Kapitalismi vs. Sosialismi vs. Kommunismi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kapitalismissa yritykset omistaa yksityiset. Sosialismissa ja kommunismissa yritykset omistaa valtio tai yhteisö. Kapitalismi oikein noudattuna aiheuttaa nopeimman kasvun, sillä kapitalismissa ne omistaa, jotka eniten ovat säästäneet. He tietävät tasantarkkaan, miten yritykset saadaan tuottamaan parhaiten ja se on kansantalouden tärkein asia. Sosialismissa on mahdotonta saada yritykset tuottamaan yhtä hyvin kuin kapitalismissa. Siksi arvokkainta olisi keksiä keino estämään, ettei yrityksen johtajat hae omia etujaan, vaan kansantalouden etuja.

Yritykset ja valtio pidettävä erillään toisista. Valtion tehtävä on tulonjako, rikoslainmäärittely, muuta tehtävää ei ole valtiolla. Nykyinen malli, jossa valtio pakkosanelee 10 000 sivun lain on haitallinen kansantaloudelle.

Yksityiset yhdenalan monopolit ovat haitallisia, koska ne ajattelevat taloutta kapeasti: tehdään tuotteita markkinoille, eikä yrityksien käytettäväksi. Esim. Microsoft on tarjonnut ylihinnoiteltuja tuotteita, koska kilpailu on vähäistä. Yhdysvaltojen tai jonkun elimen pitäisi säätää laki, että jokaisen suuryrityksen tuotteiden pitäisi olla edullisia. Vaihtotase kärsisi, eikä semmoisiin toimiin ole ryhdytty.

Vastoin järkeä monopolit on tuomittu haitallisiksi automaattisesti, ja niitä pyritään kilpailulainsäädännöillä kieltämään, vaikka mitään järkevää syytä ei ole. Halutaan hidastaa vain talouden kasvua ja tukea pientuotantoa, syyttä. Kehityksessä on olleet monet pienyrittäjät mukana ajamassa etujaan. Synenergia ja fuusiot ovat aina etu kansantaloudelle.

Teollistuminen vaati onnistuakseen kohtullisen kokoisia konserneja ja jos niitä ei ollut joutui valtio sen tekemään itse. Valtioilla oli huomattavasti enemmän rahaa kuin suurilla yrityksillä silloin.

Kun positiivista talouskehitystä alkoi tulla, keksittiin sosialismi ja kommunismi, jotka väittävät, että valtion omistus on hyödyllistä. Näin oli. Posittiiviset havainnot perustuivat täysin synenergiaetuihin, jota tuotantovälineiden keskitetty johto aiheutti.

Yksikään talosteoria ei tue väitettä, että sosialismi perustuisi parempaan johtamiseen. Sosialismin kokemukset historiassa osoittavat, että sitä suurempi yritys, sen paremmin menestyy. Yksityisomistus ja valtava monialasuuryritys voi rakentaa kuukaudessa fuusiovoimalan, kun taas valtiot yhteistyöprojektina ovat vuosikymmeniä rakennelleet, kun ei ole resursseja ja ammattitaitoa.

RATKAISUKSI EHDOTAN; että eduskuntaan arvottaisiin 200 ihmistä arvalla halukkaisista kansalaisista. Jokaisella olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa, eikä tarvittaisi puolueita. Pitäisi estää korruptio, ettei edustajia lahjota ajamaan jotain asiaa, jota ei kannata. Siihen ehdotan siirtymistä digitaaliseen rahaan, jolloin voidaan valvoa rahavirtoja täydellisesti. Kun nämä asiat olisivat kunnossa, voitaisiin saada toimiva kapitalistinen yhteiskunta, sitä ennen rikkaat voivat vapaasti sortaa ihmisiä miten haluavat vaalihuijauksillaan.

Sivut

Kommentit (138)

Vierailija

Yristyskoolla ei ole mitään tekemistä tehokkaimman toiminta-mallin kanssa.

Tehokkuus on aina suhteutettava johonkin, esim. valimoissa se voidaan suhteuttaa tuotettuun metallitonniin per työntekijä vuodessa.
Eli kuinka monta tonnia on tuotettu metallia yhtä työntekijää kohti vuodessa.

Suomalainen valimo, missä oli seitsemän työntekijää oli maailmalla tehokkain.
Siellä päästiin parhaimmilaan muistaakseni noin 700 tonnin tuotantoon per henkilö, kun esim. Puolassa missä valimossa oli noin 20 000 työntekijää niin tuotanto oli vain 12 tonnia per henkilö.

Samajuttu maataloudessa, Suomalainen lehmä joka tuotaa noin 6000 kg vuodessa maitoa, suomalisella tilalla jossa on noin 50 lehmää kahden ihmisen hoidossa.
Niin samaan aikaan Karjalan tasvallassa Venäjällä, lehmän keskituotnato on noin 700 kiloa ja lehmiä on 1000 kpl:tta per tila, mutta siellä on töissä noin 50 henkilöä kokopäiväisesti.
Eli kun Suomalaisen tilan tuotto per henkilö on noin 150 000 kg maitoa, niin Venäjällä tuotto per henkilö on noin 14 000 kg maitoa.

Vierailija
pantteri
-- arvokkainta olisi keksiä keino estämään, ettei yrityksen johtajat hae omia etujaan, vaan kansantalouden etuja.



Itse asiassa edut ovat pitkälle samat.

Yritykset ja valtio pidettävä erillään toisista.



Yhdysvaltojen tai jonkun elimen pitäisi säätää laki, että jokaisen suuryrityksen tuotteiden pitäisi olla edullisia.



Mikäs älynväläys se tällainen on?

pantteri
-- EHDOTAN; että eduskuntaan arvottaisiin 200 ihmistä arvalla halukkaisista kansalaisista.



Onpa typerä ehdotus. Vaikka kansanedustajien pätevyys ei nykyisinkään aina pilvissä huitele, niin tuo olisi varma tapa "demokratian" uskottavuuden tuhoamiseksi.

pantteri
Jokaisella olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa, eikä tarvittaisi puolueita.



Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa puolueiden kautta. Arpapelissä vaikuttamisesta puhuminen on naurettavaa.

pantteri
Siihen ehdotan siirtymistä digitaaliseen rahaan, jolloin voidaan valvoa rahavirtoja täydellisesti.



Kannatat siis jotakin supervahvaa valtiota, ja kirjoitat samassa tekstissä siitä, miten tärkeitä vapaudet ovat.

pantteri
JKun nämä asiat olisivat kunnossa, voitaisiin saada toimiva kapitalistinen yhteiskunta, sitä ennen rikkaat voivat vapaasti sortaa ihmisiä miten haluavat vaalihuijauksillaan.

Meillä on jo suhteellisen toimiva kapitalistinen yhteiskunta. Mitä tarkoitat sillä, että rikkaat sortavat ihmisiä vaalihuijauksillaan?

Vierailija
Imagine

pantteri
-- EHDOTAN; että eduskuntaan arvottaisiin 200 ihmistä arvalla halukkaisista kansalaisista.



Onpa typerä ehdotus. Vaikka kansanedustajien pätevyys ei nykyisinkään aina pilvissä huitele, niin tuo olisi varma tapa "demokratian" uskottavuuden tuhoamiseksi.

Minkä uskottavuuden?

(jos nyky"demokratiasta" puhutaan)

Vierailija

"Yristyskoolla ei ole mitään tekemistä tehokkaimman toiminta-mallin kanssa."
Suurkonserni voi tuottaa saman tuotteen halvemmalla. Pienkonsenrni ei voi tuosta noin vaan rakentaa Ideaparkkia, markettia tai ydinvoimalaa ynm. Yrityskoolla ei suoranaista merkitystä ole. Alle 10 henkilön konsernit pitäisi ensitöiksi kieltää ja pakkofuusioida.

"arvokkainta olisi keksiä keino estämään, ettei yrityksen johtajat hae omia etujaan, vaan kansantalouden etuja."
"Itse asiassa edut ovat pitkälle samat."
Ovat, mutta eroavaisuuksiakin on. Yrityksen omistaja hakee parasta tuottoa sijoituksilleen konsteja kaihtamatta. Yrityksen omistaja haluaa valtaa; eikä halua alistua muiden pompoteltavaksi. Kumpikin on vastoin
talouden lakia.

Valtion pitäisi pakkofuusioida yritykset yhdeksi konserniksi. Silloin voisi ydinvoimalat rakentaa maansisäinen yhtiö, jolloin rahaa ei mene ulkomaille. Se aiheuttaisi huomattavan ylijäämän vaihtotaseeseen.
.
"Onpa typerä ehdotus. Vaikka kansanedustajien pätevyys ei nykyisinkään aina pilvissä huitele, niin tuo olisi varma tapa "demokratian" uskottavuuden tuhoamiseksi."
Kyllä se on parempi tapa, kuin valita vaaleilla ehdokkaat. Vaaleilla valitseminen suosii rikkaita kansanmielistelijöitä, kuten Kokoomusta. Puoluetuki on 15milj. ja lisäksi yksityisten maksamat jäsenmaksut ovat valtavat. Kun valitaan 100 tai 200 miestä eduskuntaan vaaleilla, voivat he päättää yksin kenestä tulee johtaja. Suorempaa demokratiaa ei olisi.

"Jokaisella olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa, eikä tarvittaisi puolueita"
"Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa puolueiden kautta. Arpapelissä vaikuttamisesta puhuminen on naurettavaa."
Tarviiko tavallisen humalaisen 60kymppisen kaduntallaajan vaikuttaa?

"Kannatat siis jotakin supervahvaa valtiota, ja kirjoitat samassa tekstissä siitä, miten tärkeitä vapaudet ovat."
Kannatan minimivaltiota, jossa palvelut ovat yksiteistetty 100%:sesti yhden jättikonsernin hommaksi.

"Meillä on jo suhteellisen toimiva kapitalistinen yhteiskunta. Mitä tarkoitat sillä, että rikkaat sortavat ihmisiä vaalihuijauksillaan?"
Toimivako? Talouskasvu on mitätön, velkaa on yhä paljon, varallisuusveroja ei ole ja kaiken kruunaa suoran demokratian puute ja oikeusjärjestelmän korruptoituneisuus.
http://www.promerit.net/trans_international.htm

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Nykyinen markkinatalous perustuu ,tai toimii parhaiten jatkuvan taloudellisen kasvun vallitessa.

Tämä tuopi tullessaan monia ongelmia , joita vain kaikki eivät hoksaa tai näje. Taatakseen jatkuvan taloudellisen kasvun on turvauduttava
konstiin jos toiseenkin. On mainnonan keinoin luotava ihmisille tarpeita ,
joita sitten teollisilla tuotteilla täytetään.

Paljonko pelkkä mainonta kuluttaa , maailmassa ? Riittäkö kaksi tai kolme ydinvoimalaa kaikkien mainosvalojen pyöritykseen ?
Entä muu paska mitä mainonta tuottaa ?
Paljonko nuo mainoslehtien painaminen ja jakelu viepi kallista energiaa, joka on kuitenkin maailmassamme rajallista ?

Jos mikä niin tuo on hulluutta, tuottaa tuotteita joita toellisuuvessa ei tarvita.
Se kuluttaa energiaa, saastuttaa ympäristöä.
Se nopeuttaa sitä hetkeä , jolloin "pää tulee vetäjän käteen ".

Se muuttaa ihmisten toellisuutta , johonkin helevatun suunthan johon
ihmisellä ei ole todellista tarvetta.

Kapitalistisessa maailmassa syntyy arvoja tuotteille joilla itsellään ei mitään arvoa ees ole . Luodaan mielikuvia jokka tekevät arvottomista asioista arvokkaita. Kaikki tämä tähtää vain kulutuksen jatkuvaan kasvuun. Arvon luominen arvottomalle roskalle on , suurta hulluutta.

Ajatelkaappa yhteiskuntaa joka perustuu kulutukselle !?
Jos ihmiskunta joskus viisastuu ja lopettaa hömpän kulutuksen , koko paska romahtaa kasaan ku korttitalo.

Ymmärrättekö sitä , että minkä pitemmälle tämä paska jatkuu , sitä kaameampi tulee romahdus olemaan.
No omapa on asianna, ehkä kaikki onkin evoluution kannalta kattoen välttämätöntä. Ihminen on niin paksupäinen olio , että se ei opi mitään
muutenkuin sen kuuluisan kantapään kautta.

Tässä vain muutama kapitalismin ongelma.
Kommunismin ongelömat kaikki tietävät , tai ainaki luulevat tietävänsä.

Vierailija
pantteri
"Yristyskoolla ei ole mitään tekemistä tehokkaimman toiminta-mallin kanssa."
Suurkonserni voi tuottaa saman tuotteen halvemmalla. Pienkonsenrni ei voi tuosta noin vaan rakentaa Ideaparkkia, markettia tai ydinvoimalaa ynm. Yrityskoolla ei suoranaista merkitystä ole. Alle 10 henkilön konsernit pitäisi ensitöiksi kieltää ja pakkofuusioida.

Kannatan minimivaltiota, jossa palvelut ovat yksiteistetty 100%:sesti yhden jättikonsernin hommaksi.

http://www.promerit.net/trans_international.htm

Yrityskoko ei ratkaise tuotteen tuottamiskustannuksia, mutta isolla yrityksellä on tietenkin pääomia tehdä investointeja.

Mielestäni Suomen pitäisi katsoa enempi mallia Tanskasta, siellä ei ole suuryrityksiä käytännössä ollenkaan.
Tanskalla ei ole myöskään mitään luonnonvaroja kuten raaka-ainevarat ja energiavarat, eli Tanskalaisten elintaso perustuu kokonaan työntekoon.

Silti Tanskalla on keskimäärin noin 25 %:tia korkeampi yleinen palkkataso kuin Ruotsilla, maa jota meillä yleensä aina apinoidaan.

Tanska on myös siinä mielessä mielenkiintoinen maa, että se tuottaa sähköstään noin 25 %:tia tuulivoimalla, joka on ehkä yksi kalleimpia tapoja tuottaa sähköä.
Tästä suoraan seuraa sellainen tekijä, että energiavaltainen prosessiteollisuus joka on nimenomaan suurteollisuutta kiertää maan kaukaa.

Tanskan etujahan on tietenkin se, että valtio on varsin pieni, sen sijainti on edullinen niin ilmaston kuin markkinoidenkin kannalta, eli yhteiskunnan ylläpitokustannukset on aika edulliset suhteessa muihin valtioihin.

Hyvä esimerkki Tanskalaisesta yhtiöstä Lego, joka tuottaa Lego palikoita.
Yhtiö on perheomistuksessa, sen tuotantokustannukset on erittäin halvat, tuote ei ole herkkä lamalle tai muille talousheilahteluille, sen jakelukustannukset on erittäin halvat, eli tuotetta kannattaa kuljettaa vaikka toiselle puolen maapalloa.

Vierailija
Aslak
Nykyinen markkinatalous perustuu ,tai toimii parhaiten jatkuvan taloudellisen kasvun vallitessa.

Tämä tuopi tullessaan monia ongelmia , joita vain kaikki eivät hoksaa tai näje. Taatakseen jatkuvan taloudellisen kasvun on turvauduttava
konstiin jos toiseenkin. On mainnonan keinoin luotava ihmisille tarpeita ,
joita sitten teollisilla tuotteilla täytetään.

Paljonko pelkkä mainonta kuluttaa , maailmassa ? Riittäkö kaksi tai kolme ydinvoimalaa kaikkien mainosvalojen pyöritykseen ?
Entä muu paska mitä mainonta tuottaa ?
Paljonko nuo mainoslehtien painaminen ja jakelu viepi kallista energiaa, joka on kuitenkin maailmassamme rajallista ?

Jos mikä niin tuo on hulluutta, tuottaa tuotteita joita toellisuuvessa ei tarvita.
Se kuluttaa energiaa, saastuttaa ympäristöä.
Se nopeuttaa sitä hetkeä , jolloin "pää tulee vetäjän käteen ".

Se muuttaa ihmisten toellisuutta , johonkin helevatun suunthan johon
ihmisellä ei ole todellista tarvetta.

Kapitalistisessa maailmassa syntyy arvoja tuotteille joilla itsellään ei mitään arvoa ees ole . Luodaan mielikuvia jokka tekevät arvottomista asioista arvokkaita. Kaikki tämä tähtää vain kulutuksen jatkuvaan kasvuun. Arvon luominen arvottomalle roskalle on , suurta hulluutta.

Ajatelkaappa yhteiskuntaa joka perustuu kulutukselle !?
Jos ihmiskunta joskus viisastuu ja lopettaa hömpän kulutuksen , koko paska romahtaa kasaan ku korttitalo.

Ymmärrättekö sitä , että minkä pitemmälle tämä paska jatkuu , sitä kaameampi tulee romahdus olemaan.
No omapa on asianna, ehkä kaikki onkin evoluution kannalta kattoen välttämätöntä. Ihminen on niin paksupäinen olio , että se ei opi mitään
muutenkuin sen kuuluisan kantapään kautta.

Tässä vain muutama kapitalismin ongelma.
Kommunismin ongelömat kaikki tietävät , tai ainaki luulevat tietävänsä.

Totta, mutta unohdat sellaisen tosiasian, että ihminen on aina tuhlannut suurimman osan tuotannostaan tavallaan lajin kannalta täysin turhiin toimenpiteisiin, ei pelkästään mainoksiin.

Hyviä esimerkkejä ovat kirkot, kautta aikojen pienet köyhät ja vähäväkisetkin yhteisöt on rakentaneet varsin näyttäviä kirkkoja, pitäneet palkkalistoillaan liudan pappeja ja muita virkamiehiä, vaikka osa väestöstä on aina kuollut näölkään.

Nykyajan "resurssien tuhlaamista" on mainonnan lisäksi mm. urheilu, taide, musiikki-ja elokuvabisnes, yleensäkin viihdeteollisuus, kirkot, poliittiset instituutiot, armeijat, yms. monenkirjava yleinen toiminta joka ei käytännössö tuota mitään lisäarvoa tai säästä luonnonvaroja.

Esim. lentokentillä on tämä veroton viinan myynti kun menet koneeseen, se on kansainvälinen systeemi.
Joku oli kerran laskenut, että jos joka toinen ihminen ostaa tämän verottoman viinapullon aina menomatkalla ja kuljettaa sen kotiinsa lentokoneessa mukanaan, niin joka päivä kuluu tämän verottoman viinan kulejtuksessa noin 280 000 litraa lenkonebensiiniä.
Sillä tämä litramäärä viinaa seilaa kaikissa maailman lentokoneissa matkustajien mukana koko ajan ja se kuluttaa sen verran enempi bensiiniä nämä lentokoneet tämän verottoman viinan kuljetuksen takia.
Mikäli verottomat viinat voisi ostaa perillä lentoasemalta ja ne kuljettaisiin sinne lentokentille maata pitkin myymälöihin, niin joka päivä säästyisi tuo määrä polttoainetta teoriassa.
Mutta se vaatisi käytännössä kansainvälisen yhteisen päätöksen, ettei verotonta viinaa myydä koneeseen mennessä vaan se pitäisi ostaa vasta perillä ollessa lentokentältä.

Vierailija

"Yrityskoko ei ratkaise tuotteen tuottamiskustannuksia, mutta isolla yrityksellä on tietenkin pääomia tehdä investointeja."
Kyllä se vaikuttaa tuottamiskustannuksiin oleellisesti. Suuryritys voi rakentaa tehtaan, kun taas pienyritys ei voi. Pienyritykset menestyy Suomessa ainoastaan veroteknisten syiden ja vähittäiskauppojen aukioloajan törkeällä suosimisella.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2 ... A4iskaupan

"Mielestäni Suomen pitäisi katsoa enempi mallia Tanskasta, siellä ei ole suuryrityksiä käytännössä ollenkaan."
Lego, SAS ynm. ja ne ovat melko suuria.

"Tanska on myös siinä mielessä mielenkiintoinen maa, että se tuottaa sähköstään noin 25 %:tia tuulivoimalla"
Tanskassa ei tarvitse tuottaa niin paljoa sähköä kuin Suomessa.

Vierailija
pantteri
"Yrityskoko ei ratkaise tuotteen tuottamiskustannuksia, mutta isolla yrityksellä on tietenkin pääomia tehdä investointeja."
Kyllä se vaikuttaa tuottamiskustannuksiin oleellisesti. Suuryritys voi rakentaa tehtaan, kun taas pienyritys ei voi. Pienyritykset menestyy Suomessa ainoastaan veroteknisten syiden ja vähittäiskauppojen aukioloajan törkeällä suosimisella.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2 ... A4iskaupan

"Mielestäni Suomen pitäisi katsoa enempi mallia Tanskasta, siellä ei ole suuryrityksiä käytännössä ollenkaan."
Lego, SAS ynm. ja ne ovat melko suuria.

"Tanska on myös siinä mielessä mielenkiintoinen maa, että se tuottaa sähköstään noin 25 %:tia tuulivoimalla"
Tanskassa ei tarvitse tuottaa niin paljoa sähköä kuin Suomessa.

Tuotantokustannukset ja investointikustannukset on ihan eri asioita, niihin vaikutetaan myös eri tavalla.
Tosiasia on, että pienyritykset maksavat aina suhteessa paljon enempi veroja kuin kansainväliset suuryritykset koko liikevaihdostaan.
Pienyritys ei voi siirtää tuloaan toiseen maahan, eikä myöskään tasata tuotantoa eri maiden välillä veroteknisten tekijöiden takia, pienyritys maksaa veronsa aina siihen maahan missä se on.
Yhteiskunnalle kannataa aina suosia pienyrityksiä, se saa niistä aina enempi tuloja.
Lego on perheyritys, SAS pohjoismiden yhteinen yritys ( Tanska, Norja Ruotsi ) ja onhan nyt Tanskassa tietenkin joitakin suuriakin yrityksiä, mutta suhteessa ei niin paljon kuin muissa pohjoismaissa.

Perusteleppa sellainen asia, että kun palkat nousee riittävän ylös, niin miksi suuryritykset kaikkoavat maasta ja pienet jäävät, mikäli ne olisi tehokkaampia toiminnassaan.
EU alueella on korkeimmat palkat Luxemburgissa, Sveitsissä, Itävallassa, Tanskassa ja Hollannissa, kaikista niistä on suuryritykset häipyneet muihin maihin ja jälejllä on pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Samoin on Italiassa, pohjoisessa ( Venetsia ) missä palkat on korkeimpia niin pienyritykset on yleisimpiä ja etelässä missä palkat ovat yli puolet matalampia, niin yritykset onkin sitten suuryrityksiä.
Miksi suuryritykset ei tule Italiassa pohjoiseen, jos ne kerran on niin tehokkaita.

Vierailija
Lapin Mies
Yristyskoolla ei ole mitään tekemistä tehokkaimman toiminta-mallin kanssa.

Tehokkuus on aina suhteutettava johonkin, esim. valimoissa se voidaan suhteuttaa tuotettuun metallitonniin per työntekijä vuodessa.
Eli kuinka monta tonnia on tuotettu metallia yhtä työntekijää kohti vuodessa.

Suomalainen valimo, missä oli seitsemän työntekijää oli maailmalla tehokkain.
Siellä päästiin parhaimmilaan muistaakseni noin 700 tonnin tuotantoon per henkilö, kun esim. Puolassa missä valimossa oli noin 20 000 työntekijää niin tuotanto oli vain 12 tonnia per henkilö.

Samajuttu maataloudessa, Suomalainen lehmä joka tuotaa noin 6000 kg vuodessa maitoa, suomalisella tilalla jossa on noin 50 lehmää kahden ihmisen hoidossa.
Niin samaan aikaan Karjalan tasvallassa Venäjällä, lehmän keskituotnato on noin 700 kiloa ja lehmiä on 1000 kpl:tta per tila, mutta siellä on töissä noin 50 henkilöä kokopäiväisesti.
Eli kun Suomalaisen tilan tuotto per henkilö on noin 150 000 kg maitoa, niin Venäjällä tuotto per henkilö on noin 14 000 kg maitoa.

Kylä suuri konserni pystyy käyttämään hyväkseen mittakaavaetua. On toki hyvin yleistä, että joku yksitäinen pieni yhtiö on todella tehokas omalla pienellä alueellaan, mutta suuruuden edut tulevat esille massatuotannossa ja siinä, että töitä voidaan jakaa eri tuotantolaitoksiin sen mukaan mikä mihinkin parhaiten sopii. Tällöin saadaan suuria kustannussäästöjä ja laatuetua. Paperikonsernit seisottavat nykyään lähes jatkuvasti koneita jossain päin maailmaa ja tekevät tuotantoa siellä missä se sillä hetkellä on edullisinta. Tällaiseen ei pieni firma pysty. Toisaalta suuren yhtiön hallinto on paljon kankeampi ja jos koitetaan kilpailla kaikilla tuotealueilla kasvaa byrokratia helposti niin suureksi, että se hävittää kaikki edut alleen.

Vierailija
Köppä
Lapin Mies
Yristyskoolla ei ole mitään tekemistä tehokkaimman toiminta-mallin kanssa.

Tehokkuus on aina suhteutettava johonkin, esim. valimoissa se voidaan suhteuttaa tuotettuun metallitonniin per työntekijä vuodessa.
Eli kuinka monta tonnia on tuotettu metallia yhtä työntekijää kohti vuodessa.

Suomalainen valimo, missä oli seitsemän työntekijää oli maailmalla tehokkain.
Siellä päästiin parhaimmilaan muistaakseni noin 700 tonnin tuotantoon per henkilö, kun esim. Puolassa missä valimossa oli noin 20 000 työntekijää niin tuotanto oli vain 12 tonnia per henkilö.

Samajuttu maataloudessa, Suomalainen lehmä joka tuotaa noin 6000 kg vuodessa maitoa, suomalisella tilalla jossa on noin 50 lehmää kahden ihmisen hoidossa.
Niin samaan aikaan Karjalan tasvallassa Venäjällä, lehmän keskituotnato on noin 700 kiloa ja lehmiä on 1000 kpl:tta per tila, mutta siellä on töissä noin 50 henkilöä kokopäiväisesti.
Eli kun Suomalaisen tilan tuotto per henkilö on noin 150 000 kg maitoa, niin Venäjällä tuotto per henkilö on noin 14 000 kg maitoa.

Kylä suuri konserni pystyy käyttämään hyväkseen mittakaavaetua. On toki hyvin yleistä, että joku yksitäinen pieni yhtiö on todella tehokas omalla pienellä alueellaan, mutta suuruuden edut tulevat esille massatuotannossa ja siinä, että töitä voidaan jakaa eri tuotantolaitoksiin sen mukaan mikä mihinkin parhaiten sopii. Tällöin saadaan suuria kustannussäästöjä ja laatuetua. Paperikonsernit seisottavat nykyään lähes jatkuvasti koneita jossain päin maailmaa ja tekevät tuotantoa siellä missä se sillä hetkellä on edullisinta. Tällaiseen ei pieni firma pysty. Toisaalta suuren yhtiön hallinto on paljon kankeampi ja jos koitetaan kilpailla kaikilla tuotealueilla kasvaa byrokratia helposti niin suureksi, että se hävittää kaikki edut alleen.

Totta, prosessiteollisuudessa ja myös pulkkiteollisuudessa on juuri näin.
Mutta se ei ole mikään laki sinänsä, tehokkuus on muutakin kuin kokoa.
Kuten esimerkkini valimoista hyvin kuvaa.

Yrityksen kannalta on myös merkitystä tarvittavien investointien koolla, mikäli investoinnit joita tarvitaan on kovin suuria, kuten on prosessiteollisuudessa niin silloin pitää saada myös riittävä volyymi ja markkinaosuus, jotta investointikulu ei syö koko tulosta.

Suomalaiset metsäyhtiöt, vaikka ovatkin toimijoina aika suuria verrauna useimpiin kilpailijoihin, niin sillä liiketoimintalalla hallitsevat vain noin 15 %:tia markkinoista maailmanlaajuisesti, jos sitäkään enää.
Todennäköisesti tulemme näkemään vielä moni fuusioita alalla ...

Vierailija
pantteri
"Mielestäni Suomen pitäisi katsoa enempi mallia Tanskasta, siellä ei ole suuryrityksiä käytännössä ollenkaan."
Lego, SAS ynm. ja ne ovat melko suuria.
Pohjoismaitten 500 suurinta yritystä listalla on yli 100 suomalaista firmaa ja 20 tanskalaista. Suomi selvästi yliedustettuna tällä listalla. Ruotsi on vain hieman edellä vaikka kansantalouden koko on tuplat Suomeen verrattuna. Tanskassa suuria yrityksiä ovat vain muutamat elintarvikefirmat ja pari muuta. Silti Tanska on yhtä rikas maa kuin Suomi.
Lapin Mies
Totta, prosessiteollisuudessa ja myös pulkkiteollisuudessa on juuri näin.
Mutta se ei ole mikään laki sinänsä, tehokkuus on muutakin kuin kokoa.
Kuten esimerkkini valimoista hyvin kuvaa.

Yrityksen kannalta on myös merkitystä tarvittavien investointien koolla, mikäli investoinnit joita tarvitaan on kovin suuria, kuten on prosessiteollisuudessa niin silloin pitää saada myös riittävä volyymi ja markkinaosuus, jotta investointikulu ei syö koko tulosta.

Piensarjavalmistuksessa ja yksittäiskappaleita tehtäessä on pieni firma yleensä huomattavasti tehokkaampi kuin suuri byrokratian takia. Tietysti mikäli valmistettava tuote on riittävän vaikea suunnitella tai kallis valmistaa (ydinvoimala) ei pienyrityksellä ole mitään mahdollisuuksia.

Paras todiste pienten yritysten tehokkuudesta on nykyään suosittu alihankinta. Jos suuruus itsessään olisi etu ei kukaan teettäisi mitään toisilla vaan keräisi kaiken tieto-taidon ja valmistuksen itselleen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat