Kalteva aurinkotornivoimala

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aurinkotornivoimalasta (solar tower) ovat varmaan monet kuulleet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_updraft_tower

Ratkaisu on muuten lähes täydellinen keino tuottaa energiaa, mutta korkean tornin rakentaminen on kallista ja vaatii käytännössä osaamista mistä ei edes ole kenelläkään vielä kokemusta.

Mietin voisiko tornin laittaa kallelleen, jolloin sen voisi rakentaa esimerkiksi vuoren juurelle, nojaamaan vuoren seinää vasten. Tällöin tornin voisi rakentaa lähes vaikka mistä, eikä sen tarvitsisi olla niin kestävä kuin pystyn tornin. Lisäksi tornille voisi näin saada huomattavasti lisää pituutta. Mutta miten suuri vaikutus tällä olisi lämpimän ilman nousuun? Onko koko ajatus tuhoon tuomittu?

Kommentit (14)

Moose
Seuraa 
Viestejä203
Liittynyt2.5.2007

Varjon lisäksi on mietittävä miten tuo vaikuttaa siihen pinta-alaan, jolta lämmin ilma kerätään. Maalaisjärjellä se puolittaa sen. Ne vuoret, jotain jyrkänteitä lukuunottamatta, myöskään harvoin on ihan pystysuoria, jolloin hyöty on aikalailla mitätöity. Vinoon torniin ei tule niin paljon tiheyseroja ja putken pidennyksessä kasvavat myös painehäviöt.

kW MW GW - kWh MWh GWh - µ º • ø ¼ ¾ ¹ ² ³

salai
Seuraa 
Viestejä7266
Liittynyt17.3.2005
Lassi
Kovasti ainakin suunnitellaan. Melkoisen korkeita torneja tulossa.

Lähde: http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=1146706


Paremmin täällä ollaan seurattu asioita kuin Tekniikka&Talous-lehdessä: Jo kaksi vuotta sitten tiedettiin tuosta toisesta projektista [2005-03-19 8:33 / Aurinkotornivoimala], jonka piti olla valmiskin jo vuonna 2005. Siinä Lassi on kyllä oikeassa, että "Kovasti ainakin suunnitellaan".

Tuossa edellä mainitussa ketjussa pohdimme myös kyseisen voimalan ympäristövaikutuksia, jotka ongelmat esitti tiivistetysti kauppaneuvos Törttö Bill [LINKKI].

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

salai
Seuraa 
Viestejä7266
Liittynyt17.3.2005
Ertsu

Olipa siinä hieno propelli, kerrankin tarpeeksi siipiä. Taisit saada orgasmin?

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
salai
jonka piti olla valmiskin jo vuonna 2005.

Sen piti olla valmis vasta vuonna 2008, eikä 2005. Mutta tässä vaiheessa on jo selvää, että tuossa aikataulussa ei pysytty, koska alkuperäisen aikataulun mukaan rakentamisen olisi jo pitänyt alkaa ajat sitten.

Projektin etenemisestä on annettu seuraava tieto:
- Project optimization (completed)
- Pre-Feasibility Commercialisation (completed)
- Final Feasibility (underway)
- Final Design and Construction
- Construction
- Commercial Operation

salai
Seuraa 
Viestejä7266
Liittynyt17.3.2005
Gravity
salai
jonka piti olla valmiskin jo vuonna 2005.

Sen piti olla valmis vasta vuonna 2008, eikä 2005. Mutta tässä vaiheessa on jo selvää, että tuossa aikataulussa ei pysytty, koska alkuperäisen aikataulun mukaan rakentamisen olisi jo pitänyt alkaa ajat sitten.

Projektin etenemisestä on annettu seuraava tieto:
- Project optimization (completed)
- Pre-Feasibility Commercialisation (completed)
- Final Feasibility (underway)
- Final Design and Construction
- Construction
- Commercial Operation


Gravity esitti oikaisun viestiini ilmoittamatta kuitenkaan mitään lähdettä.

En toki keksinyt itse tuota vuotta 2005 vaan luin sen tuolta: [ON A MISSION OF TOWERING HEIGHTS] minkä kerroinkin tuolla [2006-06-19 12:46].
Se linkkihän oli ensimmäisenä Vastaaja_s24fi:n aloittaman ketjun viestissä [2005-03-19 8:33], joten käsitin sen olevan relevanttia tietoa. Tietysti tuon artikkelin kirjoittaja varoittaa juttunsa lopussa "Note: The author holds shares in EnviroMission Limited", joten jutussa voi olla hieman kotiin päin vetoa.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

salai
Seuraa 
Viestejä7266
Liittynyt17.3.2005

Mitä parempi idea, sitä vaikeampaa tuntuu olevan rahoituksen järjestäminen - mikä tietysti viivästyttää suunnitelmia ja pienentää projekteja.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
Gravity
Aurinkotornivoimalasta (solar tower) ovat varmaan monet kuulleet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Solar_updraft_tower

Ratkaisu on muuten lähes täydellinen keino tuottaa energiaa, mutta korkean tornin rakentaminen on kallista ja vaatii käytännössä osaamista mistä ei edes ole kenelläkään vielä kokemusta.

Mietin voisiko tornin laittaa kallelleen, jolloin sen voisi rakentaa esimerkiksi vuoren juurelle, nojaamaan vuoren seinää vasten. Tällöin tornin voisi rakentaa lähes vaikka mistä, eikä sen tarvitsisi olla niin kestävä kuin pystyn tornin. Lisäksi tornille voisi näin saada huomattavasti lisää pituutta. Mutta miten suuri vaikutus tällä olisi lämpimän ilman nousuun? Onko koko ajatus tuhoon tuomittu?

Aika hyvä idea, myös lämpöä keräävän katoksen voisi laittaa viistoon vuoren seinämälle.
Ei viistous haittaa, vain korkeuserolla on väliä.

Vierailija
Gravity
salai
jonka piti olla valmiskin jo vuonna 2005.



Sen piti olla valmis vasta vuonna 2008, eikä 2005. Mutta tässä vaiheessa on jo selvää, että tuossa aikataulussa ei pysytty, koska alkuperäisen aikataulun mukaan rakentamisen olisi jo pitänyt alkaa ajat sitten.

Projektin etenemisestä on annettu seuraava tieto:
- Project optimization (completed)
- Pre-Feasibility Commercialisation (completed)
- Final Feasibility (underway)
- Final Design and Construction
- Construction
- Commercial Operation

Aw-energyn waveroller-aaltovoimaloita voidaan siis odottaa kaupalliseen levitystä runsaasti näitä ennen Kunnon kokoisia pilottiasennuksia rakennetaan jo.

Uusimmat

Suosituimmat