Itämeren rehevöityminen ei ehkä olekaan maatalouden syy

Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Itämeren rehevöityminen ei välttämättä olekaan maatalouden syy. Tutkija Pekka Viherä esittää, että todellinen syypää ovat ehkä sittenkin metsäojitukset ja metsissä rellestävä raskas kalusto:

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/ ... :0:0:0:0:0:

Pari otetta:

"Itämeri ja varsinkin sen Suomenlahti ovat huonossa kunnossa. Yleinen käsitys on, että merkittävimpänä syynä rehevöitymiseen ovat maatalouden, teollisuuden ja asutuksen päästöt. Tästä on seurannut vaatimuksia vähentää näitä päästöjä, joiden vähentämiseen on jo ryhdytty ja lisävaatimukset johtavat yhä suurempiin kustannuksiin. Pitäisi kuitenkin ehdottomasti varmistaa, että suojelutoimet kohdistuvat oikein ja että taloudellisten uhrauksien ansiosta meri myös puhdistuu."

"Suojelutoimenpiteet eivät tehoa, koska lähtökohta saattaa olla väärä. Laskennallisesti ravinnepäästöt tuntuvat määrältään vähäisiltä ja terveen meren olettaisi niistä helposti puhdistuvan luontaista tietä. Pysyväthän monet Suomen järvetkin erittäin puhtaina, vaikka niihinkin laskee pelto-ojia ja jokia. Kuutiometrissä Suomenlahden pintavettä mitattiin fosforia (P) vuonna 2005 yli 30 milligrammaa."

"Voidaan helposti matemaattisin keinoin osoittaa, että ellei meri itse poista tai lisää fosforia, fosforimäärä lähestyy 30 000 tonnin raja-arvoa joidenkin vuosien kuluessa. Mikäli meren puhdistusmekanismit toimivat edes jotenkin ja poistavat liukoisesta fosforista 20 prosenttia, niin fosforimäärä jää 15 000 tonniin, joka aiheuttaa alle 15 milligramman keskimääräisen pitoisuuden kuutiometrissä ja pintavesissä huomattavasti pienemmän pitoisuuden. On jotensakin selvää, että ravinnepäästöt eivät voi olla Suomenlahden rehevöitymisen lähde."

"Suomessa alkoi 1950 laajamittainen soiden ojitus, joka huipentui 1970-luvulla. Soita on ojitettu ja korjausojitettu 65 000 neliökilometriä, viidesosa koko maan pinta-alasta.

Laajojen kokeiden perusteella tiedetään, että soiden ojittamiseen liittyy kiinteiden aineiden päästöjen 250-kertaistuminen (Suomen suot, 1998 sivu 81). Päästöt vähenevät huipun jälkeen vähitellen vuosikymmenen aikana normaaleiksi.

Voi tehdä laskuarvion, että vuonna 1950 alkaneen soiden koneellisen ojittamisprosessin aikana kohti merta on valunut yhteensä parisen sataa miljoonaa tonnia humusta."

"Metsäkoneet tulivat laajamittaisesti käyttöön 1980-luvulla ja kevätkukinnot kääntyivät uuteen kasvuun vuoden 2000 tienoilla. Saattaa olla, että nämä tapahtumat liittyvät toisiinsa, koska todennäköisesti uutta happea kuluttavaa orgaanista ainetta päätyi Suomenlahteen 1990 luvulla, joka on aiheuttanut levien kevätkukintojen kääntymisen uuteen kasvuun vuodesta 2000 alkaen. Jos näin on, tulisi kehittää pehmeämpiä keinoja harjoittaa metsätaloutta."

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kommentit (14)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 700&lan=fi

Miten on mahdollista, ettei soiden ojituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä edes puhuta missään aihetta käsittelevissä toimenpide-ehdotuksissa. Maaseudun ravinnepäästöjä nyt jollain tavoin on yritetty estää, mutta soiden ojituksien idea on laskea humusta sisältävä vesi mereen. Kun tutkimustulokset kertovat aivan selkeästi, että valtava määrä Lapin jokia on pilattu soiden ojituksilla, niin miksi oletetaan, että vesistöjen tuhoutuminen pysähtyisi jokiin. Joethan ovat ko. jätevedelle pelkkä viemäri.

Hinta jolla metsien kasvu on saatu nykyisin ylistetylle tasolle - enemmän puuta kuin koskaan!! - näyttäisi olevan todella kova. Mahtavatko aikaansaadut puukuutiot todella olla kokonaisen meren arvoisia?

Sanomattakin on selvä, että Itämeren kunnostusyritykset maksavat aivan muut tahot kuin ne, jotka ovat keränneet soiden ojituksissa aikaansaadun hyödyn. Meidän veronmaksajien kontollehan se menee, ja onnistuminen on erittäin epävarmaa, etenkin jos keskitytään väärän ongelman ratkaisuun.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Tähdellisestä aiheesta ei ilmeisesti synny keskustelua.

Kosh kommentoi ko. kirjoitusta toiseen keskusteluun näin:

"Sinä kirjoitit väitelauseita moninkertaisin huutomerkein. Lainaamasi mielipidekirjoittajakin sentään tyytyi pelkkään jossitteluun, kuten pelkän kauttarantain vedettyjen hatarien johtopäätelmien suhteen pitäisikin. Tuohan on pelkkä iänikuinen korrelaatioargumentti, joka vieläpä varsin lavean aikavälin ja yksisilmäisen ja vaihtoehdottoman tulkinnna kautta on rakenneltu "argumentiksi". Tosiasiassa tuossa ei ole mitään minkä varaan voisi vetää mitään johtopäätöksiä. Kuten yleensäkään liki ainoina lähteinä referoimissasi sanomalehtien mielipidepalstakirjoituksissa..."

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

ATH
Seuraa 
Viestejä59
Liittynyt26.7.2006

Lounais-Suomalaisen maatalouden virallisessa totuudessa mainittu osuus ja painotus on surkuhupaisaa. Ilman aatteellisia silmälappuja asiaa tutkineilla on ollut valtavirrasta poikkevia mielipiteitä ja muutamia on puolivahingossa päässyt valtakunnallisiin radiolähetyksiinkin, josta tätä toisinajattelua on päässyt kuulemaan laaja yleisö.

Mm. Ympäristökeskuksissa tai vastaavissa yhteiskunnan laitoksissa kuten ylemmän asteen opetustehtävissä ovat kylläkin ovet sulkeutuneet näiltä vääräuskoisilta. Nyt kuitenkin poliittinen ylävire tuntuisi hieman kääntyvän valtioneuvoston vakanssijaosta päätellen ja sen myötä pitkällä tähtäimellä on toivoa puolueettomaan ja ennakkoasenteista vapaaseen tietoon itämeren kuormituksesta. Vasta todenmukaisen tiedon perusteella voidaan Itämeren huononevalle tilalle saada toimivia toimintastrategioita.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Kiinnostavaa nähdä, uhraako Suomi Itämeren talouskasvunsa takia. Sitten on ainakin ihan turha kritisoida jotain Kiinaa vastaavasta. Itseasiassa Kiinan kritisoiminen Itämeren saastumisen valossa on jo nyt varsin kyseenalaista.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Pekka Viherän ajatukset kiistetään:

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/ ... :0:0:0:0:0:

Kiinnostavaa on, ettei näitä kahta väitettä vaiovauduta perustelemaan lainkaan:

"Ojituksesta peräisin olevalla suohumuksella on tässä kehityksessä korkeintaan marginaalinen merkitys."

"Vaikka kaivinkoneiden ja raskaiden metsäkoneiden aiheuttama maanpinnan rikkoutuminen lisää eroosiota, ei niiden käyttöä rajoittamalla estetä Itämeren rehevöitymistä."

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Luin lauantaina lehdestä STT:n uutisen, jossa tuotiin esille riski, jonka Venäjän kanalat aiheuttavat Suomenlahdelle. Pietaria ympäröivällä alueella toimii uutisen mukaan 17 kanalaa, joissa on yhteensä 20 miljoonaa kanaa. Suomessa on yhteensä 3,4 miljoonaa kanaa.
Uutisessa sanotaan, että kanalat tuottaa 600 000-800 000 tonnia lantaa vuodessa.
Tuosta määrästä jos edes 5% huuhtoutuu Itämereen, niin alkaa levät kasvamaan!

Vierailija

Turun Sanomissa oli 3.6. Viherän vastaus ympäristöasiantuntijoitten "oikaisuun". Vastauksessa on mielenkiintoinen kuva, joka ei valitettavasti näy verkossa. Ympäristökeskuksen fakta (rehevöityminen johtuu liiallisesta ravinnekuormituksesta) ei näytä pitävän paikkaansa, vaan rehevöitymiseen näkyvimmin liittyy soiden ojitus.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Paco
Turun Sanomissa oli 3.6. Viherän vastaus ympäristöasiantuntijoitten "oikaisuun". Vastauksessa on mielenkiintoinen kuva, joka ei valitettavasti näy verkossa. Ympäristökeskuksen fakta (rehevöityminen johtuu liiallisesta ravinnekuormituksesta) ei näytä pitävän paikkaansa, vaan rehevöitymiseen näkyvimmin liittyy soiden ojitus.

En löytänyt tuota artikkelia lainkaan netistä. Olisiko sinulla linkkiä?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Itämeren kuin myös sisäjärviemme fosforin kokonaiskuormitus on laskelmien mukaan keskimäärin n. 240 kg/a ja typen kokonaiskuormitus on n. 2900 kg/a. Maatalous on suurin yksittäinen kuormittaja sekä fosforin (42 %) että typen (30 %) osalta. Fosforille ulkoilu- ja vapaa-ajan toiminta-alueet – golfkentät ym. – on toiseksi suurin kuormittaja (29 %) kun taas typen osalta ilmalaskeuma suoraan järveen/mereen (28 %) on toiseksi suurin kuormittaja. Liikennealueiden osuus fosforin kuormituksesta on n. 9 % eli se on kolmanneksi suurin kuormittaja.
Maatalouden suurimmasta yksittäisvaikutuksesta ei päästä yli eikä ympäri.

Vierailija
Tarkkailija
Fosforille ulkoilu- ja vapaa-ajan toiminta-alueet – golfkentät ym. – on toiseksi suurin kuormittaja (29 %)...

Olisi mielenkiintoista tietää tuo golfkenttien osuus tästä 29 prosentista, kun golfkentät on erikseen mainittu. Tulee hakematta mieleen, että golfkenttien pinta-ala verrattuna kaikkiin muihin ulkoilualueisiin täytyy olla täysin marginaalinen.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Tarkkailija

Maatalouden suurimmasta yksittäisvaikutuksesta ei päästä yli eikä ympäri.

Pacon mainitsemassa artikkelissa olleessa graafissa Itämeressä havainnoitujen leväkukintojen aaltoliike todellakin on identtinen metsäojitusten kanssa. Aallonharja osuu tismalleen yksiin ojitusten kanssa. Maatalouden päästöt sen sijaan menevät aivan omia linjojaan, eikä niillä ole havaittavaa vaikutusta leväkukintoihin.

Kuten Pekka Viherä jutussaan kysyy: onko kyseessä siis äärimmäisen harvinainen tilastotieteellinen sattuma?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Onkohan noihin laskelmiin otettu huomioon Venäjältä Itämereen tuleva puhdistamaton viemärijäte.
Vaikka maatalouksien on ollut pakko vähentää ympäristökuormitusta, kaikki syyllistävät tahot syyttävät maataloutta. Ihmetyttää vain mistä tuo on lisääntynyt jos sen lähde on vähentynyt.

Vierailija
Aatos
Tarkkailija
Fosforille ulkoilu- ja vapaa-ajan toiminta-alueet – golfkentät ym. – on toiseksi suurin kuormittaja (29 %)...



Olisi mielenkiintoista tietää tuo golfkenttien osuus tästä 29 prosentista, kun golfkentät on erikseen mainittu. Tulee hakematta mieleen, että golfkenttien pinta-ala verrattuna kaikkiin muihin ulkoilualueisiin täytyy olla täysin marginaalinen.

Miten kuormitukset lasketaan? Golf-kentät ovat varmaan hyvin kuormittavia, kun niihin pannaa vain ravinteita, mutta mitään satoa ei kerätä kuten pelloilta. Sadon mukana pelloilta osa ravinteista kerätään takaisin. Epäilenkin, että kuormittavuuslasku tapahtuu näin "ravinnekuormitus=lannoitus - sadon mukana kerätyt ravinteet". Käytännössä vesistöihin huuhtoutuva määrä ei ole kyllä lähelläkään tämän laskuopin mukainen.

Käyttäjä3727
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt11.2.2017

Suomen Golfliitolta ja Suomen Golfkentät ry:ltä vastine Helsingin Sanomille – Golfkenttien todellinen ravinnekuormitus vain murto-osa arvioidusta"
Helsingin Sanomien runsaasti kritiikkiä saaneessa Itämeri-laskurissa golfkenttien ravinnekuormitus arvioitiin kymmenkertaiseksi todelliseen kuormitukseen verrattuna. Lue Golfliiton ja Suomen Golfkentät ry:n yhteinen vastine koko laajuudessaan: http://www.sgky.fi/honour-lehti/itameri-laskuri.html

Uusimmat

Suosituimmat