Minkä voimalla sydän toimii?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mikä aiheuttaa sydämen lyönnit, eli jatkuvan veren pumppaamisen?

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija
nettiwelho
Sehän on lihas, eli veikkaisin aivojen autonomisia toimintoja

No mistä ne toiminnot sitten johtuvat? Eihän mikään itsestään liiku, aina siihen joku tai jokin vaikuttaa. Savoriko tämänkin tietäisi?

Vierailija
Besame Mucho
nettiwelho
Sehän on lihas, eli veikkaisin aivojen autonomisia toimintoja

No mistä ne toiminnot sitten johtuvat? Eihän mikään itsestään liiku, aina siihen joku tai jokin vaikuttaa. Savoriko tämänkin tietäisi?

No eihän kellonkaan viisarit ittekseen liikku(tai luvut digitaalisessa), mutta kun se kerran on sitä varten tehty, että itse toimii ilman ulkopuolista apua/ohjausta aika pitkälti niin se on loppujenlopuksi aika yksinkertainen

tietokoneen käyttöjärjestelmää voisi hyvin käyttää esimerkkinä; sinä et tiedä mitä 'alitajunnassa/aivojen tietoisen alueen ulkopuolisissa muissa osissa tapahtuu', sinulla ei ole tietoa muista kun selaimen osoiterivillä olevasta osoitteesta/muusta härpäkkeestä, mutta pinnan alla tapahtuu toimintoja jotka liikkeen mahdollistavat

meni vähän epäselväks mutta ei voi mitään

Vierailija

Sydän ei tarvitse aivoja pumpatakseen. Sydämen johtoratasysteemi on itsenäinen. Impulssi lähtee oikean eteisen sinus noduksesta (solmukkeesta). Sydänlihas toimii, vaikka sydän olisi irroitettu elimistöstä, kunhan huolehditaan sydänlihaksen hapensaannista.

Electrical conduction system of the heart

The normal electrical conduction in the heart allows the impulse that is generated by the sinoatrial node (SA node) of the heart to be propagated to (and stimulate) the myocardium (Cardiac muscle). After myocardium is stimulated, it contracts. It is the ordered stimulation of the myocardium that allows efficient contraction of the heart, thereby allowing blood to be pumped throughout the body.

http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical ... _the_heart

Impulssijärjestelmä

Sydän pystyy sykkimään ilman ulkopuolelta tulevia ärsykkeitä vaikka sitä hermottaakin autonominen hermosto. Sydämen sykkeen aiheuttavat solmukesolut (sinus-ja eteis-kammiosolmukkeen solut), jotka depolaroituvat (aktivoituvat) itsestään ja aiheuttavat näin aktiopotentiaaleja. Nopeimmin depolaroituminen tapahtuu yleensä sinussolmukkeessa, joka sijaitsee sydämen oikeassa eteisessä lähellä yläonttolaskimoa. Solmukesolujen lepojännite on normaalia pienempi (normaalisti noin -80 mV, solmukesoluissa jopa vain -55 mV). Solujen solukalvo lisäksi läpäisee muita sydänlihassoluja paremmin natriumia, jolloin solun sisään vuotava natrium saa solun muutenkin pienen jännitteen helposti nostettua kynnysarvoon, josta seuraa kalsiumin vapautuminen sytoplasmaan sarkoplasmaattisesta kalvostosta ja solun supistuminen.

Ulkopuolinen hermosto ja hormonit joko nopeuttavat tai hidastavat impulssien tahtia ja samalla sydämen lyöntitiheyttä. Jos sinussolmuke ei jostain syystä laukaise aktiopotentiaalia, sitä voi korvata jokin impulssijärjestelmässä myöhemmin olevista kohdista (eteis-kammiosolmuke tai kammioiden väliseinässä kulkevat Purkinjen säikeet). Sydämen syke on kuitenkin sitä hitaampaa, mitä kauempana sinussolmukkeesta impulssit kehittyvät.

Sinussolmukkeesta aktiopotentiaalit etenevät erikoistuneita lihassoluja pitkin eteiskammiosolmukkeeseen, josta ne jatkavat yhtenäisessä kimpussa (Hisin kimpussa) eteisten ja kammioiden välillä olevan sidekudosseinän läpi eteenpäin, lopulta päätyen kammioiden seinämiin.

Aktiopotentiaali hidastuu eteis-kammiovälissä olevassa sidekudoslevyssä, jotta eteiset ehtivät supistua ennen kammioita. Signaalin tulee puolestaan ehtiä joka puolelle kammioita lähes samanaikaisesti, jotta kammiot tyhjenisivät tehokkaasti. Tästä huolehtivat erityisen nopeasti impulsseja kuljettavat Purkinjen säikeet, jotka haarautuvat Hisin kimpusta ja päättyvät lopulta lihassolujen pintaan. Tätä järjestelmää kutsutaan impulssinjohtojärjestelmäksi.
Se kuljettaa aktiopotentiaalit eteisiin ja kammioihin huomattavasti tavallista lihaskudosta nopeammin ja saa kammiolihaksen supistumaan lähes yhtäaikaisesti. Sydämen kärki supistuu kuitenkin hieman aiemmin, jotta veri virtaisi tehokkaammin kammioista valtimoihin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n

Vierailija

Kaloja peratessa olen huomannut, että esim. hauen sydän sykkii yksinään joskus tuntejakin. Yleensä ainakin puolisen tuntia. Pistäny sen siististi pumppaamaan pöydälle ja ihmetelly sitä. Kauan se jaksaa, vaikka hauki olis jo padassa. Elämän voima on ihmeellinen. En käsitä mikä saa sen sykkimään ilman mitään muuta kuin se itse.

Vierailija

Kiitokset MD:lle harvinaisen selkeästä vastauksesta. Olenkin aina miettinyt, mistä mikäkin piikki sydänkäyrässä tulee.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005

Hyvät kuvat!

Näinkö se menee: Ensimmäinen harjanne tai kohouma sydänkäyrässä tulee eteisten supistumisesta, toinen, korkea ja terävä, kammioiden supistumisesta. Mikä on tuo "kolmas aalto" joka saa aikaan sydänkäyrän kolmannen harjanteen?

Vierailija

Tarkoitat varmaankin T-aaltoa, joka on kammioiden repolarisaatiovaihe.

P-aalto = eteisten supistuminen
QRS-kompleksi = kammioiden supistuminen
T-aalto = kammioiden repolarisaatio, lihaksen rentoutuminen.

SA node: P wave

Under normal conditions, electrical activity is spontaneously generated by the SA node, the physiological pacemaker. This electrical impulse is propagated throughout the right and left atria, stimulating the myocardium of the atria to contract. The conduction of the electrical impulse throughout the atria is seen on the ECG as the P wave.

As the electrical activity is spreading throughout the atria, it travels via specialized pathways, known as internodal tracts, from the SA node to the AV node.

AV node/Bundles: PR interval

The AV node functions as a critical delay in the conduction system. Without this delay, the atria and ventricles would contract at the same time, and blood wouldn't flow effectively from the atria to the ventricles. The delay in the AV node forms much of the PR interval on the ECG. And part of atrial repolarization can be represented by PR segment.

The distal portion of the AV node is known as the Bundle of His. The Bundle of His splits into two branches in the interventricular septum, the left bundle branch and the right bundle branch. The left bundle branch activates the left ventricle, while the right bundle branch activates the right ventricle. The left bundle branch is short, splitting into the left anterior fascicle and the left posterior fascicle. The left posterior fascicle is relatively short and broad, with dual blood supply, making it particularly resistant to ischemic damage.

Purkinje fibers/ventricular myocardium: QRS complex

The two bundle branches taper out to produce numerous Purkinje fibers, which stimulate individual groups of myocardial cells to contract.

The spread of electrical activity through the ventricular myocardium produces the QRS complex on the ECG.

Ventricular repolarization: T wave

The last event of the cycle is the repolarization of the ventricles.

http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical ... nd_the_ECG

Vierailija

Typerä kysymys minulta taas. Tietenkin. Liittyy kuitenkin sydämen toimintaan.

Millä nopeudella veri kiertää verisuonissa leposykkeellä. Esim 60/min. Ihan vaan joku keskiarvo. Ei mitään kalkeutumisjuttuja. Ymmärrän kyllä, että rasituksessa nopeammin. Mutta noin suunnilleen.

Ei tässä muuten, mutta jos esim. käärme puraisee, niin paljonko olis aikaa hakeutua ottamaan vasta-ainetta, ennen sen myrkyn päätymistä esim. keskushermostoon. Kyyn puremahan ei sellaisenaan tapa aikuista tervettä ihmistä.

Vierailija

Musta se oli parinkymmenen sekunnin luokkaa, kun yks verihiutale kiertää "päästä päähän", eli sydämestä ääreisverenkierron kautta takaisin sydämeen.

Vierailija
Armitage
Musta se oli parinkymmenen sekunnin luokkaa, kun yks verihiutale kiertää "päästä päähän", eli sydämestä ääreisverenkierron kautta takaisin sydämeen.

Aika vauhti jos tuo on totta..

Vierailija

Tässä yksi tutkimus, jossa on mitattu verenkierron nopeutta keuhkoista korvalehteen, pulssioksimetrin avulla.

AN OBJECTIVE METHOD FOR DETERMINING CIRCULATION TIME FROM PULMONARY TO SYSTEMIC CAPILLARIES BY THE USE OF THE OXIMETER

Keskiarvo 5,2 sec.
Samaa aikaluokkaa, vaikka mitattaisiin varpaasta.

Sivulla 448 on taulukko eri aspektien vaikutuksesta kiertonopeuteen: kuten ikä, paino, pituus etc.

http://www.pubmedcentral.nih.gov/pagere ... dex=2#page

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005

Kiitos tiedosta MD!

Kiintoisa on myös lapsen syntyessä tapahtuva muutos verenkierrossa. Ennen ensi parkaisujaan sikiö saa hapekkaan veren äidin istukan kautta, mutta hengityksen käynnistyessä systeemissä tapahtuu raju muutos. Kuinka pieni verenkierto pysyy poissa päältä ennen syntymää? Sikiön keuhkot tarvitsevat tietenkin hapekasta verta omaa aineenvaihduntaansa varten, mutta keuhkolaskimot ja -valtimot lienevät passiiviset ennen syntymää.

Vierailija

Eikös sikiön sydämessä ole reikä, joka tarkoituksella heikentää verenkiertoa keuhkoissa? Syntymää ennen, tai juuri sen jälkeen se sitten kasvaa umpeen.

Sydän pumppaa tavallaan suurimman osan verestä ohi keuhkojen. Joillekkin tämä reikä jää auki ja sitä pitää lapsena käydä tukkimaan kirurgisesti, tai lapsi jää kovin heiveröiseksi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat