Vesi-ilmaa kevyempi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten teitin hienot gravitaationne selittelee sen, että ilmaa painavampi vesihöyry nousee ylöspäin.
Eikö jokainen hitukaisen pieni vesimolekyyli ole syrjäyttämäänsä ilmamassaa raskaampi ja näin ollen sen pitäisi yleisen yhtäläisen painovoimalain mukaan olla nousematta yläilmoihin.
Muistaakseni painovoimalaki tuli voimaan Newtonin ansiosta ja sitä ei tietääkseni ole vieläkään kumottu. Vesimolekyyli ei ilmeisesti sitä tiedä.
Joten raskaampi aine vaipukoon painovoimalain seurauksena pohjalle kunnes toisin määritellään (Savor)

Sivut

Kommentit (36)

Vierailija

Volitans per..le!
Sä oot nero.
Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastata.
Mitähän minä seuraavaksi kysyisin?
Mietitään...

Vierailija

Ilmavirtaukset, niin... Nostaahan pyörremyrsky (joka on "ilmaa") talot ja autotkin taivaalle, kun kohdalle sattuu.
Mutta näistä arkisemmista ilmiöistä keskusteltaessa (esim. kosteus/vesimolekyylit) on ilmavirtausten yhteydessä puhuttava myös lämmöstä. Lämpimät, ylösnousevat ilmavirtaukset kuljettavat mukanaan myös kosteutta, joka viiletessään tiivistyy ja tulee alas.
Peruskysymys on mielestäni ihan hyvä, koska se pakottaa funtsimaan.

Vierailija

Vesihöyry on kaasua. Kaasut leviät täyttämään koko käytettävissä olevan tilan lämpöliikkeen takia. Ilmahan koostuu eripainoisista kaasumolekyyleistä, mutta ilmakehä ei ole kerrostunut kaasujen molekyylipainon mukaan. Pikkuhiljaa ilmakehän koostumus toki muuttuu siten, että keveimpiä molekyylejä karkaa avaruuteen suhteessa enemmän ja niiden osuus siis pienenee, jos mistään ei tule täydennystä.

Vierailija

http://www.jokestan.net/listing/listcat ... ews&page=4
"ADDIS ABABA, Ethiopia (Reuters) - Drought-stricken peasant farmers tending their fields in southern Ethiopia got a nasty shock when the heavens opened and they were pelted by fish, a local newspaper reported Wednesday.
``The unusual rain of fish which dropped in millions from the air -- some dead and others still struggling -- created panic among the mostly religious farmers,'' the weekly Amharic newspaper said.
Saloto Sodoro, a fish expert in the region, attributed the phenomenon to heavy storms in the Indian Ocean which swept up the fish before shedding them on the unsuspecting farmers."

Kalaa satanut taivaalta. Osa vielä hengissä. Sama ilmiö on mainittu toisaallakin. Aika myräkkä joka nostaa noin virtaviivaisen kappaleen merestä kokonaisena parvena. Kyllä se vedenkin nostaa...

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Niin no, kannattaa vielä huomioida että vesipisaroiden liikkuminen ilmavirtauksissa (pilvet) on vielä eri asia kuin vesihöyryn sekoittuminen ilmaan, joka on paljon yksinkertaisempi ilmiö - kaasujen sekoittuminen.

Kaasuseoksessa koko tavara on kaasumaisessa olomuodossa, kun taas veihöyryn tiivistyessä syntyy ensin suspensioon verrattavissa oleva ilmiö eli pilvet, jolloin vesipisarat ovat niin hienojakoisia että saostuminen eli vajoaminen alaspäin on liki olematonta. Kun pisarat tiivistyvät suuremmiksi esimerkiksi lämpötilan laskiessa (ts. vesihöyryn suurimman mahdollisen osapaineen laskiessa), ne tippuvatkin taivaalta.

Kannattaa huomioida myös että pilvet voivat koostua myös osin tai kokonaan (ohutta yläpilveä Kotka Rankki) kiinteästä eli jäätyneestä vedestä.

Ilmakehän alaosassa kaasut eivät juuri kerrostu moolimassojen erilaisuudesta huolimatta, vaan syntyy likimain diffuusi kerros jossa toki paikallisia eroja syntyy aiheuttaen sääilmiöitä.

Sen sijaan kun mennään stratosfääriin ja ylemmäs, syntyy eroavaisuuksia kerrostumien koostumusten välille.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Ei kai se ilmavirtaus voi olla selitys?

Ei meillä kotona ainakaan ole kovia ilmavirtauksia, silloin kun vettä keitetään.

Arvaan että vastaatte keittoveden yläpuolella olevan ilman lämpenevän jne.

Vaan oikeasti kolmiulotteisesti laajenevat veden molekyylit tönivät toisiaan kohti vähemmän tiheää aluetta jne.

Onesimple

;):)

Vierailija

Vettä keittäessä kattilan yläpuolinen ilmamassa lämpenee ja laajenee. Josta seuraa ilmavirtaus ylöspäin. Nousevan ilmamassan adheesio sitten nappaa vesimolekyylit mukaansa. ???

Vierailija

Ku ny ollaan tässä tietoa penäämässä, ollmaar sinulla Daltonin veljeksen teoriaa kerottavana tästä tuiki tärkeästä asiasta.

Vierailija

volitans:
"Ilmavirtaukset. Nousee se hiekanjyvänenkin. Hiekkaa lentää ilmassa aika-ajoin jopa Saharasta tänne meille Suomeen asti."

Nykkö mie vähän funtsasin tuota teoriaasi, niin aloin ihmettelemään, että haihtuu se vesi täysin tuulettomassa sisätilassa.
Jos veden ja ilman lämpötila on sama, niin ei veden kondensoitumistakaan luultavasti tapahdune.
En antaisi ihan vielä sinulle kemian Nobelia

Vierailija

Yksinkertaisin vastaus: energia

Pallokin voi lentää aina Saharaan asti, jos antaa sille riittävästi liike-energiaa.

Höyrystyminen

Kun neste lämpenee höyrystymispisteeseen, sen rakenneosasten lämpöliike voimistuu niin suureksi, että nopeimmat niistä pystyvät irtautumaan nesteen rakenneosasten välisestä vetovoimakentästä. Tällöin neste höyrystyy. Höyrystymisen aikana aineen lämpötila ei muutu, koska systeemiin tuotu lämpöenergia kuluu nestemolekyylien irrotustyöhön. Siten höyrystyminen vaatii energiaa. Vastaavasti höyryn tiivistyessä nesteeksi vapautuu energiaa.

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodu ... uodot.html

Vesi höyrystyy jo haaleana

Koulussa opetettiin, että vesi muuttuu höyryksi vasta 100-asteisena. Miksi vesi silti haihtuu hitaasti tavallisessa huoneen lämpötilassakin?

Jotta vesi voi höyrystyä, yksittäisten molekyylien täytyy voittaa muiden vesimolekyylien sähköinen vetovoima. Molekyylien välisestä vetovoimakentästä irtautuminen vaatii energiaa, ja vasta 100 asteessa sitä on niin paljon, että kaikki molekyylit voivat muuttua nopeasti kaasuksi. Silti vesi voi höyrystyä hitaasti esimerkiksi 20 asteessa, koska jotkin molekyylit saavuttavat jo siinä lämpötilassa irtautumiseen tarvittavan nopeuden. Veden lämpötila ei ilmaise yksittäisen molekyylin vaan suuren molekyylimäärän keskimääräistä energiaa. Jos kaikilla molekyyleillä olisi sama alhainen energiataso, yhdelläkään niistä ei olisi tarpeeksi nopeutta irtaantumiseen eikä höyrystymistä tapahtuisi lainkaan. Veden molekyyleissä on aina yhtaikaa kaikkia mahdollisia eri nopeuksia, ja siten on jatkuvasti joitakin, joiden energia riittää irti riistäytymiseen. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä nopeammin koko vesimäärän höyrystyminen tapahtuu.

numero 7/2006, sivu 13

http://www.tieteenkuvalehti.com/Crossli ... &id=9379_7

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat