Seuraa 
Viestejä45973

Eteläisen veljeskansamme tuulivoimaprojekteista kuuluu aina silloin tällöin jotain. Nyt löysin yhtenäisen verkkosivuston aiheesta.
http://www.4energia.ee/index.php/lang/e ... y/projects
Sivusto on myös vironkielinen, jos sitä osaa paremmin.

Vuoden 2006 aikana Viroon ei rakennettu lainkaan tuulivoimaa - sitä oli kaikkiaan 32MW, mikä pienelle maalle on Suomeen verrattuna erinomainen saavutus.

Hiidenmaan projektista http://www.4energia.ee/index.php/lang/e ... a-windfarm

muistelen kuulleeni, että se olisi muuttolintujen levähdyspaikalla tai ainakin sellaisen lähellä. Suomessa ei kai semmoseen paikkaan annettaisi rakentaa tuulivoimaa. Älkää nyt Virossakaan niin tehkö - tuulta riittää muuallakin.

Sivut

Kommentit (30)

Vastaaja_s24fi

Vuoden 2006 aikana Viroon ei rakennettu lainkaan tuulivoimaa

Vastaaja_s24fi

mikä pienelle maalle on Suomeen verrattuna erinomainen saavutus.

Järkevää ja kauaskatseista energiapolitiikkaa etelänaapurilta.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
bena
Vastaaja_s24fi

Vuoden 2006 aikana Viroon ei rakennettu lainkaan tuulivoimaa

Vastaaja_s24fi

mikä pienelle maalle on Suomeen verrattuna erinomainen saavutus.



Järkevää ja kauaskatseista energiapolitiikkaa etelänaapurilta.

Kun alkaa Vastaajan tekstejä lukemaan kuten hänkin lukee muiden tekstejä, löytyykin sieltä yllättäen järkeviä huomioita. Ikään kuin rivien välistä.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

tällä kertaa jätin tästä

Vastaaja_s24fi
Vuoden 2006 aikana Viroon ei rakennettu lainkaan tuulivoimaa - sitä oli kaikkiaan 32MW, mikä pienelle maalle on Suomeen verrattuna erinomainen saavutus.
muutaman asiaankuuluvan sanan pois - mielessä kävi lopettaa lause sanoihin "mikä pienelle maalle on Suomen häpeällisen pieneen tuulivoimakapasiteettiin verrattuna erinomainen saavutus". Mutta sitten tuumin, että kaikilla Suomen häpeätila on jo tiedossa, joten antaapa olla. Tossa ylempänä olevien parin viestin ymmärrystason huomioiden häpeätilan syyt alkaa selviämään.

Mutta mitäpä me pienistä - ei pienetkään meistä .) Kukin taaplaa tyylillään ja taidoillaan. Ilmiselvästi. Ja puhuu mieluiten sitä mitä parhaiten osaa.

Vastaaja_s24fi
Vuoden 2006 aikana Viroon ei rakennettu lainkaan tuulivoimaa.

Niin... kyllä ne insinöörit osaa laskea muuallakin kuin Suomessa

Vastaaja_s24fi
Älkää nyt Virossakaan niin tehkö.

Ei ne teekään, onneksi.

Vastaaja_s24fi
Hiidenmaan projektista http://www.4energia.ee/index.php/lang/e ... a-windfarm

muistelen kuulleeni, että se olisi muuttolintujen levähdyspaikalla tai ainakin sellaisen lähellä. Suomessa ei kai semmoseen paikkaan annettaisi rakentaa tuulivoimaa. Älkää nyt Virossakaan niin tehkö - tuulta riittää muuallakin.

WWF:n sivuilla on paljonkin juttua Viron tuulivoimaprojekteista, hyvinkin varauksellisia ainakin pikaisesti lukien:

http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/li ... yvanekaera

"
1 YLEISTÄ

Yleisesti ottaen kannattamme tuulivoimaa ja offshore-kenttien kehittämistä. Nekin tulee toki sijoittaa ympäristölle haitattomimpiin paikkoihin. Parhaiden sijoituspaikkojen löytäminen taas edellyttää riittäviä selvityksiä ja vaihtoehtojen vertailua. Jos näin ei tehdä, epäonnistunut sijoituspaikka voi pilata tuulivoiman mainetta hyvinkin pitkään ja laajasti (vrt. Dragsfjärdin Högsåran tapaus).

2 YVA-HANKKEESEEN OSALLISTUMINEN

Mielestämme on selvää, että Suomen tulee osallistua hankkeen kansainväliseen yvaan. Asia koskee maamme luontoa muun muassa muuttavien lintujen ja lepakoiden takia.
....
"

Hiidenmaata tuossa jutussa ei mainita erikseen, mutta kuulunee joukkoon.

MarsMan
Niin... kyllä ne insinöörit osaa laskea muuallakin kuin Suomessa :twisted:

Nimenomaan noin - katsos kun se Hiidenmaan tuulipuisto saattaa olla jopa [size=150:28xoze5z]1000MW[/size:28xoze5z] kapasiteetiltaan. Suomen insinöörien laskutaito saa siitä ankaran kolauksen (jos sitä sen verran vielä edes on jälellä, että mitään enää kolahtais)!

"1.4. Power production

The planned number of wind turbines in Hiiumaa Offshore Wind Farm is ca 200. The unit capacity of each wind turbine is 3-6 MW; the height of the tower and rotor diameter would be around 125 m. The estimated total capacity of the wind farm would be ca 600-1000 MW, with corresponding annual output amounting to 2-3.5 TWh/y. The final total capacity and annual output will depend on the selection and positioning of wind generators.
http://www.4energia.ee/index.php/lang/e ... a-windfarm
"

- n. 200 myllyä, kukin 3-6MW
- kapasiteetti 600-800MW
- vuosituotto 2-3.5TWh

Ja kuinka paljon hiiltä, maakaasua, turvetta, öljyä ja puuta Virolaiset aikovat polttaa tasatakseen tämän megaluokan tuulipuiston tuotantoa?

Vai tullaanko siinä käyttämään "virtuaalista akkua", eli myydään halvalla kaikkialle minne vaan sattuu menemään muutaman tunnin varoitusajalla ja ostetaan kalliilla kun sähköä ei vain tule?

Venäläisiltä kyllä löytyy siihen tarkoitukseen oivaa säätösähköä. Väännetään vaan jostain ikivanhasta ydinvoimalasta nupit kaakkoon, kun veli Virolainen soittaa että "NYT IVAN ÄKKIÄ! TUULI LOPPUI" ja sitten kuuluu linjan toisesta päästä poks.

Veikko
Ja kuinka paljon hiiltä, maakaasua, turvetta, öljyä ja puuta Virolaiset aikovat polttaa tasatakseen tämän megaluokan tuulipuiston tuotantoa?

Virolla on palavaa kiveä. Eivät he tarvitse hiiltä tms.

Ikävää että palava kivi on huomattavasti kivihiiltä pahempi saastuttaja.

Nyt kannatta muistaa, että tämän OÜ Nelja Energian suunnittelema ns. ydinvoimalaluokan offshore tuulivoimapuisto on vasta ihan ensimmäisellä idea-asteellaan. Niin rahoitus kuin poliittinenkin siunaus ovat edelleenkin enemmän kuin auki.

Mutta kuten esisuunnitelmista olemme nähneet, niin kyseessä on todellakin kunnollinen offshore-puisto, se sijoittuisi siis pitkälle avomerelle Hiiumaan (Dagön) länsipuolelle. Tämän perusteella sillä ei liene kovinkaan dramaattisia vaikutuksia paikalliseen tai Dagöllä levähtävään muuttolintujen faunaan.

Enemmän huolettaakin tuon kokoluokan puiston aiheuttama epävakaus sähkön siirrossa, varsinkaan kun mistään hajautetusta järjestelmästä ei ole kyse. 1000 MW huipputeho on ikävä ongelma, kun se iskee päälle kulutusminimin aikaan jolloin maalla ei ole muutenkaan käytössä hirveästi säädettävää reserviä josta ottaa pois.

Autonomisessa tuotannossa (ei tuontiin ja vientiin tukeutuvassa) se tarkoittaisi sitä, että täytyisi olla jatkuvasti vajaa 1000 MW nopeasti säätyvää lauhdereserviä jylläämässä savua taivaalle ihan vain sitä varten että sattuu se tuulinen päivä.

Sen lisäksi sitten tarvitaan luonnollisesti ne loput lauhdevoimalat positiivista säätöä varten, joita ajetaan huippukulutuksen aikaan kun ei tuule.

Virtuaaliakkukaan ei tähän pulmaan tuo ratkaisua, sillä jollain on oltava sitä lauhdekapasiteettia jolla ottaa vastaan tuollaisia megaluokan piikkejä, ja sen on oltava suhteellisen lähellä, koska siirtohäviöt tuhansien kilometrien verkossa kasvavat liian suuriksi.

Rakenna siis tuulivoimaa Viroon - Tue Puolalaista hiilivoimayhtiötä.

Ensinnäkin tuo kaavailtu tuulipuisto on hyvin laajalla alueella Läänemerellä, jossa jatkuvasti tuulee, ellei koko puiston alueella niin kuitenkin huomnattavalla osalla siitä. Toiseksi, tämä megatuulipuisto on toistaiseksi olemassa vain muutamalla paperilla ja paikalliset yrittäjät tuntien, rohkenen sen toteutukseen enemmän kuin skeptisesti suhtautua.

Eiköhän tälläkin Hiiumaal planeeritud tuulepargid haeta aivan jotakin muita etuisuuksia kuin pyytetöntä sähköntuotantoa.

Maantieteellisesti kuitenkin sen verran suppealla alalla, että sään vaihtelu vaikuttaa valtaosaan voimaloista samaan aikaan.

Olemassaolevista paikoista lähin tulee mieleen Skotlannista jossa ollaan saavutettu vastaavankaltaisissa olosuhteissa noin 50% tuottoaste kapasiteetille. Tämä vähentää jatkuvan säädön tarvetta, muttei poista tuotannon vaihtelevuuden aiheuttamaan riskiä ja edelleen tarvitaan varalle niitä lauhdevoimaloita ihan samalla tavalla.

On vaikea lonkalta heittää miten tarkalleen ottaen nuo Skotlannin voimalat käyttäytyvät, mutta aivan varmasti myös siellä on päiviä jolloin ei tuule, tai tuulee täydellä voimalla, sekä toisinaan myös puuskittain. Tuotannon vaihtelu on siis täysi 100% ja sitä tapahtuu vuodessa useammin kuin kahden käden sormilla pystyy laskemaan.

Kysymys onkin, kuinka paljon virolla on vesivoimaa ja minkälaiset ovat sen mahdollisuudet pumppupadon rakentamiseen?

Viron vesivoimavarat ovat kutakuinkin nolla, eli niitä ei ole. Viron energiahuolto perustuu noin 60% omassa maassa louhittuun öljyliuskeeseen (palavakivi). Loput maan energiasta tulee Venäjältä Siperian maakaasuna sekä sähkönä Sosnovyi Borin ydinvoimalasta.

Veikko
Maantieteellisesti kuitenkin sen verran suppealla alalla, että sään vaihtelu vaikuttaa valtaosaan voimaloista samaan aikaan.

Kysymys onkin, kuinka paljon virolla on vesivoimaa ja minkälaiset ovat sen mahdollisuudet pumppupadon rakentamiseen?

viron ja suomen välille saatiin aikaiseksi 350MW kaksisuuntainen yhteys ja viro, latvia ja liettua näyttävät olevan aika hyvin yhteyksissä keskenään sekä naapureihinsa venäjään, valkovenäjään ja puolaan. eli tuskin tuon 1000MW kapasiteetin dumppaaminen markkinoille mikään vaikea homma ole. nykyisinhän estlinkistä tulee ignalinan ydinvoimalan sähköä tännepäin, ja lauhdekapasiteettia piisaa.

http://www.baltso.eu/

mikäli sähköä tulee hyvällä tuulella liikaa, niin se ei muutenkaan ole ongelma: aina voi myllyn "ajaa alas" nopeastikkin. vähän hassua moinen on, mutta yleisesti käytetty tapa. runkoverkon vahvistusta odotellessa...

rankka kysymys kuuluukin: kuinka paljon odottavat saavansa tukea? espanjassa saa rahaa luokkaa 10 senttiä kilowattitunnilta, saksassa 15, suomessa noin 3, virosta tyrkätään sähköä suomeen vielä 2 c/kWh hinnallakin...

mikäli päättävät tukea, niin parhaat paikat kannattaa varata ajoissa. samoinhan suomessakin nyt tehdään, WPD Finland käynnistelee selvityksiä parille normaalikokoiselle tuulivoimapuistolle. varataan paikka ennenkuin kilpailijat ehtii, varaaminen on halpaa puuhaa. ympäristöväki kumminkin viivyttää rakentamista muutamalla vuodella, ja normivauhtiakin lupien saaminen kestää vuosia.

ehkäpä muutaman vuoden kuluttua parhailla paikoilla tuulisähkön tuottaminen onkin jo kannattavaa ilman tukiakin, mikäli sähkömonopolit saavat pidettyä hinnat ylhäällä ja tuulivoimatekniikka halpenee.

Veikko
Enemmän huolettaakin tuon kokoluokan puiston aiheuttama epävakaus sähkön siirrossa, varsinkaan kun mistään hajautetusta järjestelmästä ei ole kyse. 1000 MW huipputeho on ikävä ongelma, kun se iskee päälle kulutusminimin aikaan jolloin maalla ei ole muutenkaan käytössä hirveästi säädettävää reserviä josta ottaa pois.
VTT:n mukaan kylläkin tuulen muutokset ei ole nopeita ja ennustettavuuskin on kohtuullisen hyvä. Täydennän viestiäni tältä osin myöhemmin, vaikka vain vähän aikaa sitten sulle tiedon esitinkin.

Autonomisessa tuotannossa (ei tuontiin ja vientiin tukeutuvassa) se tarkoittaisi sitä, että täytyisi olla jatkuvasti vajaa 1000 MW nopeasti säätyvää lauhdereserviä jylläämässä savua taivaalle ihan vain sitä varten että sattuu se tuulinen päivä.
Eikös Virossa ole runsaasti palavakivituotantoa, jotka kyllä saastuttaa suunnilleen saman verran kuin Suomen hiililauhdevoimalat, joiden tuotantoa voitaisiin tuulivoiman avulla VÄHENTÄÄ?

Sen lisäksi sitten tarvitaan luonnollisesti ne loput lauhdevoimalat positiivista säätöä varten, joita ajetaan huippukulutuksen aikaan kun ei tuule.
Ehkäpä Virossa ei kuitenkaan ole niin paljon sähkölämmitystä ongelmia aiheuttamassa kuin meillä - muutenhan tuulivoimaloita toki kannattaa ajaa täysillä ja säätää lauhdevoimaloiden (jos siellä siis sitä on) tehoa tarpeen mukaan.

Virtuaaliakkukaan ei tähän pulmaan tuo ratkaisua, sillä jollain on oltava sitä lauhdekapasiteettia jolla ottaa vastaan tuollaisia megaluokan piikkejä, ja sen on oltava suhteellisen lähellä, koska siirtohäviöt tuhansien kilometrien verkossa kasvavat liian suuriksi.
Sinulle lauhdevoima näyttää olevan ongelma - työnnät sitä joka paikkaan. No, parhaiten siitä pääset eroon varmaankin omin neuvoin.
Noin yleisesti kylläkin, koska noita tuulivoimaprojekteja Virossa nöyttää olevan useita, hajautettu tuotanto merkitsee pienempiä tehohäviöitä.

Rakenna siis tuulivoimaa Viroon - Tue Puolalaista hiilivoimayhtiötä.

Hmmm... taitaa ollakin pihlajanmarjat happamia - tosi happamia. Tää olikin hyvä keskustelunavaus :)

ja tässä sitä VTT:n tietoa taas sinullekin:

VTT PROSESSIT

Myyttejä tuulivoimasta

* Tuulivoima on katkottaista, ennustamatonta tuotantoa

– järjestelmän kannalta täytyy tarkastella laajan alueen tuulivoimaa:
tuulivoimatuotanto vaihtelee, mutta ei äkkinäisesti kuten
konventionaalinen sähköntuotanto (laiterikko yli 500 MW laitoksella)
ja hitaammin kuin sähkönkulutus. Tuotantoa pystytään ennustamaan
hyvin 6 h eteenpäin ja melko hyvin 36 h eteenpäin

* Tuulivoiman tuotannonvaihtelut aiheuttavat ongelmia
sähköjärjestelmälle

– järjestelmässä reservejä kuorman vaihteluille ja suurten laitosten
vikaantumisen varalta. Tuulivoiman vaihtelut näkyvät järjestelmässä
vasta kun suuri osa sähköstä tuotetaan tuulivoimalla

* Tuulivoimalat eivät voi osallistua järjestelmän jännitetai
taajuussäätöön

– modernit tuulivoimalat osallistuvat jännitesäätöön ja voivat
tarvittaessa toimia myös taajuussäädössä

http://eny.hut.fi/education/courses/Ene ... K20061.pdf

surffari
rankka kysymys kuuluukin: kuinka paljon odottavat saavansa tukea? espanjassa saa rahaa luokkaa 10 senttiä kilowattitunnilta, saksassa 15, suomessa noin 3, virosta tyrkätään sähköä suomeen vielä 2 c/kWh hinnallakin...

Ainakin osa noista tuulivoimaprojekteista rahoitetaan käsittääkseni päästökaupan avulla - sottaavat maat, kuten Suomi ja Tanska, hankkivat Viroon tuulivoimaloita voidakseen itse jatkaa sottaamistaan.

Olisihan se hyvä, että saisivat tukea mahdollisimman paljon, että sitä palavakivisähkötuotantoa, joka kyllä hyvin kelpaa Suomelle, voitaisiin vähentää. Mutta tästä taulukosta sitä vasta rankka kysymys herää mieleen:

"Maailman energiatuet 1995–98, Mrd US $
Energia; OECD; Muut maat; Yhteensä

Hiili; 30; 23; 53
Öljy ; 19; 33; 46
Kaasu; 8; 38; 52
Ydinvoima; 16; ?; 16
Uusiutuvat ja säästö; 9; ?; 9
Sähkö; -; 48; 48
Muut kohteet; -; 20; 20
Yhteensä; 82; 162; 244
Per capita ($US); 88; 35; 44
(World Energy Assesment 2004)

http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=93293&lan=FI
(Linkki ei näköjään enää toimi, ainakaan juuri nyt. Lähde kuitenkin kerrottu.)

Nuo tuethan on tosin maksettu jotain 10 vuotta sitten (tiedot on kerätty neljä vuotta sitten), mutta rankka kysymys kuuluu: miksi ydinvoinaa, jota voidaan pitää jo vakiintuneena ja jopa kannattavana tuotantona, tuetaan liki tuplasti enemmän kuin uusiutuvia energioita ja energian säästöä yhteensä?

Joo, jää miettimään tuota. Eihän tuo oikeastaan ole tämän keskustelun aihe muuten kuin rankkojen kysymysten jatkumona.

Vastaaja_s24fi

- rankka kysymys kuuluu: miksi ydinvoinaa, jota voidaan pitää jo vakiintuneena ja jopa kannattavana tuotantona, tuetaan liki tuplasti enemmän kuin uusiutuvia energioita ja energian säästöä yhteensä?
??? Ettei tarvitsisi syyttää sinua valehtelijaksi niin kerrot varmaankin, asiallisiin lähteisiin vedoten, kuinka suurta valtion tukea ydinvomatuotanto nauttii?

salai
Seuraa 
Viestejä8238
Vastaaja_s24fi
"Maailman energiatuet 1995–98, Mrd US $
Energia; OECD; Muut maat; Yhteensä

Hiili; 30; 23; 53
Öljy ; 19; 33; 46
Kaasu; 8; 38; 52
Ydinvoima; 16; ?; 16
Uusiutuvat ja säästö; 9; ?; 9
Sähkö; -; 48; 48
Muut kohteet; -; 20; 20
Yhteensä; 82; 162; 244
Per capita ($US); 88; 35; 44
(World Energy Assesment 2004)

http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=93293&lan=FI
(Linkki ei näköjään enää toimi, ainakaan juuri nyt. Lähde kuitenkin kerrottu.)

Tuon taulukon lähteenä olevan PDF-dokumentin voi ladata tuolta (alaosassa linkki "Download the paper): World Energy Assessment: Overview 2004 Update

Vanha tietoa tietysti, mutta taulukko löytyy sivulta 73/88. Sieltä on myös hieman selitetty, mitä luvut pitävät sisällään, mm. ydinvoiman tuet sisältävät fuusioenergiatutkimuksen. Alkuperäisen taulukon painotukset ovat myös erilaiset kuin Vastaajan: siellä hämmästellään fossiilisten suuria tukia ja ydinenergia on siellä uusiutuvien seurassa:

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat