Seuraa 
Viestejä45973

Kaksikielisyys on historiallinen reliikki: n.1100-1808 suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa: sitä perua ovat suomenruotsalaiset. En itse ota kantaa kuinka tarpeelllista kaksikielisyys on nykysuomessa.

Ummikkoruotsalaisia on Suomessa aika vähän (jotain Pohjanmaan turkistarhaajarantaruottalaisia ehkä). Suurin osa ruotsinkieltä äidinkielekseen puhuvista suomalaisista osaa suomenkieltä aivan kiitettävästi...

Eli muut, mitä mieltä? tarvitaan vai ei. Itseäni se nykyinen också på svenska kyllä hieman ärsyttää.

Sivut

Kommentit (561)

Eiköhän saman tien hylätä molemmat kielet tasapuolisuuden vuoksi ja siirrytä englantiin. Reliikkejä ovat sekä suomi että ruotsi nykymaailmassa.

taiteilijatyyppi
Kaksikielisyys on historiallinen reliikki: n.1100-1808 suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa: sitä perua ovat suomenruotsalaiset.

Niin, aika etäisesti kyllä. Varsinaisesti monet suomenruotsalaiset ovat perua myöhemmältä ajalta, kun ruotsi oli autonomisen Suomen hallinnollinen ja eliitin osaama kieli, jolloin oli eduksi "tulla ruotsalaiseksi". Kaksikielisyys taas on vielä myöhempää, itsenäisen Suomen alkuaikojen perua.

taiteilijatyyppi
En itse ota kantaa kuinka tarpeelllista kaksikielisyys on nykysuomessa.

Ai, et vai?

taiteilijatyyppi
Ummikkoruotsalaisia on Suomessa aika vähän (jotain Pohjanmaan turkistarhaajarantaruottalaisia ehkä). Suurin osa ruotsinkieltä äidinkielekseen puhuvista suomalaisista osaa suomenkieltä aivan kiitettävästi...

Tällä et mitenkään tahdo sanoa, että virallinen kaksikielisyys ei ole tarpeellista, koska kaikki osaavat suomeakin? Mitä sitten oikein tarkoitat? Että suomenkielisten pitäisi opetella ruotsia, koska ruotsinkieliset osaavat suomea?

taiteilijatyyppi
Eli muut, mitä mieltä? tarvitaan vai ei. Itseäni se nykyinen också på svenska kyllä hieman ärsyttää.

Ai, no se ei tietysti ole kannanotto. Mielipiteesi asiasta se kyllä ilmaisee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomen kieli on suomi. Ruotsilla ei pidä olla Suomessa yhtään sen parempi asema kuin suomella on Ruotsissa. Ruotsia voivat opetella ne, ketkä asiasta ovat kiinnostuneita, muut eivät tee ruotsin taidolla yhtään sen enempää kuin esim. romanikielen taidolla. Ruotsissakin pärjää loistavasti englannilla, kuten pärjää Suomessakin, jos ei osaa maan kieltä.

Tilannehan on pitkälti sama, kuin esim. E-Amerikassa, jossa kristityt "pelastajat" ovat tuhonneet alkuperäiskulttuurit melkein kokonaan, onneksi sentään kieli säilynyt...
Itse pidän muutenkin kielistä ja lingvistiikasta, joten ko. kieli ei "asiaankuuluvasta teinihepulista" huolimatta vaikuttanut pahemmin suuntautumiseeni ko. kieleen. Kuitenkin sen verran lähellä oleva valtio, että syytä osata edes alkeet.
Mutta totuuden nimessä, jos ko. kieli olisi ollut esim. valinnaisena, todnäk nykyään osaisin puhuakin sitä enkä pelkästään ymmärtää luettua.
Muutenkin (tämä siis kaikki omien kokemusteni n. 10v takaa pohjalta) kyllä sitä huomasi melkein samantien keitä kiinnosti ja keitä ei; jos jollekin ei vain nappaa (tai "ei vaan osaa") niin silloin jonkun samankokoisen naapurikansan puhuman kielen opiskelu tuskin ainakaan intoa kohottaa, varsinkin ottaen huomioon sen, että suomalaisissa kouluissa ainakin kauppista myöten opetetaan nimenomaan tuota rantahurrijagharkakskytpengar-sianpaskaa, josta ei oikea ruotsalainen tajua kuin ehkä puolet, senkin väärin...
Tosiasiassahan ruotsin kielellä ei ole täällä virkaa (paitsi lakisääteisesti), ja ne, joita ei pentuna huvittanut kieltä opetella, tuskin nytkään haluavat joten verorahojen tuhlausta.
Esim. venäjä (BUSHMAN säästä komukkas toiseen threadiin) olisi mielestäni hyvä vaihtoehto ruotsille, kuitenkin "hieman" isompi valtio ja kuulemma nykyään venäjäntaitoisesta porukasta puutetta tietyillä aloilla.
Nousuhumala alkaa nousta liikaa, joten lopetan purpatukseni. Toivottavasti saitte edes jotain tolkkua tuosta kaaoksesta

olkoon suomi kaksikielinen maa...
kivaahan se on muistaa omaa historiaansa...

ei mua haittaa yhtään että
suomessa "puhutaan" kahtakieltä...

ihmettelen että ihmiset ketkä
ovat neroja jaksavat purnata
ruotsinkielestä...
nehän oppii sen kädenKäänteessä...

monikulttuurisuudesta puhutaan...
ja samaan hengenvetoon kuitenkin
suomesta pitäisi tehdä yksikielinen...

mitä vikaa kaksikielisyydessä on.. ?

minä olen kateellinen ruotsinkielen taitajille..
se on osa suomalaisuutta..

ps. itte en osaa oikeastaan sanaakaan ruotsia...
spora.. stoge.. bygga.. flygari.. .. . .
tämmönen on mun ruotsini..

Itse en pysty näkemään kaksikielisyyden tai jopa monikielisyyden muuna kuin voimavarana, ja sen myötä olen myös lapsilleni pyrkinyt tarjoamaan saman mahdollisuuden kuin itsellänikin aikoinaan ollut, siis kaksikielisen miljöön ihan vauvasta alkaen. Ei siitä ainakaan elämän taipaleella haittaa ole, vaan päinvastoin.

Itse olen siis alkujaan äidinkieliltäni hieman sekalainen vironruotsinkielinen / vironkielinen / venäjänkielinen, mutta myöhemmin olen omaksunut liki äidinkielikseni sekä suomen että suomenruotsin.

Minulle tämä kirottu kieli on silkkaa pakkopullaa erityisesti siksi, että se haittaa saksanopiskeluani. Aina kun yrittää muistaa saksankielen sanaa, niin mieleen tuleekin joku ruotsin vastaava!

Ruotsin numeroni: 6 (opiskellut pakollisena kohta viisi vuotta)
Saksan numeroni: 9 (opiskellut valinnaisena kohta kaksi vuotta)

Kielen opiskeluhelppous riippuu kiinnostuksesta, helppous ei ole itsestäänselvää kielten kohdalla.

Monikulttuurisuus ei muutenkaan ole hyvä idea, eikä kansojen välinen kosketus/vaikutus muutenkaan, sortoa siitä vain seuraa.

Ruotsin kieli ei ole ollut, ei ole nyt eikä tule ikinä olemaan osa suomalaisuutta. Se on vain muisto ajalta, jolloin emme saaneet olla suomalaisia.

Suomenkieli on Mikael Agricolan 1500-luvulla alkuun laittama, 1800-luvun fennomaanien jalostama ja nykyajan koululaitoksen ja tiedotusvälineiden ylläpitämä keinotekoinen kieli. Sitä ennen ihmiset Suomessa puhuivat lähinnä omia murteitaan kielikunnasta (suomalais-ugrilainen tai germaaninen) riipumatta.

No, oli syytäkin jalostaa. Saatiinpahan erilaisuutta muihin kansoihin nähden. Kansojen pitää erilaistua. Erilaisuus on rikkaus ja siksi erilaisuudesta on pidettävä kiinni.

Sikael Agricola oli yksi törkeimmistä ja tunnetuimmista suomalaisen kulttuurin pilkkaajista, kiihkomielinen abrahamilaislahkolainen, jonka ainoa tarkoitus "yhtenäisen suomen kielen luomiselle" oli saada väkisinkastetut väkisinlukemaan juutalaispaskaa.
"Hulluja ovat nuo, jotka tuollaisia epäjumalia palvovat. Piru ja synti on heidät johdattanut siihen" - M.Agricola Suomen muinaisjumalista ja suomalaisista perinteiden kunnioittajista.

Deinonychus antirrhopus
No, oli syytäkin jalostaa. Saatiinpahan erilaisuutta muihin kansoihin nähden. Kansojen pitää erilaistua. Erilaisuus on rikkaus ja siksi erilaisuudesta on pidettävä kiinni.

Kyse oli yhtenäistämisestä, ei erilaistamisesta. Ilman heitä puhuisimme luultavasti kaikki omia paikallisia murteitamme, jotka ainakin kauempana asuville saman kielikunnan edustajille olisivat lähes käsittämättömiä, samaan tapaan kuin emme nyt ymmärrä kovin hyvin viroa tai saamea.

Moses Leone
Deinonychus antirrhopus
No, oli syytäkin jalostaa. Saatiinpahan erilaisuutta muihin kansoihin nähden. Kansojen pitää erilaistua. Erilaisuus on rikkaus ja siksi erilaisuudesta on pidettävä kiinni.

Kyse oli yhtenäistämisestä, ei erilaistamisesta. Ilman heitä puhuisimme luultavasti kaikki omia paikallisia murteitamme, jotka ainakin kauempana asuville saman kielikunnan edustajille olisivat lähes käsittämättömiä, samaan tapaan kuin emme nyt ymmärrä kovin hyvin viroa tai saamea.

...tai turkua.

Rötöstätör
Sikael Agricola oli yksi törkeimmistä ja tunnetuimmista suomalaisen kulttuurin pilkkaajista, kiihkomielinen abrahamilaislahkolainen, jonka ainoa tarkoitus "yhtenäisen suomen kielen luomiselle" oli saada väkisinkastetut väkisinlukemaan juutalaispaskaa.
"Hulluja ovat nuo, jotka tuollaisia epäjumalia palvovat. Piru ja synti on heidät johdattanut siihen" - M.Agricola Suomen muinaisjumalista ja suomalaisista perinteiden kunnioittajista.

Mutta oliko olemassa mitään suomalaisuutta ennen Agrikolaa? Ei niin, että olisi tarvinnutkaan olla. Sitä ennen kuitenkin oli lähinnä eri murteita ja niiden mukaisia kansoja, hämäläiset, savolaiset jne.

En oikein ymmärrä että millä tätä Suomen kaksikielisyyttä oikein perustellaan.
Onhan se totta, että Suomella on yhteistä historiaa Ruotsin kanssa ja Suomessa asuu ruotsinkielisiä ihmisiä, mutta tämän logiikan mukaan Suomen pitäisi olla kolmikielinen: meillä on yhteistä historiaa myös Venäjän kanssa ja Suomessa asuu paljon venäjänkielisiä ihmisiä.
Kaiken lisäksi Venäjä on Suomen tärkeä, no en tiedä kuinka tärkeä, kauppakumppani ja venäjänkielen taito olisi kaupankäynnin sujuvuuden kannalta tärkeää. Venäjänkielen taidosta on paljon hyötyä työelämässä.
En kannata pakkoruotsia enkä pakkovenäjää, sillä se "pakottaminen" muuttaa usein asenteet negatiivisiksi, ja tämä haittaa toden teolla kielen oppimista.
Lisäksi pakkovenäjä ei välttämättä tulisi toimimaan ollenkaan. Se on pirun vaikea kieli ja mitä vaikeampi kieli, sitä ahkerampaa ja oma-aloitteisempaa opiskelua tarvitaan kielen oppimiseen.
Venäjän vaikeudesta kertoo se, että olen opiskellut ruotsia kolme vuotta ja venäjää seitsemän, ja osaan tällä hetkellä molempia yhtä hyvin, tai no yhtä huonosti.

(Taitaa olla aika mennä nukkumaan. Luen nimittäin joka kerta otsikon samalla lailla väärin: "Kaksimielisyys")

elba

En kannata pakkoruotsia enkä pakkovenäjää, sillä se "pakottaminen" muuttaa usein asenteet negatiivisiksi, ja tämä haittaa toden teolla kielen oppimista.

Kannatatko pakkosuomea?

Moses Leone
elba

En kannata pakkoruotsia enkä pakkovenäjää, sillä se "pakottaminen" muuttaa usein asenteet negatiivisiksi, ja tämä haittaa toden teolla kielen oppimista.

Kannatatko pakkosuomea?

Samaa kysyn myös minä. Aikoinaan jouduin Suomen koululaitoksessa nimenomaan "pakkosuomen" eteen ja inhosin (nykyteinien tapaan) sitä viimoisen päälle. Mutta, nykyään sen pakkosumen opeteltuani saatan todeta asian olleen jopa ihan hyödyksikin!

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Snaut
Itse en pysty näkemään kaksikielisyyden tai jopa monikielisyyden muuna kuin voimavarana, ja sen myötä olen myös lapsilleni pyrkinyt tarjoamaan saman mahdollisuuden kuin itsellänikin aikoinaan ollut, siis kaksikielisen miljöön ihan vauvasta alkaen. Ei siitä ainakaan elämän taipaleella haittaa ole, vaan päinvastoin.

Itse olen siis alkujaan äidinkieliltäni hieman sekalainen vironruotsinkielinen / vironkielinen / venäjänkielinen, mutta myöhemmin olen omaksunut liki äidinkielikseni sekä suomen että suomenruotsin.

Onhan se toki voimavara, jos lapsesta pitäen osaa/oppii kahta tai useampaa kieltä.
Totuus kuitenkin on että ruotsilla tekee harvinaisen vähän yhtään mitään nyky-Suomessa ja koska opiskelussa, kuten kaikessa muussakin, on aina kyse myös priorisoinnista, niin kyllä minä ainankin keksin opiskeluresursseilleni paljon hyödyllisempiä kohteita kuin ruotsin kieli.

Juoni
Snaut
Itse en pysty näkemään kaksikielisyyden tai jopa monikielisyyden muuna kuin voimavarana, ja sen myötä olen myös lapsilleni pyrkinyt tarjoamaan saman mahdollisuuden kuin itsellänikin aikoinaan ollut, siis kaksikielisen miljöön ihan vauvasta alkaen. Ei siitä ainakaan elämän taipaleella haittaa ole, vaan päinvastoin.

Itse olen siis alkujaan äidinkieliltäni hieman sekalainen vironruotsinkielinen / vironkielinen / venäjänkielinen, mutta myöhemmin olen omaksunut liki äidinkielikseni sekä suomen että suomenruotsin.




Onhan se toki voimavara, jos lapsesta pitäen osaa/oppii kahta tai useampaa kieltä.
Totuus kuitenkin on että ruotsilla tekee harvinaisen vähän yhtään mitään nyky-Suomessa ja koska opiskelussa, kuten kaikessa muussakin, on aina kyse myös priorisoinnista, niin kyllä minä ainankin keksin opiskeluresursseilleni paljon hyödyllisempiä kohteita kuin ruotsin kieli.
¨

Toki, eihän ruotsinkielellä siinä kun vielä vähemmän suomenkielellä tee kansainvälisissä yhteyksissä "yhtään mitään". Mutta, pohjoismaisessa kanssakäymisessä niin yritys- kuin erilaisten yhteistyötahojenkin myötä ruotsinkieli on enemmän kuin tarpeellinen.

Tämän huomaa erittäin hyvin näissä monissa skandinaavian kattavissa yrityksissämme (pankki, tietotekniikka, metsä...). Siis firman virallinen kieli on toki englanti, mutta vasta silloin kuin skandinaaviskaa osaavat pääsevät keskinäiseen kommunikointiin (siis ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja peräti jotkut suomalaiset) alkaa tulosta ja kauppojakin syntymään.

Eli kovin usein on valitettavasti tilanne sellainen, että kohteliaasti odotetaan suomalaisten "skandinaaviummikkojen" poistuvan seurueesta, jotta päästään vapaammin ja ymmärrettävämmin itse busineksista haastamaan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat