksi niitä suurempi ilman paskoja: raahen terästehdas?

Tiesitkö että vain lakipykälät estävät ydinvoiman käytön säätövoimana.

Vierailija
Veikko
Lisäksi voimalinjaverkoston täytyy olla erityisen vahva, että se kestää ajoittaiset suuret virran suunnanmuutokset puolelta toiselle, sekä paikallisen huipputuotannon joka voi olla 4 - 5 kertaa keskitehon verran. Siihen menee paljon kuparia ja alumiinia.

Mä kyllä mielelläni näkisin jotain oikeata tietoa asiasta, esimerkiksi Tanskan sähköverkota, jossa tuulivoiman osuus on suuri. Onko sinulla aavistustakaan siitä, millainen se on, kun siellä muutostyötä tehdään koko ajan?

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Tiesitkö edes, että ydinvoimalat joudutaan laskemaan alas, jos niillä ei ole käytettävissä säätövoimaa? Sen varmaan tiesitkin, että Suomenn ydinvoimayhtiöt omistavat kaksi hiililauhdevoimalaa, joita ne käyttävät säätövoimaloinana, ja jotka ovat Suomen suurimpia ilman paskojia vuonna 2004, sähköntuotantolaitoksissta, ja että suomessa on cain yksi niitä suurempi ilman paskoja: raahen terästehdas?



Just joo.

Ydinvoimalat ei mitään säätövoimaa tarvi, kun tuottavat sähköä tasaisesti ympäri vuoden huoltoseisokkia lukuunottamatta, jotka taas voidaan porrastaa. Ydinvoima on perusvoimaa, joka käytännössä koko ajan tuottaa saman verran sähköä.

Lähinnä koko verkko tarvitsee säätövoimaa kulutuksen heilahteluja varten, mutta tämä ei sitten enää ole ydinvoiman varavoimaa..

Vastaaja_s24fi
Kapasiteetin tuottaminen on huono termi, koska ei semmoista ole. kapasiteetti on kapasiteettia ja tuotto tuottoa. kapasiteettia voidaan lisätä, asentaa uutta. ydinvoimalla tuottaminen maksaa tasan saman verran kuin ydinvoimalla tuottaminen. olitko jo menossa nukkumaan?

Voi olla että on huono termi, mutta ei kai se nyt niin pirun tarkkaa ole? Kyllä kaikki käsittää että mitä tarkoitin.

Vierailija
.
Tiesitkö että vain lakipykälät estävät ydinvoiman käytön säätövoimana.

heh, olet seurannut keskusteluani yhden pälättäjän kanssa :)

Voin kertoa, että sekin tietää nyt, tosin oli pakkosyötettävä sille se :)

Täsmennän sen verran, että SUOMESSA laki kieltää ydinvoiman tehon säädön käyttämisen kulutuksen ja tuotannon tasaamiseen. Ja syynä on turvallisuuden varmistaminen.

Mutta kun niin nerokkaasti toit asian oppimasi esille, niin jatketaan täsmentämistä: tuulivoimaa VOIDAAN käyttää säätövoimana, uudempia tuulimyllyjä. YMPÄRISTÖN kannalta olisi järkevämpää, että säätö tapahtuisi esimerkiksi niillä ydinvoimayhtiöiden omistamilla suomen suurimmilla hiililauhdevoimala-ilmanpaskojalaitoksilla, mutta valitettavasti talous ajaa usein ympäristön etujen edelle

Vierailija
Vastaaja_s24fi
ilesoft
Kuinpa paljon tuulivoimakapasiteettia pitää rakentaa, että ne tuottavat kokoajan sähköä 99,9% varmuudella, sen ~90% maksimistaan, kuten ydinvoimalat tekevät?

2x?





kerro mulle aluksi miten sähköä voi tuottaa koko ajan pienemmällä kuin 100%:n varmuudella?

oletkohan nyt ymmärtänyt oikein edes noita ydinvoimaloiden tuottolukuja tuossa?

No ensinnäkään mistään ei voi koskaan olla täysin 100% varma. EI MISTÄÄN!

Ilesoft sitä paitsi tarkoitti, että millä määrällä tuulivoimaa saataisiin tuotettua riittävällä varmuudella tarvittava määrä sähköä.

Vierailija
Joku
Ydinvoimalat ei mitään säätövoimaa tarvi

Ehkä sun pitäisi kerrata ensin ihan sähkötekniikan alkeita, ennenkuin esittelet täällä kuulemiasi pälätyksiä totuutena.

Kuvittele aluksi tilanne, jossa ei ole muuta kuin ydinvoimaa, jota siis ei turvallisuussyistä saa käyttää säätövoimana. Mitä täällä pälättäjiltä hankkimasi oppimäärän mukaan tapahtuisi kun kulutus vaihtelee?

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Joku
Ydinvoimalat ei mitään säätövoimaa tarvi



Ehkä sun pitäisi kerrata ensin ihan sähkötekniikan alkeita, ennenkuin esittelet täällä kuulemiasi pälätyksiä totuutena.

Kuvittele aluksi tilanne, jossa ei ole muuta kuin ydinvoimaa, jota siis ei turvallisuussyistä saa käyttää säätövoimana. Mitä täällä pälättäjiltä hankkimasi oppimäärän mukaan tapahtuisi kun kulutus vaihtelee?

Tuotetaan vetyä? Lämmitetään valtavaa uima-allasta? Kaikkea tuulivoimahihhulien esittämää? Jos tehoa ei voida/haluta säätää, niin sitten ylimääräinen kannattaa käyttää johonkin hyödylliseen. Ei sen vaikeampaa.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Joku
Ydinvoimalat ei mitään säätövoimaa tarvi



Ehkä sun pitäisi kerrata ensin ihan sähkötekniikan alkeita, ennenkuin esittelet täällä kuulemiasi pälätyksiä totuutena.

Kuvittele aluksi tilanne, jossa ei ole muuta kuin ydinvoimaa, jota siis ei turvallisuussyistä saa käyttää säätövoimana. Mitä täällä pälättäjiltä hankkimasi oppimäärän mukaan tapahtuisi kun kulutus vaihtelee?

Pelkäänpä pahoin että Joku on tässä asiassa oikeassa.

Ydinvoima ei tarvitse säätövoimaa. Sähköverkko tarvitsee säätövoimaa.

Sähköverkko tarvitsee siis perusvoimaa ja säätövoimaa. Ydinvoima on perusvoimaa. Säätövoimaa on monenlaista. Vaihtelevatuottoinen kapasiteetti kuten tuulivoima ei sovellu sähköverkkoon kytkettäväksi.

Tanskassa tämä on ratkaisu sillä että perusoima tuotetaan kivihiilellä, säätövoima maakaasulla ja vaihtelevatuottoinen tuulivoima myydään ilmaiseksi naapurimaihin jos joku sitä suostuu ottamaan vastaan. Useimmiten ongelma ratkaistaan niin että tuulivoimalat pysäytetään jos näyttää siltä että rupeasi tuulemaan enemmän kuin mitä naapurimaat suostuvat ottamaan vastaan.

Tuulivoima soveltuu lähinnä verovarojen lypsämiseksi tukiaisten muodossa. Siinä mielessä se voi omistajalleen olla hyvinkin kannattavaa.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Ehkä sun pitäisi kerrata ensin ihan sähkötekniikan alkeita, ennenkuin esittelet täällä kuulemiasi pälätyksiä totuutena.

Kuvittele aluksi tilanne, jossa ei ole muuta kuin ydinvoimaa, jota siis ei turvallisuussyistä saa käyttää säätövoimana. Mitä täällä pälättäjiltä hankkimasi oppimäärän mukaan tapahtuisi kun kulutus vaihtelee?

Lue koko viesti. Kuten sanoin, ydinvoima itse ei tarvi säätövoimaa tuotannon heilahtelun takia (toisin kuin esim. tuulivoima), mutta koko verkko tarvii säädettävissä olevaa voimaa kulutuksen heilahtelua tasaamaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat