Lyijy-putken liikutteluun kulunut aika?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Lähinnä savorille suunnattu kysymys, muutkin voivat vastailla.

Kysyisin että mikä on kolmi-ulotteisesti laajenevan energian nopeus, esimerkiksi jos tyhjiöön asetetaan valovuoden mittainen lyijy putki ja sen toista päätä liikutetaan niin kuinka kauvon kestää että toinen pää putkesta liikkuu ?.

(toivottavasti edes joku ymmärsi mitä ylipäätään kysyin).

Edit, pyydettiin.

Sivut

Kommentit (23)

salai
Seuraa 
Viestejä7266
Liittynyt17.3.2005

Ei kai käytännössä ikinä? Liikutettiinpa sitä toisesta päästä pituus- tai poikkisuuntaan, siihen voisi ajatella muodostuvan putkea pitkin etenevän aaltoliikkeen, joka vaimenee aineen sisäisen kitkan johdosta hyvin paljon ennen toiseen päähän ehtimistään.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
salai
Ei kai käytännössä ikinä?

Ei VARMASTI käytännössä ikinä. En usko että valovuoden mittainen lyijyputki olisi edes käytännössä toteutettavissa.

Vierailija
Neutroni
Pitkittäinen värähtely liikkuu lyijyssä 1322 m/s. Poikittainen paljon hitaammin.

Selitäpä tyhmemmällekin, että mitä äänennopeudella lyijyssä on tämän kanssa tekemistä? Vaikka äänennopeus ilmassa onkin 331m/s, niin voihan ilmaa liikuttaa tuota nopeamminkin...

salai
Seuraa 
Viestejä7266
Liittynyt17.3.2005
Moses Leone
salai
Ei kai käytännössä ikinä?
Ei VARMASTI käytännössä ikinä. En usko että valovuoden mittainen lyijyputki olisi edes käytännössä toteutettavissa.
Taisinpa taas sanoa mielestäsi väärin, vai miksi kommentoit vastaustani tuolla tavalla? Mihin perustit varmuutesi ilman mitään muita perusteluja kuin uskosi? Minä sentään esitin perustelun, omasta mielestäni järkevänkin.

HJV: Tarkoitatko, että se putken toinen pää jotenkin intuitiivisesti tietäisi, että toista päätä on tönäisty? Siis ennen kuin putkea pitkin etenevä aalto sen saavuttaisi?

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

HJV kirjoitti:

Selitäpä tyhmemmällekin, että mitä äänennopeudella lyijyssä on tämän kanssa tekemistä? Vaikka äänennopeus ilmassa onkin 331m/s, niin voihan ilmaa liikuttaa tuota nopeamminkin... Confused

Kun putkea alkaa työntämään toisesta päästä, työntövoima välittyy putkessa (atomi atomilta) samaa vauhtia kuin ääni etenee lyijyssä.

Ilmiötä voi hahmottaa ajattelemalla saman tilanteen ilmalla. Jos tekisi "ilmaputken", eli periaatteessa täyttäisi jonkin kiinteän putken ilmalla ja alkaisi työntää ilmaa pitkittäissuunnassa toisesta päästä, koko ilmamassa ei lähtisi liikkeelle yhtaikaa, vaan alkupäässä oleva ilma ensin tiivistyisi. Tämä tiivistymä lähtisi sitten liikkumaan ilmalle (1bar esim) ominaisella äänen nopeudella kohti putken toista päätä. Lopulta (jos kitkaa ei oteta huomioon) tihenemä saavuttaisi putken toisen pään ja koko ilmamassa olisi sitten siirtynyt sen työnnön verran työnnön suuntaan. Valovuoden matkalla kitka tietenkin söisi tuon työnnön energian pois; se muuttuisi lämmöksi.

Sama tapahtuisi lyijyputken tapauksessa. Vain äänen (eli työnnön vaikutuksen) nopeus olisi erilainen. Ja tietenkin lyijyn kokoonpuristuvuus on hiukan eri luokkaa kuin ilman.

Vierailija
Intrepid
Sama tapahtuisi lyijyputken tapauksessa. Vain äänen (eli työnnön vaikutuksen) nopeus olisi erilainen. Ja tietenkin lyijyn kokoonpuristuvuus on hiukan eri luokkaa kuin ilman.

Mitenkä olisi asia jos aine ei kykenisi painumaan kokoon, ja ei olisi mitään hävikkiä (mihinpä se materia siitä väliltä häviäisi?), niin olisiko tämä liike välitön vaiko eikö ?.

sekä että jos putkelle annettaisiin kyseistä ääntä nopeampi liike energia, vai oliko tätä nopeutta mahdoton ylittää ?.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005
Einesteini

Mitenkä olisi asia jos aine ei kykenisi painumaan kokoon, ja ei olisi mitään hävikkiä (mihinpä se materia siitä väliltä häviäisi?), niin olisiko tämä liike välitön vaiko eikö ?.

Miksei voitaisi suoraan olettaa, että informaatiota voitaisiin kuljettaa valoa nopeammin? Miksi yrittää kiertää asiaa tuollaisten hypoteettisten materiaalien käytön avulla?

Reaalimateriaaleilla on reaalimateriaalien ominaisuudet, mm. kokoonpuristuvuus ja sisäinen vaimennus, mikä puolestaan määrää niiden käyttäytymisen eri tilanteissa. Kaikki muu on turhaa spekulointia.

Vanha jäärä

Vierailija
Vanha jäärä
Miksei voitaisi suoraan olettaa, että informaatiota voitaisiin kuljettaa valoa nopeammin? Miksi yrittää kiertää asiaa tuollaisten hypoteettisten materiaalien käytön avulla?

Mistä sinä sitä voit niin varmasti sanoa ?, ideana alunperin oli se että kuinka nopeasti materia liikkuu itsensä sisällä, elikkä kun auto lähtee liikkeelle niin liikkuvatko perä ja keula yhtäaikaa vai viiveellä? valovuosi auttaa ymmärtämään eron helpommin kuin että alettaisiin miettimään micro sekunneissa.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005
Einesteini
ideana alunperin oli se että kuinka nopeasti materia liikkuu itsensä sisällä, elikkä kun auto lähtee liikkeelle niin liikkuvatko perä ja keula yhtäaikaa vai viiveellä? valovuosi auttaa ymmärtämään eron helpommin kuin että alettaisiin miettimään micro sekunneissa.

Auto on yleensä ohutlevyrakenteena kohtalaisen joustava rakenne, mistä johtuu, että vetävät pyörät lähtevät tietysti ensin liikkeelle ja niissäkin pyörän kehä ennen napaa, jos lineaariliikettä ajatellaan. Muu rakenne lähtee liikkeelle erilaisten värähtelyilmiöiden välityksellä tämän jälkeen.

Mutta tietysti on totta, että jäykkä rakenne liikkuu joka kohdastaan yhtäaikaisemmin kuin vähemmän jäykkä. Liikkeen välittymisen äärinopeutena on kuitenkin äänennopeus materiaalissa.

Vanha jäärä

Vierailija
Moses Leone
salai
Ei kai käytännössä ikinä?

Ei VARMASTI käytännössä ikinä. En usko että valovuoden mittainen lyijyputki olisi edes käytännössä toteutettavissa.

Mikäli laskin oikein, tarvitaan 6*10^20 kg:n verran lyijyä. Tällöin saadaan valovuoden mittainen ja poikkipinta-alaltaan 5 m2 oleva (umpinainen) lyijytanko.

Lyijyn määrä on yksi kymmenestuhannesosa Maapallon massasta. Eli ei mikään mahdoton määrä. Tosin valovuoden mittaisen tangon tekeminen - ja varsinkin koossapitäminen - onkin sitten aivan oma asia. Galaksijoukkojen välisessä avaruudessa on sopivasti tyhjää tilaa, että tähdet yms. eivät häiritsisi rakennustyötä, mutta kuvittelisin, että gravitaatio alkaisi vaikuttaa lyijytankoon sitä lyhentävästi.

Vierailija
Arla

Lyijyn määrä on yksi kymmenestuhannesosa Maapallon massasta. Eli ei mikään mahdoton määrä. Tosin valovuoden mittaisen tangon tekeminen - ja varsinkin koossapitäminen - onkin sitten aivan oma asia. Galaksijoukkojen välisessä avaruudessa on sopivasti tyhjää tilaa, että tähdet yms. eivät häiritsisi rakennustyötä, mutta kuvittelisin, että gravitaatio alkaisi vaikuttaa lyijytankoon sitä lyhentävästi.

Taipuma olisi varmasti moisella putkella melkoinen.

Vierailija

Mitenkä olisi asia jos aine ei kykenisi painumaan kokoon, ja ei olisi mitään hävikkiä (mihinpä se materia siitä väliltä häviäisi?), niin olisiko tämä liike välitön vaiko eikö ?.

Tätä voisit kokeilla sähkövirralla. Sähkövirrassa liikkuvat elektronit
ja fotonit. Tuuppaa putkeen kulkemaan sählövirtaa ja
mittaa toisessa päässä milloin virta alkaa kulkemaan siellä.

Menee jotain 1,5 vuotta ennenkuin virta kulkee toisessa päässä...

Vierailija

Entäs jos lyijyputki puristettaisiin aluksi ArKos-vainaan johtamaan suurimpaan tiheyteen eli nukleonitiheyteen, jossa nukleonit ovat vierivieressä. Tällöinhän putken tönäisy havaittaisiin putken toisessa päässä heti eli informaatio välittyisi ylivalon nopeudella ja Einstein-sedän suhtis olisi kumottu.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
HJV

Selitäpä tyhmemmällekin, että mitä äänennopeudella lyijyssä on tämän kanssa tekemistä? Vaikka äänennopeus ilmassa onkin 331m/s, niin voihan ilmaa liikuttaa tuota nopeamminkin...

Aineta voidaan ampua kohti toista yliäänennopeudella. Iskeytyvä kappale syrjäyttää silloin tieltään kohteen atomeja, kunnes hidastuu aliäänennopeudelle. Sen jälkeen iskuaalto lähtee etenemään äänen nopeudella iskukohdasta. Äärettömän pitkällä kappaleella tuo iskushokki on kokonaisuuden kannalta merkityksetön.

Kyllä tuo koko putki ennen pitkää liikkuu, jos otetaan toisesta päästä kiinni, vedetään vähän ja pidetään pää sen jälkeen paikallaan. Edestakainen värähtely tosiaan vaimenee nopeasti, eikä valovuiden päässä huomata mitään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat