Seuraa 
Viestejä45973

Katsoiko kukaan aamupäivällä kakkosen dokkaria vetypilleristä? Tanskalaistutkijat esittelivät työnsä tuloksia vedyn varastoimiseen ja kieltämättä näytti aika lupaavalta. Tuollainen vetypilleri ja pieni polttokenno olisi aika mainio laite esim. läppärissä ja miksei muissakin kannettavissa mitä nykyään toimivat akuilla. Lataaminen kävisi helposti ja nopeasti, kun pistäisi vain uutta polttoainetta koneeseen.

Tietty teknologiaa esiteltiin autoilun näkökulmasta jollein se ehkä enemmän kiinnostaa suurta yleisöä. Polttokennoissa voi olla tulevaisuus, mutta vedyn tuotanto pitäisi jotenkin ratkaista. Mielestäni hieman virheellisesti totesivat, että vety on lähes rajaton energialähde. Lähteeseen matkaa on vielä pitkälti eikä karttakaan ole edes piirretty.

Sivut

Kommentit (22)

Oli huono ohjelma. Ei siitä jääny muuta kouraan kuin sen vetypillerin koko, joka oli tuplasti asperiinin kokoinen ja sisältää yhden litran vetyä normaali ilmanpaineessa.
Vety imeytetään jotenkin ammoniakkiin. Se sidosaine ,joka tekee siitä kiinteän , ei selvinnyt.

Huono olj ohjelma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vikisevä Pikkumuna
Oli huono ohjelma. Ei siitä jääny muuta kouraan kuin sen vetypillerin koko, joka oli tuplasti asperiinin kokoinen ja sisältää yhden litran vetyä normaali ilmanpaineessa.
Vety imeytetään jotenkin ammoniakkiin. Se sidosaine ,joka tekee siitä kiinteän , ei selvinnyt.

Huono olj ohjelma.

Puhuivat että sidosaineena olisi käytetty magnesiumkloridia. Mun mielestä se oli ihan hyvä ohjelma, vaikken ihan kokonaan sitä nähnyt. Tekniikkaa ja laitteita esiteltiin ihan kiitettävästi.

edit: lisään vielä, että ammoniakki jotenkin sulki vedyn sen pillerin rakenteisiin ja pilleriä lämmitettäessä ammoniakki haihtui ja avasi reittejä joista vety pääsi poistumaan.

Vikisevä Pikkumuna
Oli huono ohjelma. Ei siitä jääny muuta kouraan kuin sen vetypillerin koko, joka oli tuplasti asperiinin kokoinen ja sisältää yhden litran vetyä normaali ilmanpaineessa.
Vety imeytetään jotenkin ammoniakkiin. Se sidosaine ,joka tekee siitä kiinteän , ei selvinnyt.

Huono olj ohjelma.

Vety on varmaankin kemiallisesti sidottu typpeen ammoniakiksi NH3, josta se irtoaa katalysaattorien avulla, napeissa käytetään ehkä natriumboorihydridiä NaBH4.
Edit: jos oikein laskin, 0,844 grammaa NaBH2 sisältää litran vetyä.

salai
Seuraa 
Viestejä8238

Äh, Phony ehti ensin.

Tuohan on tosiaan vuodelta 2005 peräisin oleva juttu ja perustuu alun perin tähän artikkeliin:

(hankala linkki kaarisuluilla, ei kopioidu lainauksiin oikein)

Siinä taas puolestaan kerrotaan seuraavaa:
"Together with DTU and SeeD Capital Denmark, the researchers have founded the company Amminex A/S, which will focus on the further development and commercialization of the technology."

Googlella löytyy kyseinen firma, jonka sivuilta [[url=http://www.amminex.net/index.php?option=com_content&task=view&id=62&Item...">Amminex: Relevant Articles] löytyy linkit 4 lisäartikkeliin, jotka kaikki vuodelta 2005.

Näyttää omituisen hiljaiselta tuo homma, eivät siis tarvinne rahaa kuten muut vastaavanlaisten keksintöjen tekijät.

EDIT: Olihan siellä linkki asiallisen näköiseen PDF-tiedostoon, jossa yhtälöitä ym. Valitettavasti sekin vain tanskaksi enkä löytänyt siitä mitään päiväystä. Aivan kuin sivut olisi pistetty nettiin vuonna 2005 ja sitten vain unohtuneet sinne?

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Phony
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=3453&postdays=0&postorde...

tussa linkki vanhempaan keskusteluun. On siinä ainakin hauskoja mielipiteitä ja pari asiallista linkkiä!

En muistanut enää noin vanhaa keskustelua, mutta melkoista tappelua se ainakin oli.

Mikä on polttokennojen hyötysuhde parhaimmillaan? Onko ajoneuvokäytössä polttokenno&sähkömoottori parempi kuin polttomoottori. Vety siis edelleen polttoaineena. Muistaakseni BMW ja Mazda kehitteli polttomoottoriin perustuvaa vetyautoa. Saattaisivat pystyä muutosvaiheessa toimimaan jopa bensalla tai vedyllä tiedä sitten tarkemmin. Autoharrastajien näkökulmasta kenno ja sähkömoottori saattaa vaikuttaa melko sieluttomalta ratkaisulta.

MalcomX
Phony
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=3453&postdays=0&postorde...

tussa linkki vanhempaan keskusteluun. On siinä ainakin hauskoja mielipiteitä ja pari asiallista linkkiä!




En muistanut enää noin vanhaa keskustelua, mutta melkoista tappelua se ainakin oli.

Mikä on polttokennojen hyötysuhde parhaimmillaan? Onko ajoneuvokäytössä polttokenno&sähkömoottori parempi kuin polttomoottori. Vety siis edelleen polttoaineena. Muistaakseni BMW ja Mazda kehitteli polttomoottoriin perustuvaa vetyautoa. Saattaisivat pystyä muutosvaiheessa toimimaan jopa bensalla tai vedyllä tiedä sitten tarkemmin. Autoharrastajien näkökulmasta kenno ja sähkömoottori saattaa vaikuttaa melko sieluttomalta ratkaisulta.

Wiki näyttää polttokennoauton hyötysuhde on 40-50% luokkaa ja vetypolttokennon hyötysuhde on 50% max yli 90% kokonaishyötysuhteeseen jos siitä syntyvää lämpöä hyödynnetään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokenno
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokennoauto

w00x
MalcomX
Phony
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=3453&postdays=0&postorde...

tussa linkki vanhempaan keskusteluun. On siinä ainakin hauskoja mielipiteitä ja pari asiallista linkkiä!




En muistanut enää noin vanhaa keskustelua, mutta melkoista tappelua se ainakin oli.

Mikä on polttokennojen hyötysuhde parhaimmillaan? Onko ajoneuvokäytössä polttokenno&sähkömoottori parempi kuin polttomoottori. Vety siis edelleen polttoaineena. Muistaakseni BMW ja Mazda kehitteli polttomoottoriin perustuvaa vetyautoa. Saattaisivat pystyä muutosvaiheessa toimimaan jopa bensalla tai vedyllä tiedä sitten tarkemmin. Autoharrastajien näkökulmasta kenno ja sähkömoottori saattaa vaikuttaa melko sieluttomalta ratkaisulta.




Wiki näyttää polttokennoauton hyötysuhde on 40-50% luokkaa ja vetypolttokennon hyötysuhde on 50% max yli 90% kokonaishyötysuhteeseen jos siitä syntyvää lämpöä hyödynnetään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokenno
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokennoauto[/quote]

Polttomoottorilla varustetun auton hyötysuhde on 100% jos siitä syntyvä lämpö hyödynnetään.

Norppa
w00x
MalcomX
Phony
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=3453&postdays=0&postorde...

tussa linkki vanhempaan keskusteluun. On siinä ainakin hauskoja mielipiteitä ja pari asiallista linkkiä!




En muistanut enää noin vanhaa keskustelua, mutta melkoista tappelua se ainakin oli.

Mikä on polttokennojen hyötysuhde parhaimmillaan? Onko ajoneuvokäytössä polttokenno&sähkömoottori parempi kuin polttomoottori. Vety siis edelleen polttoaineena. Muistaakseni BMW ja Mazda kehitteli polttomoottoriin perustuvaa vetyautoa. Saattaisivat pystyä muutosvaiheessa toimimaan jopa bensalla tai vedyllä tiedä sitten tarkemmin. Autoharrastajien näkökulmasta kenno ja sähkömoottori saattaa vaikuttaa melko sieluttomalta ratkaisulta.




Wiki näyttää polttokennoauton hyötysuhde on 40-50% luokkaa ja vetypolttokennon hyötysuhde on 50% max yli 90% kokonaishyötysuhteeseen jos siitä syntyvää lämpöä hyödynnetään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokenno
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokennoauto




Polttomoottorilla varustetun auton hyötysuhde on 100% jos siitä syntyvä lämpö hyödynnetään.[/quote]
Empä usko vai mistä esim. tärinälle löytyy sitten sitä energiaa ? ja käytännössä en usko että mitenkään saisit kaikkea lämpöä hyödynnettyä 100% hyötysuhteella, joten se siitä.

No miksi sitten nykyään tuota lämpöä ei käytetä hyväksi. Onhan joiltain autonvalmistajilta tullut jo jotain kehittelyasteelle, mutta markkinoilla ei ole näkynyt. Audi muistaakseni jonkun 70kg (saatto olla vähän vähemmänkin) painavan paketin avulla saivat luokkaa reilu 10kw tehoa enemmän ja 20-30nm enemmän vääntöä ilmaiseksi lämmöstä.

w00x
Norppa
w00x
MalcomX
Phony
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=3453&postdays=0&postorde...

tussa linkki vanhempaan keskusteluun. On siinä ainakin hauskoja mielipiteitä ja pari asiallista linkkiä!




En muistanut enää noin vanhaa keskustelua, mutta melkoista tappelua se ainakin oli.

Mikä on polttokennojen hyötysuhde parhaimmillaan? Onko ajoneuvokäytössä polttokenno&sähkömoottori parempi kuin polttomoottori. Vety siis edelleen polttoaineena. Muistaakseni BMW ja Mazda kehitteli polttomoottoriin perustuvaa vetyautoa. Saattaisivat pystyä muutosvaiheessa toimimaan jopa bensalla tai vedyllä tiedä sitten tarkemmin. Autoharrastajien näkökulmasta kenno ja sähkömoottori saattaa vaikuttaa melko sieluttomalta ratkaisulta.




Wiki näyttää polttokennoauton hyötysuhde on 40-50% luokkaa ja vetypolttokennon hyötysuhde on 50% max yli 90% kokonaishyötysuhteeseen jos siitä syntyvää lämpöä hyödynnetään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokenno
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokennoauto




Polttomoottorilla varustetun auton hyötysuhde on 100% jos siitä syntyvä lämpö hyödynnetään.

Empä usko vai mistä tärinälle löytyy sitten sitä energiaa ? ja käytännössä en usko että mitenkään saisit kaikkea lämpöä hyödynnettyä 100% hyötysuhteella, joten se siitä.

No miksi sitten nykyään tuota lämpöä ei käytetä hyväksi. Onhan joiltain autonvalmistajilta tullut jo jotain kehittelyasteelle, mutta markkinoilla ei ole näkynyt. Audi muistaakseni jonkun 70kg (saatto olla vähän vähemmänkin) painavan paketin avulla saivat luokkaa reilu 10kw tehoa enemmän ja 20-30nm enemmän vääntöä ilmaiseksi lämmöstä.[/quote]

Oli lähinnä tarkoitettu kritiikiksi sille että ylipäätänsä missään ilmoitetaan "hyötysuhde jos lämpö käytetään hyväksi".

Koska kaikki muuttuu lämmöksi, myöskin tärinä ja ääni, niin minkä tahansa hyötysuhde on 100% jos lämpö käytetään hyväksi.

Varsinkaan kun polttokennoautossa tällä lämmöllä ei oikein voi tehdä muutä järkevää kuin lämmittää. Olisi toinen asia jos sen voisi muuttaa mekaaniseksi energiaksi keinolla tai toisella.

Norppa
lämmöllä ei oikein voi tehdä muutä järkevää kuin lämmittää. Olisi toinen asia jos sen voisi muuttaa mekaaniseksi energiaksi keinolla tai toisella.

Kun nanojohtimeen johdetaan jännite, sieltä saadaan syöttämistä enemmän tehoa ulos kun johdinta lämmitetään.

fenomenologi

Kun nanojohtimeen johdetaan jännite, sieltä saadaan syöttämistä enemmän tehoa ulos kun johdinta lämmitetään.

Eikös kaikki johtimet ole nanojohtimia jos vain sattuu olemaan tarpeeksi hyvä suurennuslasi käytössä?

fenomenologi
Norppa
lämmöllä ei oikein voi tehdä muutä järkevää kuin lämmittää. Olisi toinen asia jos sen voisi muuttaa mekaaniseksi energiaksi keinolla tai toisella.



Kun nanojohtimeen johdetaan jännite, sieltä saadaan syöttämistä enemmän tehoa ulos kun johdinta lämmitetään.

Toki voidaan käyttää vaikka termoparia. Siitä saadaan virtaa lämpötilaerosta. Käytännöntoteutukset ovat kuitenkin niin olemattomia että ollaan päädytty muuntamaan palamisen lämpö mekaaniseksi liikkeeksi ottomoottorilla. Jotkut pyörittävät vielä turboa. Suunnitteilla on käyttää vielä höyrykonetta pakokaasujen energian talteenottamisessa.

Ideana on kytkeä miljoonia termopareja nnoteknologialla ja saada sähköä suoraan palamisen lämmöstä. Silloin ei tarvita ottoa eikä polttokennoa.

Lithium
fenomenologi

Kun nanojohtimeen johdetaan jännite, sieltä saadaan syöttämistä enemmän tehoa ulos kun johdinta lämmitetään.



Eikös kaikki johtimet ole nanojohtimia jos vain sattuu olemaan tarpeeksi hyvä suurennuslasi käytössä?

Ei suurennuslasilla pysty muuttamaan paksua johtoa nanojohtimeksi.

fenomenologi
Lithium
fenomenologi

Kun nanojohtimeen johdetaan jännite, sieltä saadaan syöttämistä enemmän tehoa ulos kun johdinta lämmitetään.



Eikös kaikki johtimet ole nanojohtimia jos vain sattuu olemaan tarpeeksi hyvä suurennuslasi käytössä?



Ei suurennuslasilla pysty muuttamaan paksua johtoa nanojohtimeksi.

Pystyy jos sen kääntää toisin päin.

Norppa
fenomenologi
Lithium
fenomenologi

Kun nanojohtimeen johdetaan jännite, sieltä saadaan syöttämistä enemmän tehoa ulos kun johdinta lämmitetään.



Eikös kaikki johtimet ole nanojohtimia jos vain sattuu olemaan tarpeeksi hyvä suurennuslasi käytössä?



Ei suurennuslasilla pysty muuttamaan paksua johtoa nanojohtimeksi.



Pystyy jos sen kääntää toisin päin.

Ei se miten päin johto on vaikuta asiaan.

Myös aivan tavalliseen diodiin muodostuu jännite lämpökohinan takia. Siitä saadaan hyvin hyvin pieni virta ulos. Elektroneilla kun on diodin sisällä helpompi mennä yhteen suuntaan kuin toiseen, joten puolijohteen rajapinnassa lämpöliike aikaansaa elektronien kertymisen toiselle puolelle.

Syntynyt varus on tosin niin pieni, ettei sitä pysty normaalilla mittarilla havaitsemaan. Kun kosketat mittapäällä diodin jalkaa, niin varaus purkautuu välittömästi mittarin läpi ennen kuin ruudulla ehtii tapahtua mitään.

Jos diodeja kasaisi rinnakkain aivan järkyttävän monta, kenties miljoonia tai miljardeja, niin sillä saattaisi ehkä käyttää taskulaskinta tai kelloa, joka siis täten toimisi suoraan lämmöllä.

Sinänsä kyseessä on termodynamiikan poikkeus, koska tuo mahdollistaa lämpöenergian spontaanin virtaamisen kylmästä kuumaan, joskin pienen mutkan kautta.

Kyseistä efektiä käytetään mm. erittäin tarkoissa lämpömittareissa. Google väittää että yhden diodin teoreettinen maksimituotto on 2 nanowattia 300 kelvinin lämpötilassa.

http://www.nanovip.com/node/2200

In 1993 a 2T6 chip consisting of ~5,600 Au 2.3 um dia dot anodes surrounded by SiO2 on a n GaAs substrate passed a proof-of-concept test by producing ~50 nanowatts as ~50 millivolts across 50 K ohms under professional test conditions including a uniform temperature bath of stirred pure inert oil. Unfortunately the documentation of this test is poor. The experiment should be corroborated.
MalcomX
En muistanut enää noin vanhaa keskustelua, mutta melkoista tappelua se ainakin oli.

En minäkään, mutta Google muisti.

Hakusana: "vetypilleri", tuottaa tuloksena viidennen päätason linkin tuohon keskusteluun.

Mikähän mahtaa olla Tiede.fi:n reittaus tuolla Googessa?

Täytyy olla aika korkea, koska hakusana "ohmin laki" tuottaa seuraavan tuloksen: Viidentenä on tämä keskusteluketju.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=10411

Klassikko kautta aikojen, kyllä!

Mutta Tiede -lehden toimitusta tämä ei häiritse (olen tarkistanut asian). Kaikki julkisuus on ilmeisesti hyvää julkisuutta. Olisin kuitenkin odottanut, että Suomen johtava tiedelehti olisi arempi kunniastaan, mutta ei sitten ilmeisesti olekaan!

Taidan ilmoitella Googleen, että tiede.fi -keskustelupalstan voi tunkea viimeisimpään aukkoon - sinne mihin ei aurinkokaan paista - ja unohtaa kokonaan, ainakin jos tieteestä on kyse.

Terveiset JR:lle.

Sitten kun vetypillerin kohdalla puhutaan kilosta vetyä per litra ja kokonaispainossa alle kaksi kiloa litralta, niin palataan asiaan.

Tuossa sitoutuksessa ei ole mitään järkeä niin kauan kuin vetytonnin siirtämiseen tarvitaan useita kymmeniä tonneja sidosmateriaalia. Logistiikka syö kaiken energiaedun ja enemmänkin kuin mitä vedyllä on saavutettavissa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat