Seuraa 
Viestejä45973

Mistähän moinen johtuu? Olen havainnut saman ilmiön useissa tietokoneissa.

Sivut

Kommentit (31)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
iisakka
Seuraa 
Viestejä848

Kelloilta vaadittava tarkkuus on oikeastaan aika suuri. Jos vaaditaan, että kello saisi heittää korkeintaan sekunnin vuorokaudessa, merkitsee tämä peräti 12 miljoonasosan suhteellista tarkkuutta (1 s / 1 vrk =1 s / 86400 s = 0,000 012). Eipä sitä arkielämässä muilta mittareilta vaadita tuommoisia tarkkuuksia. Henkilövaa'alle esimerkiksi riittää mainiosti prosentin tarkkuus.

Olen ollut huomaavinani, että kellot useammin edistävät kuin jätättävät. Ehkä se on tahallista. Onhan käyttäjän kannalta yleensä hyödyllisempi olla etuajassa kuin myöhässä.

Oikean ajan voi vielä tarkistaa sekunnin murto-osien tarkkuudella ainakin radion aikamerkistä. Teksti-tv:n kellokin oli ennen hyvä, mutta miten lienee nyt digiaikana.

Tässä kotimainen tarkan ajan lähde tietokoneelle: http://www.mikes.fi/frameset.aspx?pageID=815

Tietokoneessa oleva kvartsikide siis sama joka on myös on rannekelloissa, seinäkelloissa ym. määrää värähdystaajuuden joka alennetaan sopivasti jakajapiireillä. Tästä kiteen taajuusvakavuudesta riippuu käyntitarkkuus.
Tosin tietokoneessa netin käyttö saattaa päivittää myöskin kellon ajoittain.

iisakka
Seuraa 
Viestejä848
.
ilesoft
Ei tarvitse asentaa mitään ylimääräisiä ohjelmia, sillä Windowsissa on sisäänrakennettuna ajastus NTP:n avulla.

http://csg.trinhall.cam.ac.uk/tips/ntp/winxp <--tuossa ohjetta




Jep, ja aina voi manuaalisesti tarkistaa tuosta:
http://wwp.greenwichmeantime.com/

Tuon sivun manuaalisella resynkronoinnilla näyttää tosiaan olevan merkitystä, ennen kuin klikkasin sitä, se oli silmin havaittavasti (veikkaisin 0,2...0,4 s) jäljessä http://www.mikes.fi etusivun kelloa täältä katsottuna. Tosin ei senkään oikeellisuudesta ole takuita, mutta ainakin siihen vertaamalla tuon resynkronointihypyn huomasi.

GMT:llähän ei muuten enää vuosikymmeniin ole ollut virallista asemaa, nykyään UTC on maailmanaika.

Tietokoneitten saaminen tarkkaan aikaan on ongelmallista, useastakin syystä. PC:n oma kide on harvoin tarkka, ja kaikenlaiset digitaaliset prosessit koneen sisällä lisäävät epätarkkuutta.

Näillä erilaisilla atomikellojen synkronointiohjelmilla saa kyllä helposti muutama sekunnin tarkkuutta omaan koneeseen, jos se riittää.

Jos PC:ssä on Java, tämä linkki on aika kätevä ja näyttää aikaa Suomessa paremmin kuin sekunnin tarkkuudella:

http://www.aika.fi/

Clas Ohlsoni kaupoista saa noin 10 eurolla DCF77 kelloja, jotka myös antavat radio-ohjauksen perutella aika hyvää aikaa, jota voi optisesti verrata tietokoneen näyttöön.

Joistakin laadukkaimmissa äänikorteissa on myös aika hyvä kello, jota voi kalibroida ulkoisen taajuuden perusteella digitaalisesti.

Itse olen tällä hetkellä tekemässä systeemiä jolla saan GPS vastaanottimesta ulos tarkan sekunnin alun. Tämä on tarkin mahdollinen yleisesti saatava aikasysteemi.

Minä pyrin aikaansaamaan ainakin noin 100 nanosekunnin tarkkuutta, jotta pystyn synkronoimaan rubidium-oskillaattoristani tulevaa 10 Mhz taajuutta maailmanaikaan, UTC. Rubidium-oskillaattori pitää aikaa ja taajuutta noin 10^-12 tarkkuudella, mutta sellaisen ei tietenkään helposti voi hankkia, ellei ole paljon rahaa. Omani sain lahjoituksena MIKES:iltä. Niittenkin nettisivulta löytyy tarkka kello:

http://www.mikes.fi/

Tätä GPS systeemiä tulen käyttämään pulsareitten ajoitukseen, kunhan ensin saan ilmaistua riittävän voimakasta pulsarin pulssia.

Einstein ei keksinyt, miten kellojen samanaikaisuus voitaisiin toteuttaa tai tarkistaa. Harmi, ettei hän ennättänyt kuulla nykydigeistä. Käytännön tasolla huomaa kyllä epämusikaalinenkin humanisti, että YLE:n lähettämä aikamerkki kuuluu analogisesti välitettynä selvästi ennen digitaalisesti matkustanutta. Sen voi testata kuuntelemalla samanaikaisesti tavallista radiota ja samaa ohjelmaa TV:n digilähetyksenä.

Siihen en ota kantaa, kuinka em. tieto voisi auttaa Einsteinia alkuperäisessä ongelmassa.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
IsoJussi
Ettei sitä konetta ole sitten ylikellotettu. Silloinhan se varmaan edistää.

Ja siitä ongelmasta pääsee eroon edellämainituilla konsteilla.

Tietsikoissa on yleensä ihan oma piiri, RTC (Real Time Clock), joka pitää huolen ajan kulun seuraamisesta. Ylikellotuksella ei käsittäkseni ole mitään vaikutusta RTC:n toimintaan.

Kauko
Einstein ei keksinyt, miten kellojen samanaikaisuus voitaisiin toteuttaa tai tarkistaa. Harmi, ettei hän ennättänyt kuulla nykydigeistä. Käytännön tasolla huomaa kyllä epämusikaalinenkin humanisti, että YLE:n lähettämä aikamerkki kuuluu analogisesti välitettynä selvästi ennen digitaalisesti matkustanutta. Sen voi testata kuuntelemalla samanaikaisesti tavallista radiota ja samaa ohjelmaa TV:n digilähetyksenä.

Siihen en ota kantaa, kuinka em. tieto voisi auttaa Einsteinia alkuperäisessä ongelmassa.

Oliskohan vastaanottimen D/A-muuntimen hitauden syytä tuo digi jälkeenjääneisyys?

Edellisestä herääkin humaani kysymys. Jos pulsari pyörii säännöllisellä nopeudella, kuinka voimme päätellä mitään sen etäisyydestä, tai (mikä tärkeintä) sen nopeudesta? Punasiirtymää ei kai ole muualla kuin valon alueella, ja jos kappale pyörii tasaisen vinhasti, eikö sen kello ole aina "samassa ajassa" meihin nähden riippumatta siitä, loittoneeko vai lähestyykö se meitä? "Kaksoset" siis vanhenisivatkin samaan tahtiin riippumatta nopeuksista.

Kauko
Edellisestä herääkin humaani kysymys. Jos pulsari pyörii säännöllisellä nopeudella, kuinka voimme päätellä mitään sen etäisyydestä, tai (mikä tärkeintä) sen nopeudesta? Punasiirtymää ei kai ole muualla kuin valon alueella, ja jos kappale pyörii tasaisen vinhasti, eikö sen kello ole aina "samassa ajassa" meihin nähden riippumatta siitä, loittoneeko vai lähestyykö se meitä? "Kaksoset" siis vanhenisivatkin samaan tahtiin riippumatta nopeuksista.

Pulsareitten etäisyyttä ei määrätä punasiitymmän perusteella! Nehän ovat linnunradan sisäisiä kohteita. Kaukaisille galakseille punasiitympää kyllä esiintyy muillakin alueilla, kuin optisella alueella. Todellista etäsyttä punasiitymä tuskin kertoo niissäkään tapauksissa.

Pulsareitten etäisyyttä saadaan melko hyvin selville dispersion perutella. Dispersio tarkoittaa, että pulssi saapuu meille eri aikaan eri taajuuksilla. Dispersio johtuu avaruuden elektronitiheydestä.

Pulsarit sykkivät useimmiten noin 1 Hz taajuuden paikkeilla, mutta vaihtelualue on
10 ... 0.001 Hz. pulssitaajuus, planeettakunnan barysenterin suhteen, (aurinkokunnan painovoimakeskipiste auringon lähellä) on kovin stabiili; useimmiten parempi kuin parhaat kellomme!

Maapallolla mitattu pulssitaajuus kuitenkin vaihtelee doppler-ilmiön johdosta sekä vuorokauden että vuodenajan mukaan.

Lisää aiheesta mm linkistä:
Pulsarin havaitseminen pienellä antennilla

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 4&start=90

Tyypillinen pulsarin etäisyys meistä on luokaa 1000 valovuotta.

Pienet havaitut poikkeamat pulssien tuloajoissa antaa aavistaa, että pulsareita kiertää planeettoja. Täten pulsareitten tarkka ajoitus on nykyään kuuma aihe.

Yritin kuitenkin kysyä Einsteinia askarruttanutta samanaikaisuuskysymyksen ratkaisua. En ymmärrä, miten tarkemmat kellot voisivat ratkaista ongelman. Säännöllinen pyörimisliike on kello.

Valon nopeudella liikkuva säteily on mittaajasta riippumaton vakio. Eikö tällöin pyörimisestä johtuva aikaväli ole sama sekä pyörijälle, että sen signaalin vastaanottajalle riippumatta näiden avaruudellisten nopeuksien muutoksista?

CE-hyväksytty
Patterikellot edistää kun alkaa patterin jännite laskea. Kide siis nostaa kierroksiaan.

Voisiko sama olla mahdollista tietokoneen kellolta? En muista ainakaan vanhojen emolevyjen kellojen valehdelleen, vaikka ne olisivat seisseet vuosia kaapin nurkassa. Tietenkin nykyaikisissa halpisemolevyissä on säästetty laadusta, niin kellot voivat valehdella järjestään minuutin vuodessa. Näissä uusissa kelloissa myös on siirrytty n. 1/16000 s tarkasta kellosta n. 30 Mhz kelloon 486 jälkeen, niin se voi myös saada kellon helpommin valehtelemaan. Tietenkin voi olla että käytetään yhä vanhaa kelloa normaaliissa käytössä, mutta ajanottoon on tuo uusi kello. Ainakin ohjelmoidessa käytetään esnsisijaisena vaihtoehtona tuota tarkempaa kelloa, kun taas tuota vanhaa käytetään vain jos on pakko.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat