Seuraa 
Viestejä45973

Tuli tässä ystävämme Katin urinointia lueskellessa mieleen, että miksi ihmiset pitävät ahkeruutta työelämässä niin suurena hyveenä?

Menit mihin tahansa keskikaljakuppilaan, niin sieltä löytyy aina ihmisiä pätemässä sillä, että kuinka vitusti duunia mä teen.
Asiahan toki olisi ymmärrettävää, jos kyseisten henkilöiden palkka olisi sidoksissa tehdyn työn määrään, mutta kun kyse ei ole kuitenkaan kuin muutamista euroista kuukaudessa.
Tai jos kyse olisi pitkän päivän/pitkän viikon tekemisestä, jolloin rahaa tulisi ylitöistä. Mutta ei, normi 8.5 tunnin työpäivä, viitenä päivänä viikossa ja normipalkalla.

Ilmiö kaiken lisäksi on aivan sama iästä riippumatta ja koskee niin haalarit päällä sorvin ääressä puurtajaa, kuin kauluspaidassa suunnittelupöytää työmaanaan pitäviä.

Kyllähän sitä kiitosta saa, jos hoidat hommat hyvin, pomo tarjoaa firman kahvilassa pullakahvit ja jos oikein ison pomon asiakkaalle lupaamat järjettömät aikataulut onnistut pitämään, voi jopa elokuvalipun saada palkinnoksi.
Varmasti monen yrityksen motivaattorina käyttämä pikapalkitseminen hyvin tehdystä työstä.

Päätelmänä voitaisiin pitää sitä, että ihmiset pätevät sillä, että raatavat turhaan, kun vähemmälläkin pärjäisi. Tekevät vain kasvottomalle kapitalistille rahaa, ilman mitään konkreettista hyötyä itselleen.

Miksi siis tällaisella asialla ihmiset pätevät?
Miksi joku järjetön perustelu keksitään raatamiselle, sellaista kysyttäessä?
Onko kyse psykologisesta vai yhteiskunnallisesta asiasta?

Sivut

Kommentit (45)

No kun Runeberg kehu että Suomalaiset on niin sitkeitä ja työtäpelkäämättömiä puurtajia niin näytetään nyt sille mihin me pystytään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tollo
Hahaha, olin lähes varma, että tämä on sinenmaan threadi.

Ei helv... No inspiraation lähteenä sinenmaan kirjoitukset tähän toimivatkin.

Wolf
Seuraa 
Viestejä820

Etsitkös siis oikeesti töitä, vai haaveiletko vaan niistä?
Minä paahdan tuossa 60 tuntia viikossa, voisin antaa niistä osan sulle, (palkkaa en tietysti anna!)

Navigare necesse est, vivere non necesse (Cicero)

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Wolf
Etsitkös siis oikeesti töitä, vai haaveiletko vaan niistä?
Minä paahdan tuossa 60 tuntia viikossa, voisin antaa niistä osan sulle, (palkkaa en tietysti anna!)

Mää vai?, emmää ny oo ettiny 3 kuukauteen syksyllä meen johki, niin jos sieltä alkais työelämä.

Mulla on häiriöitä mielessä, niin se vähän esteenä ollu, niin en oo viittiny työhakemisella stressailla.

Wolf
Seuraa 
Viestejä820

Lomailet siis koko kesän ensiksi! Kesällä on hitosti hyviä duunipaikkoja siellä Tampereellakin, olen itse nähnyt ja kuullut! Eikun menet reippaasti työkkäriin siitä vaan...hopi hopi!

Navigare necesse est, vivere non necesse (Cicero)

tiäremiäs
En tiä, en oo oikein töitä koskan tehny. vaikee sanoo asiaan mitään. Ehkä en sano mitään.

Aiai ku voiski vaa vetää lepii ja tulla vielä toimeen ohella. Ite duunailen raksalla kesän, työvuorot vaihtelee 12h ja 16h välillä aina syyskuuhun asti. Minä ainaki painan paljon töitä juurikin sen korvauksen takia.

"Ite duunailen raksalla kesän, työvuorot vaihtelee 12h ja 16h välillä aina syyskuuhun asti."

Kannattaa käydä kouluja, että saa kevyen sisätyön. Labrassa energiafirmassa työ on helppoa, enimmäkseen koneiden säätelyä ja pientä räpellystä uusiutuvien energialähteiden parissa.

Muuten voi vaikka huilia ja syljeksiä kattoon jos huvittaa... Hommatkaas iisi sisätyö, niin ei tarvitse olla hampaat irvessä. Palkka on silti kohtalainen.

Miten se nyt meni...
ahkeruus on ilomme, laiskuus intohimomme! En viitsisi itse hankkia rasittavaa ja raskasta työtä, vaan kevyttä ja mukavaa. Enemmän aikaa ja potentiaalia viihteelle ja harrasteille, työ on pelkkä rahansaannin väline minulle. Minulle työ ei ole muuta kuin rahaa, maksutta en tekisi mitöään "oikeaa" työtä.

Harrasteet ja muu elämä on se josta ihminen nauttii. Työ on väline saavuttaa niihin tarvittavat rahat.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
taiteilijatyyppi
"Ite duunailen raksalla kesän, työvuorot vaihtelee 12h ja 16h välillä aina syyskuuhun asti."

Kannattaa käydä kouluja, että saa kevyen sisätyön. Labrassa energiafirmassa työ on helppoa, enimmäkseen koneiden säätelyä ja pientä räpellystä uusiutuvien energialähteiden parissa.

Muuten voi vaikka huilia ja syljeksiä kattoon jos huvittaa... Hommatkaas iisi sisätyö, niin ei tarvitse olla hampaat irvessä. Palkka on silti kohtalainen.

Miten se nyt meni...
ahkeruus on ilomme, laiskuus intohimomme! En viitsisi itse hankkia rasittavaa ja raskasta työtä, vaan kevyttä ja mukavaa. Enemmän aikaa ja potentiaalia viihteelle ja harrasteille, työ on pelkkä rahansaannin väline minulle. Minulle työ ei ole muuta kuin rahaa, maksutta en tekisi mitöään "oikeaa" työtä.

Harrasteet ja muu elämä on se josta ihminen nauttii. Työ on väline saavuttaa niihin tarvittavat rahat.

ei raksaduunit oo raskaita, nosturilla nostetaan ne mitä ihmiset ei jaksa ite nostaa.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Wolf
Lomailet siis koko kesän ensiksi! Kesällä on hitosti hyviä duunipaikkoja siellä Tampereellakin, olen itse nähnyt ja kuullut! Eikun menet reippaasti työkkäriin siitä vaan...hopi hopi!

Ei sielä työkkäristä tai vuokrafirmoista oikein hyviä töitä saa jos on minun asemassa. Mutta onhan sielä niitä töitä tarjolla mitkä on opiskelijoille tarkoitettu, missä muutama tunti viikossa, semmosia voisikin ettiä.

Tosin saa sossusta melkein saman verran kun 3:lla siivoustyöllä.

Työharjoitteluun tai valmennukseen menen syksyllä, sieltäkin tienaa enempi kun noilla 3 tuntia viikossa töillä, sitten saa vielä oman alan kokemustakin syksyn hommista.

Mun mun mielenhäiriöillä ei ole hyvä kilpailuedut työmarkkinoilla.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
bdbdbd
Tuli tässä ystävämme Katin urinointia lueskellessa mieleen, että miksi ihmiset pitävät ahkeruutta työelämässä niin suurena hyveenä?

Menit mihin tahansa keskikaljakuppilaan, niin sieltä löytyy aina ihmisiä pätemässä sillä, että kuinka vitusti duunia mä teen.
Asiahan toki olisi ymmärrettävää, jos kyseisten henkilöiden palkka olisi sidoksissa tehdyn työn määrään, mutta kun kyse ei ole kuitenkaan kuin muutamista euroista kuukaudessa.
Tai jos kyse olisi pitkän päivän/pitkän viikon tekemisestä, jolloin rahaa tulisi ylitöistä. Mutta ei, normi 8.5 tunnin työpäivä, viitenä päivänä viikossa ja normipalkalla.

Ilmiö kaiken lisäksi on aivan sama iästä riippumatta ja koskee niin haalarit päällä sorvin ääressä puurtajaa, kuin kauluspaidassa suunnittelupöytää työmaanaan pitäviä.

Kyllähän sitä kiitosta saa, jos hoidat hommat hyvin, pomo tarjoaa firman kahvilassa pullakahvit ja jos oikein ison pomon asiakkaalle lupaamat järjettömät aikataulut onnistut pitämään, voi jopa elokuvalipun saada palkinnoksi.
Varmasti monen yrityksen motivaattorina käyttämä pikapalkitseminen hyvin tehdystä työstä.

Päätelmänä voitaisiin pitää sitä, että ihmiset pätevät sillä, että raatavat turhaan, kun vähemmälläkin pärjäisi. Tekevät vain kasvottomalle kapitalistille rahaa, ilman mitään konkreettista hyötyä itselleen.

Miksi siis tällaisella asialla ihmiset pätevät?
Miksi joku järjetön perustelu keksitään raatamiselle, sellaista kysyttäessä?
Onko kyse psykologisesta vai yhteiskunnallisesta asiasta?

Yhteiskunnallisesta asiasta on kysymys.

tiäremiäs

Yhteiskunnallisesta asiasta on kysymys.

Vaikka yhteiskunta ei palkitse mitenkään raatamista, kuin korkeintaan muut juopot Känni-baarissa (rullalautanaamion kantapaikka) kuuntelemalla ja nekin yrittävät vain nokittaa omilla jutuillaan. Onhan tietysti jotain mitä kertoa.

Yhteiskunta ei kuitenkaan halveksi ihmisiä, ketkä eivät raada töissään, ennemminkin helpoissa hommissa olevat ihmiset, jotka saavat palkkansa mahdollisimman vähällä työllä, ovat niitä ihailtuja yksilöitä.

tiäremiäs
Wolf
Lomailet siis koko kesän ensiksi! Kesällä on hitosti hyviä duunipaikkoja siellä Tampereellakin, olen itse nähnyt ja kuullut! Eikun menet reippaasti työkkäriin siitä vaan...hopi hopi!




Ei sielä työkkäristä tai vuokrafirmoista oikein hyviä töitä saa jos on minun asemassa. Mutta onhan sielä niitä töitä tarjolla mitkä on opiskelijoille tarkoitettu, missä muutama tunti viikossa, semmosia voisikin ettiä.

Tosin saa sossusta melkein saman verran kun 3:lla siivoustyöllä.

Työharjoitteluun tai valmennukseen menen syksyllä, sieltäkin tienaa enempi kun noilla 3 tuntia viikossa töillä, sitten saa vielä oman alan kokemustakin syksyn hommista.

Mun mun mielenhäiriöillä ei ole hyvä kilpailuedut työmarkkinoilla.

Eikö sinun pitänyt perustaa oma yritys? Muistan niin lukeneeni ja suosittelin siivousalaa, mutta se ei ole helppo. Olisi pakko yrittää tutustua alaan lattiatasolta ja sen jälkeen vasta ryhtyä harkitsemaan.

Ei ole sossun luukulla asioiva kenellekään kateuden kohde. Ei. Jos ihminen ei monien yritysten ja sairausaikojen jälkeen saa töitä, ei häntä pidä automaattisesti pitää työtä vieroksuvana.

liis@

Ei ole sossun luukulla asioiva kenellekään kateuden kohde. Ei. Jos ihminen ei monien yritysten ja sairausaikojen jälkeen saa töitä, ei häntä pidä automaattisesti pitää työtä vieroksuvana.

Tiäremiäs ei ainakaan ole työtä vieroksuva, se on käynyt ilmi monessa viestiketjussa. Hän on motivoitunut ja älykäs, ainakin viesteistään päätellen. Jos minulla olisi oma yritys, harkitsisin hänen palkkaamistaan.

Minua kiinnostaisi tietää, miltä tiäremiäs näyttää...

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
bdbdbd
Tuli tässä ystävämme Katin urinointia lueskellessa mieleen, että miksi ihmiset pitävät ahkeruutta työelämässä niin suurena hyveenä?

Menit mihin tahansa keskikaljakuppilaan, niin sieltä löytyy aina ihmisiä pätemässä sillä, että kuinka vitusti duunia mä teen.


Kulttuurissamme ihmisen arvo ainakin jollain retorisella tasolla riippuu hänen 'ahkeruuskuvastaan'. Perseilijöitä ei ihailla.

Sosiologian klassikko Max Weber kirjoitti ilmiöstä jo yli 100 vuotta sitten teoksessaan Protestanttinen Etiikka ja Kapitalismin Henki. Kalvinistinen työetiikka levisi luterilaisten keskuuteen ja tavallaan 'siunasi' työn olenanisen merkityksen ihmisen elämässä ja Jumalan palvelemisessa. Meillä Suomessa fetissi on yhä kovasti voimissaan, olen usein kuullut että mm. ruotsalaiset olisivat jo oppineet relaamaan ihan eri tavoin.

Meillä oravanpyörämäinen performanssikuvaus hirveästä työllä itsensä tappavasta raatajasta niveltyy paitsi maskuliinisuuteen, myös suomalaisen 'luonteen' ideaaleihin. Erikoista tässä jollain tavalla on se, että koulutksen arvostamista tämä ei suinkaan ole estänyt, vaan työ kuin työ nähdään ainakin periaatteessa arvokkaana. Ainakin jos sen eteen tehdään uhrauksia ja työnarkomanian partaalla taiteilevia herkules-suorituksia. Tai vähintään annetaan ymmärtää niin.

bdbdbd
Miksi siis tällaisella asialla ihmiset pätevät?
Miksi joku järjetön perustelu keksitään raatamiselle, sellaista kysyttäessä?
Onko kyse psykologisesta vai yhteiskunnallisesta asiasta?

En ole työetiikan tutkimuksiin tutustunut kuin teoriatasolla, mutta sanoisin että kyseessä on uskontokulttuurin, kansanperinteen ja historiallisen työmentaliteetin SEKÄ sosiaalisen performanssin yhdistelmä.

Duuninsa helppouden kehuja nähdään kulttuurissamme herkästi perseilevänä poroporvarina, josta alkaa huhut liikkua ja kateus kukkia. Täytyy siis esittää koko ajan että on hommiensa kanssa hirveässä stressissä ja vaikeuksissa, jotta edelleen saa sympatiaa tai puheenaiheen pystyyn. Valittaminen on kuitenkin kansallisominaisuutemme, sehän on avain vähän kaikkeen siihen mitä on "olla suomalainen".

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

SUOMALAINEN SISU ON KADONNUT.
Sen myötä on kadonnut monta muuta positiivista piirrettä suomalaisita, kuten yhteenkuuluvaisuus ja yhdessäelämisen halu.

Työttömiä morkataan, menemättä heidän "housuihinsa".
Suurin osa työttömistä varnmasti tekisi töitä, jos löytyisi.

Jos katsoo työpaikkailmoituksia, niin suuri osa on tyyliä:
" Logistics coordinator", "International relations manager".......
Kyllähän totuus on, että tietyt ihmisryhmät ovat pudonneet näistä kuvioista kauas.
Mutta vaikka olet tehnyt 20-30 vuotta töitä ihan nuhteettomasti ja sitten jäät työttömäksi, niin olet luuseri.
Tämä yhteiskunnan jakautuminen tulee koskemaan entistä suurempaa ihmisryhmää, eikä sitä korjata hetkessä kaikkienn osalta.

Joten toivoisi ymmärtämystä vähemmän koulutetuille ja ikääntyville ihmisille.
Ja onhan niillä koulutetuillakin ongelmansa.

Olla koulutettu ei välttämättä tarkoita, että olet älykäs tai luova.

Ja moni koulutettu myös pelkää älykkäitä ja luovia ihmisiä.

Kerron erään "usko koulutettuun" -tapauksen.

Äitini pääsi palvelutaloon asumaan. Hänen naapurikseen sitten tuli neurootikko äitiäni 10 vuotta vanhempi mummon, jonka tyttö oli lääkärin kanssa naimisissa. Eräänä päivänä tämä mummo oli äitini luona kylässä. Äitini poltti tupakan ja sammutti keittiössä veden alla, jonka jälkeen heitti tumpin roskikseen. Tästähän lähti rumba päälle. Äitini kiidätettiin sairaalaan, jossa joutui olemaan viikonlopun yli. Olisi joutunut siihen pakkosaattohoitopaikkaan jo silloin vuonna 2004 jäämään, mutta siskoni kävi pelastamassa hänet. Äidilleni ei tietenkään selitetty mitään, meille kyllä sanottiin syy. Kun kysyttiin, että miksi näin on toimittu, niin sanottiin, että ovat pelänneet koko palvelutalon syttyvän tuleen. Ja loppujen lopuksi perusteluna oli se, että tämä lääkärin anoppi pelkäsi ja koska oli lääkärin anoppi, hänen suhteensa näinkin korkeasti koulutettuun ihmiseen olivat viedä äitini hengen jo silloin!

Maalaisjärkeä, maalaisjärkeä!

sinappi
Starman
SUOMALAINEN SISU ON KADONNUT.
Onko sinulla todisteita, että sellaista olisi koskaan ollut?

Sisulla tämä hyvinvointivaltio on rakennettu, mutta nyt pakkosaattohoidetaan sisu, valtio ja sisulla valtion rakentaneet. Seuraava teksti on Hannes Ruokokosken tekstiä isänsana -palstalta:

Elämme rappeutuneessa valtiossa!

Yhteiskunnan lujuus, hyvyys, rappeutuminen ja huonous ilmenee selvimmin siitä, miten yhteiskunnassa kohdellaan sen puolustuskyvyttömimpiä - sairaita, vanhuksia ja lapsia.

Suomessa ovat kansalaiset vuositolkulla mananneet vanhusten kehnoa kohtelua. Vanhusten huollon alennustilasta tehty selvitys haudattiin vähin äänin. Syksyllä yli 400.000 kansalaista allekirjoitti vanhusten hoidon parantamista vaativan adressin. Adressin keruun aloittanut ja äänekkäin vanhusten asioita ajanut Tarja Tallqvist pääsi eduskuntaan. Hallitusneuvotteluissa luvattiin parantaa vanhusten asemaa, mutta kun nyt hallitusneuvottelut ovat ohi, niin vähin äänin näyttää jälleen vanhusten hoidon parantaminen unohtuneen.

Sairasjonot pitenevät. Ja mikä murheellisinta, on otettu käyttöön ajattelu keitä kannattaa hoitaa ja keitä ei. Eli osa - vahusten tai työelämän jo jättäneitä eläkeläisiä jätetään sairauksiensa kanssa selviämään ilman sairaanhoitoa. Sairaaaloiden osastoja suljetaan. Sairaanhoitajien palkkausta luvattiin vaalikeskusteluissa parantaa ja se kirjattiin hallitusohjelmaankin, mutta näytetään siitäkin vähin äänin livettävän.

Lasten asemaa ja oikeuksia ei ole edes luvattu parantaa. Päin vastoin. Eduskunta on hedelmöityshoitolain laatiessaan kieltänyt lasta saamasta edes tietää kuka on hänen isänsä ennen kuin lapsi täyttää 18 v. Lapsi ei muka tarvitse isää. Lapselle muka riittää kun hänellä on rakastava vanhempi tai rakastavat "vanhemmat". Eli riittää, kun lapsella on äiti tai äiti ja tämän lesbokaveri. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien julistuksen, jossa todetaan yksiselitteisesti, että lapsella on oikeus tuntea, elää ja asua yhdessä vanhempiensa kanssa. Hedelmöityshoitolaki on raskaasti lapsen oikeuksien vastainen. Näin lapsen oikeuksia on jo heikennetty entisestään.

Vallitseva käytäntö puhuu myös karua kieltään. Avioerolapsia on noin 500.000, joista yli puolet ei saa tavata isää kuin satunnaisesti tai ei lainkaan. Vain 3% lapsista on isän lähi- tai yksinhuoltajuudessa. Tämäkin osoittaa, miten räikeästi lapsen oikeuksia molempiin vanhempiin rikotaan.

Näillä perusteilla voin todeta, että elämme rappeutuneessa ja rappeutuvassa yhteiskunnassa.

http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl? ... 6827/12#12

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat