Ihmisen historia pääasiallisena hedelmänsyöjänä?

Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Olemmeko tosiaan ensisijaisesti adaptoituneet hedelmänsyöjiksi?

[size=150:1z2w2djm]
Beef: It's Not What's For Dinner[/size:1z2w2djm]

In summary, meat is not a suitable item of diet for humans for the following physiological reasons:
1. Flesh eating animals have a short intestine and bowel enabling them to rapidly expel the putrefactive flesh, while humans have a long, complicated alimentary canal which enables plant nutrients to be slowly absorbed and assimilated;
2. Flesh eaters have a different type of intestinal bacterial flora than non-meat eaters (including humans);
3. Flesh eaters have long sharp teeth, whereas humans have the teeth of frugivores;
4. Humans can grind their jaw, but flesh-eaters cannot: their jaws move vertically only;
5. Humans sweat through their skin (as do other non meat-eaters such as horses, cows, monkeys, antelopes etc.) whereas flesh-eaters sweat through their tongues;
6. Humans suck their liquids, whereas carnivores lap their liquids;
7. Human saliva contains ptyalin (to commence starch digestion), whereas flesh-eaters have no ptyalin;
8. Flesh-eaters secrete 10 times the quantity of hydrochloric acid in to the stomach than does a human (at a concentration much greater as well). This enables carnivores to cope with ingested bone, flesh, feathers, sinews, etc. True meat-eaters take nourishment from practically the whole prey not just muscle and selected organ meat as do humans;
9. Carnivores have large livers to aid in detoxifying the blood, and to generate massive bile secretion, but humans have a comparatively small liver;
10. Carnivores generate the enzyme uricase to metabolize uric acid, a naturally occurring waste product in meat. Humans do not generate nor metabolize uricase. As a result, uric acid is absorbed, which leads to age-related disease. When humans started eating meat they did not over a period of thousands of years, develop fangs, claws, the ability to secrete uricase, or the concentrated hydrochloric acid solution which characterizes true carnivores. You need but examine the Eskimos who, perhaps, have eaten meat the longest to confirm this. Species adapt very slowly to changed environmental conditions. According to a continuous dietary study of 6,500 Chinese (see: The China Study) that began in 1983, nutritional biochemist T. Colin Campbell of Cornell University who is also a member of the National Academy of Sciences, concluded that humans are still a vegetarian species, and that only in the last few thousand years have meat and animal products become staples of the western diet. According to Dr. Campbell, "That's not nearly enough time to evolve new mechanisms to give us protection from these kinds of foods".

[size=150:1z2w2djm]Psyched Out Yet?[/size:1z2w2djm]

Even psychologically, we are not true carnivores. Natural meat-eaters stalk and pounce their prey after overtaking it with blinding bursts of speed. Carnivorous animals sink their fangs deeply into its flesh, crushing and killing it. The dead bloody prey is then ripped to shreds, the gory chunks swallowed with little mastication. Humans are not natural killers and do not psychologically savor these images, nor can they relish eating raw the animals blood, guts, bones, and organs. Humans instead cook their meat, which literally means they are eating burnt dead flesh because fire actually destroys living tissue. (For detail see: The Magic of Fresh Produce). Cooked meat has no relation to live food or to the living flesh of a freshly slaughtered animal. Live plants however, retain their form when picked for many days after. When they wilt, we do not eat them. Our mental disposition matches our true dietary disposition. Our aesthetic standards attribute beauty to colorful fruit and shady trees, not to bleeding, dying animals. Contrary to acquired perversions we do not naturally enjoy eating dead animals, bloody flesh, live insects, or raw woody grasses (grains). We savor fruit. In ascertaining our natural dietary equipment, you must envision us in a state of nature (rather than skyscrapers, freeways, and burger stands) where we once functioned totally with our natural provisions to acquire and eat foods. Stoves, microwaves, toasters, pots and pans were not furnished at birth as part of our natural equipment.

[size=150:1z2w2djm]Are We Natural Vegetarians?[/size:1z2w2djm]

The biological equipment of humans is such that the body is most capable of obtaining complete and optimal nutrition from plant foods. Actually however, we are NOT true vegetarians either. Many natural herbivores (horses, cows, sheep, etc.) that subsist on green leaves and grasses (ruminants) have four stomachs containing special enzymes including cellulase that can digest the carbohydrate cellulose, which is totally undigestible by humans. Leafy greens that make-up your salad are actually high calorie foods. Yet salad is a diet food that aids in weight loss. Most of the calories of vegetables are bound within cellulose, whose fuel value is largely unobtainable to our system (except for extremely valuable mineral matter from which our body does derive great benefit). True herbivores however, are fully capable of attaining energy from herbs and grasses since they secrete the enzyme cellulase, which breaks down and liberates the energy within the sugar molecule cellulose. Unlike purely natural vegetarians in nature then, the human stomach can not process large amounts of cellulose. Man cannot regurgitate and re chew his food as does the cow. Nor can the human stomach efficiently digest a mixture of all different types of foods as do true omnivores. Though nearly anything can be put into the human stomach and virtually has, our physiology is such that only foods that we are biologically adapted to can effectively be digested when eaten in compatible combinations according to the natural limitations of digestive chemistry (see: Food Combining).

[size=150:1z2w2djm]Science Verifies That Humans' Ancestors Were Frugivores[/size:1z2w2djm]

Recent research by anthropologists shows that we had an arboreal past. Our genetic ancestors were once tree dwellers. At that time, our genetic ancestors depended upon products of the tree, and later upon the fruits of stalk and vine for our sustenance. Dr. Alan Walker, an anthropologist of John Hopkins University in Maryland, has done research showing that early humans were once exclusively fruit eaters. By careful examination of fossil teeth and fossilized human remains with electron microscopes and other sophisticated tools, Dr. Walker and his colleagues are absolutely certain that early humans until relatively recently, were total fruitarians. These findings were reported in depth in the May 15, 1979 issue of the New York Times.

http://www.iol.ie/~creature/BiologicalAdaptations.htm

Kiinnostava vaikkakin poleeminen sivusto. Ostinkin jo pussillisen omenoita.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Kommentit (85)

Vierailija

Niin. Mitäpä tuohon vastaan väittämään. Mutta olennaista lienee, että ihminen on adaptoitunut selviämään monen tyyppisellä ravinnolla.
Mutta kuten tuossa mainittiin lihansyöjien hampaista, niin näillä lihansyöjillä ei kuitenkaan ole käsiä, joita voi käyttää tehokkaasti lihan irroittamiseen ja pienentämiseen syötäviksi paloiksi, eli siis ihmisellä ei ole tarvetta raateluhampaille.

Jos ajatellaan asiaa energian hyödyntämisen kannalta, niin silloinhan kaikkein edullisinta on jos suolisto kykenee maksimoimaan hyödyt tarjolla olevasta ravinnosta juuri siitä vähiten energiaa sisältävästä ja eniten tarjolla olevasta.

Hedelmät nyt ovat olleetkin pääasiallinen ravinto, jo pelkästään sen takia, että ne ovat "helppo saalis", toisin kuin eläimet. Muutoinkin käsistä saa suurimman hyödyn juuri hedelmiä ravinnokseen käyttäessä.

Muutokset voivat kyllä olla hyvinkin nopeat jos selviytyminen riippuu siitä, että pystyykö saatavilla olevaa ravintoa hyödyntämään. Silloin kykenemättömät yksilöt yksinkertaisesti kuolevat ennen kuin ehtivät jatkamaan sukuaan.
Ihmisen laaja levinnäisyys kuitenkin perustuu siihen, että ihminen on kyennyt hyödyntämään kulloinkin saatavilla olevaa ravintoa ja aina se ei ole ollut banaania.

Toisia häiriintyneitä yksilöitä tappaminen tuntuisi kiehtovan, mutta tämä kuitenkin vaikuttaisi liittyvän enemmänkin sosiaalisen aseman pönkittämiseen, kuten muukin väkivalta. Toisaalta monien pieneläinten (ja suureläinten) tappaminen taas kiehtoo metsämiehiksi nimettyä häiriintynyttä porukkaa. Estetiikan siis pitäisi ensisijaisesti ajatella liittyvän siihen, mistä sitä ravintoa hankitaan, eikä siihen, että mikä on ravinnonhankinnan lopputulos.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Ahaa, lihansyönti on siis kehitystä. Kasvissyönti on passé. Miksi palata menneeseen, nautitaan tästä uudesta maukkaasta ja monipuolisesta ruokavaliostamme nyt.

Moni moderni kasvis, myös hedelmät, on paljonkin epäterveellisempää ja ravintököyhempää ruokaa kuin esivanhempien syömät kasvikset. Etenkin viljatuotteet ovat loppujen lopuksi aika sopimatonta ihmisen ruoaksi, etenkin kuoritut. Kunnon riista on varsin terveellistä ruokaa, samoin hyönteiset.

Hedelmissä on vähemmän ravinteita ja nykyihmiselle liikaa energiaa verrattuna esim. vihanneksiin. Hedelmien pitäisi ehkä olla monipuolisen ravinnon lisä, muttei peruste. Itse kyllä syön paljon hedelmiä, liikaakin.

Vierailija
bdbdbd
Mutta kuten tuossa mainittiin lihansyöjien hampaista, niin näillä lihansyöjillä ei kuitenkaan ole käsiä, joita voi käyttää tehokkaasti lihan irroittamiseen ja pienentämiseen syötäviksi paloiksi, eli siis ihmisellä ei ole tarvetta raateluhampaille.

Kädet eivät kuitenkaan ole kehittyneet adaptaationa lihansyöntiin, sen paremmin kuin työkalut tai tulikaan, vaan kädet ovat mahdollistaneet näitä kulttuurillisia kehitysasteita, joissa lihansyönti on tullut siihen biologisesti adaptoitumattomalle eläimelle mahdolliseksi.
   Petoeläimet eivät ole kehittäneet raateluhampaita käsien puutteessa. Ihminen, kehittyessään ihmiseksi, adaptoitui päinvastaiseen suuntaan kuin petoeläimeksi. Ihmiselle yksi tärkeimpiä kehityksellisiä tekijöitä oli leukalihasten surkastuminen, mikä mahdollisti aivojen kasvun. (Tästä oli Tiede-lehdessäkin joskus pari vuotta sitten.)

P.S. Miksi estetiikan pitäisi ensisijaisesti ajatella liittyvän siihen, mistä ravintoa hankitaan? Tämä oli oikeasti aika hämmentävä väite. Onko sille joitakin perusteluita? Ja mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa?

P.P.S. Dingding: Millä perusteella viljatuotteet eivät sovellu ihmisen ruoaksi?

Edit: niin, viittaat tuohon "fruity trees are so god damn sweet to see and dying animals just not so" -juttuun ravinnon hankkimispaikan esteettisyydellä, mutta silti, haluaisin mielelläni jatkaa tästä aiheesta tarkemmin. Eli, jos voit selittää tarkemmin, miksi ja miten?

Vierailija
siouxeyesighed legion
bdbdbd
Mutta kuten tuossa mainittiin lihansyöjien hampaista, niin näillä lihansyöjillä ei kuitenkaan ole käsiä, joita voi käyttää tehokkaasti lihan irroittamiseen ja pienentämiseen syötäviksi paloiksi, eli siis ihmisellä ei ole tarvetta raateluhampaille.

Kädet eivät kuitenkaan ole kehittyneet adaptaationa lihansyöntiin, sen paremmin kuin työkalut tai tulikaan, vaan kädet ovat mahdollistaneet näitä kulttuurillisia kehitysasteita, joissa lihansyönti on tullut siihen biologisesti adaptoitumattomalle eläimelle mahdolliseksi.
Petoeläimet eivät ole kehittäneet raateluhampaita käsien puutteessa. Ihminen, kehittyessään ihmiseksi, adaptoitui päinvastaiseen suuntaan kuin petoeläimeksi. Ihmiselle yksi tärkeimpiä kehityksellisiä tekijöitä oli leukalihasten surkastuminen, mikä mahdollisti aivojen kasvun. (Tästä oli Tiede-lehdessäkin joskus pari vuotta sitten.)



Niin siis oman näkemykseni mukaan käsien kehitys on juuri hedelmien syöntiä varten, ottaen huomioon, että missä ne kasvavat ja minkä kokoisia ja muotoisia erilaiset hedelmät ovat. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö pieniä eläimiä tai ötököitä voisi käyttää ravinnoksi. Syöväthän apinatkin muiden apinoiden turkista poimimansa syöpäläiset, joten tältä pohjalta ajatellen adaptoituminen lihankin syöntiin on alkanut ennen ihmisen syntyä.
Hedelmät ovat olleet helpommin saatavissa, joten niiden hyödyntämiseen on kannattanut keskittyä ennemmin kuin vaikeammin saatavan lihan. Aivojen kasvuun taas on esitetty myös vesielukoiden hyödyntämistä ravinnoksi.


P.S. Miksi estetiikan pitäisi ensisijaisesti ajatella liittyvän siihen, mistä ravintoa hankitaan? Tämä oli oikeasti aika hämmentävä väite. Onko sille joitakin perusteluita? Ja mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa?

Tämä oli vastaväite aloitusviestissä esitetylle väitteelle, että ihminen (kasvissyöjänä) pitää esteettisenä juuri hedelmiä ja kasveja, eikä verisiä ruumiita (kuten lihansyöjän voisi olettaa). Oma väitteeni siis perustui taas siihen, että se liha löytyy sieltä kasvien seasta.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
1. Flesh eating animals have a short intestine and bowel enabling them to rapidly expel the putrefactive flesh, while humans have a long, complicated alimentary canal which enables plant nutrients to be slowly absorbed and assimilated;

Jeesh. Aikaihmisen suoliston pituus on noin 6,5 metriä. Se on noin 3,6 kertaa aikaihmisen pituus (1,8 metriä, arvio)

Naudan ruoansulatuskanava on noin 40-50 metriä pitkä. Jos naudan ruumis on noin 2,5 metriä pitkä, silloin suolisto on noin 20 kertaa elimistön pituus.

Vastaavasti esimerkiksi tiikerin suolisto on (rummunpäristystä) noin neljä kertaa elimistön mittainen...

En nyt jaksa noita muita alkaa ruotia, moni argumentti oli ihan pätevä. Eri asia on mitä nuo kaverit sanovat esimerkiksi siitä että simpansseilla on kovastikin pitkät ja terävät hampaat, mutta syövät silti kasviravintoa - ja eläinravintoa silloin kuin mahdollisuus tarjoutuu.

Vastaavasti esimerkiksi karhu tosiaan syö samalla tavalla melkein mitä vaan.

Ihmisen anatomia on sekaruokavalion käyttämiseen sopeutunut. Ihminen kykenee käyttämään lähes kaikkea ravinnokseen, kasveja, lihaa ja melkein mitä vain siltä väliltä (kuten Ronald McDonald onnistuneesti oikeaksi todistaa).

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Ihminen kyllä kykenee käyttämään hyvin monenlaista ruokaa ravinnokseen, mutta kehittymisemme kannalta toiset ruoat käyvät selvästi paremmin kuin toiset. Esimerkiksi kasvikunnasta saadun kuidun rooli meidän ruoansulatuksemme hyvinvoinnin ja bakteeriston kannalta on aivan kiistämätön. Rasvan mainio maku voi olla ihan sattumaa eikä [äkillisen] eläinproteiiniadaptaation tulosta (Hart & Sussu 05). Sitten on tietenkin kysymys mystisistä adaptaatioista kuten aivojen koon räjähdysmäisestä kasvusta juuri kalastuksen kehittymisen aikoihin...

bdbdbd
Hedelmät ovat olleet helpommin saatavissa, joten niiden hyödyntämiseen on kannattanut keskittyä ennemmin kuin vaikeammin saatavan lihan. Aivojen kasvuun taas on esitetty myös vesielukoiden hyödyntämistä ravinnoksi.

Itse asiassa juuri vesielukoiden käyttäminen ravinnoksi näyttäisi tämän mukaan täydelliseltä ruokavaliolliselta syyltä aivojen kasvuun:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 090456.htm
http://news.softpedia.com/news/Why-Do-W ... 8427.shtml

Alemman linkin viimeisen kysymyksen "miksi aloimme syödä kalaa" täydentää Hart & Sussmanin (2005) viittaama ihmisen sukuisten hominidien kehitysympäristö, joka oli vettä pullollaan. Pitääkin etsiä tarkempia viitteitä noiden eturaajojen suhteen...
*hakee verkkoa*

Edelleen käsien kehittymiseen ilmeisesti on vaikuttanut kalastusvehkeiden ja perkaamistyökalujen käytön valintapaine (onhan suolistomme täytynyt sopeutua kalaproteiiniin koska esivanhempamme asuivat metsien ja tasankojen rajoilla, vesistöjä joka puolella) ja vähitellen tasankomaisemmaksi vähitellen muuttuva elinympäristö (ei enää vastaavaa kiipeilyntarvetta) + tietenkin sukupuolivalinta (seksi paranee peukalon kehittymisen myötä).

Simpanssien kehittyminen omiin (tyhmempiin) suuntiinsa johtuu ilmeisimmin juuri metsäisemmästä ympäristöstä, jossa vedeneläviä ei nyt vaan ole. Simbathan eivät osaa edes uida, me olemme taas monin tavoin enemmän 'vesiapinoita'. Bonobon katsotaan olevan 'alkuperäisin' meistä kolmesta simpanssista, todennäköisesti juuri elinalueensa vuoksi (Kongon sademetsät). Huomattavasti muita simpanssilajeja suurempi meidän esivanhempiamme koskenut todennäköisyys joutua petojen uhriksi oli myös yksi tärkeä tekijä -> petoeläinten välttelykulttuurin edesauttamat adaptaatiot kuten äänihuulten nousu ylöspäin (puhuttu kieli) ovat edelleen johtaneet sukupuolivalinnan roolin kasvuun eri älykkyysalueiden kehittymisen suhteen.

Ihmisen ruoansulatuselimistön kyky sulatella yleisimpiä eläinproteiineja selvitettiin intiimisti SCD-dieetin keksimisen myötä, jolla omaa sairauttanikin hoidettiin ennenkuin gluteiini (keliakian ainut hoito) ja solusalpaajat (tulehduksellisiin suolistosairauksiin) keksittiin. Tässä lista vasemmalta oikealle helpoimmin sulavasta vaikeimmin sulavaan eläinproteiiniin (yleisimmistä protskun lähteistä nykypäivänä):

kana -> kala -> possu -> nauta

Nauta on näistä punaisinta lihaa, kuten tiedämme. Siten se myös muistuttaa eniten suurriistaa ja sulaa heikoimmin. Kana menee muiden lintujen ohella jo vatsassa silkaksi keitoksi, siinä missä nauta sulaa huomattavasti hitaammin ja epätäydellisimmin. Tämä järjestys on mitä ilmeisimmin myös ihmisten esivanhempien rs-elimistön eläinproteiinin sulattamisen adaptoitoitumisjärjestys, mikä sopii hyvin kuvaan: linnunmunia + vedeneläviä miljoonia vuosia ja muutaman sadantuhannen vuoden uskomaton spurtti -> paljon myöhemmin (60 000 - 80 000 v. sitten) isompi riista, jonka evolutiivinen merkitys todennäköisesti hämärä tai suhteellisen pieni.

Lajimme älyllisen kapasiteetin kehityksen kovimmat primus motorit ovat siis todennäköisimmin ja vahvimmin fisuruoka ja fiksun taiteellisia (miehiä) suosiva sukupuolivalinta. Humanisti on siis ihmislajin kehittynein aste.

Ehdottomasti terveellisintä lihaa lajillemme tietenkin ovat siis nuo linnut ja vedenelävät (simpukat ja monnit olivat erityisen yleisiä), joiden syöntiin olemme parhaiten ehtineet adaptoitua. Loput (suurriista, putet ja tissihärät) ovat pula-ajan & epäterveellisempää sapuskaa.

SCD:n perustajasta: http://scdiet.com/gottschall.html

SCD:n perusteos Breaking the Vicious Cycle ja muuta aiheen kirjallisuutta.

Kyseessä on siis evolutiivisesta perspektiivistä todennäköisesti adaptoitunein mahdollinen ruokavalio ihmiselle, sillä siitä saa kaikki tarpeelliset ravintoaineet sen ohella että ruoka sulaa hyvinkin sairaassa suolistossa hyvin ja koska terveetkin usein kokevat hyötyvänsä siitä:

http://www.scd-fi.info/4faq/4faq.html

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Vielä lisäyksiä tuohon aivojen kasvuteoriaan fisujen myötä ekasta linkistä:

"The shores gave us food security and higher nutrient density. My hypothesis is that to permit the brain to start to increase in size, the fittest early humans were those with the fattest infants," says Dr. Cunnane, author of the book Survival of the Fattest, published in 2005.

Unlike the prehistoric savannahs or forests, argues Dr. Cunnane, ancient shoreline environments provided a year-round, accessible and rich food supply. Such an environment was found in the wetlands and river and lake shorelines that dominated east Africa's prehistoric Rift Valley in which early humans evolved.

Dr. Cunnane points to the table scrap fossil evidence collected by his symposium co-organizer Dr. Kathy Stewart from the Canadian Museum of Nature, in Ottawa. Her study of fossil material excavated from numerous Homo habilis sites in eastern Africa revealed a bevy of chewed fish bones, particularly catfish.

More than just filling the larder, shorelines provided essential brain boosting nutrients and minerals that launched Homo sapiens brains past their primate peers, says Dr. Cunnane, the Canada Research Chair in Brain Metabolism and Aging.

Brain development and function requires ample supplies of a particular polyunsaturated fatty acid: docosahexaenoic acid (DHA). DHA is critical to proper neuron function. Human baby fat provides both an energy source for the rapidly growing infant grey matter, and also, says Dr. Cunnane, a greater concentration of DHA per pound than at any other time in life.

Aquatic foods are also rich in iodine, a key brain nutrient. Iodine is present in much lower amounts from terrestrial food sources such as mammals and plants.

It was this combination of abundant shoreline food and the "brain selective nutrients" that sparked the growth of the human brain, he says.

"Initially there wasn't selection for a larger brain," argues Dr. Cunnane. "The genetic possibility was there, but it remained silent until it was catalyzed by this shore-based diet."

On kyllä oltava paras kirjan nimi ikinä! LOL!!!
Survival of the FATTEST

EDIT: Vielä lisää tarkennuksia:
http://www.scienceagogo.com/news/food_for_thought.shtml

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
Herra Tohtori
Eri asia on mitä nuo kaverit sanovat esimerkiksi siitä että simpansseilla on kovastikin pitkät ja terävät hampaat, mutta syövät silti kasviravintoa - ja eläinravintoa silloin kuin mahdollisuus tarjoutuu.

"Puuttuvalla renkaalla" Australopithecus afarensiksella (Lucy) hampaat ja leuan rakenne viittaavat pois lihansyönnistä ja kohti hedelmänpurijaa. Pienet kulmahampaat, kunnon poskihampaat ja kulumat viittaavat gorillalle tyypilliseen lehtiensyöntiin, hedelmiin, siemeniin, pähkinöihin ja palkokasveihin. (Hart & Sussman 2005: 227) Ihmisapinoilla – kuten muillakin kasvispainotteista ruokaa nauttivilla nisäkkäillä – eläimen koon kasvaessa myös kasviproteiinin määrä ruokavaliossa kasvaa (mts.).

Simpanssien tiukemmat hampaat(?) ovat siis todennäköisesti ihan oman adaptatiivisen kehityksen tulosta, eikä liity meihin välttämättä mitenkään. Simboilla eläinproteiini mahdollisesti tuli mukaan enemmän kuvioihin ihan erilaisen elinympäristön myötä? En tunne simpanssien hampaiston evoluutiota, mutta kieltämättä kiinnostaisi.

Täsmälleen yhtä sukulaisia meille olevat bonobot kuitenkin ovat frugovooreja eli hedelmähulluja all the way, suurin elukka mitä ne opportunistisesti on havaittu metsästäneen, on orava. Tutkija Sabater-Pi havaitsi useita kertoja, että mm. kohdatessaan muita apinalajeja bonobot alkoivat lähinnä leikkiä, hoivata ja kiusata niitä (de Waal 1997: 65). [*muwaha!*]

Simpanssit olisivat tyypillisemmin syöneet ne poskeensa.

Edelleen, bonobojen hampaista olisi kiva kuulla analyysiä, lajithan eriytyivät vain parisen(?) miljoonaa vuotta sitten. Ei niitä metsästäminen kiinnosta, ja hampaat ainakin näyttävät enemmän meidän kaltaisiltamme. De Waalin teos (1997) ei ainakaan kerro bonobojen hampaista paljoakaan. Rehunsyönnistä kyllä de Waal selostaa, ihan tarpeeksi ettei bonoboja voi minään "synnynnäisinä metsästäjinä" pitää millään. Jos ei oteta muurahaisten jahtaamista huomioon.

Myös huomattava seksuaalinen dimorfismi (Australopithecus afarensis) ilmeisesti tasoittui meidän kohdallamme suuresti, mikä viittaa sukupuolivalinnassa tapahtuneisiin suuriin muutoksiin kohdallamme. Voi myös hyvällä syyllä olettaa, että kalansyönti (mineraalit kuten jodi, DHA) paitsi vaikutti aivomassan kasvuun, myös edesauttoi hominideista rauhallisempia, sosiaalisempia ja toisenlaisia (henkisiä) ominaisuuksia painottavaan sukupuolivalintaan keskittyneempiä. Nämä edesauttavat em. ominaisuuksia etenkin rasvahappojen saannin myötä nykyihmisen aivoitoiminnan suhteen. Kyseiset ominaisuudet taas ovat olleet eduksi petoeläinten armadaa vastaan, mikä edelleen on vaikuttanut pystyseisontaan ja ryhmäkäyttäytymiseen omilla tavoillaan (Hart & Sussman 2005).

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Filippiineillä on kristittyjä flagellantteja jotka pääsiäispyhinä roimivat selkänahkaansa ruoskilla päästäkseen kärsimyksen kautta lähemmäksi jumalaansa. Osa jopa antaa naulita itsensä ristille.

Vannoutunut kasvissyöjä tekee samaa dieettinsä kautta ja palvoo suoltaan.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
siouxeyesighed legion
P.P.S. Dingding: Millä perusteella viljatuotteet eivät sovellu ihmisen ruoaksi?

Minuakin kiinnostaisi kuulla. Ovathan ne mm. gluteiinipitoisia, pitkäketjuisia ja siten jonkinmoista adaptaatiota varmaan vaatineita sulatuksen kannalta, mutta toisaalta proteiinimäärältään loistavia. Kuitenkin kesti kauan, ennenkuin viljojen hyödyntämisen kapasiteetti alkoi vakavasti kilpailla keräily-metsästyksen ravinto-opillisten etujen kanssa, kuten tunnettua.

bdbdbd
Niin siis oman näkemykseni mukaan käsien kehitys on juuri hedelmien syöntiä varten, ottaen huomioon, että missä ne kasvavat ja minkä kokoisia ja muotoisia erilaiset hedelmät ovat. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö pieniä eläimiä tai ötököitä voisi käyttää ravinnoksi. Syöväthän apinatkin muiden apinoiden turkista poimimansa syöpäläiset, joten tältä pohjalta ajatellen adaptoituminen lihankin syöntiin on alkanut ennen ihmisen syntyä.

Hyönteisten popsiminen on 'adaptaatio' kymmenien miljoonien vuosien takaa, about kaikki kädelliset syövät opportunistisesti hyönteisiä. Adaptaatioargumenttina siis hieman hassu. (en ole kyllä maistellut kirppuja, voivat olla hyvääkin settiä)

bdbdbd
Hedelmät ovat olleet helpommin saatavissa, joten niiden hyödyntämiseen on kannattanut keskittyä ennemmin kuin vaikeammin saatavan lihan. Aivojen kasvuun taas on esitetty myös vesielukoiden hyödyntämistä ravinnoksi.

Kyllä & kyllä. Hedelmien saatavuuden edut näkyvät bonoboilla, jotka elävät alueilla joilla mehukasta terttua piisaa. (de Waal 1997:64-5)

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Parhaat hedelmät EIVÄT ole naapurin puutarhakaksoispilareitten peittämässä idiotismissa!

Aion rauhallisesti sieteleväisesti, sievästi ja tosi lämpimällä ja empaattisella tuntemuksella ja rakkaudella kertoa onnesta, jonka saavutatte kaksoikyttyrän kautta! Hallelujaa!

Moni häpeää uskontoa. Varsinkin kaksoiskkyttyrät pakenevat herkästi lempeätä armahdusta, jonka usko teuvo joutselaan vain voi kirvoittaa. Hyi, Sinua Kaksoipillari ja polliisinkätyri! Emmehän enää väkivaltaisia maansiirtokoneita tarvitse! Ennemminkin rauhaisaa mielttä Teuvo Joutselan hengessä. Hieman häpeän, käsiklämmin kaksoispilari minulle niin outtoa väkivaltaisuuden yli-ihannointiasia, hyi-skeidaa! reippaasti matkaan , HYVÄ KAKsoispilari, ja sinustakin voi viel' muodostua mielenkiintoinen kohede mo9nessa mielessä!

Vierailija

Julkisesti "Kaksoipilarille".

Minulta on leikattu pilareita. Varpaita. Jokaisen varpaan menetys on hauskempaa kuin lukea sinun omahyväisiä kirjoituksiasi. Jalkani lyhenevät. Koska sinä kasvat varpaittesi tasolle torvelo?

Kysyjä on Kauko.

Jag menar, alla vi skal etc. Men när det skärs utom skärgård, då vill ingen dubbuldumhet trösta.

Vierailija

Olen kokenut kolme smygeä, kaksi huonoa nuhaa, mutta miten voin runkata kuoliaaksi itsensä ympröivät numeroidut numerottomuudet?

Vierailija

Olipas hyvä ketju. Alustus ei niin, mutta Neonomiden argumentointi kalansuyönnistä ja erityisesti pidin hänen hypoteesistaan, että simpanssi olisi oppinut metsästämään ja syömään liharavintoa vasta myöhemmin kun on irtautunut bonobosta ihmisten kehityslinjassa.
        Mielestäni yksi asia mikä olisi syytä huomioida. Ihminen ei ole adaptoitunut syömään raakaa lihaa vaan kypsennettyä lihaa. Sen jäystäminen ei vaadi erityisempiä toimenpiteitä hammaskalustolta tai leukaluilta. Frans de Waal mielestäni argumentoi aika hyvin Hyväluontoisessaan kuinka tärkeä statussymboli on onnistuneella metsästysretkelläkin.
        Puhdas vegaani ihminen ei kuitenkaan ole, sillä kasvisravinnosta on hankala saada kaikkia tarvittavia aminohappoja ja vitamiineja. Sen sijaan kala, linnut, kasvikset ja hedelmät muodostanevat valtaosan ravinnosta. Liha on sitten hyvä lisä siihen ja tietenkin sen nauttiminen vaihtelee saatavuuden mukaan. Eskimoilla ja neanderthalin ihmisillä liha muodosti 80-90 prosenttia ravinnosta kun taas muilla enemmän tai vähemmän vähemmän. Jääkauden aikaisessa Euroopassa ei paljon muuta ravintoa ollut tarjolla kuin lihaa, ainakaan talvisin. Neanderthalin ihmiset, paitsi että heillä oli lämmin turkki, niin myös naaraat osallistuivat metsästysretkille koiraiden kanssa. (En muista kuinka suuri osuus eskimoilla nyt tarkkaan lihan osuus olikaan, mutta muistaakseni aika paljon se oli.)
        On sinällään typerää ajatella, että ihminen olisi "adaptoitunut" syömään jotain tiettyä ruokaa joskus miljoonia vuosia sitten. Pikemminkin jokainen ihmislaji on adaptoitunut syömään sitä ruokaa mitä parhaiten on saanut. Nykyihmisellä omnivorius on ominta, jossa paistettu pihviliha on herkku ja kovasti sen metsästäneen statusarvoa ja parittelumahdollisuuksia lisännyt tekijä.

Ps. Koska olin varhais-lapsena kala-allerginen enkä senkään jälkeen ole sitten sen kalaa juuri syönyt, niin voidaanko selittää se että olen niin tyhmä että en syö lainkaan kalaa? (Kokonaisuudessaan elämäni aikana olen syönyt alle 12 kalaa, joista suurin osa on muikkuja ja kalapuikkoja.) Ts. onko olemassa tutkimusta kuinka paljon kalan syömättömyys vaikuttaa älykkyysosamäärään yms. henkisiin kykyihin? Pitäisi olla helppo tutkia ja saada tuloksia, jos kerran joku tuolla esitti väitteen, että kalan syönti olisi edesauttanut suurten aivojen kehittymistä evoluutiossa.

Vierailija
Neonomide
Olemmeko tosiaan ensisijaisesti adaptoituneet hedelmänsyöjiksi?

Myös raamatun mukaan ihminen söi aluksi hyvin pitkälti vain hedelmiä eikä lihaa ollenkaan: Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne". 1. Moos. 1:29

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat