Seuraa 
Viestejä45973

Olen tuttavieni kanssa pohtinut metsien käyttöä ja sen järkevyyttä, ja olemme tulleet siihen tulokseen että siinäkin viisaus on muuttunut hulluudeksi. Siksi haluankin muidenkin mielipiteitä, että asiaan saisi muitakin näkökulmia.

Nyky trendinä tuntuu olevan se, että metsästä kerätään tukkien lisäksi oksat ja kannotkin polttoa varten. Minun järkeni mukaan, jos metsästä kerätään kaikki irti saatava pois, metsä köyhtyy. Siitä seuraa se, että on pakko lannoittaa. Tästä johtuen puut sitten kasvavat nopeammin ja jalostetun puun laatu heikkenee vuosikasvun suuruuden vuoksi. Muunmuassa lujuusarvot laskevat. Lisäksi maasta nypittyjen kantojen mukana voimaloiden kattiloihin kulkeutuu normaalia enemmän kiviä mikä vaikeuttaa ja heikentää niiden toimintakykyä.

Onko hommassa siis järkeä? Metsästä saadaan hiukan enemmän tuottoa joka sitten menetetään muualla. Metsänhoidosta en itse paljoa tiedä, mutta tuttavani pohti miten hyvin taudit iskevät puihin köyhemmässä maaperässä. Entä mitä taphtuisi vesistöihin laskevien ravinteiden määrälle?

Sivut

Kommentit (27)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35415
Ossitus
Onko hommassa siis järkeä? Metsästä saadaan hiukan enemmän tuottoa joka sitten menetetään muualla. Metsänhoidosta en itse paljoa tiedä, mutta tuttavani pohti miten hyvin taudit iskevät puihin köyhemmässä maaperässä. Entä mitä taphtuisi vesistöihin laskevien ravinteiden määrälle?

Nykykehitys on silkkaa lyhyehkön aikavälin rahallisen tuoton maksimointia tulevaisuudesta tai ympäristöstä piittaamatta. En tiedä onko siinä takana vain nykyisten päättäjien ja talousihmisten kertakaikkinen kyvyttömyys hahmottaa aikaa muutamaa vuosineljännestä pitemmälle, vai onko se harkittua, kun metsäteollisuus ja metsätaloudesta vastaavat valtion virkamiehet tietävät alan tulevaisuuden olevan (ehkä sahoja ja pienimuotoista näpertelyä erikoispaperien parissa lukuunottamatta) muualla kuin Suomessa ja ottavat ennen romahdusta kaiken irti mikä metsistä lähtee.

Kun etelän maassa metsä kasvaa seitsemässä vuodessa hakkuukuntoon ja työläinen painaa 14 tuntisia päiviä dinaarilla (joiden vaihtokurssi on sellainen, että jätepaperi on täällä arvokkaampaa kuin sikäläiset setelit) päivässä, tehtaiden rakentaminen nykyisen vapaakaupan aikana Suomeen on puhdasta hulluutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ossitus
Minun järkeni mukaan, jos metsästä kerätään kaikki irti saatava pois, metsä köyhtyy. Siitä seuraa se, että on pakko lannoittaa. Tästä johtuen puut sitten kasvavat nopeammin



Jos puiden ja risujen poisvienti köyhdyttää maaperää, ja lannoittaminen rikastuttaa sitä, niin mitäköhän oikeasti tapahtuu? Voisikohan käydä vaikka niin että tilanne pysyy jotakuinkin tasapainossa? Lannoittamista voidaan toki käyttää myös kasvun vauhdittamiseen, mutta mikäli tarkoituksena on vain ehkäistä maaperän köyhtymistä, niin ainakaan minä en keksi mitään syytä miksei niin voitaisi tehdä.

Lisäksi, kun energiakäytöstä puhutaan, niin siinähän tulee väkisinkin sivutuotteena suuret määrät tuhkaa, joka taas on käytännössä katsoen lannoitetta. Eli mikä estää palauttamasta niitä metsästä otettuja ravinteita takaisin?

Päätehakkuita tehdään noin kerran vuosisadassa, sellaisella hakkuutiheydellä ei ole kovinkaan suurta merkitystä sillä otetaanko sieltä runkojen lisäksi myös risut ja kannot vai ei. Siinä välillä metsä ehtii joka tapauksessa toipua ravinnehävikistään ihan hyvin. Huomioimisen arvoinen seikka on sekin, että puun lahoaminen itseasiassa kuluttaa typpeä. Eikä tässä ole mitään uutta, maanviljelijät ovat jo pitkään tienneet ettei peltoon saa kylvää puuta missään muodossa... Paitsi ehkä kompostoituna.

Toisaalta, mm. neulasissa vastaavasti on melko runsaasti typpeä, mutta muistaakseni senkin hyödyllisyydestä on hieman erimielisyyksiä.

ja jalostetun puun laatu heikkenee vuosikasvun suuruuden vuoksi. Muunmuassa lujuusarvot laskevat.



Tätä ongelmaa voitaneen hoitaa laatuhinnoittelulla. Kun laadusta tehdään hintaan vaikuttava tekijä, tulee siitä taloudellinen tekijä, joka kannustaa tuottamaan määrän lisäksi myös laatua.

Metsänhoidosta en itse paljoa tiedä, mutta tuttavani pohti miten hyvin taudit iskevät puihin köyhemmässä maaperässä.

Sen lisäksi ettei se maaperän köyhtyminen ole läheskään niin dramaattista kuin kirjoituksestasi voisi päätellä, niin tautiriskit itseasiassa pienenevät. Esim. alalla on sellainen nyrkkisääntö, että kuusta ei uudisteta kuuselle, sillä kuusen uudistaminen kuuselle altistaa seuraavan sukupolven tyvilaholle, riski kuitenkin pienenee oleellisesti mikäli vanhat kannot poistetaan.

Loptio
Seuraa 
Viestejä1187
Unterseeboot
Jos puiden ja risujen poisvienti köyhdyttää maaperää, ja lannoittaminen rikastuttaa sitä, niin mitäköhän oikeasti tapahtuu?

Tarkoitatko, että peiton toisesta päästä otetaan kaistale ja liitetään se toiseen päähän peiton pidentämiseksi?

Itseäni on sen sijaan viime vuosina harmittanut järjetön vimma poistaa kaupunkimetsistä aluskasvillisuus ja yleensä kaikki alle parimetrinen kasvusto, aivan kuin metsistämme haluttaisiin tehdä jotain puistoja (kuka haluaa?). Täysin järjetöntä tuhotoimintaa, jota veroeuroilla kustannetaan Espoossa.

Loptio
Tarkoitatko, että peiton toisesta päästä otetaan kaistale ja liitetään se toiseen päähän peiton pidentämiseksi?



Tarkoitan, että jos tynnyristä sekä otetaan vettä, että laitetaan uutta tilalle, niin vedenpinta pysyy jokseenkin muuttumattomana.

Otetaanpa esimerkki. Jos maata viljeltäisiin kuin nykyään, mutta ilman lannoitteita, olisi kyse ryöstöviljelystä, ja ryöstöviljely puolestaan köyhdyttäisi maan melko nopeasti. Näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä peltoja lannoitetaan, ja niin satotasoja kuin maaperän koostumustakin tarkkaillaan säännöllisesti. Näin ylläpidetään hyödyntämisen ja lannoittamisen tasapainoa, minkä ansiosta samaa peltoa voidaan viljellä käytännössä katsoen loputtomiin.

Itseäni on sen sijaan viime vuosina harmittanut järjetön vimma poistaa kaupunkimetsistä aluskasvillisuus ja yleensä kaikki alle parimetrinen kasvusto, aivan kuin metsistämme haluttaisiin tehdä jotain puistoja (kuka haluaa?). Täysin järjetöntä tuhotoimintaa, jota veroeuroilla kustannetaan Espoossa.

Tuosta voimme olla samaa mieltä. Metsät metsinä.

Lisäksi itseäni mietityttää jatkuvan nurmikonleikkuun tarpeellisuus, onko todella tarpeen pitää nurmikko golfkenttämäisen tasaisena? Vai ajaisiko niitty saman asian? Ainakin oma mielipiteeni on se, että niitty kaikkine kukkineen ja perhosineen olisi paljon kauniimpi. Samalla säästyisi lannoitteitakin.

Kun vesat ja kannotkin kerätään, häviää monia lajeja.

Mm. pk-seudulla erannis defoliaria. Lokakuun pakkasperhonen.
http://www.english-country-garden.com/a ... mber-1.jpg
Uros.
http://hpbimg.peppix.de/HP_Erannis_defo ... chen_3.jpg
naaras
Toukka
http://aramel.free.fr/chenille-Erannis-defoliaria.jpg

Aporia crataegi, pihlajaperhonen
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/ ... egi_male.g
http://www.lucianabartolini.net/Immagin ... ataegi.jpg

Riikinkukkokehrääjä
http://www.oeko-msc.de/SATURNIA-PAVONIA_2.JPG
Naaras
http://gallery.photo.net/photo/4386582-md.jpg
Uros
http://www.perhostutkijainseura.fi/hist ... toukka.jpg
Toukka

ja noin 270 lajia sen lisäksi- Soiden ojitus ja metsien ja lehtojen raivaus tappaa ennenkaikkea noita lajeja. Eli perkkulajeja, ja joitain kovakuoriaisia. Sarvijaakko on eräs esimerkki harvinaisista metsäkuoriaisista.
http://www.uochb.cas.cz/~natur/cerambyx/dazule2.jpg
Pitkäsarvea ei enää paljon näe. Eikä turilasta tai kultakuoriaista joka taannoin pörisi mökin syreeneillä.
http://www.sadevuo.net/temp/BLOGI/Luont ... 20B_02.jpg

taiteilijatyyppi
Kun vesat ja kannotkin kerätään, häviää monia lajeja.



Ja ilmastonmuutos taitaa uhata sitäkin suurempaa lajimäärää...

Lisäksi, pidän melko epätodennäköisenä että kantoja tultaisiin keräämään kaikista metsistä.

Eikä sovi unohtaa sitäkään, että monet ovat sitä mieltä, että esim. lahopuun määrääkin tärkeämpää on lahopuun määrä pinta-alayksikköä kohden. Tällä perusteella voisi päätellä, että uhanalaisten lajien kannalta saattaisi olla parempi jättää joillekin alueille paljon lahopuuta, ja sitten kerätä toisilta alueilta energiapuuta.

Mainittakoot, että myös paloalueiden suojelulla saattaisi olla merkittäviä vaikutuksia monien lajien tulevaisuudelle. Ja tämä ajatus olisi varmasti myös suhteellisen helppo myydä metsänomistajillekin, eikä vähiten siksi että palanut puu ei tahdo kelvata minnekään. Tietysti täytyy huomioida että metsät ovat monelle elinkeino, ja vähintäänkin jonkinlainen korvaus on paikallaan. Mielestäni parasta olisi jos suojelu voitaisiin toteuttaa myös mahdollisimman pitkälti vapaaehtoisena. Monelle metsänomistajalle ympäristö on kuitenkin tärkeä asia, eikä tässä suhteessa asiaa edistä jos lähdetään pakkokeinoilla rakentamaan kahtiajakoa ympäristönsuojelijoiden ja maanomistajien välille.

en lisäksi- Soiden ojitus

Kuinka paljon Suomessa on viime vuosina soita ojitettu? Siis ojittamattomia soita. Melkein veikkaan että jos umpeen menneet ojitukset lasketaan, niin viimeaikoina on ojitusten määrä jäänyt negatiiviseksi, eli ojia kunnustetaan vähemmän kuin niitä umpeutuu itsekseen.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

HJelevattu mutta Neutroni on viisas !

Taitaa olla neutraali vuosija paasatulle probakandalle .
Vain itsenäinen ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan, eikä se mithän maksa. Ottaa jolpit esimerkkiä Neutronista.

En tiedä onko siinä takana vain nykyisten päättäjien ja talousihmisten kertakaikkinen kyvyttömyys hahmottaa aikaa muutamaa vuosineljännestä pitemmälle, vai onko se harkittua, kun metsäteollisuus ja metsätaloudesta vastaavat valtion virkamiehet tietävät alan tulevaisuuden olevan (ehkä sahoja ja pienimuotoista näpertelyä erikoispaperien parissa lukuunottamatta) muualla kuin Suomessa ja ottavat ennen romahdusta kaiken irti mikä metsistä lähtee.

Killa se piru viekhön on harkittua , ja se siinä paha juuri onki.

Loptio
Seuraa 
Viestejä1187
Neutroni
Nykykehitys on silkkaa lyhyehkön aikavälin rahallisen tuoton maksimointia tulevaisuudesta tai ympäristöstä piittaamatta. En tiedä onko siinä takana vain nykyisten päättäjien ja talousihmisten kertakaikkinen kyvyttömyys hahmottaa aikaa muutamaa vuosineljännestä pitemmälle, vai onko se harkittua,...

Täsmälleen näin. Ei varmaankaan ole ajanjaksojen hahmottamisen kyvyttömyydestä kiinni; maanläheisempi selitys on se, että viran tai toimen täyttäminen tavalla, jolla saa itse parhaimman hyödyn - taloudellisesti ja sosiaalisesti -, riippuu tekijänsä hyvin lyhyiden ajanjaksojen toiminnasta, koska yhteiskunnan toiminta rakentuu taloudellisesti yhä lyhyempiin ajanjaksoihin. Niin kauan, kuin voiton maksimointi lyhyellä aikavälillä on se, millä elämässä pärjätään tämä hetki, ei muutosta tule.

Kuriositeettina mainittakoon, että aidosti kreationistiset ihmiset saattavat olla sellainen ihmisryhmä, joka ei todellakaan ymmärrä ajanjaksojen pituuden suhteita; tämä saattaa olla mielestäni tärkein syy siihen, miksi ihminen kuvittelee maapallon olevan 6000 vuotta vanha, ei niinkään raamattu, vaan kyvyttömyys hahmottamaan pitkiä ajanjaksoja.

Edellinen ei tietenkään liittynyt poliitikkojen toimintaan; heillähän on neljä vuotta se aika, jonka puitteissa asioita ajatellaan, ja talousihmisillä neljännesvuosi.

Loptio
Neutroni
Nykykehitys on silkkaa lyhyehkön aikavälin rahallisen tuoton maksimointia tulevaisuudesta tai ympäristöstä piittaamatta. En tiedä onko siinä takana vain nykyisten päättäjien ja talousihmisten kertakaikkinen kyvyttömyys hahmottaa aikaa muutamaa vuosineljännestä pitemmälle, vai onko se harkittua,...



Täsmälleen näin. Ei varmaankaan ole ajanjaksojen hahmottamisen kyvyttömyydestä kiinni; maanläheisempi selitys on se, että viran tai toimen täyttäminen tavalla, jolla saa itse parhaimman hyödyn - taloudellisesti ja sosiaalisesti -, riippuu tekijänsä hyvin lyhyiden ajanjaksojen toiminnasta, koska yhteiskunnan toiminta rakentuu taloudellisesti yhä lyhyempiin ajanjaksoihin. Niin kauan, kuin voiton maksimointi lyhyellä aikavälillä on se, millä elämässä pärjätään tämä hetki, ei muutosta tule.



Kuitenkin tällä hetkellä valtakunnan metsissä on enemmän puuta kuin koskaan viimeisten 100 vuoden aikana. Eli joku voisi jopa sanoa että pitkälläkin aikavälillä Suomessa on onnistuttu tekemään ainakin jotain oikein.

Tosin myönnettäkööt, että valtakunnan metsien inventointien näyttämä komea kasvu 1900-luvun alusta näihin päiviin asti ei suinkaan ole todiste pelkästään suomalaisen metsänhoidon erinomaisuudesta, vaan osaltaan myös seurausta 1800-luvun metsänhoidosta. Eli kaikenkaikkiaan metsiä hoidetaan nyt paremmin kuin 1800-luvulla, eikä ihan huonosti voi mennä kun puumäärät kuitenkin kasvavat.

Enkä edes yritä väittää nykymuotoista metsänhoitoa täysin ongelmattomaksi, sillä sitä se ei ole. Nykypäivänäkin metsäekologia on uhattuna, mutta ei yhtä silmiinpistävästi kuin 1800-luvun lopulla, sillä nykyään metsät sinänsä eivät ole katoamassa, niiden lajisto on vaan köyhtymässä. Ja tämä asettaa omat haasteensa tulevaisuuden metsänhoidelle, ja juuri näiden ongelmien voittamiseksi metsänhoitoa pitää kehittää. Suomessa on kuitenkin pitkät perinteet metsäntutkimuksesta, ja täällä on perinteisestikin osattu ottaa ongelmat vakavasti, ja ongelmiin on aina pyritty löytämään toimivat ratkaisut.

Mutta mitään lyhyenaikavälin voitonmaksimointia ei suomalaisissa metsissä näe, ei ainakaan päättäjien taholta. Miksi muuten olisi oikein säädetty laki metsänhävityksen estämiseksi? Nykyään ei lakikirjoista taida löytyä lakia metsänhävityksestä, mutta asiat eivät ole tässä suhteessa oleellisesti muuttuneet, edelleenkin metsänomistaja on velvoitettu huolehtimaan siitä että metsä todella uudistuu. Ja näin on myös tapahtunut, metsien inventointien osoittamat puumäärien kasvut ovat hyvä osoitus tästä.

Ja samat asiat voi lukea vaikka metsien ikäjakaumista. Etenkin etelässä ikäjakaumat ovat melko tasaisia, ja Lapissakin ikäjakaumat ovat tasaantumassa, se tosin vain kestää vielä melko pitkään, sillä Lapissa metsät kasvavat hitaasti. Mutta hitaudestaan huolimatta jopa ne monesti kirotut 50-luvun aukot alkavat tuottaa puuta aikanaan. Ellen nyt ihan väärin muista, niin juuri luin jostain että niiltä aukoilta pitäisi tulla puuta taas 20 vuoden päästä, etelässähän on tiettävästi hakattu jo melko pitkään 50-luvulla hakattuja metsiä, eli erot kasvuvauhdissa ovat tuntuvia, mutta siitäkin huolimatta metsä uudistuu koko maassa, etelässä nopeammin ja pohjoisessa hitaammin, mutta uudistuu kuitenkin.

kun metsäteollisuus ja metsätaloudesta vastaavat valtion virkamiehet tietävät alan tulevaisuuden olevan (ehkä sahoja ja pienimuotoista näpertelyä erikoispaperien parissa lukuunottamatta) muualla kuin Suomessa ja ottavat ennen romahdusta kaiken irti mikä metsistä lähtee.

Erikoispaperi ei kuitenkaan taida olla mikään ihan pikkubisnes... Ja sittenkin, entä jos Suomen paperiteollisuutta joudutaankin supistamaan? Aika paljon saa kuitenkin paperin tuotantoa vähentää ettei kuitupuutakaan kaupaksi saa, sillä johan paperitehtaat tuovat huomattavan osan puusta itärajan takaa, ja jos Venäjä jatkaa valitsemallaan tiellä, niin siitä puusta tulee melko kallista.

Ja toinen kysymys on, että eikö puulle voida keksiä mitään käyttöä?

Ainakin minun tietääkseni Suomessa on kehitelty monenlaisia käyttötarkoituksia puulle, eikä energia ole mitenkään vähäpätöisin, etenkin kun ottaa huomioon Suomen tilanteen bioenergia-sektorilla. Pellettituotannon osaltahan on jo taidonnäyte saatu, ja vähän aikaa sitten taisi käynnistyä se biodiesel-laitoskin. Saas nähdä mitä siitä tulee.

Ja sittenkin, mitä sitten? Jos huonosti käy, niin tästä maasta häviää paljon hyväpalkkaisia työpaikkoja, ja metsäala tulee kärsimään... Mutta ainakaan minun tietääkseni metsäalalla ei olla repimässä viimeisiä irti. Onhan edelleenkin melko tavallista että metsänomistajat siirtävät puukauppoja kun hinnat eivät miellytä, jos metsänomistajat kuvittelisivat alan romahtavan lähitulevaisuudessa, niin mitään tälläistä ei olisi, vaan kaikki myytäisiin kun vielä saa jonkinlaista hintaa. Ja hullu olisi se joka huolehtisi nuorista metsistä ja taimikoista, ja ne ovat kuitenkin niitä jotka ehkäpä eniten huolenpitoa tarvitsevat, mutta siitäkin huolimatta oikeastaan vain laiskuus on ainoa mikä tuntuu aiheuttavan hoitorästejä.

Ja jos metsänomistajille olisikin syötetty pajun köyttä, niin ainakin päättäjät ovat nielleet sitä samaa köyttä kun edelleenkin metsänhoitoa tuetaan monin tavoin, mikä onkin järkevää, sillä muuten huomattava osa metsänhoidollisista töistä jäisi helposti tekemättä, kun niistä ei saisi elinaikanaan minkäänlaista korvausta. Eli hyviä kannustimia ovat, vaikkei niillä mitään bisnestä voikaan tehdä, hakkuista se raha silti tulee, ja siinä vaiheessa verottaja saa kuitenkin omansa pois ja vielä jää vähän ylimääräistäkin kassan pohjalle.

Aslak
HJelevattu mutta Neutroni on viisas !

Taitaa olla neutraali vuosija paasatulle probakandalle .
Vain itsenäinen ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan, eikä se mithän maksa. Ottaa jolpit esimerkkiä Neutronista.

Toki, itsenäinen ajattelu on hyvästä, mutta yhtä hyvästä ei välttämättä ole silmien sulkeminen kaikelta tiedolta. Muuten voi saada päähänsä mm. sellaisia harhakäsityksiä kuin että puumäärät olisivat kasvaneet. Kaikkea sitä kuuleekin, vai vielä kasvaneet! Eihän tarvitse kuin vähän ajaa ympäri Suomen maata ja voi omin silmin havaita että koko maa on yhtä umpi mettää... Eiku.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35415
Unterseeboot
Muuten voi saada päähänsä mm. sellaisia harhakäsityksiä kuin että puumäärät olisivat kasvaneet. Kaikkea sitä kuuleekin, vai vielä kasvaneet! Eihän tarvitse kuin vähän ajaa ympäri Suomen maata ja voi omin silmin havaita että koko maa on yhtä umpi mettää... Eiku.

Puumäärän kasvu ei sinänsä kerro mitään metsien tilasta luonnon näkökulmasta. Pikemminkin on itsestäänselvää, että kun oikea metsä muutetaan tehotuotantopuupelloksi, taloudellisesti arvokkaiden puiden määrä voi kasvaa. Ja toisaalta paljon lisää puuta, ainakin jonkinlaatuista, lienee tullut myös soiden raiskaamisesta.

Mutta kyllä niillä alueilla, joilla minä olen oleskellut, hakkuita on viimeisten vuosien aikana ollut enemmän kuin koskaan. Itse asiassa niin paljon, että jos tahtia jatketaan 30 vuotta, teiden lähellä olevat metsät loppuvat ennen kuin uudet ehtivät kasvaa näreikköä pitemmälle. Alueet ovat Etelä-Suomessa, joten en minä niistä kovin pitkälle meneviä koko maan tilanteen arvioita pysty tekemään. Varmaan sivistyksen lähellä olevat metsät on helppoa ja taloudellista hakata ensin.

Joka tapauksessa se on lukuisten tieteellisten näyttöjen valossa selvää, että metsäluonnon monimuotoisuuden kehityskäyrä on kulkenut vuosikymmeniä kuin lehmän häntä. Etelä-Suomessa ei juuri metsiä tai soita, tai asiaan kuuluvaa eliölajistoa muutamaa jokapaikanlajia lukuunottamatta, ole. Nykyaikainen puupelto ei ansaitsisi tulla kutsutuksi metsäksi, niin vähän niillä on tekemistä keskenään.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Neutroni sanoo kaiken oleellisen ja vieläpä erittäin hyvin. Ei minulla ole tuohon mitään lisättävää.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35415
Unterseeboot

Ja toinen kysymys on, että eikö puulle voida keksiä mitään käyttöä?

Ainakin minun tietääkseni Suomessa on kehitelty monenlaisia käyttötarkoituksia puulle, eikä energia ole mitenkään vähäpätöisin, etenkin kun ottaa huomioon Suomen tilanteen bioenergia-sektorilla. Pellettituotannon osaltahan on jo taidonnäyte saatu, ja vähän aikaa sitten taisi käynnistyä se biodiesel-laitoskin. Saas nähdä mitä siitä tulee.




Niin, vaikealta tuntuu, että tuollaisista saisi isoa energiabisnestä aikaan (tyyliin öljy, kivihiili tai ydinvoima). Mutta toki pienimuotoisempikin voi olla pienelle maalle hyödyllistä.

Mutta ainakaan minun tietääkseni metsäalalla ei olla repimässä viimeisiä irti.



Paljonko metsäteollisuus on investoinut maahamme viime vuosikymmeninä? Paljonko ulkomaille. Itse en tiedä sen paremmin, kuin satunnaisten uutisten perusteella, ja ne varmasti painottavat ulkomaiden osuuksia. Sen perusteella ei kuitenkaan hyvältä näytä.

Ja hullu olisi se joka huolehtisi nuorista metsistä ja taimikoista, ja ne ovat kuitenkin niitä jotka ehkäpä eniten huolenpitoa tarvitsevat, mutta siitäkin huolimatta oikeastaan vain laiskuus on ainoa mikä tuntuu aiheuttavan hoitorästejä.

Toisaalta juurihan itsekin totesit, että hoito on toisaalta pakollista ja toisaalta siihen saa valtiolta tukia. Ja metsänomistajat varmaan ovat viimeisiä, joille kerrotaan tulevaisuudensuunnitelmista.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35415
Aslak
Joo se näkkyy päällepäin , että Neutrooni ymmärtää jotaki luonnosta, ja
ennenkaikkea metsästä.



Varsin vähän, valitettavasti. Ajattelen varmasti enemmän monimuotoisuutta painottavan hyönteis- ja luontoharrastajan kuin taloudellisia arvoja painottavan metsänomistajan näkökulmasta.

Tuo kaikki viittaa yksinomaan siihen , että Neutroni ei ole
näköjään opiskellu metsätieteitä.

Väliin ovat jääneet. Ei minua kiinnosta metsän muuttaminen rahaksi, siihenhän metsätiede ensisijaisesti tähtää, vaan ne "turhanpäiväiset ötökät" joita siellä kuljeksii - sikäli kuin tänä päivänä kuljeksii.

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni on syytä korjata muutama asia. Ensinnäkin hakkuista pinta-alallisesti suurin osa on erilaisia harvennushakkuita. Tutkimisten mukaan esimerkiksi harvennuskuusikoista ei pitäisi kerätä hakkuutähteitä koska kasvutappiot voivat olla yli 10% luokkaa.

Kasvutappiot eivät johdu kuitenkaan pelkästään ravinnehävikistä. Vaikutusta on myös lahoavan biomassan vaikutuksella maaperän happamuuteen, ilmavuuteen ja koko maaperän hajotustoiminnan toimivuuteen. Eli koska puu massan kuuluu palata maanpinaalle niin koko systeemihän toimii isen mukaan. Hakkuissakin toki menetetään ravinteita ja massaa mutta se nyt on tavallaan välttämätön paha.

Suuri osa ravinteista voidaan toki palauttaa luontoon lannoiteiden ja/tai tuhkan avulla, mutta se ei ainakaan tällä hetkellä ole taloudellisesti järkevä tapa korvata tähteiden poisviennin aiheuttamaa hävikkiä. Tämä taas johtuu siitä että tähteistä maksettavalla hinnalla ei saa metsäänsä lannoiteita. Negatiivisena seikkana keruussa keruun & ravinteiden palauttamisen yhdistelmässä on myös lisääntynyt ajomäärä maastossa mikä puolestaan voi johtaa vaurioihin ja sitä kautta kasvutappioon.

EI pidä luulla että vastustaisin puupolttoaineiden käyttöä, päinvastoin, mutta kyse on enemmänkin siitä että homma vaan pitäisi osata toteuttaa nykyistä paremmin niin luonnon kun metsänomistajan kannalta.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Neutroni

Varsin vähän, valitettavasti. Ajattelen varmasti enemmän monimuotoisuutta painottavan hyönteis- ja luontoharrastajan kuin taloudellisia arvoja painottavan metsänomistajan näkökulmasta.

Mitä siinä valittelet , minusta mielipithesi ja kannanottosi ovat
järkeviä, ymmärrettäviä.
Kannanotoissasi luonnonsta on tietty loogisuus , joka metsätieteitä
lukeneilta puuttuu .
Tosin tähänkin on olemassa poikkeuksia , mutta poikkeuksien turvat on tukittu , ja tulhan tulevaisuuvessaki tukkimhan.

Neutroni
Puumäärän kasvu ei sinänsä kerro mitään metsien tilasta luonnon näkökulmasta. Pikemminkin on itsestäänselvää, että kun oikea metsä muutetaan tehotuotantopuupelloksi, taloudellisesti arvokkaiden puiden määrä voi kasvaa.



Totta, mutta 1900-luvulla metsät eivät kuitenkaan hävinneet kuten olisi saattanut käydä jos olisi jatkettu 1800-luvun menetelmillä, vaan ainakin puumäärissä mitaten valtakunnan metsät ovat toipuneet.

Luonnon näkökulmasta katsoen ongelmat eivät tietenkään ole vielä takana päin, mutta olen kuitenkin tietyssä mielessä toiveikas, sillä 1900-luvun alku ja koko vuosisata on kuitenkin yksi osoitus siitä että Suomessa on tahtoa ja myös taitoa ongelmien ratkaisuun. Metsät eivät hävinneet, eivät edes merkittävästi vähentyneet.

Oleellista tässä kaikessa on kuitenkin se, että ajatellaan ja tutkitaan ensiksi, ja toimitaan vasta sitten. Jotkut tahot ehdottavat radikaaleja toimenpiteitä, vaikka eivät tunnu tietävän miksi ja mitä siitä seuraisi. Osa myös julistaa metsien häviävän, vaikka kaikki tutkimustieto väittää toista. Jos taas metsien laadusta puhutaan, niin siinä voimme olla samaa mieltä, ainakaan kaikkia ongelmia ei ole toistaiseksi ratkaistu.

Pikemminkin on itsestäänselvää, että kun oikea metsä muutetaan tehotuotantopuupelloksi, taloudellisesti arvokkaiden puiden määrä voi kasvaa.



Voisitko täsmentää mitä tarkoitat "taloudellisesti arvokkailla puilla", ja miksi luulet erityisesti niiden lisääntymisen selittävän puumäärien kasvun?

Nimittäin VMI-tilastoissa ei varsinaisesti mitata erikseen taloudellisesti arvokkaita puita, vaan kun puhutaan puumääristä tarkoitetaan todellakin valtakunnan metsien puun runkojen yhteenlaskettua tilavuutta. Ja ettei tarvitsisi käydä tarpeetonta keskustelua pusikoitumisesta sanon jo etukäteen, että VMI-tilastoissa tilavuutta laskettaessa alimittaiset puut jätetään kokonaan huomioimatta. En nyt muista laskentakriteerejä ihan tarkkaan, mutta muistaakseni vähimmäishalkaisija taisi olla 6 senttiä rinnankorkeudelta.

Mutta kyllä niillä alueilla, joilla minä olen oleskellut, hakkuita on viimeisten vuosien aikana ollut enemmän kuin koskaan. Itse asiassa niin paljon, että jos tahtia jatketaan 30 vuotta, teiden lähellä olevat metsät loppuvat ennen kuin uudet ehtivät kasvaa näreikköä pitemmälle. Alueet ovat Etelä-Suomessa, joten en minä niistä kovin pitkälle meneviä koko maan tilanteen arvioita pysty tekemään. Varmaan sivistyksen lähellä olevat metsät on helppoa ja taloudellista hakata ensin.



Itsekin asun etelässä, peräti niin etelässä että tästä ei kovin pitkälle pääse ilman venettä. Mainittakoot, että jo pikkupoikana katselin miten asemalla lastattiin puutavaraa junavaunuihin, ja niin tehdään edelleenkin. Mutta metsät eivät ole hävinneet mihinkään, jos jotain muutosta onkin ollut, niin sitten ehkä lisääntyneet. Isänikin kanssa olen monesti käynyt hänen kotikylässään, ja niillä matkoilla hän on näyttänyt minulle laajoja alueita, ihan umpimetsää, ja kertoi muistavansa hyvin että niillä paikoilla oli aikanaan heinäpeltoja, niittyjä, laitumia jne, kaikenkaikkiaan metsä on käytännössä katsoen nielaissut kokonaisen kylän. Ehkäpä joillain alueilla metsiä häviää, mutta toisaalla peltoja ja niittyjä kasvaa umpeen.

Ja mitä "sivistykseen" tulee, niin en voi kuin ihmetellä. Väitätkö ettei esim. Keski-Suomeen pääse tukkirekalla? Tai että "sivistys" rajoittuisi jonnekin Kehä-III sisäpuolelle?

Mainittakoot, että myös sen kehä-kolmosen sisällä näyttää olevan melko sankkaa metsää. Eli eivät ole hävinneet puut edes Suomen ainoasta "metropolista". Suoraan sanottuna en oikein ymmärrä miten joku kehtaa väittää puiden häviävän Suomesta, eihän täällä ole paljon muuta kuin puita. Tottakai avohakkuu voi olla suorastaan hirvittävän näköinen, ja tavallaan ymmärrän jos joku saa jonkinasteisia traumoja siitä että esim. se metsä jossa on lapsena leikkinyt muuttukiin muutamassa tunnissa sellaiseksi risukoksi. Tavallaan ymmärrän jos joku mielessään venyttää tämän näkymän koko maan kattavaksi hävitykseksi, mutta aikuisten oikeasti, jos vähänkään katsoo maailmaa, ja tilastoja ymmärtää kyllä että metsää riittää.

Helpoiten asiaa voi hahmottaa mielestäni siten, että ajattelee 100 hehtaarin palstaa, siitä voi hakata joka vuosi kokonaisen hehtaarin, ja voi joka vuosi hakata 100 vuotta vanhaa metsää, ja seuraavat sukupolvet voivat jatkaa hakkuita vaikka maailman tappiin saakka, ja kaikki hakkaavat aina vaan 100 vuotta vanhaa metsää. Ei se ole yhtään tämän monimutkaisempaa. Mitä nyt se käytännön toteutus on hieman monimutkaisempi, kun välillä täytyy huolehtia että metsä uudistuu kunnolla, taimia ja nuoria puita pitää hoitaa jne.

Joka tapauksessa se on lukuisten tieteellisten näyttöjen valossa selvää, että metsäluonnon monimuotoisuuden kehityskäyrä on kulkenut vuosikymmeniä kuin lehmän häntä. Etelä-Suomessa ei juuri metsiä tai soita, tai asiaan kuuluvaa eliölajistoa muutamaa jokapaikanlajia lukuunottamatta, ole. Nykyaikainen puupelto ei ansaitsisi tulla kutsutuksi metsäksi, niin vähän niillä on tekemistä keskenään.

Ehkäpä, mutta ennen kuin edes ehdotetaan radikaaleja toimintatapojen muutoksia tulisi kunnolla selvittää miksi monimuotoisuus on uhattuna, ja mitä sille voidaan tehdä.

Mielestäni tärkeintä tässä kaikessa on kuitenkin se, että olivatpa varsinaiset toimet mitä hyvänsä, missään vaiheessa ei kuitenkaan saisi sivuuttaa metsänomistajia, tai erehtyä kohtelemaan heitä vihollisina, sillä loppujen lopuksi ympäristöasiat ovat kuitenkin monelle metsänomistajalle tärkeitä asioita.

Ja kun kerran tieteellisestä näytöstä puhutaan, niin lukemani perusteella on tieteellistä näyttöä siitäkin, että suurin puute olisi luonnontilaisten nuorten metsien lähes täydellinen puuttuminen. Usein kuulen eräiden tahojen julistavan vanhojen metsien ihanuutta, mutta toistaiseksi en ole juurikaan kuullut kenenkään vaativan luonnontilaisia nuoria metsiä. Ja jos vanhoissa metsissä onkin uhanalaisten lajien tarvitsemaa lahopuuta, niin luonnontilaisessa nuoressa metsässä sitä on vielä moninverroin enemmän. Ja lukemani perusteella luonnontilaiset nuoret metsät olisivat uhanalaisten lajien näkökulmasta huomattavasti vanhoja metsiä tärkeämpiä.

Ja jos lahopuulla jatketaan, niin mielestäni oleellista on havaita, että hakkuukuviot eivät määrää metsään jätettävän puun määrää, vaan tämä on täysin erillinen asia. Myös jatkuvan kasvatuksen metsä voidaan kaluta puhtaaksi, tai avohakkuun jälkeen metsään voidaan jättää suuret määrät lahoavaa puuta, tämä on ihan ihmisen päätettävissä, eikä mikään kasvatusmenetelmä ole "joko-tai" paketti, vaan on vain joukko asioita jotka voidaan tehdä tai jättää tekemättä, huolimatta siitä mihin "pakettiin" ne kuuluvat. En vastusta jatkuvaa kasvatusta sinänsä, mutta en pidä siitä että se esitetään kaiken autuaaksi tekevänä menetelmänä, joka aina ja täysin ehdoitta tarkoittaa automaattisesti myös suurta määrää metsiin jätettävää lahopuuta, tokihan "jatkuva kasvatus" voidaan määritellä siten että näin on, mutta entä sitten? Mielestäni keskustelussa ei ole paljoakaan järkeä jos siitä tehdään vain määritelmällistä saivartelua.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat