Suomen uudet tuulivoimaprojektit

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suuri merituulipuisto Oulun edustalle?
Julkaistu 16.05.2007, klo 16.34 (päivitetty 16.05.2007, klo 16.34)
Tuulivoimaloita
Kuva: YLE
Haukiputaan ja Iin edustan merialueelle suunnitellaan suurta merituulipuistoa.
Puiston suunnittelija saksalaisomisteinen WPD Finland arvioi, että alueelle mahtuu jopa 80 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho nousee 400 megawattiin.

Hankkeesta on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointi. Rakentaminen voisi yhtiön mukaan alkaa vuonna 2012.

Suomen suurin 30 megawatin tuulivoimalapuisto on tällä hetkellä Kemin Ajoksessa.

WPD kehittää ja rakentaa tuulivoimalapuistoja ympäri maailmaa ja sillä on toimintaa yli kymmenessä maassa. Viime viikolla WPD kertoi suunnittelevansa suurta tuulivoimalaipuistoa Pohjanmaalle Korsnäsin edustalle. Yhtiö arvioi, että alueelle mahtuisi yli sata tuulivoimalaitosta, joiden kokonaisteho voisi olla lähemmäs 600 megawattia.

YLE Uutiset
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id60368.html

Korsnäsin edustalle suunnitellaan suurta merituulipuistoa

Julkaistu: 9.5.2007 15:31

Päivitetty: 9.5.2007 16:19

stt

Vaasa. Saksalaisomisteinen, kansainvälinen WPD-yhtiö selvittää mahdollisuutta rakentaa suuri merituulipuisto Korsnäsin edustalle Vaasan eteläpuolelle. Alueelle mahtuisi 100–120 tuulivoimalaitosta, joiden kokonaisteho olisi 500–600 megawattia.

Hankkeesta ollaan käynnistämässä ympäristövaikutusten arviointia, kertoo WPD Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen. Rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan 2012 ja ensimmäiset tuulivoimalat voisivat olla toiminnassa vuotta myöhemmin.

Kyseessä on Suomen oloissa suuren kokoluokan hanke. Suomen koko yhteenlaskettu tuulivoimakapasiteetti on tätä nykyä alle 100 megawattia, muistuttaa Holttinen. Korsnäsiin kaavaillun tuulipuiston arvioitu tuotanto olisi vuodessa noin kaksi terawattituntia, mikä vastaa yli kahta prosenttia Suomen kokonaissähköntarpeesta.

Merituulipuisto on tarkoitus rakentaa Korsnäsin edustalle 10–15 kilometrin etäisyydelle rannikosta. Valmisteilla olevassa Pohjanmaan maakuntakaavassa on esitetty sopivia sijoituspaikkoja tuulivoimapuistoille, ja Korsnäsin edusta on yksi näistä paikoista.

Kansainvälinen WPD kehittää ja rakentaa tuulipuistoja ympäri maailmaa. Konsernilla on tätä nykyä toimintaa yli kymmenessä maassa.

Yritys kehittää parhaillaan merituulivoimaprojekteja yli 5 000 megawatin edestä. Sillä on muun muassa kehitteillä kolme suurta merituulivoimahanketta Perämerellä Ruotsin merialueella.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Korsn ... 5227130025

Tuulienergian kysyntä kasvaa viidenneksen vuodessa
[Raija Hallikainen 15.5.2007]

Tuulivoimalla tuotetun energian markkinat kasvavat 19 prosenttia vuodessa tämän vuosikymmenen loppuun saakka, ennustaa Global Wind Energy Council.

Vaikka markkinoiden kasvu hidastuukin vuosien 2002-2006 vuotuisesta 24 prosentista, vuosikymmenen lopussa markkinat ovat kaksinkertaistuneet. Tuulienergian kapasiteetti nousee yhteensä 150 gigawattiin vuoteen 2010 mennessä, järjestö arvioi.

Wind Energy Councilin mukaan suurin kehitysvaihe on vielä edessä, vaikka kovin prosenttikasvu on takana.

EU on tällä hetkellä tuulienergian päämarkkina. Järjestö uskoo, että kysyntä kasvaa jättimäisesti sekä Aasiassa että Yhdysvalloissa, joka nousee markkinakärkeen vuoteen 2010 mennessä. Aasian kasvuvauhti on ylittänyt kovimmatkin odotukset Kiinan vauhdikkaan nousun ansiosta.
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=1171790

Uutta tuulivoimaa nousi ennätysmäärä
[Jukka Lukkari 15.2.2007]

Suomi muihin verrattuna tuulisähkön kääpiö

Uusia tuulivoimaloita otettiin viime vuonna käyttöön maailmassa ennätysmäärä. Rakentaminen painottuu yhä Eurooppaan, mutta nopeinta kasvu on Aasiassa. Yhdysvallat säilytti asemansa uuden voimalakapasiteetin ykkösmaana.

Tuulivoimajärjestö GWEC:n (Global Wind Energy Council) tilastojen mukaan maailmassa oli viime vuoden lopulla tuulivoimalakapasiteettia 74 200 megawattia. Viime vuonna määrä kasvoi yli 30 prosenttia.

Voimalarakentaminen ei ole enää vuosiin ollut mitään pikkupuuhastelua, sillä laitemarkkinoiden arvoksi laskettiin viime vuonna 18 miljardia euroa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana tuulivoimateho on kasvanut yli kymmenkertaiseksi.

Tuulivoiman mahdollisuuksia muita aiemmin hyödyntämään ryhtynyt Eurooppa on yhä selvästi kärjessä tuulivoiman määrässä.

Kaksi kolmasosaa maailman tuulivoimasta eli lähes 50 000 megawattia on Euroopassa. Viime vuonna määrä kasvoi viidenneksen. Määrä riittää tuottamaan maanosan sähkön kulutuksesta normaalina tuulivuonna runsaat kolme prosenttia.

Euroopassa on kaksi tuulivoimamaata yli muiden. Saksan ja Espanjan osuus oli viime vuonna lähes puolet koko tuulivoimaloiden rakentamisesta Euroopassa. Tuulivoiman alkuaikojen suurmaa Tanska on sen sijaan lähes luopunut uusien myllyjen rakentamisesta.

Saksassa uutta tuulivoimalakapasiteettia valmistui viime vuonna runsaat 2 200 megawattia.

Määrää voi suhteuttaa esimerkiksi Suomen vesivoimaloihin, joiden yhteenlaskettu teho on noin 3 000 megawattia. Voimaloista saatavan sähkön määrässä ero on tietysti suurempi kuin nimellistehossa.

Kiina saattaa lähivuosina nousta maailman suurimmaksi tuulivoimaloiden käyttöönottajaksi. Maassa astui viime vuoden alussa voimaan uusi uudistuvaa energiaa koskeva laki. Se nosti voimalarakentamista 70 prosenttia, ja Kiinassa otettiin viime vuonna uusia voimaloita käyttöön viidenneksi eniten maailmassa. Kiina saattaa ohittaa Intian jo tänä vuonna Aasian uudessa tuulivoimatehossa.

Suomen panostukset tuulivoimaan ovat muun maailman lukujen valossa säälittävän pieniä. Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho lisääntyi viime vuonna vaivaiset neljä megawattia 86 megawattiin.

Uusrakentaminen on Suomessa Euroopan hitainta Maltan ja Luxemburgin tapaisten maiden jälkeen.

Naapurimaissakaan tuulivoima ei ole merkittävä asemassa, mutta niin Norjassa kuin Ruotsissakin voimaloita rakennettiin Suomeen verrattuna sentään kymmenkertainen määrä.
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=1115432

Kaksinumeroisin luvuin yhä kasvava tuulivoimabisnes jää näköjään suomalaisilta hyödyntämättä. Saksalaiset tuulenmittaajat ovat liikkuneet maassamme ja rakentavat pian meille noin 1000 MW tuulivoimaa. Tämä määrä on yli 10-kertainen nykyiseen suomalaiseen kapasiteettiin verrattuna.

Parhaita tuulivoima-alueita viedään nyt saksalaisten toimesta kun itse emme ole pysyneet mukana maailman kehityksessä. Myimme WinWindin intialaisille ja odotettavissa on se, että tällaisista mittavista hankkeista suuri osa hyödyistä valuu maastamme kuten ydinvoiman tapauksessa. Tämä on harmillista mikäli uusien voimalaitosten urakat valuvat ulkomaille, jolloin työllistävä vaikutus voinee jäädä pieneksi.
Mutta minkäs tälle laiskalle kansalle voi, ei mitään. Sitä vaan istutaan sohvalla, käydään nostamassa kortiston rahat ja tosimiehet tulevat muualta ja laittavat tornit pystyyn. Sähköä saksalaiset toki osaavat myydä meille suomalaisille -takuuhintaan. Näyttää siltä, että suomalaiset ovat tässäkin asiassa nukkuneet todellakin onnensa ohi jälleen kerran, hävetkää ydinvoimalobbarit.

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Lainaus:
VTT PROSESSIT

Myyttejä tuulivoimasta

* Tuulivoima on katkottaista, ennustamatonta tuotantoa

– järjestelmän kannalta täytyy tarkastella laajan alueen tuulivoimaa:
tuulivoimatuotanto vaihtelee, mutta ei äkkinäisesti kuten
konventionaalinen sähköntuotanto (laiterikko yli 500 MW laitoksella)
ja hitaammin kuin sähkönkulutus. Tuotantoa pystytään ennustamaan
hyvin 6 h eteenpäin ja melko hyvin 36 h eteenpäin



Niinhän sitä täytyy. Jos vaihtelu edelleen on liian suurta niin tarkastelualuetta täytyy vielä vähän laajentaa. Ainakin maailman mittakaavassa aina tuulee jossain...

Sähköverkon toimivuuden kannalta tuolla tarkastelualueen suuruudella ei sitten ole mitään tekemistä.

Lainaus:
* Tuulivoiman tuotannonvaihtelut aiheuttavat ongelmia
sähköjärjestelmälle

– järjestelmässä reservejä kuorman vaihteluille ja suurten laitosten
vikaantumisen varalta. Tuulivoiman vaihtelut näkyvät järjestelmässä
vasta kun suuri osa sähköstä tuotetaan tuulivoimalla





Ilman muuta. Verkossa on varavoimaa. Erittäin kallista ja saastuttavaa, mutta onpa kuitenkin. Nostamalla varavoiman käyttöastetta pystytään käyttämään tuulivoimaa järjelliseltä tarkastelualueelta. Varavoimaa voidaan aina rakentaa lisää tai sitten kytkeä tuulivoimalat pois verkosta kun tuulee.

Lainaus:
* Tuulivoimalat eivät voi osallistua järjestelmän jännitetai
taajuussäätöön

– modernit tuulivoimalat osallistuvat jännitesäätöön ja voivat
tarvittaessa toimia myös taajuussäädössä

Perunapatteri kytkettynä taajuusmuuttajaan tekee täsmälleen samaa. Onko se järkevää? Se onkin toinen asia.

Kun tuulisähköstä maksetaan 15 c/kWh verovaroista niin tulivoima on hyvinkin kannattavaa. Ainakin joillekin...

Vierailija

Toivottavasti firman suunnitelmaan kuuluu myös välttämätön vara- ja säätövoima joka ei ole valtakunnan sähköverkko. Ja toivottavasti niillä on myös toimiva rahoitussuunnitelma, joka ei sisällä 40% valtion investointitukea. Ja toivottavasti kannattavuus laskelmat on tehty siten että valtion ei tarvitse tukea jokaista tuotettua kwh:ta useilla kymmenillä senteillä.

Jos nuo reunaehdot toteuvat, niin toivotan voimalan tervetulleeksi, sillä rajoituksella että merinäköalan menetys kompensoidaan Suomelle ja rakentamisessa otetaan huomioon myös luonnosuojelulliset näkökulmat: eli estetään lintujen silppuuntuminen lapoihin, huolehditaan siitä että merivirrat alueella eivät häiriydy ja eliminoidaan voimaloiden tuottamat matalat äänet ja lapojen aiheuttama valon ja varjon vilkkuminen.

Vierailija
tapani
Toivottavasti firman suunnitelmaan kuuluu myös välttämätön vara- ja säätövoima joka ei ole valtakunnan sähköverkko. Ja toivottavasti niillä on myös toimiva rahoitussuunnitelma, joka ei sisällä 40% valtion investointitukea. Ja toivottavasti kannattavuus laskelmat on tehty siten että valtion ei tarvitse tukea jokaista tuotettua kwh:ta useilla kymmenillä senteillä.

Jos nuo reunaehdot toteuvat, niin toivotan voimalan tervetulleeksi, sillä rajoituksella että merinäköalan menetys kompensoidaan Suomelle ja rakentamisessa otetaan huomioon myös luonnosuojelulliset näkökulmat: eli estetään lintujen silppuuntuminen lapoihin, huolehditaan siitä että merivirrat alueella eivät häiriydy ja eliminoidaan voimaloiden tuottamat matalat äänet ja lapojen aiheuttama valon ja varjon vilkkuminen.

En ole kuullut suunitelmista, joiden mukaan ydinvoimayhtiöiden omistamia hiililauhdevoimaloita ei käytettäisi jatkossakin säätövoimana. Tosin on niin, että jos ydinvoimayhtiöt eivät halua, että heidän paskovaa säätövoimaansa vähennetään tai lisätään tuulivoimatuoton mukaan, niin ympäristö kärsii ja paskojat hyötyy.

Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 5091#65091
(lainauksessa oleva linkki lähteeseen ei toimi)

katso myös Energiatuet-keskustelua

Vierailija
Vastaaja_s24fi
tapani
Toivottavasti firman suunnitelmaan kuuluu myös välttämätön vara- ja säätövoima joka ei ole valtakunnan sähköverkko. Ja toivottavasti niillä on myös toimiva rahoitussuunnitelma, joka ei sisällä 40% valtion investointitukea. Ja toivottavasti kannattavuus laskelmat on tehty siten että valtion ei tarvitse tukea jokaista tuotettua kwh:ta useilla kymmenillä senteillä.

Jos nuo reunaehdot toteuvat, niin toivotan voimalan tervetulleeksi, sillä rajoituksella että merinäköalan menetys kompensoidaan Suomelle ja rakentamisessa otetaan huomioon myös luonnosuojelulliset näkökulmat: eli estetään lintujen silppuuntuminen lapoihin, huolehditaan siitä että merivirrat alueella eivät häiriydy ja eliminoidaan voimaloiden tuottamat matalat äänet ja lapojen aiheuttama valon ja varjon vilkkuminen.




En ole kuullut suunitelmista, joiden mukaan ydinvoimayhtiöiden omistamia hiililauhdevoimaloita ei käytettäisi jatkossakin säätövoimana. Tosin on niin, että jos ydinvoimayhtiöt eivät halua, että heidän paskovaa säätövoimaansa vähennetään tai lisätään tuulivoimatuoton mukaan, niin ympäristö kärsii ja paskojat hyötyy.

Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 5091#65091
(lainauksessa oleva linkki lähteeseen ei toimi)

katso myös Energiatuet-keskustelua

Ei hiililauhdetta käytetä säätövoimana. Mistä olet sellaista keksinyt?

Vierailija
Norppa
Vastaaja_s24fi
tapani
Toivottavasti firman suunnitelmaan kuuluu myös välttämätön vara- ja säätövoima joka ei ole valtakunnan sähköverkko. Ja toivottavasti niillä on myös toimiva rahoitussuunnitelma, joka ei sisällä 40% valtion investointitukea. Ja toivottavasti kannattavuus laskelmat on tehty siten että valtion ei tarvitse tukea jokaista tuotettua kwh:ta useilla kymmenillä senteillä.

Jos nuo reunaehdot toteuvat, niin toivotan voimalan tervetulleeksi, sillä rajoituksella että merinäköalan menetys kompensoidaan Suomelle ja rakentamisessa otetaan huomioon myös luonnosuojelulliset näkökulmat: eli estetään lintujen silppuuntuminen lapoihin, huolehditaan siitä että merivirrat alueella eivät häiriydy ja eliminoidaan voimaloiden tuottamat matalat äänet ja lapojen aiheuttama valon ja varjon vilkkuminen.




En ole kuullut suunitelmista, joiden mukaan ydinvoimayhtiöiden omistamia hiililauhdevoimaloita ei käytettäisi jatkossakin säätövoimana. Tosin on niin, että jos ydinvoimayhtiöt eivät halua, että heidän paskovaa säätövoimaansa vähennetään tai lisätään tuulivoimatuoton mukaan, niin ympäristö kärsii ja paskojat hyötyy.

Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 5091#65091
(lainauksessa oleva linkki lähteeseen ei toimi)

katso myös Energiatuet-keskustelua




Ei hiililauhdetta käytetä säätövoimana. Mistä olet sellaista keksinyt?
Kyllä sitä käytetään - enkä minä sellaista olisi koskaan keksinyt. sen on keksinyt ydinvoimayhtiöt. Sitä, että suostuuko ydinvoimayhtiöt säätämään niiden tehoa tuulivoiman tuoton mukaan, en tiedä.

Tämä on merkittävää:

"Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh"

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Norppa
Vastaaja_s24fi
tapani
Toivottavasti firman suunnitelmaan kuuluu myös välttämätön vara- ja säätövoima joka ei ole valtakunnan sähköverkko. Ja toivottavasti niillä on myös toimiva rahoitussuunnitelma, joka ei sisällä 40% valtion investointitukea. Ja toivottavasti kannattavuus laskelmat on tehty siten että valtion ei tarvitse tukea jokaista tuotettua kwh:ta useilla kymmenillä senteillä.

Jos nuo reunaehdot toteuvat, niin toivotan voimalan tervetulleeksi, sillä rajoituksella että merinäköalan menetys kompensoidaan Suomelle ja rakentamisessa otetaan huomioon myös luonnosuojelulliset näkökulmat: eli estetään lintujen silppuuntuminen lapoihin, huolehditaan siitä että merivirrat alueella eivät häiriydy ja eliminoidaan voimaloiden tuottamat matalat äänet ja lapojen aiheuttama valon ja varjon vilkkuminen.




En ole kuullut suunitelmista, joiden mukaan ydinvoimayhtiöiden omistamia hiililauhdevoimaloita ei käytettäisi jatkossakin säätövoimana. Tosin on niin, että jos ydinvoimayhtiöt eivät halua, että heidän paskovaa säätövoimaansa vähennetään tai lisätään tuulivoimatuoton mukaan, niin ympäristö kärsii ja paskojat hyötyy.

Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 5091#65091
(lainauksessa oleva linkki lähteeseen ei toimi)

katso myös Energiatuet-keskustelua




Ei hiililauhdetta käytetä säätövoimana. Mistä olet sellaista keksinyt?
Kyllä sitä käytetään - enkä minä sellaista olisi koskaan keksinyt. sen on keksinyt ydinvoimayhtiöt. Sitä, että suostuuko ydinvoimayhtiöt säätämään niiden tehoa tuulivoiman tuoton mukaan, en tiedä.

Tämä on merkittävää:

"Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh"

Taidat sekoittaa säätövoiman varavoimaan tai perusvoimaan. Hiililauhdetta käytetään varavoimana ja perusvoimana. Vesivoimaa ja kaasuturbiineja käytetään säätövoimana. Koska sinä oikein opit?

Säätövoima on päivä tai viikkotasolla tapahtuvaa vaihtelua. Hiililaude on ihan liian hidasta ja kallista säätövoimaksi.

Oliko tuo merkittävä asia se jonka linkki ei toiminut?

Itsekö keksit sloganin?

Vierailija

Yaidat sekoittaa säätövoiman varavoimaan tai perusvoimaan.

Rn

Hiililauhdetta käytetään varavoimana ja perusvoimana.

ja säätövoimana

Vesivoimaa ja kaasuturbiineja käytetään säätövoimana. Koska sinä oikein opit?

Säätövoima on päivä tai viikkotasolla tapahtuvaa vaihtelua. Hiililaude on ihan liian hidasta ja kallista säätövoimaksi.

Oliko tuo merkittävä asia se jonka linkki ei toiminut?

Kyllä
Itsekö keksit sloganin?
En

Tämä on merkittävää:

"Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh"
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 5091#65091
(lainauksessa oleva linkki lähteeseen ei toimi)

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Yaidat sekoittaa säätövoiman varavoimaan tai perusvoimaan.

Rn

Hiililauhdetta käytetään varavoimana ja perusvoimana.

ja säätövoimana




Kuten missä? Kerro lisää.

Tämä on merkittävää:

"Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh"
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 5091#65091
(lainauksessa oleva linkki lähteeseen ei toimi)

Lähteenä ilmeisesti Vastaaja itse. Älä turhaan häpeile mielipiteitäsi.

Vierailija
Tämä on merkittävää:

"Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh"
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 5091#65091
(lainauksessa oleva linkki lähteeseen ei toimi)




Lähteenä ilmeisesti Vastaaja itse. Älä turhaan häpeile mielipiteitäsi.[/quote]

Lähde mainittu linkin alla:

Uusiutuvien energialähteiden yhteiskunnallinen merkitys EU:n perspektiivistä
Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Tämä on merkittävää:

"Tutkitusti uusiutuvien energioiden osuuden nosto EUssa 6%-->12% vuoteen 2010 mennessä tuottaa yhteiskunnalle niin suuret säästöt, että energian tuotantohinnaksi saadaan <0c/kWh"
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 5091#65091
(lainauksessa oleva linkki lähteeseen ei toimi)




Lähteenä ilmeisesti Vastaaja itse. Älä turhaan häpeile mielipiteitäsi.


Lähde mainittu linkin alla:

Uusiutuvien energialähteiden yhteiskunnallinen merkitys EU:n perspektiivistä
Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos[/quote]

Löytyykö linkkiä?

En sattuneista syistä oikein luota vaakuutteluihisi.

Sinä siis väität että Ari Lampinen on sanonut sen minkä sinä olet mielipiteenä kirjoittanut.

Vierailija

Yksi konsti, millä CO2-päästöjä voisi leikata merkittävästi, olisi noiden hiililauhdevoimaloiden korvaaminen kaasuturbiineilla. Kaasuturbiinin käyttämässä metaanissa (maakaasussa) on hiiltä vain neljännes ja loput vetyä. Hiili on tietääkseni 100%:sta hiiltä.

Vierailija
Ertsu
Yksi konsti, millä CO2-päästöjä voisi leikata merkittävästi, olisi noiden hiililauhdevoimaloiden korvaaminen kaasuturbiineilla. Kaasuturbiinin käyttämässä metaanissa (maakaasussa) on hiiltä vain neljännes ja loput vetyä. Hiili on tietääkseni 100%:sta hiiltä.

Se vähän riippuu mitä kaasua käytetään. Kevyttä ja raskasta polttoöljyä voidaan kaasuttaa myöskin. Maakaasun kasvihunevaikutukset ovat omaa luokkaansa.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
bena
Tuulivoima
Suuri merituulipuisto Oulun edustalle?



Toivottavasti ei. Pidän merimaisemasta nykyisellään.

Mitä sitten? Eihän ihmisten maisemamieltymyksiä muuallakaan kunnioiteta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat