Paperi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sanokaapas tekniikan miehet (ja miksei naisetkin jos semmoisia on paikalle eksynyt), että mikä lienee paperin tekemisen tulevaisuus tässä maassa / maailmalla? Kohta viimeinen kone pukkaa pelkkää WC-paperia:?:

Ennenmuinoin ko. teollisuushan oli melkoinen kivijalka Suomelle mutta kovin tuntuu jäävän pahasti muiden jalkoihin kun Venäjä kiukuttelee puiden kanssa, lehtien lukeminen ei ainakaan ole yleistymään päin ja Kiinaan nousee uusia paperikoneita kuin sieniä metsään... uusimmat yt-neuvottelutkin taisi olla lehdissä tänään.

Tartteis varmaan tehdä jotain tai sitten pitää opettaa paperimiehet koodaamaan etteivät ole kohta kaikki kortistossa... Ideoita?!

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Sähköinen paperi todennäköisesti korvaa paperin tulevaisuudessa. Voi olla että ensin työpaikoilla. Kokoukseen ei otetakaan paperinivaskaa vaan yksi paperinohut sähköinen paperi mihin ladataan kaikki sivut muistiin. Seuraavaksi korvataan todennäköisesti sanoma ja aikakausilehdet ja viimeisenä kirjat. Kirjojen paperiversiot pysyvät vielä pitkään saatavilla, mutta vähitellen niiden osuus vähenee, koska ne eivät mitenkään pysty hintakilpailuun tuotteen kanssa, minkä painokustannukset ovat käytännössä nolla euroa.

WC-paperi tulee säilyttämään asemansa pitkään, todennäköisesti talouspaperinkin asema säilyy melkein yhtä vahvana, vaikka ympäristötietoisuus voikin lisätä kangasrättien osuutta jonkin verran.

Käärepaperit ja muut säilyttänevät myös asemansa.

Vierailija

Kyllä niin kauan kuin Suomessa puuta riittää tehdään paperia. Venäjä tulee varmasti kilpailemaan Suomen kanssa Keski-Euroopan markkinoista, mutta ei vielä. Luotto Venäjän tilanteeseen ei taida olla tarpeeksi korkeassa, että suuret metsäjätit investoisivat Venäjälle. Ellei sitten venäläiset öljy-yhtiöt siirry rahoittamaan paikallista paperiteollisuutta. Suomessa valmistetaan varmasti myös tulevaisuudessa pehmopaperia, koska sitä ei sähköinen paperi korvaa. Paskaa kyllä riittää maailman tappiin saakka... Kyllä, kartonkien kulutus tulee lisääntymään tulevaisuudessä, koska ihminen haluaa hienosti pakatun tuotteen.

Vierailija

Hymmm. Itse asun tämän paperiteollisuuden keskiössä. Molempiin suuntiin tästä on maailman tehokkaimmat (nopeimmat) paperikoneet. Jämsän Kaipola ja Jämsänkoski. UPM:n nykyään. Aikoinaan Yhtyneet Paperitehtaat jne. Historia juontaa aina Juuso Waldeniin.

No mutta asiaan. Tilanteen täällä tietäen, niin huolestuttavalta näyttää. On melko varmaa, että UPM lakkauttaa, eli siirtää tuotanoa muualle. Näin vaan on. No yhdessä työllistää noin 3.000 henkilöä täällä, välillisesti kymmenkertaisesti. Verotulot palkoista ovat kaupungeille olellinen perusta. Tuloveroahan eivät nuo tehtaat voitoistaan tänne tuo kuin muutama tuhat euroa/vuosi. Pääkonttori on Valkeakoskella, tai missä lie nykyään.
Kiinteistöverot ovat nyt suurin tulonlähde kaupungeille, Tähän liittyy vesimaksut, jätevedet jne. Kaupungit ovat todella heikoilla tämän osalta.

Minähän en toivo mitään. Realiteetti on vain se, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa jotkut performanssi esiityjät saavat upeita tiloja edullisesti. Miksipä ei vaikkapa PainBall taistelujakin tyhjiin tehdastiloihin.

Valitettava totuus. Metsäteollisuus lähtee Suomesta. Metsäteollisuus yrirtti viestittää Paperiliiton Jouko Ahoselle tätä asiaa parin vuoden takaisissa työehtosopimusneuvotteluissa. Ei vaan uskonut. Paperiteollisuus ei voinut kertoa realitotuutta. Syykin on selvä. Työnantajat olivat fiksuja. Ei siis paniikkia.

Huoks. No asiat on vaan näin. Eihän Suomeen ole investoitu paperitehtaisiin lähes kymmeneen vuoteen. Kyllä siellä ekonomit osaavat laskelmoida. Venäjä myös, mutta nyt on mennyt paperiteollisuuden sietokyvyn yli.

Vierailija

Hmm.. hyviä pointteja itse kullakin.

Mietin tässä kaveriporukalla että taitaa olla tämän paperihomman kanssa vähän sillä lailla, että lähitulevaisuuden kehitys yliarvioidaan ja pitkällä tähtäimellä vedetään taas alakanttiin. Toisaalta taas, paperiahan on värkätty jo viimeiset N tuhatta vuotta ja sitä tahtoo kulua itse kullakin ainakin jonkin verran joka päivä. Paperiton toimistokin oli haaveissa jo parikymmentä vuotta sitten mutta kovasti vaan kopiokoneet laulaa edelleen...

Varmaa on toki myös se, että tilanne Suomessa tulee muuttumaan mutta en usko että kaikki paperikoneet täältä poistuvat. Vanhat ja kannattamattomat toki lähtee ja samalla vähän työpaikkoja mutta kun täällä tätä tutkimusta on suht paljon ja konepaja ym. osaamistakin hiukan.. eihän ne tänne uutta konekantaa laita kun ei ole puutakaan mutta luulisi vanhojen ylläpitoon uppoavan suht hyvät rahat per vuosi. Vähän epäilen että paint-ball pelaajat saavat vielä jonkun aikaa juosta pitkin metsiä.

Niin joo, en itse ole tehtaalla töissä mutta sitäkin on joku kesä tullut harrastettua. Tulipahan vaan mieleen pohtia miten tällä sektorilla käy... toivottavasti joku keksii jotain uutta ja hienoa niin ei olisi suomen teollisuuskaan ihan metalli-IT akselin varassa.

Vierailija

paperiyhtiöt rakentavat lisää ydinvoimaloita Suomeen (entisetkin on niiden tahdosta täällä) ja myyvät ydinsähköä minne vaan.

Ei ne kyllä ketään työllistä, mutta työllistämistä vartenhan niitä ei rakennettakkaan - pikemminkin päinvastoin. MOT.

Vierailija

"Sähköinen paperi todennäköisesti korvaa paperin tulevaisuudessa. Voi olla että ensin työpaikoilla."
Monessa suhteessa kyllä, mutta toistaiseksi kynnyksenä on ollut asiakirjan virallisuus/allekirjoitus. Sähköposti ystävälle on jo korvannut perinteisen kirjeen ainakin nuoremmalle sukupolvelle, mutta virastoissa on moninaisia ongelmia.
Muistan hyvin, kun "vain" noin 20 vuotta sitten ennustettiin, että vuosituhannen vaihteessa (v. 2000) virastoissa ei enää tarvita paperia, koska tietokone jököttää jokaisen työntekijän pöydällä ja tieto on muutettu sähköiseen muotoon.
No, näin on todella tapahtunut, mutta sen sijaan että paperi olisi kadonnut jonnekin, sen määrä on varmaankin kolminkertaistunut! Eli sen lisäksi, että tieto on muuttunut sähköiseen muotoon, kaikki (toistaiseksi) tarvitaan myös paperille.
Hyvänä esimerkkinä virallisten asiakirjojen lisäksi ovat sanoma- ja kuukausilehdet; paperille painettujen lehtien painosmäärät eivät vähene, vaikka samat jutut on luettavissa myös sähköisesti.

Vierailija

Toimistoissa paperin kulutus on vihdoin kääntynyt laskuun. Pitkään automaatio vain lisäsi paperin käyttöä, koska tulostus ja kopionti tuli niin helpoksi. Nykyään sähköposti on syrjäyttänyt sisäisessä jakelussa paperin. Suomessakin on työelämässä vielä paljon ihmisiä joiden pitää tulostaa sähköpostit ennen niiden lukemista. Kun tämä tietokonetta vieroksuva sukupolvi hiljalleen eläköityy vähenee paperin kulutus hiljalleen.

Sanoma- tai aikauslehti eivät ole mihinkään maailmasta häviämässä. Sähköinen paperi tulee joskus vuosikymmenien päästä ne syrjäyttämään, mutta toistaiseksi lehden käyttöliittymä on täysin ylivoimainen. Lehti on helppo kuljettaa mukana ja sitä on mukava lukea julkisissa kulkuvälineissä ja kahvipöydässä tarvitsematta pelätä kahvin läikkymisestä aiheutuvaa haittaa.

Suomessa tehdään paperia vielä pitkään ja se on edelleen yksi tärkeimmistä vientituotteistamme. Juuri eilen tv:ssä sanoivat, että kun puun hinta on noussut prosentilla niin myyntimäärä nousi 4%:a. Suomessa jää talousmetsiin miljoonia kuutioita vuodessa kasvuylijäämää. Tämä on jatkunut jo kauan, joten siellä on valtavat määrät puuta, josta saadaan suurin osa käyttöön yksinkertaisesti nostamalla hintaa. Vanerikoivu on ainoa, jota Suomesta ei läheskään riittävästi löydy, joten vaneritehtaat ovat vaikeuksissa jos tuonti Venäjältä loppuu.

Lassi
Vähän paikallishistoriaa sinulle. Kaipolan tosiaan perusti Juuso Walden. Jämsänkosken tahdas on paljon vanhempi (1800-luvulta). Se on yksi kolmesta tehtaasta, jotka Björnebergit ja Waldenit sulauttivat yhdeksi konserniksi 1920. Juuso W. oli silloin hiukan toisella kymmenellä.

Vierailija
Köppä
...
Lassi
Vähän paikallishistoriaa sinulle. Kaipolan tosiaan perusti Juuso Walden. Jämsänkosken tahdas on paljon vanhempi (1800-luvulta). Se on yksi kolmesta tehtaasta, jotka Björnebergit ja Waldenit sulauttivat yhdeksi konserniksi 1920. Juuso W. oli silloin hiukan toisella kymmenellä.

Jämsänkoski se on. Piti oikein tarkistaa. Rudof Walden. Patruuna Juuson hahmon muistan nuoruudesta ja hänen poikansa, jota kutsuttiin "pikkuJuusoksi" muuten vaan. Yleensä viihtyi viihteellä.
Waldenien tehtaaksi sitä täällä aikoinaan nimitettiin, mutta ei tainutkaan sitä perustaa. Nosti sen isoksi muuten vaan.

"Waldenin kolmas siirto johtui siitä, että sekä Simpele että Myllykoski tarvitsivat oman selluloosatehtaan. Kun osakeyhtiö Jämsänkosken osake-enemmistö osoittautui olevan saatavissa, syntyi sitä koskeva kauppa marraskuussa 1919 ja yhtiö siirtyi Simpeleen ja Myllykosken yhteisomistukseen johtokunnan puheenjohtajana jälleen Walden. Kesällä 1920 Simpele, Myllykoski ja Jämsänkoski sulautettiin yhdeksi konserniksi, Yhtyneet Paperitehtaat, jonka johtokunnan puheenjohtajana
Walden omisti osakekannasta runsaan neljänneksen"
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Walden

Sekä http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhtyneet_Paperitehtaat

Kaipolan tehtaan rakentamisessa Juuso oli mukana rakennustoimikunnassa
http://www.museo24.fi/?action%5B%5D=INa ... ticle(6198)
Lyhytlinkki: http://lyhytlinkki.net/?p4fnp776
Isänikin oli sitä rakentamassa. Kaipolahan oli sitten tavallaan oma suljettu yhteisö. Eliitin asuttama muuten maatalousvaltaisessa pitäjässä. Täällä ei olikein pidetty heistä. Yläluokkaa tehtaan johto.

Mutta tuosta paperitehtaitten työllistävästä vaikutuksesta. Vanhaa rahaa kahden miljardin tehdaslaajennus lisätyöllisti Jämsänkoskella vain noin 30 henkilöä. Automatiikka. Kaipolan 500 miljmk:n laajennus ei muistaakeni
yhtään, koska samalla vanha tuotantolinja suljettiin [size=75:39rfpx8g](eräs paperikoneen kivitela on muistomerkkinä 9-tien Jämsän kiertoliittymässä[/size:39rfpx8g])

Paperitehtaat jämsänjokilaaksossa tavallaan "alisti" koko pitäjän palvelukseensa. Vei parhaan työvoiman. Siksi täällä on vieläkin valtavan iso aukko yritystoiminnassa. Ns. keskisuuri teollisuus puuttuu lähes kokonaan ja silloin keskityttiin pieniin palveluyrityksiin. Maatalous oli edelleen kirkonkylien kantava taloudellinen pohja.

Jämsänkoskesta piti huolta patruuna Juuso Walden. Huolehti terveydenhuollosta, kouluista, urheiluista. Kaikki kirkonkylän perustoiminnat olivat patruunan näpeissä. Sittenhän, kun Yhtyneistä Paperitehtaista tuli UPM ja pääkonttori ties missä, niin tuli ongelmia. Jämsä muutenkin vahvana pärjäsi silloinkin, kuten edelleen. Nyt enemmän matkailulla. Mm. Himos hiihtokeskus ja Nesteralli tuovat vireyttä myös yritystoimintaan ja sen kautta verotuloja kaupungille.

Kyllä täällä kaupunkien päättäjillä on ollut tiedossa jo pitkään, että hassusti käy. Kovasti etsitään nyt ja aikaisemminkin keskisuurta teollisuutta alueelle [size=75:39rfpx8g](Yrittäjien puheenjohtajana neljä vuotta)[/size:39rfpx8g]. Aikaisemmin olivat nuo vesireitit keskeisiä puunkuljetukselle, mutta ei ole enää, koska rekoilla ja junilla tuota puurallia käydään [size=75:39rfpx8g](päivittäin lenkitän koiraani ratapihan kautta, jossa lähes yhtenään rekat purkavat tukkilastejaan Jämsänkoskelle vietäväksi seitsemän kilometrin päähän)[/size:39rfpx8g]

Perusnäkemys teollisuudessa lienee se, että paperiteollisuuden vientiosuus kansantuotteesta pienenee. Ainostaan ns. raskas metalliteollisuus (kaivos, laivanrakennus jne) sekä osaamisen vienti tulevat näyttelemään yhä suurempaa osaa kansantuotteesta.

Peperiteollisuus tulee kyllä säilyttämään paikkansa Suomen perusteollisuudessa hyvin pitkään, mutta sen merkitys pienenee.

Lisäys: Eli ei paperiteollisuuden merkitys ole ollenkaan niin suurta kuin annetaan ymmärtää

Suomen vienti toimialoittain

Lähde: http://www.tekes.fi/TilastotJaVaikutuks ... oelama.htm

Tuon grafikan lähteinä: Tullihallitus ja Suomen Pankki

Vierailija
Köppä
Suomessakin on työelämässä vielä paljon ihmisiä joiden pitää tulostaa sähköpostit ennen niiden lukemista.



Oma ongelmani töissä on kokoukset ja palaverit. Niihin joudun toisinaan tulostamaan papereita, koska muuten siellä ei voi oikein seurata asioita. Joillakin on kannettavat, mutta mielestäni tuollainen sähköinen paperi voisi olla sopivan kevyt ja edullinen paperin korvike. Se saattaisi jopa nopeasti maksaa itsensä takaisin tulostuskustannuksien pienentyessä ja olisi siten perusteltu ostos.

Lehti on helppo kuljettaa mukana ja sitä on mukava lukea julkisissa kulkuvälineissä ja kahvipöydässä tarvitsematta pelätä kahvin läikkymisestä aiheutuvaa haittaa.

Tuntuu siltä kuin puhuisit kannettavasta tietokoneesta, etkä sähköisestä paperista. Pienempihän sellainen paperi on kuin sanomalehti:

"LG:n elektroninen paperi on läpimitaltaan 14,1 tuumaa, 35,9 senttiä ja paksuudeltaan 0,3 millimetriä. Se pystyy näyttämään jopa 4 096 väriä. "
http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=9&news_id=200711727

Vierailija
Gravity
köppä
Lehti on helppo kuljettaa mukana ja sitä on mukava lukea julkisissa kulkuvälineissä ja kahvipöydässä tarvitsematta pelätä kahvin läikkymisestä aiheutuvaa haittaa.




Tuntuu siltä kuin puhuisit kannettavasta tietokoneesta, etkä sähköisestä paperista. Pienempihän sellainen paperi on kuin sanomalehti:

Sähköinen paperi on pienempi kuin sanomalehti, mutta vielä pitkään aikaan se ei ole yhtä kätevä kuin lehti. Lehden tai kirjan yksi parhaista ominaisuuksista on selailtavuus, jota ei ole mitenkään onnistuttu tekemään millekään sähköiselle sovellukselle paitsi ehkä tv:n kanavasurffailu. Aikakauslehdestä useimmat etsivät kiinnostavia juttuja selaamalla sen nopeasti läpi.

Paperiteollisuus työllistää Suomessa paljon epäsuorasti. Esim. Rekkakuskeista suuri osa ajaa joko täysin tai ainakin osittain paperitehtaan ajoja. ilman paperitehtaita ei Suomessa myöskään olisi juurikaan sahoja sillä yksi sahan tärkeimmistä myyntiartikkeleista on hake, joka taas on paperitehtaalle tärkeä raaka-aine. Suomessa on myös paperiteollisuudesta täysin riippuvaista kemianteollisuutta.

Paperin vienti on Suomen taloudelle tärkeämpi kuin äkkiseltään luulisi. Paperi on arvokas vientituote, koska se tehdään pääosin kotimaisesta raaka-aineesta kotimaisin konein. Paperiteollisuuden nettovienti on suurempi kuin minkään muun alan Suomessa. Metalli vie bruttona enemmän, mutta se myös tuo niin paljon raaka-ainetta, että sen nettovienti ei yllä paperiteollisuuden tasolle. Tästä suuresta nettoviennistä hyötyvät tietenkin kotimaiset raaka-aineen myyjät eli metsänomistajat. Kauppa on miljardiluokkaa ja suurehko osa tästä summasta on oikeastaan pois maatilojen tukitarpeesta.

Vierailija

Tuskin tuo hake on sahojen tärkein tuote, koska kyse on kumminkin sivutuotteesta. Paperiteollisuuden käyttämässä hakkeessa pitäisi olla puuta eikä pelkkää kuorta ja neulasia. Sahoilla kuitenkin pääartikkelina ovat yleensä sahatuotteet ja höylätuoteet. Tietysti niistä syntyy sahausjätettä, mutta se ei sahoja elätä. Tällä hetkellä sahatavaran kysyntä on hyvä, mutta raaka-aineen saatavuus heikko.

Vierailija

Hyvä kirjoitus Köppä. Tarkoititko tätä sillä sähköisellä lehdellä.

Lähde: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.a ... 0&tyyppi=1
([size=75:g2904syh]tiistaina 8.11.2005[/size:g2904syh])
"LG.Philips ja E Ink
Sähköinen paperi kaupallistuu
Sähköisestä paperista ja taipuisista e-kirjoista on puhuttu jo vuosia, mutta tekniikkaa ei ole vielä pidetty tarpeeksi kypsänä kaupallistettavaksi. Nyt näin on, vaikka kauppoihin sähköisiä kirjoja joudutaan odottamaan vielä vuoden ajan..."

Totta on, että metsäteollisuus on merkittävä työllistäjä Suomessa. Jämsänjokilaakson palvelu-alatkin elivät aikoinaan pitkälti ns. "piippujen varjossa". Ei enää. Tehtaat eivät osta palveluita/tuotteita suuriakaan määriä seutukunnalta. Hankinnat on keskitetty muualle ja palvelut ulkoisettu. Muutama isohko yritys on tosin kytketty epäsuorasti UPM:n tilauskantaan. Muutamat erikoisliikkeet joutuvat pitämään varastoissaan 7/24 valmiudessa erikoistuotteita pikaremontteja varten. UPM ei siis pidä kuin ns. "käteisvarastoa" tavanomaisista kulutusosista.

Lähde: http://www.forestindustries.fi/newslett ... 90&art=992 (Metsäteollisuus ry:n uutissivusto)
"Metsäsektorilla on keskeinen merkitys maakuntien elinvoimaisuudelle. Lähes kaikissa maakunnissa metsäsektorin arvonlisäys on suurin tai toiseksi suurin verrattuna muihin toimialoihin. Metsäsektori työllistää suoraan lähes 90 000 suomalaista ja tarjoaa lisäksi toimeentuloa sekä kone- ja kuljetusyrittäjille että muilla aloilla kuten kemianteollisuudessa. Metsät tarjoavat yksityismetsänomistajille myös merkittävän tulonlähteen. Suuri osa metsän myyntituloista jää maakuntien paikalliseen käyttöön. Maakunnille metsävarojen kestävä käyttö on investointi tulevaisuuteen.."

Hankala yhtälö. Suomi on riippuvainen puusta lähes kaikilla sektoreilla, joten ei se tule häviämään. Suoranainen paperinvalmistus ei juurikaan tule ilmeisesti lisääntymään, vaan tehtaita rakennetaan ulkomaille kiihtyvällä vauhdilla. Sinne missä kuluttajatkin on. Halvan puun ja työvoiman maihin.
Muulla metsäteollisuuden tuotteilla on kyllä erikoisosaamisemme ansiosta kysyntää ulkomailla jatkojalostettuna.

Tästä linkistä Suomen paperitehtaat [size=75:g2904syh](Metsäteollisuus)[/size:g2904syh] http://www.forestindustries.fi/files/im ... ot/yt1.pdf
Ja tästä muuta asiaan liittyvää http://www.forestindustries.fi/tilastot/ Tuosta linkistä myös mm. muut paperiteollisuuden tehtaat Suomessa, sekä maailmalla. Noista grafikoista saa ehkä paremman käsityksen, kuin pelkkiä lukuja esittämällä.

Lisäys: Huomasin tuossa välissä MalcomX:n tekstin. UPM:n Kaipolan tehtaalla oli aikoinaan saha, jonka sivutuotteet, kuorilauta ja puru käytettiin tehtaan lämmityskattiloissa. Muistini mukaan ei ole enää sitä lämpölaitosta toiminassa. Joitain isoja lämmitysjärjestelmiä niillä on. Tuottavat kaukolämpöä Jämsänkoskelee ja Jämsään. Mm. pari vuotta sitten rakensivat Jämsänkoskelta kaukolämpöputken Jämsään (n. 7 km) Kailolan tehdas myy kaukolämpöään sitten Kaipolan taajamaan.

Vierailija
MalcomX
Tuskin tuo hake on sahojen tärkein tuote, koska kyse on kumminkin sivutuotteesta. Paperiteollisuuden käyttämässä hakkeessa pitäisi olla puuta eikä pelkkää kuorta ja neulasia. Sahoilla kuitenkin pääartikkelina ovat yleensä sahatuotteet ja höylätuoteet. Tietysti niistä syntyy sahausjätettä, mutta se ei sahoja elätä. Tällä hetkellä sahatavaran kysyntä on hyvä, mutta raaka-aineen saatavuus heikko.
Sahalla puusta noin 10%:a haketetaan, jotta saadaan suorasärmäistä lautaa. Vajaasärmäinen ei kelpaa kuin betonilaudaksi ja sen hinta on todella alhainen. Hake tehdään kuoritusta puusta, joten se kelpaa paperiteollisuudelle erinomaisesti varsinkin kun se on pintapuuta, joka soveltuu paremmin paperin tekoon. Sydänpuu taas soveltuu paremmin sahatavaraksi. Hake ei ole tärkein tulonlähde sahoille, mutta se muodostaa tärkeän osa sahojen tuloista.

Lassi kyllä Jämsänkoskellakin oli ennen saha. Se vain on jänyt paperitehtaan alle. Jämsänkoski onkin ilmeisesti Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti puunjalostusteollisuutta pyörittänyt koski. Sahan tarkkaa aloitusajankohtaa ei tiedetä, mutta arviot olivat muistaakseni jossain 1600-luvulla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat