Muumiointi/palsamointi ynnä ruuankuivaus?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Itse olen copparberg-hiprakassa, pienessä. Joudun odottamaan että läjä kevätyökkösiä kuivuu uunissa 50c:ssä...
Toisinsanen, valvonu appivanhempien huvilalla perhospuuhissa ja nyt ennen maatamenoa vedän muutaman sidukan kun oon saanu puuttuvat kevätlajikiintiöt.

Perhoset kuivatetaan uunissa 50C:n lämpötilassa, niin pääsevät äkkiä kokoelmaan. Ovatkohan muuten muinaiset egyptiäiset tai mitkään kansat paahtaneet/lämpökuivattaneet vainajiaan/ruokaansa ym pikakäyttökuntoon?

Perhoset levityslaudassa vie noin 2 tuntia, kun on joukossa isojakin lajeja, sellasia siipiväli 8 cm jo tähän aikaan pari kappaletta. Mutta lämpökuivatus...
Periaatteessa, eikös kapakalakin valmisteta noin? Turska lämpöpaahtoon ja lopulta on läpyskä jäljellä? Mikä lie kapakalan valmistuslämppäri? Tuota lämpökuivausta vois ajatella moneen yleissäilytykseen.

Kommentit (13)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Paahdat sitten hyönteiset sinällään?

Itse tapoin muistaakseni etikkaeetterillä ja levittelin sitten siististi kuivumaan.

Pitkään ei harrastus jaksanut kiinnostaa - Vaikka kiinnostaa vieläkin...

Hauskinta oli alkukesän kiitäjien haavaaminen - aikamoisia "kolibreja".

Pari kilometria tuli ritariperhosen perässä haavin kanssa juostua ilman saalista - Hyvä niin, hieno perhonen. Sen jälkeen ritariperhosia on tullut ihan käden etäisyydelle asti.

Vierailija

Minulla on perhosrysä, johon on pantu etikkaeetteriä vedellä laimennettuna tuppo pönttöön. Eli nukahtavat kun lentävät
http://www.utu.fi/erill/kevo/photo/gall ... C04220.jpg
tuommoiseen, ja pomin sieltä itselleni halutut ja muut karistan pois. Ne halutut käytän pakastimessa vartin niin kuolevat tajuttomina, muut havahtuvat yön aikana siivilleen. Catch and release. Vaan Alkuperäistä kysymystä penäisin.

Vierailija

Se iso ja komea... niitä on muuten 2 lajia. Biston strataria/ius ja Edndromis versicolora naaras. Muuten pieniä, Orthosia cruda, O. gracilis ja cerasi.

Ne varhaiskevään erityisimmät lajit, 4 kpl kustakin, on saatu, eli ei enää tarvi rysästää huhtikuussa... mut kevätlajit sain jo teininä mökiltä. Vaan en E-rannikon tammilajeja.

Muuten sit tästedes hutikuussa lasken lajimääriä ja tilastoin, ilman mitään unilääkettä... ja noistakin kokoelmista puuttuvista tuli muutama extra, laskin vain ja nakkasin pois.

Kokoelmia varten 2 ukkoa ja 2 narttua (lajin toteaminen tietyllä alueella minimissään) , ja sitten vaan siitä eteenpäin laskentaa.

Eli että kanta voi hyvin. Jos ei voi, siitä ilmoitus. ja löysinpä uuden lajin E-Suomellekin. Suojelun takia noita nykyään harrastajan keräävät. ja jos tulee rysä tavislajeja täyteen, tulee hyvä mieli että voivat hyvin. Ja ne lasketaan luontoon taas lentelemään.

Vierailija
taiteilijatyyppi
etikkaeetteriä vedellä laimennettuna

Kun nyt opiskelet kemistiksi, voisitko kertoa mitä etikkaeetteri on ja kuinka hyvin se liukenee veteen?
Edit: miksi perhosia pitää pyydystään, niitä on muutenkin liian vähän nykyään, yhden voi nähdä kesän aikana..
Jos joku haluaa kokoelman, osta sellainen joltain, löytyy sellaisiakin mitä ei enää luonnossa ole.
Alkakaa keräämään hyttysiä.

Vierailija

Hyppää järveen. Tuossa on kaavoja ja selityksiä.

Ja niitä kerätään nimenomaan lajin säilyvyyden takia, eli pitää todentaa alueella kanta olevan. Monesti ilakoin, kun hyvin ison momentin teko (esim. kerrostalo, ostari ym.) alkeetkin on purettu hyvin pienen eläimen takia. Ota toki huomioon että 2 urosta ja 2 naarasta kohti 1 naaras munii noin 100 munaa. ja olen monesti heilauttanut uhanalaisia kantoja kasvattamnalla kaikki lähitienoon toukat esmes mökillä /appivanhempien huvilalla räjäyttäen kannan. Eli jos rysään mennyt kantava naaras, tai muutama, muytamankin kerran noin 10 kpl, olen keljuillessani vapauttanut luontoon NÄIDEN JÄLKIKASVUN JOKA TERRAARIOSSA PARIUDUTETTU; noin 100 000 nuorta toukkaa.

Eli luonnonsuojelu vaatii että kantaa pitää keinotekoisesti lisätä toseen polveen. Ja perhosia et näe sen takia, että ne piileskelevät. Yöllälentävät lajit meinaan. ja päiväperhosia näet hellepäivinä tai lämpöisinä soilla/ liuonnonniityillä/ radanvarsilla/paahdepaikoilla/lehdoissa/metsien aukkopaikoilla.

Minun keinoni luonnonsuojeluun on paras- LEVITÄ ENEMMÄN KUIN ALUEELLA ON IKINÄ OLLUT, KOSKAAN ENNEN, MONINKERTAISTA MÄÄRÄ TUHATKERTAISESTI nuorin toukin. Tällä tavalla Kirkkonummellekin on saatu häiveperhosista ja keltasiilikkäistä ym. kohtuu runsas kanta.

Vierailija
fenomenologi
miksi perhosia pitää pyydystään, niitä on muutenkin liian vähän nykyään, yhden voi nähdä kesän aikana..

Kyllähän niitä näkee, mutta se vaatii liikkumista vähän muuallakin kuin jonkin kaupungin keskustassa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Voiko perhonen keikauttaa liikaa lisääntyessään ekosysteemiä jotenkin?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Siis alkuperäinen kysymys olikin ruumiin kuivattamisesta. Aika paha kuivattaa ellei kuumenna nopeasti johonkin 80 asteeseen. Ja siinähän onkin jo kypsää tavaraa koko ruumis. Joku 40 astetta tekee huikean nopean mätänemisprosessin eli ei siinä kunnon muumiota synny. Ellei sitten säteilytetä samalla.

Säteilytys onkin tehokasta. Esimerkiksi broileri säilyy tyhjiöitynä ja säteilytettynä ikuisesti.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
taiteilijatyyppi

Perhoset kuivatetaan uunissa 50C:n lämpötilassa, niin pääsevät äkkiä kokoelmaan. Ovatkohan muuten muinaiset egyptiäiset tai mitkään kansat paahtaneet/lämpökuivattaneet vainajiaan/ruokaansa ym pikakäyttökuntoon?

Aika kova lämpö sinulla, paljonko rasvoittuminen verottaa saaliista? No, ehkä uunisi termostaatti näyttää hieman yläkanttiin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
fenomenologi
Kun nyt opiskelet kemistiksi, voisitko kertoa mitä etikkaeetteri on ja kuinka hyvin se liukenee veteen?



Etyyliasetaattia. Käsittääkseni se liukenee kaikissa suhteissa, mutta osa siitä reagoi veden kanssa ja muodostaa etanolia ja etikkahappoa.

Edit: miksi perhosia pitää pyydystään, niitä on muutenkin liian vähän nykyään, yhden voi nähdä kesän aikana.



Avaa silmäsi hyvä mies, perhosia on joka paikassa. Yksi perhonen on pieni määrä, vaikka olisit linnoittautunut kaupunkiasuntoon koko vuodeksi.

Jos joku haluaa kokoelman, osta sellainen joltain, löytyy sellaisiakin mitä ei enää luonnossa ole.



Ei perhostenkeräilyn idea ole (yleensä, toki joillakin on) saada vain kokoelmaa. Ennen kaikkea perhosharrastus opettaa valtavasti perhosten biologiasta ja elintavoista. Sitä tietoa käyttäen pystyy parantamaan perhosten elinmahdollisuuksia, vaikka pienellä omakotitalopihalla, ja toimimaan niiden elinympäristöjen säilymisen puolesta muuallakin. Kiinni saatyjen yksilöiden tappamisella on vain tietyissä erikoistapauksissa (pieni suppealla alueella elävä populaatio) merkitystä seuraavan sukupolven kokoon. Jokainen Suomen kymmenistä miljoonista pikkulinnuista kantaa kilokaupalla perhosia ja muita hyönteisiä poikuilleen joka vuosi. Silläkin on vain pieni merkitys, loiset ja taudit ovat se varsinainen kannan säätelijä.

Ostamalla kauraryynipaketin kaupasta tulet välillisesti tappaneeksi enemmän hyönteisyksilöitä kuin innokaskaan keräilijä elinaikanaan.

Alkakaa keräämään hyttysiä.

Erittäin hyvä idea. Keräilijöiden ansiokkaasta harrastuksesta johtuen Suomen perhoset ovat varsin hyvin tunnettuja. Samaa ei valitettavasti voi sanoa oikeastaan mistään muusta hyönteisryhmästä. Jos haluaa tehdä harrastuksellaan tiedettä tai saada nimiinsä uusia maa/maakuntahavaintoja, muut hyönteiset tarjoavat valtavan antoisan kentän.

Viime aikoina on tehty suomalaisia määrityskirjoja eräille hyönteisryhmille, ja työn alla on lisää. Tanskalaisia kirjoja on aika hyvin, ja ne kattavat yleensä kohtuullisen hyvin Suomen lajiston. Ruotsalaisilla on meneillään äärimmäisen mielenkiitoinen Nationalnyckeln -projekti.

Suosittelen jokaiselle perhostenkeräilijälle ennemmin harrastettavan hyönteislajiston laajentamista kuin ennemmin tai myöhemmin eteen tulevaa retkeilyä eri puolilla maata omalta alueelta puuttuvien näkemiseksi. Ja tietenkään hyönteiset eivät sulje toisiaan pois. Perhosretkillä tapaa monenmoista muutakin hyönteistä, joita voi ottaa talteen ja määrittää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Voiko perhonen keikauttaa liikaa lisääntyessään ekosysteemiä jotenkin?

Voi, esimerkiksi aivan pohjoisimmissa osissa maatamme tunturimittarin (Epirrita autumnata) on vaurioittanut tunturikoivikoita vuosikausiksi. Ja etelämpänä jotkut lajit ovat aiheuttaneet vakavia tuholaisongelmia maataloudelle. Pääsääntöisesti loiset ja taudit pitävät kuitenkin hyönteiskannat kurissa.

Uusimmat

Suosituimmat