Metsien liiallista hyödyntämistä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen tuttavieni kanssa pohtinut metsien käyttöä ja sen järkevyyttä, ja olemme tulleet siihen tulokseen että siinäkin viisaus on muuttunut hulluudeksi. Siksi haluankin muidenkin mielipiteitä, että asiaan saisi muitakin näkökulmia.

Nyky trendinä tuntuu olevan se, että metsästä kerätään tukkien lisäksi oksat ja kannotkin polttoa varten. Minun järkeni mukaan, jos metsästä kerätään kaikki irti saatava pois, metsä köyhtyy. Siitä seuraa se, että on pakko lannoittaa. Tästä johtuen puut sitten kasvavat nopeammin ja jalostetun puun laatu heikkenee vuosikasvun suuruuden vuoksi. Muunmuassa lujuusarvot laskevat. Lisäksi maasta nypittyjen kantojen mukana voimaloiden kattiloihin kulkeutuu normaalia enemmän kiviä mikä vaikeuttaa ja heikentää niiden toimintakykyä.

Onko hommassa siis järkeä? Metsästä saadaan hiukan enemmän tuottoa joka sitten menetetään muualla. Metsänhoidosta en itse paljoa tiedä, mutta tuttavani pohti miten hyvin taudit iskevät puihin köyhemmässä maaperässä. Entä mitä taphtuisi vesistöihin laskevien ravinteiden määrälle?

Sivut

Kommentit (27)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
Ossitus
Onko hommassa siis järkeä? Metsästä saadaan hiukan enemmän tuottoa joka sitten menetetään muualla. Metsänhoidosta en itse paljoa tiedä, mutta tuttavani pohti miten hyvin taudit iskevät puihin köyhemmässä maaperässä. Entä mitä taphtuisi vesistöihin laskevien ravinteiden määrälle?

Nykykehitys on silkkaa lyhyehkön aikavälin rahallisen tuoton maksimointia tulevaisuudesta tai ympäristöstä piittaamatta. En tiedä onko siinä takana vain nykyisten päättäjien ja talousihmisten kertakaikkinen kyvyttömyys hahmottaa aikaa muutamaa vuosineljännestä pitemmälle, vai onko se harkittua, kun metsäteollisuus ja metsätaloudesta vastaavat valtion virkamiehet tietävät alan tulevaisuuden olevan (ehkä sahoja ja pienimuotoista näpertelyä erikoispaperien parissa lukuunottamatta) muualla kuin Suomessa ja ottavat ennen romahdusta kaiken irti mikä metsistä lähtee.

Kun etelän maassa metsä kasvaa seitsemässä vuodessa hakkuukuntoon ja työläinen painaa 14 tuntisia päiviä dinaarilla (joiden vaihtokurssi on sellainen, että jätepaperi on täällä arvokkaampaa kuin sikäläiset setelit) päivässä, tehtaiden rakentaminen nykyisen vapaakaupan aikana Suomeen on puhdasta hulluutta.

Vierailija
Ossitus
Minun järkeni mukaan, jos metsästä kerätään kaikki irti saatava pois, metsä köyhtyy. Siitä seuraa se, että on pakko lannoittaa. Tästä johtuen puut sitten kasvavat nopeammin



Jos puiden ja risujen poisvienti köyhdyttää maaperää, ja lannoittaminen rikastuttaa sitä, niin mitäköhän oikeasti tapahtuu? Voisikohan käydä vaikka niin että tilanne pysyy jotakuinkin tasapainossa? Lannoittamista voidaan toki käyttää myös kasvun vauhdittamiseen, mutta mikäli tarkoituksena on vain ehkäistä maaperän köyhtymistä, niin ainakaan minä en keksi mitään syytä miksei niin voitaisi tehdä.

Lisäksi, kun energiakäytöstä puhutaan, niin siinähän tulee väkisinkin sivutuotteena suuret määrät tuhkaa, joka taas on käytännössä katsoen lannoitetta. Eli mikä estää palauttamasta niitä metsästä otettuja ravinteita takaisin?

Päätehakkuita tehdään noin kerran vuosisadassa, sellaisella hakkuutiheydellä ei ole kovinkaan suurta merkitystä sillä otetaanko sieltä runkojen lisäksi myös risut ja kannot vai ei. Siinä välillä metsä ehtii joka tapauksessa toipua ravinnehävikistään ihan hyvin. Huomioimisen arvoinen seikka on sekin, että puun lahoaminen itseasiassa kuluttaa typpeä. Eikä tässä ole mitään uutta, maanviljelijät ovat jo pitkään tienneet ettei peltoon saa kylvää puuta missään muodossa... Paitsi ehkä kompostoituna.

Toisaalta, mm. neulasissa vastaavasti on melko runsaasti typpeä, mutta muistaakseni senkin hyödyllisyydestä on hieman erimielisyyksiä.

ja jalostetun puun laatu heikkenee vuosikasvun suuruuden vuoksi. Muunmuassa lujuusarvot laskevat.



Tätä ongelmaa voitaneen hoitaa laatuhinnoittelulla. Kun laadusta tehdään hintaan vaikuttava tekijä, tulee siitä taloudellinen tekijä, joka kannustaa tuottamaan määrän lisäksi myös laatua.

Metsänhoidosta en itse paljoa tiedä, mutta tuttavani pohti miten hyvin taudit iskevät puihin köyhemmässä maaperässä.

Sen lisäksi ettei se maaperän köyhtyminen ole läheskään niin dramaattista kuin kirjoituksestasi voisi päätellä, niin tautiriskit itseasiassa pienenevät. Esim. alalla on sellainen nyrkkisääntö, että kuusta ei uudisteta kuuselle, sillä kuusen uudistaminen kuuselle altistaa seuraavan sukupolven tyvilaholle, riski kuitenkin pienenee oleellisesti mikäli vanhat kannot poistetaan.

Loptio
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt12.4.2005
Unterseeboot
Jos puiden ja risujen poisvienti köyhdyttää maaperää, ja lannoittaminen rikastuttaa sitä, niin mitäköhän oikeasti tapahtuu?

Tarkoitatko, että peiton toisesta päästä otetaan kaistale ja liitetään se toiseen päähän peiton pidentämiseksi?

Itseäni on sen sijaan viime vuosina harmittanut järjetön vimma poistaa kaupunkimetsistä aluskasvillisuus ja yleensä kaikki alle parimetrinen kasvusto, aivan kuin metsistämme haluttaisiin tehdä jotain puistoja (kuka haluaa?). Täysin järjetöntä tuhotoimintaa, jota veroeuroilla kustannetaan Espoossa.

Vierailija
Loptio
Tarkoitatko, että peiton toisesta päästä otetaan kaistale ja liitetään se toiseen päähän peiton pidentämiseksi?



Tarkoitan, että jos tynnyristä sekä otetaan vettä, että laitetaan uutta tilalle, niin vedenpinta pysyy jokseenkin muuttumattomana.

Otetaanpa esimerkki. Jos maata viljeltäisiin kuin nykyään, mutta ilman lannoitteita, olisi kyse ryöstöviljelystä, ja ryöstöviljely puolestaan köyhdyttäisi maan melko nopeasti. Näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä peltoja lannoitetaan, ja niin satotasoja kuin maaperän koostumustakin tarkkaillaan säännöllisesti. Näin ylläpidetään hyödyntämisen ja lannoittamisen tasapainoa, minkä ansiosta samaa peltoa voidaan viljellä käytännössä katsoen loputtomiin.

Itseäni on sen sijaan viime vuosina harmittanut järjetön vimma poistaa kaupunkimetsistä aluskasvillisuus ja yleensä kaikki alle parimetrinen kasvusto, aivan kuin metsistämme haluttaisiin tehdä jotain puistoja (kuka haluaa?). Täysin järjetöntä tuhotoimintaa, jota veroeuroilla kustannetaan Espoossa.

Tuosta voimme olla samaa mieltä. Metsät metsinä.

Lisäksi itseäni mietityttää jatkuvan nurmikonleikkuun tarpeellisuus, onko todella tarpeen pitää nurmikko golfkenttämäisen tasaisena? Vai ajaisiko niitty saman asian? Ainakin oma mielipiteeni on se, että niitty kaikkine kukkineen ja perhosineen olisi paljon kauniimpi. Samalla säästyisi lannoitteitakin.

Vierailija

Kun vesat ja kannotkin kerätään, häviää monia lajeja.

Mm. pk-seudulla erannis defoliaria. Lokakuun pakkasperhonen.
http://www.english-country-garden.com/a ... mber-1.jpg
Uros.
http://hpbimg.peppix.de/HP_Erannis_defo ... chen_3.jpg
naaras
Toukka
http://aramel.free.fr/chenille-Erannis-defoliaria.jpg

Aporia crataegi, pihlajaperhonen
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/ ... egi_male.g
http://www.lucianabartolini.net/Immagin ... ataegi.jpg

Riikinkukkokehrääjä
http://www.oeko-msc.de/SATURNIA-PAVONIA_2.JPG
Naaras
http://gallery.photo.net/photo/4386582-md.jpg
Uros
http://www.perhostutkijainseura.fi/hist ... toukka.jpg
Toukka

ja noin 270 lajia sen lisäksi- Soiden ojitus ja metsien ja lehtojen raivaus tappaa ennenkaikkea noita lajeja. Eli perkkulajeja, ja joitain kovakuoriaisia. Sarvijaakko on eräs esimerkki harvinaisista metsäkuoriaisista.
http://www.uochb.cas.cz/~natur/cerambyx/dazule2.jpg
Pitkäsarvea ei enää paljon näe. Eikä turilasta tai kultakuoriaista joka taannoin pörisi mökin syreeneillä.
http://www.sadevuo.net/temp/BLOGI/Luont ... 20B_02.jpg

Vierailija
taiteilijatyyppi
Kun vesat ja kannotkin kerätään, häviää monia lajeja.



Ja ilmastonmuutos taitaa uhata sitäkin suurempaa lajimäärää...

Lisäksi, pidän melko epätodennäköisenä että kantoja tultaisiin keräämään kaikista metsistä.

Eikä sovi unohtaa sitäkään, että monet ovat sitä mieltä, että esim. lahopuun määrääkin tärkeämpää on lahopuun määrä pinta-alayksikköä kohden. Tällä perusteella voisi päätellä, että uhanalaisten lajien kannalta saattaisi olla parempi jättää joillekin alueille paljon lahopuuta, ja sitten kerätä toisilta alueilta energiapuuta.

Mainittakoot, että myös paloalueiden suojelulla saattaisi olla merkittäviä vaikutuksia monien lajien tulevaisuudelle. Ja tämä ajatus olisi varmasti myös suhteellisen helppo myydä metsänomistajillekin, eikä vähiten siksi että palanut puu ei tahdo kelvata minnekään. Tietysti täytyy huomioida että metsät ovat monelle elinkeino, ja vähintäänkin jonkinlainen korvaus on paikallaan. Mielestäni parasta olisi jos suojelu voitaisiin toteuttaa myös mahdollisimman pitkälti vapaaehtoisena. Monelle metsänomistajalle ympäristö on kuitenkin tärkeä asia, eikä tässä suhteessa asiaa edistä jos lähdetään pakkokeinoilla rakentamaan kahtiajakoa ympäristönsuojelijoiden ja maanomistajien välille.

en lisäksi- Soiden ojitus

Kuinka paljon Suomessa on viime vuosina soita ojitettu? Siis ojittamattomia soita. Melkein veikkaan että jos umpeen menneet ojitukset lasketaan, niin viimeaikoina on ojitusten määrä jäänyt negatiiviseksi, eli ojia kunnustetaan vähemmän kuin niitä umpeutuu itsekseen.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

HJelevattu mutta Neutroni on viisas !

Taitaa olla neutraali vuosija paasatulle probakandalle .
Vain itsenäinen ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan, eikä se mithän maksa. Ottaa jolpit esimerkkiä Neutronista.

En tiedä onko siinä takana vain nykyisten päättäjien ja talousihmisten kertakaikkinen kyvyttömyys hahmottaa aikaa muutamaa vuosineljännestä pitemmälle, vai onko se harkittua, kun metsäteollisuus ja metsätaloudesta vastaavat valtion virkamiehet tietävät alan tulevaisuuden olevan (ehkä sahoja ja pienimuotoista näpertelyä erikoispaperien parissa lukuunottamatta) muualla kuin Suomessa ja ottavat ennen romahdusta kaiken irti mikä metsistä lähtee.

Killa se piru viekhön on harkittua , ja se siinä paha juuri onki.

Loptio
Seuraa 
Viestejä1187
Liittynyt12.4.2005
Neutroni
Nykykehitys on silkkaa lyhyehkön aikavälin rahallisen tuoton maksimointia tulevaisuudesta tai ympäristöstä piittaamatta. En tiedä onko siinä takana vain nykyisten päättäjien ja talousihmisten kertakaikkinen kyvyttömyys hahmottaa aikaa muutamaa vuosineljännestä pitemmälle, vai onko se harkittua,...

Täsmälleen näin. Ei varmaankaan ole ajanjaksojen hahmottamisen kyvyttömyydestä kiinni; maanläheisempi selitys on se, että viran tai toimen täyttäminen tavalla, jolla saa itse parhaimman hyödyn - taloudellisesti ja sosiaalisesti -, riippuu tekijänsä hyvin lyhyiden ajanjaksojen toiminnasta, koska yhteiskunnan toiminta rakentuu taloudellisesti yhä lyhyempiin ajanjaksoihin. Niin kauan, kuin voiton maksimointi lyhyellä aikavälillä on se, millä elämässä pärjätään tämä hetki, ei muutosta tule.

Kuriositeettina mainittakoon, että aidosti kreationistiset ihmiset saattavat olla sellainen ihmisryhmä, joka ei todellakaan ymmärrä ajanjaksojen pituuden suhteita; tämä saattaa olla mielestäni tärkein syy siihen, miksi ihminen kuvittelee maapallon olevan 6000 vuotta vanha, ei niinkään raamattu, vaan kyvyttömyys hahmottamaan pitkiä ajanjaksoja.

Edellinen ei tietenkään liittynyt poliitikkojen toimintaan; heillähän on neljä vuotta se aika, jonka puitteissa asioita ajatellaan, ja talousihmisillä neljännesvuosi.

Vierailija
Loptio
Neutroni
Nykykehitys on silkkaa lyhyehkön aikavälin rahallisen tuoton maksimointia tulevaisuudesta tai ympäristöstä piittaamatta. En tiedä onko siinä takana vain nykyisten päättäjien ja talousihmisten kertakaikkinen kyvyttömyys hahmottaa aikaa muutamaa vuosineljännestä pitemmälle, vai onko se harkittua,...



Täsmälleen näin. Ei varmaankaan ole ajanjaksojen hahmottamisen kyvyttömyydestä kiinni; maanläheisempi selitys on se, että viran tai toimen täyttäminen tavalla, jolla saa itse parhaimman hyödyn - taloudellisesti ja sosiaalisesti -, riippuu tekijänsä hyvin lyhyiden ajanjaksojen toiminnasta, koska yhteiskunnan toiminta rakentuu taloudellisesti yhä lyhyempiin ajanjaksoihin. Niin kauan, kuin voiton maksimointi lyhyellä aikavälillä on se, millä elämässä pärjätään tämä hetki, ei muutosta tule.



Kuitenkin tällä hetkellä valtakunnan metsissä on enemmän puuta kuin koskaan viimeisten 100 vuoden aikana. Eli joku voisi jopa sanoa että pitkälläkin aikavälillä Suomessa on onnistuttu tekemään ainakin jotain oikein.

Tosin myönnettäkööt, että valtakunnan metsien inventointien näyttämä komea kasvu 1900-luvun alusta näihin päiviin asti ei suinkaan ole todiste pelkästään suomalaisen metsänhoidon erinomaisuudesta, vaan osaltaan myös seurausta 1800-luvun metsänhoidosta. Eli kaikenkaikkiaan metsiä hoidetaan nyt paremmin kuin 1800-luvulla, eikä ihan huonosti voi mennä kun puumäärät kuitenkin kasvavat.

Enkä edes yritä väittää nykymuotoista metsänhoitoa täysin ongelmattomaksi, sillä sitä se ei ole. Nykypäivänäkin metsäekologia on uhattuna, mutta ei yhtä silmiinpistävästi kuin 1800-luvun lopulla, sillä nykyään metsät sinänsä eivät ole katoamassa, niiden lajisto on vaan köyhtymässä. Ja tämä asettaa omat haasteensa tulevaisuuden metsänhoidelle, ja juuri näiden ongelmien voittamiseksi metsänhoitoa pitää kehittää. Suomessa on kuitenkin pitkät perinteet metsäntutkimuksesta, ja täällä on perinteisestikin osattu ottaa ongelmat vakavasti, ja ongelmiin on aina pyritty löytämään toimivat ratkaisut.

Mutta mitään lyhyenaikavälin voitonmaksimointia ei suomalaisissa metsissä näe, ei ainakaan päättäjien taholta. Miksi muuten olisi oikein säädetty laki metsänhävityksen estämiseksi? Nykyään ei lakikirjoista taida löytyä lakia metsänhävityksestä, mutta asiat eivät ole tässä suhteessa oleellisesti muuttuneet, edelleenkin metsänomistaja on velvoitettu huolehtimaan siitä että metsä todella uudistuu. Ja näin on myös tapahtunut, metsien inventointien osoittamat puumäärien kasvut ovat hyvä osoitus tästä.

Ja samat asiat voi lukea vaikka metsien ikäjakaumista. Etenkin etelässä ikäjakaumat ovat melko tasaisia, ja Lapissakin ikäjakaumat ovat tasaantumassa, se tosin vain kestää vielä melko pitkään, sillä Lapissa metsät kasvavat hitaasti. Mutta hitaudestaan huolimatta jopa ne monesti kirotut 50-luvun aukot alkavat tuottaa puuta aikanaan. Ellen nyt ihan väärin muista, niin juuri luin jostain että niiltä aukoilta pitäisi tulla puuta taas 20 vuoden päästä, etelässähän on tiettävästi hakattu jo melko pitkään 50-luvulla hakattuja metsiä, eli erot kasvuvauhdissa ovat tuntuvia, mutta siitäkin huolimatta metsä uudistuu koko maassa, etelässä nopeammin ja pohjoisessa hitaammin, mutta uudistuu kuitenkin.

kun metsäteollisuus ja metsätaloudesta vastaavat valtion virkamiehet tietävät alan tulevaisuuden olevan (ehkä sahoja ja pienimuotoista näpertelyä erikoispaperien parissa lukuunottamatta) muualla kuin Suomessa ja ottavat ennen romahdusta kaiken irti mikä metsistä lähtee.

Erikoispaperi ei kuitenkaan taida olla mikään ihan pikkubisnes... Ja sittenkin, entä jos Suomen paperiteollisuutta joudutaankin supistamaan? Aika paljon saa kuitenkin paperin tuotantoa vähentää ettei kuitupuutakaan kaupaksi saa, sillä johan paperitehtaat tuovat huomattavan osan puusta itärajan takaa, ja jos Venäjä jatkaa valitsemallaan tiellä, niin siitä puusta tulee melko kallista.

Ja toinen kysymys on, että eikö puulle voida keksiä mitään käyttöä?

Ainakin minun tietääkseni Suomessa on kehitelty monenlaisia käyttötarkoituksia puulle, eikä energia ole mitenkään vähäpätöisin, etenkin kun ottaa huomioon Suomen tilanteen bioenergia-sektorilla. Pellettituotannon osaltahan on jo taidonnäyte saatu, ja vähän aikaa sitten taisi käynnistyä se biodiesel-laitoskin. Saas nähdä mitä siitä tulee.

Ja sittenkin, mitä sitten? Jos huonosti käy, niin tästä maasta häviää paljon hyväpalkkaisia työpaikkoja, ja metsäala tulee kärsimään... Mutta ainakaan minun tietääkseni metsäalalla ei olla repimässä viimeisiä irti. Onhan edelleenkin melko tavallista että metsänomistajat siirtävät puukauppoja kun hinnat eivät miellytä, jos metsänomistajat kuvittelisivat alan romahtavan lähitulevaisuudessa, niin mitään tälläistä ei olisi, vaan kaikki myytäisiin kun vielä saa jonkinlaista hintaa. Ja hullu olisi se joka huolehtisi nuorista metsistä ja taimikoista, ja ne ovat kuitenkin niitä jotka ehkäpä eniten huolenpitoa tarvitsevat, mutta siitäkin huolimatta oikeastaan vain laiskuus on ainoa mikä tuntuu aiheuttavan hoitorästejä.

Ja jos metsänomistajille olisikin syötetty pajun köyttä, niin ainakin päättäjät ovat nielleet sitä samaa köyttä kun edelleenkin metsänhoitoa tuetaan monin tavoin, mikä onkin järkevää, sillä muuten huomattava osa metsänhoidollisista töistä jäisi helposti tekemättä, kun niistä ei saisi elinaikanaan minkäänlaista korvausta. Eli hyviä kannustimia ovat, vaikkei niillä mitään bisnestä voikaan tehdä, hakkuista se raha silti tulee, ja siinä vaiheessa verottaja saa kuitenkin omansa pois ja vielä jää vähän ylimääräistäkin kassan pohjalle.

Vierailija
Aslak
HJelevattu mutta Neutroni on viisas !

Taitaa olla neutraali vuosija paasatulle probakandalle .
Vain itsenäinen ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan, eikä se mithän maksa. Ottaa jolpit esimerkkiä Neutronista.

Toki, itsenäinen ajattelu on hyvästä, mutta yhtä hyvästä ei välttämättä ole silmien sulkeminen kaikelta tiedolta. Muuten voi saada päähänsä mm. sellaisia harhakäsityksiä kuin että puumäärät olisivat kasvaneet. Kaikkea sitä kuuleekin, vai vielä kasvaneet! Eihän tarvitse kuin vähän ajaa ympäri Suomen maata ja voi omin silmin havaita että koko maa on yhtä umpi mettää... Eiku.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
Unterseeboot
Muuten voi saada päähänsä mm. sellaisia harhakäsityksiä kuin että puumäärät olisivat kasvaneet. Kaikkea sitä kuuleekin, vai vielä kasvaneet! Eihän tarvitse kuin vähän ajaa ympäri Suomen maata ja voi omin silmin havaita että koko maa on yhtä umpi mettää... Eiku.

Puumäärän kasvu ei sinänsä kerro mitään metsien tilasta luonnon näkökulmasta. Pikemminkin on itsestäänselvää, että kun oikea metsä muutetaan tehotuotantopuupelloksi, taloudellisesti arvokkaiden puiden määrä voi kasvaa. Ja toisaalta paljon lisää puuta, ainakin jonkinlaatuista, lienee tullut myös soiden raiskaamisesta.

Mutta kyllä niillä alueilla, joilla minä olen oleskellut, hakkuita on viimeisten vuosien aikana ollut enemmän kuin koskaan. Itse asiassa niin paljon, että jos tahtia jatketaan 30 vuotta, teiden lähellä olevat metsät loppuvat ennen kuin uudet ehtivät kasvaa näreikköä pitemmälle. Alueet ovat Etelä-Suomessa, joten en minä niistä kovin pitkälle meneviä koko maan tilanteen arvioita pysty tekemään. Varmaan sivistyksen lähellä olevat metsät on helppoa ja taloudellista hakata ensin.

Joka tapauksessa se on lukuisten tieteellisten näyttöjen valossa selvää, että metsäluonnon monimuotoisuuden kehityskäyrä on kulkenut vuosikymmeniä kuin lehmän häntä. Etelä-Suomessa ei juuri metsiä tai soita, tai asiaan kuuluvaa eliölajistoa muutamaa jokapaikanlajia lukuunottamatta, ole. Nykyaikainen puupelto ei ansaitsisi tulla kutsutuksi metsäksi, niin vähän niillä on tekemistä keskenään.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Neutroni sanoo kaiken oleellisen ja vieläpä erittäin hyvin. Ei minulla ole tuohon mitään lisättävää.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
Unterseeboot

Ja toinen kysymys on, että eikö puulle voida keksiä mitään käyttöä?

Ainakin minun tietääkseni Suomessa on kehitelty monenlaisia käyttötarkoituksia puulle, eikä energia ole mitenkään vähäpätöisin, etenkin kun ottaa huomioon Suomen tilanteen bioenergia-sektorilla. Pellettituotannon osaltahan on jo taidonnäyte saatu, ja vähän aikaa sitten taisi käynnistyä se biodiesel-laitoskin. Saas nähdä mitä siitä tulee.




Niin, vaikealta tuntuu, että tuollaisista saisi isoa energiabisnestä aikaan (tyyliin öljy, kivihiili tai ydinvoima). Mutta toki pienimuotoisempikin voi olla pienelle maalle hyödyllistä.

Mutta ainakaan minun tietääkseni metsäalalla ei olla repimässä viimeisiä irti.



Paljonko metsäteollisuus on investoinut maahamme viime vuosikymmeninä? Paljonko ulkomaille. Itse en tiedä sen paremmin, kuin satunnaisten uutisten perusteella, ja ne varmasti painottavat ulkomaiden osuuksia. Sen perusteella ei kuitenkaan hyvältä näytä.

Ja hullu olisi se joka huolehtisi nuorista metsistä ja taimikoista, ja ne ovat kuitenkin niitä jotka ehkäpä eniten huolenpitoa tarvitsevat, mutta siitäkin huolimatta oikeastaan vain laiskuus on ainoa mikä tuntuu aiheuttavan hoitorästejä.

Toisaalta juurihan itsekin totesit, että hoito on toisaalta pakollista ja toisaalta siihen saa valtiolta tukia. Ja metsänomistajat varmaan ovat viimeisiä, joille kerrotaan tulevaisuudensuunnitelmista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat