Onnellisuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vaikuttaa vahvasti siltä ( en tosin voi sitä konkreettisesti todistaa ), että
ihmisen ns. onnellisuus ei ole kasvanut elintason, yhteiskunnan ja teknisen kehityksen mukana.
Kun jokaisella on ihmisikää ylensä alle 100 vuotta, niin perspektiivi asian tarkasteluun on kaikilla varsin lyhyt. Aika harva varmaan kuitenkaan haluaisi tai tohtisi- niin voidessaan- mennä toiseen ajanjaksoon, varmaan johtuen sidoksistaan tähän aikaan, vaikka tietäisi, että muulloin olisi onellisempi tilanne.

Tuntuu kuitenkin kummalliselta, ettei ihminen ole pystynyt kehitäämään
onnellisuuden olotilaa yhdessä muun kehityksensä kanssa.
Varmaan siksi, että onnellisuus heijastaaa ihmisen senhetkisiä tunteita ja ne tulevat paljolti "sisältä käsin".
Tottakai sodat ja elämäntilanteet vaikuttavat asiaan, mutta yleisesti ottaen tuntuu, etteivät ihmisten tyytyväisyys ja onnellisuus ole mitattavissa samalla tavalla kuin muu ihmisen kehitys.
En tiedä voiko onnellisuudella olla yleensä mitään mittaria ja tuskin kahta eri ihmistä voi suoraan verrata toisiinsa.
Luulisi, että ihminen kuitenkin ahneena olentona pyrkisi vaikuttamaan tähänkin asiaan.
Tietysti se onnellisuuskin pitäisi määritellä. Jos onneliisuutta pidetään esim. pysyvänä poitiivisena ja tavoiteltavana elämänasenteena, niin onhan se tavoiteltavaa.
Jos joku fiksu täällä voi määrittää onnellisuuden tietyssä aivojen osassa tapahuvaksi prosessiksi, niin miksei sitä ole pantu yleiseti jakoon vai onko se vain harvojen herkkua.
Tietysti joku evoluutikko heti kumoaa minun illuusioni onnellisuudesta, sillä ettei evoluution tarkoituksena ole viedä ihmistä kohti onnellisuutta tai
ettei pitempiaikainen onnellisuuden tunne kuulu elämään.
Toivon, ettei tästä kuitenkaan tehdä mitään uskonto / ateismi vastakkainasettelua, koska onnellisuus on kai kaikkien saavutettavissa ainakin hetkellisesti.
Olen lisäksi kuullut että esim. vammaiset ihmiset ovat keskimäräistä onnellisempia. Miksiköhän?

Joka tapaukseesa
BE HAPPY DON'T WORRY!!

Kommentit (12)

Vierailija

Eipä ennen muinoin joku maaorja ehtinytkään varmaan olemaan onneton, kun joutui painamaan 18 tuntista työpäivää. Kyllä nykyaika on kaikkein onnellisinta aikaa. Ennen ihmiset saivat olla jatkuvasti huolissaan eloonjäämisestään, nykyään niillä on resursseja olla masentuneita muuten vaan.

Vierailija

Onko onnelle viisaampaa määritystä kuin että onni on sielunrauha?

Ilmaisiin arvoihin mielistyneet lienevät onnellisinta porukkaa tällä pallolla.

Vierailija

Lainaus:
Ihmiset tavoittelevat koko elämänsä ajan onnea ja onnellisuutta. Onni ja onnellisuus ovat eri asioita. Onni syntyy asetettujen tavoitteiden saavuttamisen myötä. Onni on tilapäinen tyytyväisyyden tunnetila. Onnellisuus on puolestaan pysyvä eheä oleminen ja elämän asenne. Onnellisuus on onnea ilman erityistä syytä.

Vierailija
SAMAEL
Eipä ennen muinoin joku maaorja ehtinytkään varmaan olemaan onneton, kun joutui painamaan 18 tuntista työpäivää. Kyllä nykyaika on kaikkein onnellisinta aikaa. Ennen ihmiset saivat olla jatkuvasti huolissaan eloonjäämisestään, nykyään niillä on resursseja olla masentuneita muuten vaan.

Mutta oli joskus esim. 100v. sitten ihmisten työ fyysisempää, kuin nykyisin. Ja liikunnalla on katsottu olevan merkitystä mielenterveyteen. Eikä silloin työtapa ollut niin tuloskeskeistä ja ihmisillä ollut minuuttiaikatauluja. Eli voisi kuvitella ettei työ ollut niin stressaavaa, kuin nykyisin.. Onhan nykyään helppoa kun paljon mitään ei tarvitse tehdä itse. On valmisruuat, ennen ruuan raaka-aineetkin hankittiin pitkälle itse, kalastamalla, metsästämällä, viljelemällä, karkataloudella, marjastamalla.. Luulen ihmisten olevan jopa onnettomampia nykyään, kun kaikki on niin valmista..

Vierailija

"Onni on kuin perhonen; jos ajat sitä takaa, et saa sitä kiinni, mutta työtä tehdessäsi se istahtaa huomaamattasi olkapäällesi."

- Intialainen sananlasku -

Vierailija
Tarkkailija
"Onni on kuin perhonen; jos ajat sitä takaa, et saa sitä kiinni, mutta työtä tehdessäsi se istahtaa huomaamattasi olkapäällesi."

- Intialainen sananlasku -

Hienosti sanottu

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005

Ihminen saa onnellisuuskokemuksia vertaamalla itseään muihin ihmisiin ja omaan aikaisempaan tilaansa. Absoluuttisilla oloilla lienee vain vähän vaikutusta koettuun onnellisuuteen. Kyllä nykyihmisellä tieto työpaikan saneerauksesta tai naapurin uudesta autosta aktivoi aivan samat aivojen stressireaktiot kuin esi-isällään tieto tappavan kulkutaudin tulemisesta kylään tai tulevasta nälänhädästä hallan vietyä sadon, vaikka järjellä ajateltuna nykyihmisen ongelmat ovat täysin mitättömiä verrattuna esi-isien vastaaviin.

Vierailija

Mitä on hyvinvointi?

Onnellisuuden (tarkemmin sanoen elämään tyytyväisyyden) vertaaminen bruttokansantuotteeseen antaa kiintoisia tuloksia. Kehitysmaissa bruttokansantuote henkeä kohti korreloi selkeästi subjektiivisen hyvinvointimittarin kanssa. Sen sijaan taloudellisesti kehittyneissä maissa viime vuosikymmenien talouskasvu on lisännyt vain vähän subjektiivista hyvinvointia. (Diener & Biswas-Diener 2002; Islam & Clark 2002.)

Henkiset arvot taloudellista kasvua tärkeämpiä

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n vuosien 2004-2005 vaihteessa teettämä tutkimus kertoo suomalaisten asettavan onnellisuuden osatekijät seuraavaan järjestykseen. Tärkeintä on "perhe-elämä, hyvät perhe-elämän ihmissuhteet". Toiseksi tulee "hyvä terveys". Kolmantena ovat "hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet yleensä". Neljäntenä on "rakkauden kokemus, rakastaa / tuntea tulevansa rakastetuksi". Viidentenä on "turvattu perustoimeentulo". Vasta sijalta kaksitoista löytyy "hyvät tulot, varakkuus, korkea elintaso". (Torvi & Kiljunen 2005, 59.)

http://www.tilastokeskus.fi/tup/kuntapu ... ointi.html

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Stakesin Terve-SOS-tapahtuman avajaisseminaarissa Turussa 25.5.2005

Lainaus:

Hyvinvointivaltion kehittämisen keskeinen kysymys on se, kuinka hyvin järjestelmämme vastaa kansalaisten tarpeisiin. Suomalainen hyvinvointi on kansainvälisissä vertailuissa usein vain keskitasoa. Lisäksi hyvinvoinnin kehitys ei ole kaikilta osin ollut toivottavaa. Eriarvoisuus on monella alueella kasvanut.

Erityisen huolestuttavaa on ollut lastensuojelun tarpeen voimakas kasvu. Vaikka Suomessa valtaosalla lapsista ja nuorista on elämän edellytykset hyvissä uomissa, jopa paremmassa kunnossa kuin koskaan, on myös lasten syrjäytymisvaara kasvanut.
On siis syytä kysyä ensiksi, mikä tämän aiheuttaa? Toiseksi on aihetta pohtia sosiaalityön toimintatapojen perään. Käytämmekö kylliksi voimavaroja ehkäisevään työhön? Reagoivatko palvelujärjestelmämme ajoissa?

Ihmiset elävät kiitos parempien elämänolosuhteiden aiempaa kauemmin. Olemme vasta vähitellen oppineet iloitsemaan siitä. Mutta emme ole tainneet vieläkään ottaa riittävästi huomioon tätä väestön vanhenemista yhteiskuntasuunnittelussa. Kuvaava esimerkki tästä on, että vaikka kuinka olemme nähneet tärkeäksi sen, että ikääntyneitä ihmisiä autetaan selviytymään omissa kodeissaan ja tutuissa ympäristöissä niin pitkään kuin mahdollista, kotipalvelujen merkitys vanhustenhuollon kokonaisuudessa on vähentynyt. Tässäkin on kysyttävä sitä tehdäänkö oikeita asioita ja mietittävä kuinka voisimme paremmin tuottaa ihmisläheisiä palveluita. Koska tulevaisuudessa vanhojen ihmisten määrä kasvaa edelleen, on heille suunnattujen palvelujen luonteen ja toiminnan arviointi lähiajan tärkeimpiä asioita. Me pystyimme luomaan hyvän lastenhoitojärjestelmän. Uskon, että me pystymme tekemään sen myös vanhoille ihmisille. Lapsia ja vanhuksia ei saa asettaa vastakkain, vaan ihminen on nähtävä arvokkaana lapsuudesta vanhuuteen. Vanhuus on ihmiselämän kunniakas päätös.

Kokonaisuudessaan...

Lyhin tie onnellisuuteen on lakata vertailemasta itseään muihin

Vierailija

Sinällään on kyllä mielenkiintoista, että länsimainen malli on kehittänyt taloudellista hyvinvointia hirmuisesti eteenpäin, mutta monet henkiset arvot ovat muissa kulttuureissa pidemmällä. Itse uskon - itseasiassa tiedän - että onnellisuus ei ole kiinni taloudellisesta hyvinvoinnista. Raha ei tuo onnea. Toisaalta sen totaalinen puute tekee onnettomaksi.

Minusta on oikeastaan kieroa, että ihmiset tavoittelevat jotain, joka ei tee heitä onnellisiksi. On se ihan hienoa ajaa uudella autolla pari ensimmäistä päivää, mutta tärkeämpää siinä autossa on se, että sillä pääsee paikkoihin, jossa voi olla onnellinen. Silloin ei ole väliä millä kulkuneuvolla on liikkeellä.

Nykyinen länsimainen malli on siinäkin mielessä huono, että se uhkaa tuhota maapallon.

Vierailija

Kyllä keski-ikää pystyisi nostamaan ihan käytännössäkin. Kielletään laaduttomat elintarvikkeet, autot, vaadittaisiin koko elämän ajan pakkoliikuntaa ynm. ehkä 100 vuotta saavutettaisiin jo 20 vuoden sisällä.

Uusimmat

Suosituimmat