Paineastia

Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

1 m sisähalkaisijalla putki jossa paine 20 bar ja sama paine paineastiassa joka on melko lähellä palloa. Jos lasken paineastian mukaan paineesta voiman joka kiskoo päätyjä niin onko se sama tilanne kuin putkessa. Putken kehän suuntainen voima siis kiinnostaa ja kuinka se lasketaan ja kumpi n suurempi. Yksinkertaistetaan, että poikkil. ala= pii*Ds*s ja seinämän suurin veto on 40 Mpa.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Kommentit (4)

Vierailija

Taitaa mennä integroinniksi jos tarkan tuloksen haluaa. Katson löytyykö kirjoista vastaavalle tilanteelle yksinkertaistettua mallia.

MPa on muuten newtonia neliömillille. Pitää tietää myös putken seinämän paksuus.

Asiaan vaikuttaa sekä säteen että kehän ja akselin suuntainen voima, joten pelkästään toisen arvon laskemalla ei vielä tiedä kestääkö putki yhdistettyä jännitystä. Käytännössä putket on standardoitu luokkiin niin että taulukosta voi katsoa mikä putki kestää minkäkin verran.

En ala skannailemaan tähän kopioisuojalain alaista materiaalia, mutta käy kirjastosta etsimässä kirja Koneenosien Suunnittelu, WSOY 2003 Airila, Ekman, Hautala... 4.s painos ja sivu 685.

Siellä on selvitettynä laskentakaavat. Tarkemmat laskentamenetelmät saat kirjassa mainituista standardeista, jotka niinikään löytyvät joko kirjastosta tai paikallisen yliopiston koneosaston kirjastosta.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Sitä ei kannata kirjoista ruveta hakemaan. Suurempi jännitys on kehän suunnassa ja siihen liittyvä voima on helppo laskea. Pienempi jännitys pituusakselin suunnassa on 0,5* ed..

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005
Diam
voiman joka kiskoo päätyjä niin onko se sama tilanne kuin putkessa. Putken kehän suuntainen voima siis kiinnostaa ja kuinka se lasketaan ja kumpi n suurempi. Yksinkertaistetaan, että poikkil. ala= pii*Ds*s ja seinämän suurin veto on 40 Mpa.

Ohuiden kuorien tapauksissa ns. paineastiakaavat on erittäin helppo johtaa:

1. Sylinteri, kehänsuuntainen jännitys: Ajatellaan sylinteri halkaistuksi keskeltä, jolloin kuoren molempien reunojen vetojännitykset pitävät puoliskoon kohdistuvan painekuorman tasapainossa. Tällä perusteella likiyhtälöksi (kuoren paksuutta ei ole otettu huomioon) saadaan:

2*σ*s*L = p*Ds*L,

missä σ on kuoren kehänsuuntainen jännitys, s kuoren paksuus, L sen pituus, Ds, sen sisähalkaisija ja p sylinterissä vallitseva paine.

2. Sylinteri, pitkittäissuuntainen jännitys: Ajatellaan sylinteri katkaistuksi keskeltä, jolloin kuoren vetojännitykset pitävät puoliskoon kohdistuvan painekuorman tasapainossa. Tällä perusteella likiyhtälöksi saadaan:

σ*s*π*Ds = p*π*Ds^2/4,

missä σ on kuoren kehänsuuntainen jännitys, s kuoren paksuus, Ds, sen sisähalkaisija ja p sylinterissä vallitseva paine. Tämä yhtälö pätee myös pallolle.

Kun yhtälöt ratkaistaan σ:n suhteen, niin havaitaan, että sylinterin kehänsuuntainen jännitys on kaksinkertainen pitkittäissuuntaiseen verrattuna.

Vanha jäärä

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Koneiden suunnittelukirjassa on std:n mukaan vertailujännityksiä ja tuo sama kaavakin.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Uusimmat

Suosituimmat