Suuret ikäluokat jumittavat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi ns suuret ikäluokat jumittavat ja jarruttavat kaikkea kehitystä alalla kuin alalla?

Varsinkin n60v miesten sarvikuonomainen -70 lukuinen jumittava ja super-kielteinen asenne kaikkea uutta ja raikasta ajattelua kohtaan suorastaan raivostuttaa..

Onko kyse vallan halusta vai eivätkö nämä vain enään ymmärrä maailman tuulia vai mikä pitää näitä wanhoja sarvijaakkoja vielä päättävillä paikoilla???

Häipyisivät jo viettelemään leppoisia eläkepäiviään ja muistelemaan Kekkosen aikoja ja antaisivat tilaa uusille ajatuksille.

Kommentit (8)

iisakka
Seuraa 
Viestejä848
Liittynyt30.9.2005

40 (?) vuoden päästä on sun vuoro, jos nyt aloitat vallan rappusten kiipeämisen. Aikansahan se kestää, ei kellekään annetta johtovirkaa valmistujaislahjaksi 25-vuotiaana. Nousu huipulle kestää aikansa ja siksi päättäjät ovat keskimäärin vanhoja.

Vierailija

kysymys ei sinänsä ole iästä, vaan siitä käsittämättömästä kaiken uuden vastustamisesta... Sellaiset sarvikuonot saavat helposti aikaan vain vahinkoa jumittamisellaan..

Onko kyseessä jonkinlainen pelko jostakin? Uuden pelko, oman aseman menettämisen pelko, oman ajattelun haperoitumisen pelko?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Nostromo
Oman aseman menettämisen pelko, oman ajattelun haperoitumisen pelko?

Kun on huipulla, kaikki muutokset ovat askelia huonompaan. On varsin ymmärrettävää, että huipulle päässeet pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin estämään muutoksia. Huipulle vielä valikoituu porukkaa, jolle vain valta ja raha merkitsee mitään, niin eivät he edes osaa luovuttaa kaiken saatuaan ja jäädä viettämään leppoista loppuelämää ökyomaisuutensa turvin.

iisakka
Seuraa 
Viestejä848
Liittynyt30.9.2005
Nostromo
kysymys ei sinänsä ole iästä, vaan siitä käsittämättömästä kaiken uuden vastustamisesta... Sellaiset sarvikuonot saavat helposti aikaan vain vahinkoa jumittamisellaan..

Onko kyseessä jonkinlainen pelko jostakin? Uuden pelko, oman aseman menettämisen pelko, oman ajattelun haperoitumisen pelko?


Eikös melkein kaikilla ihmisillä ajattelu iän myötä yhä enemmän uraudu? Joku viisaampi selittäköön miksi. Sellaisissakin asioissa jotka eivät mitenkään liity valtaan ja valtapeliin. Esimerkiksi omat arkirutiinit.

Työelämässä huomaa että vanhemmilla on usein sitä "kiteytynyttä tietoa" vai miksi sitä sanotaankaan. Nuoret ehdottavat uusia tapoja tehdä asioita, ja vanhat saattavat vastustaa ihan vain sillä perusteella että "jotenkin vaan epäilyttää tuommoinen, näin se on aina ennenkin tehty". Ovat ne muutosvastaiset usein oikeassakin. Vaikkei omaa tomintatapaa edes osattaisi kunnolla perustella, se saattaa perustua johonkin hämärään muistikuvaan siitä, että "jotain tuon tapaista taidettiin joskus kokeilla ja joku ongelma siinä oli, vaikken enää muista mikä..."

Olisi mahdollista kertoa tähän esimerkkinä tarina nuoresta diplomi-insinööristä ja vanhasta teknikosta jotka olivat eri mieltä jostain elektroniikkasuunnittelun yksityiskohdasta. Teknikolla ei luonnollisestikaan ollut yhtä vahvaa sähköopin teoriapohjaa, vaan hänen perustelunsa olivat tasoa "tuommoinen vaan epäilyttää, yleensä tehdään sen sijaan näin". Ja oikeassa oli...

Ja sitten on ihan sekin vanha hyvä ohje, ettei toimivaa käytäntöä kannata mennä muuttamaan...

Vierailija

Eihän sille mitään voi että se tahtoo yleensä olla niin että eri ikäluokilla on hieman erilaiset ajatukset. Avauksen aloittajasta tulee joskus myös kuudenkympin ikäluokkaan kuuluva. Usein iän myötä vaihtuu ajatukset. En minun mielestä kaikki vanhemat mitään jarruta. Monikin heistä on aikansa tasolla aika hyvin. Teinit/nuoret vaan hinkuvat itse valtaa, vaikka eivät ehkä vielä osaisikaan sitä valtaa ja mahtia hoitaa edes yhtä hyvin kuin nämä kokeneemmat vanhemmat. Ja kyllähän nuorikin saa valtaa ja mahtia, jos tällä nuorella vain on taitoa. Moittimalla vanhempia, ei sellainen ainakaan nosta sitä nuorta valtaan. Täytyy opetella komromissoimaan, eikä vain vaatia ja vaatia.

Vierailija

Kysymys on puhtaasti ja vain ja ainoastaan siitä, että uudet ideat ja ajatukset ketuttavat ja harmittavat, koska sarvikuono ei ehkä itse oivaltanut asiaa ollessan kymmeniä vuosia tilanteessa jossa olisi voinut vaikuttaa asioihin..?

Lopputuloksena kateus.

Tätä kautta uudet ideat dumataan ja sama harmaa massa velloo käytävillä puukengät jalassa ja nauttii suojatyöpaikan laimeaa kahvia. vuodesta toiseen.. Ai niin ja pomoa pitää muistaa kehua riittävästi

Toope
Seuraa 
Viestejä23169
Liittynyt23.7.2006
Nostromo
Kysymys on puhtaasti ja vain ja ainoastaan siitä, että uudet ideat ja ajatukset ketuttavat ja harmittavat, koska sarvikuono ei ehkä itse oivaltanut asiaa ollessan kymmeniä vuosia tilanteessa jossa olisi voinut vaikuttaa asioihin..?

Lopputuloksena kateus.

Tätä kautta uudet ideat dumataan ja sama harmaa massa velloo käytävillä puukengät jalassa ja nauttii suojatyöpaikan laimeaa kahvia. vuodesta toiseen.. Ai niin ja pomoa pitää muistaa kehua riittävästi




Tuolla tavalla ehkä ajattelee se nuori tyyppi, joka yrittää saada isoa virkaa. Ei se ole pelkkää kateutta, on siinä myös kokemusta. Kaikki uudet ideat eivät ole maailmaamullistavia, vaikka nuori insinööri tai maisteri niin luuleekin, tulos voi olla myös katastrofi.

Iisakan viimeisessä viestissä oli asiaa.

Toimiva työyhteisö on kuitenkin varmaan kompromissi uusien ideoiden ja vanhojen tapojen välillä.

Ayla
Avauksen aloittajasta tulee joskus myös kuudenkympin ikäluokkaan kuuluva.

...joka manailee nuoria ja niiden tapoja.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Uusimmat

Suosituimmat