liikkuvan kappaleen massan kasvu

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos jos kilon painoinen metallipunnus kiihdytetään 100 km tuntivauhtiin, paljoko sen massa on suurempi törmätessään johonkin kuin sen lepomassa?
Kyseessähän on sama juttu kuin jos autossa tulee äkkipysähdys, ajaa esim seinää päin niin takapenkin tavarat tulevat suurella painolla päälle...
Entäs paljoko energiaa tarvitaan jotta tyhjiössä saadaan kilon metallipunnus liikkumaan 100 km/h?
Osaisiko joku laskea??

Kommentit (5)

daiska
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt29.1.2007
Doctor
Jos jos kilon painoinen metallipunnus kiihdytetään 100 km tuntivauhtiin, paljoko sen massa on suurempi törmätessään johonkin kuin sen lepomassa?
Kyseessähän on sama juttu kuin jos autossa tulee äkkipysähdys, ajaa esim seinää päin niin takapenkin tavarat tulevat suurella painolla päälle...



Käytännössä ei yhtään suurempi. saa olla reippaasti kovemmat nopeudet että vaikuttaisi.


Entäs paljoko energiaa tarvitaan jotta tyhjiössä saadaan kilon metallipunnus liikkumaan 100 km/h?
Osaisiko joku laskea??

385.8 J. Kineettisen energian kaava, eikös tämän pitäny olla ihan peruskaavoja jonka kaikki tuntee?

daiska
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt29.1.2007
daiska
Doctor
Jos jos kilon painoinen metallipunnus kiihdytetään 100 km tuntivauhtiin, paljoko sen massa on suurempi törmätessään johonkin kuin sen lepomassa?
Kyseessähän on sama juttu kuin jos autossa tulee äkkipysähdys, ajaa esim seinää päin niin takapenkin tavarat tulevat suurella painolla päälle...



Käytännössä ei yhtään suurempi. saa olla reippaasti kovemmat nopeudet että vaikuttaisi.

Pistetäänpä nyt vastaus siihen mitä varmaan tarkoitit.

Riippuu siitä kuinka lyhyellä matkalla kappale pysähtyy. Jos pysähtyy 10cm matkalla sain tulokseksi 3858 m/s^2 eli hidastuvuus on noin 393g.

Vierailija

Ääretön.

Voit itse kokeilla laskea. Mikäli hidastuvuus on vakio niin kiihtyvyys koko pysähtymismatkalla on (v^2)/2s = a . v olet alkunopeus, s olet pysähtymismatka ja a olet kiihtyvyys. Tuosta näkee suoraan että kun s menee nollaan niin a menee äärettömyyteen. Tästä syystä mikään ei koskaan pysähdy heti. Vaan aina menee vähän matkaa.

Autojen turvallisuuttakin parannellaan siten, että nokka antaa periksi koko matkalta täten pidentäen pysähtymismatkaa -> kiihtyvyys pienenee.

Esimerkki kaavan käytöstä. v annetaan metreinä sekunnissa ( nopeus muutetaan jakamalla 3.6:lla. Eli 100km/h saadaan metreinä sekunnissa jakamalla tämä tuolla luvulla. 100/3.6 = 27.7m/s). s annetaan myös metreinä. a saadaan ulos m/s^2 ja sen voi kätevästi jakaa luvulla 9.8 jotta saa ulos g:n arvoja.

Eli nyt ajetaan seinään nopeudella 100km/h. Auto pysähtyy nyt 0.2m matkalla. Eli kiihtyvyys on (27.7^2)/(2*0.2) = 1929.01m/s^2

Otetaan g voimia ulos eli jaetaan se luvulla 9.8. Saadaan noin 196. Eli se kilon painoinen maitotörppö siellä kassissa joka on selkänojaa vasten painaa sitä selkänojaa samanverran kuin 196kg esine normaalisti maata. Tätä tarkoittavat ne esimerkit kun puhutaan että irtoesine painaa tiesmitä kun tulee törmäys.

Uusimmat

Suosituimmat