Vedyn ja hapen reagoiminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos oletetaan että suljetussa säiliössä olisi vetyä ja happea ja kyseinen yhdiste sytytetään, mitä tapahtuu ja mitä jää jäljelle palamisen jälkeen?

...kun kyseessä suljettu tila niin päättelin lähtötilanteen olevan H2O?
Pitääköhän tuo paikkansa?

Kommentit (14)

Vierailija

Jos tarkoitit, että vety ja happi ovat erillisinä atoimeina niin kyseinen yhdiste syttyessään muuttuisi vedeksi... Mutta jos taas tarkoitit, että vety ja happi olisivat molekyylinä, niin ei tapahtuisi mitään, koska vesi on jo palanut...

...varmaankin

Vierailija
mkm2mk
Jos oletetaan että suljetussa säiliössä olisi vetyä ja happea ja kyseinen yhdiste sytytetään, mitä tapahtuu ja mitä jää jäljelle palamisen jälkeen?

...kun kyseessä suljettu tila niin päättelin lähtötilanteen olevan H2O?
Pitääköhän tuo paikkansa?


Riippuu seossuhteesta. Jos happi- ja vetyatomeja on esimerkiksi yhtä monta, syntyy H2O:ta ja jäljelle jää puolet happiatomeista molekyylimuodossa O2.

...luulisin.

Vierailija
mkm2mk
Jos oletetaan että suljetussa säiliössä olisi vetyä ja happea ja kyseinen yhdiste sytytetään, mitä tapahtuu ja mitä jää jäljelle palamisen jälkeen?

...kun kyseessä suljettu tila niin päättelin lähtötilanteen olevan H2O?
Pitääköhän tuo paikkansa?

Jos on 2 tilavuusosaa vetyä ja 1 happea, syntyy vesihöyryä tai jos astian seinät antaa periksi, syntyy vettä ja astia imeytyy kasaan.
60 litrasta vetyhappiseosta syntyy 20 litraa vesihöyryä, n. 18 grammaa vettä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Tuo on labrademo. Paksuseinäiseen toisesta päästä suljettuun lasiputkeen sijoitetaan optimaalisella suhteella vety ja happi. Putken vapaa pää sijoitetaan elohopeaan. Putkessa olevan kipinävälin sallitaan kipinöidä suurehkolla jännitteellä ja niin se tapahtuu. Eli elohopea nousee putkeen ja jos tarkasti tähyilee, niin päälimmäisenä on pisara vettä. Mitään hitonmoista pamausta ei tule.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

hmm, tarkennetaas tätä olettamusta...
Jos oletetaan että suljetussa säiliössä olisi vetyä (kaasuna 12g) sekoitettuna 12g happikaasua ja kyseinen yhdiste sytytetään, mitä tapahtuu ja mitä jää jäljelle palamisen jälkeen?
ja tuo säilio oletetaan olevan riittävän vahva eli säiliö ei hajoa.
Onko mahdollista että tulee sekä vettä ja vetyä reaktiotuotteina ja jos tulee niin minkä verran? Itse oletin palamistuotteeksi pelkän veden, jos myös vetyä palamistuotteena niin onko H vai H2:na?

Vierailija

hmm, tarkennetaas tätä olettamusta...
Jos oletetaan että suljetussa säiliössä olisi vetyä (kaasuna 12g) sekoitettuna 12g happikaasua ja kyseinen yhdiste sytytetään, mitä tapahtuu ja mitä jää jäljelle palamisen jälkeen?
ja tuo säilio oletetaan olevan riittävän vahva eli säiliö ei hajoa.
Onko mahdollista että tulee sekä vettä ja vetyä reaktiotuotteina ja jos tulee niin minkä verran? Itse oletin palamistuotteeksi pelkän veden, jos myös vetyä palamistuotteena niin onko H vai H2:na?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
mkm2mk

Jos oletetaan että suljetussa säiliössä olisi vetyä (kaasuna 12g) sekoitettuna 12g happikaasua ja kyseinen yhdiste sytytetään, mitä tapahtuu ja mitä jää jäljelle palamisen jälkeen? Onko mahdollista että tulee sekä vettä ja vetyä reaktiotuotteina ja jos tulee niin minkä verran?



Vety ja happi reagoivat atomimassojen ja atomien osuuksien vesimolekyylissä suhteessa. Massasuhteena se on 1 osa vetyä ja 8 happea. 12 g happea riittää polttamaan 1,5 g vetyä 13,5 g:ksi vettä. Loppu vety jää sellaisenaan jäljelle kun ei voi hapen loputtua osallistua reaktioon.

Oikeasti kemialliset reaktiot ovat tasapainoreaktioita, jotka eivät mene aivan loppuun ellei tuotetta poisteta koko ajan. Reaktion 2H2+O2->2H2O tasapaino on kuitenkin niin vahvasti veden puolella, että putkeen jää veden ja vedyn lisäksi lähinnä yksittäisiä happimolekyylejä.

Itse oletin palamistuotteeksi pelkän veden, jos myös vetyä palamistuotteena niin onko H vai H2:na?

Vety esiintyy normaaleissa olosuhteissa (mukaanlukien palokaasut) aina molekyyleinä.

Yksiatomista vetyä on spekuloitu rakettipolttoaineeksi, koska sen yhtyminen H2-molekyyleiksi tuottaa painoyksikköä kohti paljon enemmän energiaa kuin vedin polttaminen hapen kanssa. Ylitsepääsemätön ongelma on kuitenkin siinä, että käytännössä se vetyä ei voi varastoida atomaarisena, koska se yhtyy heti molekyyleiksi.

Vierailija
mkm2mk
hmm, tarkennetaas tätä olettamusta...
Jos oletetaan että suljetussa säiliössä olisi vetyä (kaasuna 12g) sekoitettuna 12g happikaasua ja kyseinen yhdiste sytytetään, mitä tapahtuu ja mitä jää jäljelle palamisen jälkeen?
ja tuo säilio oletetaan olevan riittävän vahva eli säiliö ei hajoa.
Onko mahdollista että tulee sekä vettä ja vetyä reaktiotuotteina ja jos tulee niin minkä verran? Itse oletin palamistuotteeksi pelkän veden, jos myös vetyä palamistuotteena niin onko H vai H2:na?

Vety on normaaliolosuhteissa 2 atomisena kaasuna H2, kuten muidenkin kaasumaisten alkuaineiden jalokaasuja lukuunottamatta.
Mooli ideaalikaasua on aina 22,4 litraa, vedyn atomipaino on 1,008, joten mooli H2 painaa n. 2 grammaa.
Hapen atomipaino on 16 grammaa, O2-mooli painaa 32 g, sitä on siis n. 0,3 moolia ja vetyä 6 moolia.
Vetyä tarvitaan 2/3 ja happea 1/3 tilavuudesta, vetyä jää siis runsaasti yli mainitsemillasi määrillä.

Vierailija
Neutroni

Oikeasti kemialliset reaktiot ovat tasapainoreaktioita, jotka eivät mene aivan loppuun ellei tuotetta poisteta koko ajan. Ylitsepääsemätön ongelma on kuitenkin siinä, että käytännössä se vetyä ei voi varastoida atomaarisena, koska se yhtyy heti molekyyleiksi.

Riippuu reaktiosta, jotkut menevät loppuun asti, jotkut eivät, joistakin joutuu esim. sitomaan vapautuvaa vettä H2SO4 tms. avulla koska muuten reaktio on lähtöaineiden puolella.
Vety pysyy yllättävän hyvin 1 atomisena kaasufaasissa, vetyä voidaan esim. sumuttaa valokaaren läpi, jolloin H2 hajoaa ja törmäyttää sen jälkeen vaikka taustalevyyn, missä lämpötila voi nousta 4000 asteeseen.

Vierailija

"Vety ja happi reagoivat atomimassojen ja atomien osuuksien vesimolekyylissä suhteessa. Massasuhteena se on 1 osa vetyä ja 8 happea. 12 g happea riittää polttamaan 1,5 g vetyä 13,5 g:ksi vettä"
Hmm, tuon muodostuvan vesimolekyylin massan laskeminen jäi mulle epäselväksi, eli miten sait pyöriteltyä sen??

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
mkm2mk
"Vety ja happi reagoivat atomimassojen ja atomien osuuksien vesimolekyylissä suhteessa. Massasuhteena se on 1 osa vetyä ja 8 happea. 12 g happea riittää polttamaan 1,5 g vetyä 13,5 g:ksi vettä"
Hmm, tuon muodostuvan vesimolekyylin massan laskeminen jäi mulle epäselväksi, eli miten sait pyöriteltyä sen??

Lähdetään atomipainoista, ne löytyvät taulukoista. Vedyn atomipaino on noin 1 ja hapen 16. Koska vesimolekyylissä on kaksi vetyä ja yksi happi, alkuaineiden massasuhde vesimolekyylissä on 2:16 = 1:8.

Koska kaasuseoksessa on yhtä paljon kumpaakin kaasua, nähdään helposti, että hapen määrä on rajoittava tekijä. 12 g happea reagoi 12g/8=1,5 g vetyä kanssa. Koska kemiallisissa reaktioissa sidosenergian aiheuttama massavaje on merkityksetön, veden massa on sen muodostamiseen osallistuneiden alkuaineiden masojen summa.

Vierailija

Tarkemmin kun pohdiskelin niin eikös lähtöaineet voisi olla H2 ja O yksiatomisena, koska ne ovat suljetussa ympäristössä?
siis silloin pätisi että palamistuotteet olisivat H2O +H2(ylimääräiseksi jäänyt määrä vetyä) . Tähän päädyin ihan sen tasapainosysteemin takia

Uusimmat

Suosituimmat