Venäjän imperiumin iltarusko

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi Venäjällä ei ole sen koko historian aikana ollut aidosti demokraattista ja tuon valtavan maan kaikkien kansalaisten oikeudet todella turvaavaa hallintoa? Perussyy on tietysti se, että väkivaltaisten valloitussotien avulla syntyneellä imperialistisella valtiolla ei yksinkertaisesti koskaan tule olemaan varaa todelliseen demokratiaan.

Vaikka Neuvostoliiton hajoaminen päästikin kaikkien onneksi vapauteen kaikkein suurimmat Venäjän vanhan siirtomaaimperiumin vallan alla joutuneista kansoista, jäi Venäjän valtion rajojen sisäpuolelle edelleen kymmeniä pienempiä kansoja, jotka eivät ole itse koskaan pyytäneet päästä osaksi Venäjää. Nämä ihmiset ovat venäläisiä vain vanhan Venäjän imperiumin satoja vuosia jatkuneiden valloitussotien takia.

Tämän yhä jäljellä olevan Venäjän imperiumin koossa pitäminen ei koskaan voi onnistua todellisessa demokratiassa, jossa kaikki nämä kansat saisivat itse demokraattisella tavalla päättää tulevaisuudestaan. Niin kauan kuin nykyisenkaltainen suur-Venäjä halutaan säilyttää, tulee Venäjä olemaan korkeintaan näennäisdemokraattinen valtio.

Venäjän nykyinen johto pyrkii toisaalta luomaan demokraattisen hallinnon illuusion ja toisaalta rautaisella kädellä tukahduttamaan kaiken valtavirrasta poikkeavan ajattelun maassa. Tämä tukahduttaminen kohdistuu voimakkaimpana ei-venäläisiin kansakuntiin, mutta tuntuu myös yhä rajumpana venäläisten omassa keskuudessa. Marien tyly kohtelu on Suomessa hyvin tunnettua, mutta se on vain yksi esimerkki isovenäläisen imperialistisen valtion toimintatavoista.

Venäjällä menossa oleva näennäisdemokraattinen teatteri voi onnistua vain koska isovenäläisten suurella enemmistöllä ei ole toisaalta minkäänlaisia kokemuksia todellisesta demokratiasta. Toisaalta monet venäläiset ovat Putinille kiitollisia siitä, että vanhan Venäjän imperiumin sulaminen on pystytty pysäyttämään ja jo lopullisesti hajoamassa olleen viimeisen suuren siirtomaaimperiumin jäännökset on pystytty pitämään venäläisen vallan alla.

Tshetshenian sota tarvittiin opiksi ja ojennukseksi kaikille isovenäläisten siirtomaavallan alla edelleen oleville kansoille. Sen merkitys on siis paljon suurempi kuin vain yhden vuoristoalueen pitäminen kurissa.

Kaukasuksen alueella ei ole mitään todellisia historiallisia siteitä Venäjään, vaan koko alueen kuuluminen Venäjään on tulosta 1800-luvun lopun verisistä imperialistisista valloitussodista. Ilman Tshetsheniassa demonstroitua venäläistä sotilaallista ja poliittista tahtoa olisivat monet muutkin Kaukasuksen alueet todennäköisesti pian sanoneet hyvästit isovenäläiselle imperiumille.

Monilla Siperian alueen alkuperäiskansoillakaan ei ole mitään todellisia syistä kuulua Venäjään. Ne ovat venäläisen imperiumin harjoittamien valloitussotien myötä joutuneet osaksi valtiota, joka on kautta historiansa säälimättä venäläistänyt heidän asuinalueitaan ja varastanut ilman korvauksia heidän asuinalueidensa luonnonvarat.

Suomen lähialueilla on kansallisia vähemmistöjä selvästi vähemmän kuin muualla Venäjällä ja nykyinen Venäjä näyttää suomalaisten silmin jopa venäläisten kansallisvaltiolta, mitä se todellisuudessa ei ole koskaan ollut. Venäjä on ollut jo vuosisatojen ajan tyylipuhdas siirtomaaimperiumi, ja imperiumeilla on imperiumien tavat.

Venäjän erottaa muista siirtomaaimperiumeista se, että se pystyi koko ajan valtaamaan siihen suorassa maantieteellisessä yhteydessä olleita alueita. Tämä maantieteellinen yhteys valloitettuihin maihin on ehkä tärkein syy siihen, että Venäjän imperiumiluonnetta ei ole Suomessakaan täysin ymmärretty.

Valloitetuille alueille siirretyt ja siirtyneet isovenäläiset siirtolaiset ovat osaltaan sekoittaneet kuvaa ja luoneet mielikuvaa yhtenäisestä venäläisten asuttamasta maasta.

Juuri nämä monilla valloitetuilla alueille jo enemmistöiksi muodostuneet venäläiset väestöryhmät ovat tärkein syy miksi jäljellä oleva Venäjän imperiumi ei ole vielä romahtanut.

Venäjälläkin asuu toisaalta valtava määrä ihmisiä, jotka eivät ole halua nähdä oman kotimaansa todellista perusluonnetta. Varmasti useimmat venäläiset uskovat Venäjällä olevan ikuinen moraalinenkin oikeus hallita kaikkia niitä maita, jotka on historian aikana onnistuttu erilaisten sotien ja valloitusretkien avulla Venäjään liittämään.

Jäljellä olevan venäläisen imperiumin hajoamista ei ole odotettavissa pitkiin aikoihin, sillä imperiumin vastustajat ovat hajanaisia ja epäyhtenäisiä ja heitä vastaan asettuu kokonaisen suurvallan mahti. Suomalaistenkin on kuitenkin hyvä ymmärtää, että heidän itäinen naapurinsa on imperialistisen taustansa vuoksi väistämättä aivan erilainen valtio kuin muut naapurimaamme.

Maantieteelle emme voi mitään ja meidän on tultava Venäjän kanssa toimeen, oli se minkälainen valtio tahansa. Nykyisen Venäjän erityisluonteen tajuaminen antaa kuitenkin eväitä sen ymmärtämiseen miksi asiat menevät Venäjällä niin kuin ne nyt menevät.

Kommentit (2)

Vierailija

miksi suomi sortaa saamelaisia ja ei anna näille itsenäistä valtiota ??? tämä on jatkunut ties kuinka pitkään tälle on tultava loppu, ja ahvenamaalaisetkin haluavat takaisin ruotsiin osaksi millä oikeudella suomi on valloittanut tämän ruotsin osan <.< jatkaanko?

Vierailija

Kyllä Venäjällä on aikanaan 1000-luvun tietämillä ollut rauhallista ja tasapainoistakin se meno. Ollut aika tasaveroinen suhteessa länsi-Eurooppaan. Mongolien tulo ja Kultaisen Ordan aika muutti kaiken.
Maailmanvalloituksen keskeyttäneet mongolit sallivat Moskova-johtoisen valtion nousta puskuriksi suurelle Puolalle/Puola-Liettualle. Venäjän tavat kokivat mongoliaikana suuria muutoksia. Ennen inhimillisempi kulttuuri muuttui mm. kidutuksen ja kuolemanrangaistuksen sallivaksi.

Mongolien heikentyessä keskinäisten vihanpitojensa takia heidän aikansa alkoi olla ohi 1500-luvulla. Tuolloin mongolien ratsutavat oppineet venäläiset kykenivät viimeinkin kukistamaan verottajansa ja sortajansa Iivana Vahvan/Julman avulla. Mongolien perintöä venäläiset eivät kyenneet voittamaan. Heistä oli ikään kuin tullut uusi, läntinen mongolivaltio. Iivana keskitti viisaasti vallan, mutta toteutti uudistukset julmalla tavalla. Tuolta alkaen onkin pyritty vahvaan keskitettyyn hallintoon ja voimakkaan sotaväen perinteeseen.

Kaanikuntien lisäksi muita ruhtinaskuntia ja valtioita vastaan tuli taistella. Lopulta Venäjä olikin erilaisista valtioista koostuva imperiumi. Nyky-Venäjä onnistui keskittämään taas vallan valtionpäämiehelleen Putinille, ja nyt ajetaan länsimielisen politiikan sijaan taas vanhaa kunnon venäläismeininkiä. Toisaalta puutullipolitiikka osoittaa Venäjän halun kehittyä raaka-aineiden tuottajasta jalostuneemman teollisuuden haltijaksi, ja kansalaisten hyvinvointi on talouden nousun myötä kiistatta parantunut. Kunpa he vain sijoittaisivatkin enemmän kansansa hyvinvointiin kuin aseisiin. Suurvallan perinne painaa kuitenkin liikaa vaakakupissa.

Uusimmat

Suosituimmat