Sivut

Kommentit (28620)

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Jotuni
Arkkis

Kreikasta on varmasti lainattu suoraan ohi kirkon kautta paljon muutakin kuin Orfeus-myytti (Lemminkäinen), ja painavampaa asiaa kuin tämä. Tuo Orfeus-myytti auttaa kuitenkin ajoittamaan milloin tietoa Kreikasta on kulkeutunut.




Orfeuksen nimen etymologiaksi on esitetty kreikan sanaa orphanos joka on suomeksi orpo ja englanniksi orphan. Englannin sana on lainaa latinasta.

Suomen orpo sanalle on kantauralilainen *orpa(sV) ˜ *orwa(sV).

Koivulehdon elämäntehtävä on keksiä jokaiselle sanalle indo-eurooppalainen lainaus. Hän taitaa esittää sanaa arjalaiseksi lainaksi. Oikeasti kyse voisi olla vanhasta kreikastakin muutama sata vuotta ennen ajanlaskun alkua olevalta ajalta.

Old Greek: orphobótēs = orphanotróphos Hsch., orphobotía 'the care or education of orphans'

Voi olla että arjalaisiksi lainoiksi luullut suomen sanat ovatkin lainaa vanhasta kreikasta ja seikka ratkaisisi mysteerin lainasanamysteerin.




Yllättävää, että tämä varsinkin luterilaisten "perisynti"-aivopieru näyttää olevan peräisin nimenomaan orfilaisilta ja kristinuskoa ja mahdollisesti juutalaisuuttakin (nykyisessä muodossa) vanhemmalta ajalta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Orfilaisuus




Kreikan mytologiassa kuolleiden alueen eli haudan hallitsija oli Hades.

The etymology of Hades is uncertain: some derive it from a-idein, whence it would signify "the god who makes invisible," and others from hadô or chadô; so that Hades would mean "the allembracer," or "all-receiver."
http://www.mythindex.com/greek-mythology/H/Hades.html

Suomen hauta sanan etymologia on epäselvä. Ehkä hauta ja hades kuuluvat yhteen. Merkityksen ja äänteiden puolesta se on mahdollista.

Charon oli Hadeksen sinisilmäinen lautturi joka kuljetti kuolleita joen ylitse.

The name Charon is most often explained as a proper noun from χάρων (charon), a poetic form of χαρωπός (charopós), “of keen gaze”, referring either to fierce, flashing, or feverish eyes, or to eyes of a bluish-gray color. The word may be a euphemism for death
http://en.wikipedia.org/wiki/Charon_(mythology)

Charon souti airoilla kuolleet manalaan. Airo on vatjaksi hairo. Airoa esitetään tavallisesti germaaniseksi tai balttilaiseksi lainaksi, mutta ehkäpä se onkin kreikan mytologiasta. Vatjan hairo ei sovi lainaksi germaanista eikä baltista.

Airo ja airue saattavat kuulua samaan sanueeseen. Airus on goottia ja merkitsee sanansaattajaa ja palvelijaa, mutta sen germaaninen/indoeurooppalainen etymologia on tuntematon.

*airu-, *airuz, germ., st. M. (u): nhd. Bote, Diener; ne. messenger, servant; RB.: got., an., ae., as.; Hw.: s. *airundija; E.: Etymologie unbekannt, sichere auswärtige Beziehungen fehlen; W.: got. airu-s* 4, st. M. (u), Bote, Gesandtschaft, Abgesandter (, Lehmann A87); W.: an. õr-r (1), ‡r-r, st. M. (u), Bote, Engel; W.: ae. õr (1), st. M. (a?, u?), Bote, Herold, Diener, Apostel, Engel; W.: as. êr* (1) 1, st. M. (u), Bote; L.: Falk/Torp 3

*erundja-, *erundjam, germ.?, st. N. (a): nhd. Botschaft; ne. message; RB.: as.; Hw.: s. *airundija; E.: Etymologie unbekannt; W.: as. õrundi, st. N. (ja), Botschaft

Mahdollisesti sinisilmäinen airomies Charon ja Hadeksen hautavaltakunta sijaitsi Mustanmeren pohjoispuolella ja myyttisten jokien esikuvana ovat Mustaanmereen laskevat suuret Venäjän joet joita pitkin muinaiset suomalaiskieliset reissasivat.

-

Jotuni
Airus on goottia ja merkitsee sanansaattajaa ja palvelijaa

|A||I||R||U||S| |S||U||R||I||A|

Ei ole Goottia

|A||I| |R||U||S| |S||U||R| |I||A|

A on "ai", I pois
|A| |R||U||S| |S||U||R| |A|
|A| |M||U||S| |S||U||M| |A|
|A| |M||Ou||S| |S||uO||M| |A|

RUS -> "slav" (orja) on Goottia.

Jotuni
germaaninen etymologia on tuntematon

Germaanisuus lyhyesti kuvailtuna on fanaattinen uskonto; Että uskoo olevansa jotain mitä ei voi olla, tai että uskoo että on jotain mitä ei ole olemassa. Germanialla ei ole mitään tekemistä Saksan ja Saksalaisten (Deutschland) kanssa. Germania osoittaa lähinnä uskontoa ja aluetta nyk Saksassa, jota sanan alkuperän aikaan hallitsi Gootit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moses Leone
Jaska
Merkityksensä puolesta ’vaalea’ on paljon heiveröisempi motiivi kuin vaikkapa ’ihminen’, ’maalainen’, ’puhuja’ tai jokin sellainen motiivi, jota tiedetään käytetyn eri puolilla maailmaa meidän erottamiseksemme muista.


Maan nimet Nigeria ja Niger lienee annettu alkuasukkaiden mustan ihonvärin perusteella, joten ennenkuulumatonta tuo tuskin olisi.



Samoin mm. maurit, saudit ja baltit sekä mm. polovtsit ("keltaiset", eräs dinglingitaustainen tataariryhmä, jonka nimi viittasi ekä ihoon että hiuksiin, mahdollisestiu myös keltit (niin ikään ehkä "keltaiset", mutta toisaalta myös "pistäjät" (he keksivät jalustimellisen satulan ja siten hevosten selästä käytävän pistintaistelun, hevosvaunut ovat paljon vanhempi viritys kuin se), mutta nuo sanat ovat samaa kantaa: liett. "gelta(s)" on sekä "pistetty" että "keltainen" (ja mušta(s) on "lyöty").

Jaska
Arkkis
Eivät ne ole näennäistieteellisiä, vaan ne perustuvat sille laajalle levinneelle tieteelliselle näkemykselle, että kampakeraamiset kulttuurit ja uralilainen kieliryhmä ja vielä uralilainen antropologinen tyyppikin kuuluvat ALKUPERÄLTÄÄN yhteen, mistä on kyllä välillistä kielitieteellistäkin näyttöä: kun kuoppakeraaminen kulttuuri liittyy noihin kahteen muuhun, kulttuuriseen ja antropologiseen yhteyteen, ei ole mitenkään "luvatonta" oletaa, vieläpä perustellusti, että se kuuluisi kolmanteenkin.

Mitään sellaisen pois sulkevaa objektiivista tieteellistä näyttöä ei ole esitty sen enempää kielitieteen kuin muidenkaan tieteiden puolelta. Uusi kuten geneettinen aineisto on tukenut vanhoja käsityksiä.




Pelkkiä kehäpäätelmiä; et ole näköjään ymmärtänyt sanaakaan aiemmista viesteistäni.



Olen ymmärtänyt ne niin hyvin, että olen kumonnut ne.

Kaikki muut ovat huomanneet näin tapahtuneen, paitsi sinä.

Eivätköhän venäläisetkin päivitä Wikinsä lähivuosina ajan tasalle unhtaen nuo epätieteelliset höpinät.



Eivät. Eivätkä he ole ikinä kuulleet mitään Koivulehdon, Kallion ja sinun "uusita tuloksista", eivätkä he ole myöskään kiinnostuneita niistä. Eivät ruotsalaisetkaan niiden mukaan kantaansa muuta, eivätkä virolaiset, eivätkä unkarilaiset.

Ne jäävät yskittäiseksi historialliseksi pangermanistiseksi "kiekaisuksi" ilmaan.

Mutta sinä epäilemättä uskot niihin vielä senkin jälkeen kun kukaan muu ei enää usko.

Arkkis
Jaska
Suomessa on puhuttu uralilaista kieltä vasta pronssikaudelta alkaen,



Tuo nyt on ihan ihan täyttä näennäistiedettä: se tarkoittaisi, että SUOMESSA OLISI OLLUT KIELELLISIÄ BALTTEJA ENNEN KUIN URALILAISIA, ja käsittääkseni kielitiede kyllä osoittaa, että Suomessa on uralilainen kieli ottanut balttilainoja, eikä päin vastoin!



Päinvastoin, tuo nimenomaan on tiedettä ja osoittaa näennäistieteelliset oletukset vääriksi.



Ai sää väität niin, että suomi on syntynyt siten, että balttikieli on ottanut uraliaslainoja?

Ei ole! U-kielten koko "filosofia" on erilainen kuin IE-kielissä, ja se vanha IE-filosofia näkyy puhtaimmin liettuassa, varsinkin, jos tietää jotakin merkityssiirtymistä.

Suomessa on niin paljon IE-lainoja, että suomi olisi armotta IE-kieli, jos se olisi syntynyt sellaisen pohjalta!

Et ilmeisesti lainkaan seuraa aiheeseen liittyvää tieteellistä tutkimusta, vaikka täällä on annettu linkkejä moneen kertaan; no, oma on valintasi.



Sinulta on jäänyt huomaamatta, että OLEN KUMONNUT ne sinun epäkurantit linkkisi!

Päätelmäsi menevät taas niin kauas metsään ettei punahilkkakaan ole vielä siellä asti käynyt.

1. Ei se suinkaan tarkoittaisi, että Suomessa olisi ollut baltteja ennen kuin uralilaisia, koska ei edelleenkään ole mitään todisteita siitä, että Suomessa yleensäkään olisi koskaan ollut baltteja.




Suuri määrä paikannimiä.

Mutta niitähän te pangermanistit yritette hullunkiilto silmissä väärentää "germaanisiksi", ja jos se ei käy, niin "paleoeurooppalaisiksi".

Itämerensuomalais-balttilaiset kontaktit nimittäin paikannetaan Suomenlahden eteläpuolelle.



Suurten järvien ja vesireittien ja muidenkin paikkojen balttilainen nimistö kertoo muuta. ja lisää uutta löytyy koko ajan.

2. Uralilainen kieli on ottanut balttilainoja, koska se olisi ainoa Suomessa säilynyt kielilinja vaikka baltteja olisi täällä joskus ollutkin (koska niitä ei ole täällä enää). Ei ole mitään merkitystä sillä, kumpi kieli oli täällä ensin: säilyneessä (nyt siis uralilaisessa) kielessä olisi balttilainoja, olipa se jollain alueella ennen tai jälkeen baltin. Balttilainat vain tulkittaisiin superstraatiksi, jos uralilainen kieli oli alueella ensin, ja substraatiksi, jos balttilainen kieli oli alueella ensin.



Ne eivät vaikuta missään substraatilta.

Kaikenlaisen uuden, muualta muukalaisten mukana tulleen nimet ovat balttilaisia: rakennusten, kotiläinten, viljelyskasvien, työkalujen, ruokien, muualta tuotujen raaka-aineiden

Arkkis
Mikään ei ole kehittynyt OMAKSI KIELIKUNNAKSEEN missään pikkupläntillä.



On ja ei, koska ilmaisusi on niin epätarkkaa. Jokainen kantakieli syntyy pikkupläntillä, se on fakta.[/quote]


Niin on, mutta KIELIKUNTA tarvitsee syntyäkseen sisäistä dynamiikkaa, se ei voi sytyä vain ulkoisten vaikututen kompleksina. Ja muutaman sadan tai tuhannen puhuma kieli voi olla oma kielikuntansa, jonka syntyä muista kielistä ei voida jäljittää.

Tytärkieliksi eli kielikunnaksi se kehittyy kuitenkin yleensä vasta kun sen puhuma-alue laajenee, koska mitä laajempi puhuma-alue on ja mitä enemmän aikaa kuluu, sitä epätodennäköisemmin kieli pysyy yhtenäisenä.



Sisäinen muista riippumaton kehitys edellyttää, että ryhmän sisällä on diversitettiä, useita kieliä. Sitä voidaan kyllä havainnoida mm. aika pienellä alueella puhutuilla balttikielillä. Heimoja on aikaisemmin ollut vain noin kaksi kertaa enemmän kuin nyt enimmilläänkin.

Arkkis
Mikä on, ettei saa olla vastinetta myös esimerkiksi keltissä tai baltissa?
Voihan niissä olla samaa ei-IE-substraattia!
Ja esimerkiksi suomessakin voi olla!



Toki, mutta kysymys olikin tuossa kantagermaanin substraatista, ei luoteisindoeuroopan tai koko pohjoisen Euroopan kielten substraatista.



Ei muuta asiaa kantagermaanin kannalta lopulta miksikään, vaikka sama substraatti olisi esimerkiksi suomessakin! Ei kerrassaan miksikään.

Se merkitsee ainaosataan sellaiselle "tutkijalle", jolle maksetaan palkka "löydettyjen germaanilainojen" mukaan apurahoina.

Arkkis
Jaska
3. Sanan alkuperä ei löydy mistään tunnetusta tai nykyaikaan säilyneestä kielestä.



Ei tuokaan voi olla ehdoton: substraattihan on VOINUT OLLA SUKUA vaikka turkille, tsherkessille, tai vaikka sumerille...



Haloo? Toistan:
Sanan alkuperä ei löydy mistään tunnetusta tai nykyaikaan säilyneestä kielestä.
(Kolmen pisteen vihje: turkki, tsherkessi ja sumeri ovat tunnettuja kieliä.)



Kyse ei olisi noista nimenomaisista kielistä, vaan niille etäisiesti sukua olevista.

Tuisku
Nyt sekä finnit, kveenit, että vendit olisivat nimityksellisesti samaa juurta ja heidän asuttama alueensa vastaisi aika hyvin vaaleuskarttoja.



Tuollainen oletus ei vain ole uskottava – se menee ihan samalle tasolle kuin Arkkiksen metodi, jossa kuusi aivan erilaista suomen kielen sanaa ”johdetaan” kuudesta erilaisesta balttisanasta, jotka muka liittyvät yhteen joidenkin hatusta reväistyjen transformaatiosääntöjen kautta. Ihan varmasti äänteellisesti voitaisiin jotenkin ”selittää” nuo etnonyymit samasta juuresta periytyväksi, kun tarkasteltaisiin kaikkia mahdollisia indoeurooppalaisia kieliä.

Mutta äänteellinen puoli on arvoton niin kauan kuin nimitysten alkuperäistä merkitystä eli motivaatiota ei tiedetä. Ja sitähän ei tiedetä: ei se ole oikeasti ollut ’vaalea’, vaikka joku foorumilainen onkin keksinyt asian voineen olla niin.

Oletuksella ei voida perustella toista oletusta tai sorrutaan kehäpäätelmään.




Tosin näin kyllä menetellään hallistusti juuri kantakielimetodissa sitä suuremmassa määrin, mitä kaukaisemmasta kantakielestä on kyse.

Todellisuudessahan kantakielissä ei ole ollut kaikkia sinne rekonstruoituja sanoja lainkaan, vaan niitä on myös mm. myöhemmin lutviutunut muodostuneeseen kaavaan. Ja usein on myös osa lainaajakielen vanhasta sanastosta sopeutunut samannäköisten lainojen kaavaan muusta kielestä.

Ja jopa sellaisestakin on esimerkkejä, että kun jokin murre ainoana säilyttää jonkin arkaaisen muodon, niin sen murteen "valmiiksi uudet" muodot "pseudopalautuvat" vanhaan muotoon, johon ennen eivät ole kuuluneetkaan.

Niin kauan kuin nimitysten merkitystä ei oikeasti tiedetä, on aivan liian helppo löytää vaikka hottentotista samannäköinen sana.

Huomaat menetelmän epäuskottavuuden jos viitsit selata minkä tahansa kielen sanakirjaa: löydät sieltä sopivasti samannäköisen sanan, jonka merkityskin voidaan surkealla aasinsillalla yhdistää ”samannäköiseen” suomen sanaan.

Esimerkki:

Väitän että kuusi ja huussi palautuvat samaan kantasanaan.

Äänteellisenä paralleelina esitän, että ugrilais- ja samojedikielissä, samoin kuin kielissä kautta maailman, tavataan yleisesti kulumakehitystä *k > h ~ x [hälyinen h]. Merkitys-aasinsiltana esitän, että huussit rakennettiin vanhastaan kuusesta. Asia selvä?

No ei todellakaan. Katsaus suomen murteisiin ja etymologisiin sanakirjoihin osoittaa, että sana kuusi palautuu kantauraliin ja sana huussi on ruotsalainen lainasana, eikä niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tuollaisia ”selityksiä” vain on aivan liian helppo keksiä kun ei tunne tieteellisiä menetelmiä eikä kriteerejä.




Ovatko NÄMÄ mielestäsi tuollaisia "kuusi-huussi-yhteyksiä":

post1157598.html?hilit=%20kalsti%20#p1157598

Noiden nimitysten kelttialkuperä on epäuskottava jo siksi, että nimenomaan germaanithan olivat yhteydessä Fennoskandian finneihin ja kveeneihin, eivät keltit. Nimitys kulkee tällaisissa tilanteissa tietysti lähinaapureilta kauemmas eli germaaneilta kelteille.



Keltit olivat aina ajanlaskun alkuun asti lähempänä Fennoskandiaa kuin germaanit: Itämeren etelärannalla! Germaanit olivat heidän eteläpuolellaan sisämaassa.

Ja edelleen: ei ole mitään perusteita olettaa että monet germaaniset fin-tyyppiset sanat – tai yksikään niistä – liittyisivät samannäköiseen kelttisanueeseen. Merkitykset eivät kohtaa. Vain huteralla aasinsillalla (”finnit olivat vaaleita”) voidaan kuvitella että sanat liittyisivät toisiinsa. Tuollaisilla aasinsilloilla saadaan kuitenkin mitkä tahansa kaksi sanaa liitettyä toisiinsa, vaikka myyrä ja sade, tai isoäiti ja riippuliitäminen.



Kuulostaa ihan Koivulehdon "vanhoilta germaanietymologioilta"...

Vierailija
Arkkis
sigfrid
OLisi kielimiehille kysymys itä- ja länsimurteista. Yksi selkein näitä erottava tunniste lienee länsimurteiden pitkät a- ja ä-vokaalit, joita itämurteissa vastaa kaksi eri äännettä. Esimerkiksi pää/piä, haara/huara jne. Onko näiden syntyaikoja ja tapoja tutkittu, milloin nämä erot ovat viimeistään/aikaisintaan syntyneet? Missä kulkee itäsuomalaisen lausuntatavan itäraja, kuuluvatko Vienan ja Laatokankarjalan kielet tältä osin itäiseen ryhmään? Juuri nämä erot näyttävät istuvan kaikista sitkeimmin sekamurteissa. Esimerkiksi dentaalispirantit katoavat herkemmin.



Nämä itä- ja länsimutreiden tyypilliset erot muistittavat ainakin joillakin diftongeilla liettuan nousevan tai laskevan toonin vaikutusta diftongin vokaalien ääntymiseen siten, että siellä täällä ikään kuin olisi "laskeva tooni jäänyt päälle".

Esimerkiksi diftongi "ie" ääntyy laskevalla toonillä kuin Hämeen "iä", "piäni".

Tai "uo" (yö) laskevalla toonilla ääntyy kuin ua, kuten hämeen sanassa "puali", "yä"

Sen sijaan diftangi "ai", "äi", "oi", öi, "au", "äy" ääntyvät savon murteessa kuin laskevalla toonilla, ja hämeessä kuin tasaisella.

Nousevaa toonia tapaan muistuttavaa diftongien ääntymistä ei päämurteissa esiinny, vaan korkeintaan "tasaisen toonin mukainen mukainen ääntyminen" saattaa paikallisesti sitä muituttaa, kun noiden välillä ei tarvitse tehdä eroa, esimerkin saatetaan ääntää "Päí vää!" niin että etutavun paino keskitty i:lle. Ja savolaisella se siis keskittyy ä:lle: "Päevee!".




Mielenkiintoista, mutta nyt minun pitäisi itä- ja länsimurteiden selvittämiseksi lähteä tallentimen kanssa kiertomatkalle keräämään aineistoa.

Arkkis

Nämä itä- ja länsimurteiden tyypilliset erot muistuttavat ainakin joillakin diftongeilla liettuan nousevan tai laskevan toonin vaikutusta diftongin vokaalien ääntymiseen siten, että siellä täällä ikään kuin olisi "laskeva tooni jäänyt päälle".

Esimerkiksi diftongi "ie" ääntyy laskevalla toonillä kuin Hämeen "iä", "piäni".

Tai "uo" (yö) laskevalla toonilla ääntyy kuin ua, kuten hämeen sanassa "puali", "yä"

Sen sijaan diftangi "ai", "äi", "oi", öi, "au", "äy" ääntyvät savon murteessa kuin laskevalla toonilla, ja hämeessä kuin tasaisella.

Nousevaa toonia tapaan muistuttavaa diftongien ääntymistä ei päämurteissa esiinny, vaan korkeintaan "tasaisen toonin mukainen mukainen ääntyminen" saattaa paikallisesti sitä muituttaa, kun noiden välillä ei tarvitse tehdä eroa, esimerkin saatetaan ääntää "Päí vää!" niin että etutavun paino keskitty i:lle. Ja savolaisella se siis keskittyy ä:lle: "Päevee!".




Nouseva tai laskeva paino diftongilla vaikuttavat siis siten, että ditongin painollisesti heikomman pään vokaali kuulostaa suurin piirlein vokaalien "välissä" olevalta vokaalilta, esimerkiksi diftogissa "ai" jompi kumpi e:ltä. Tässä yhteydessä myös l ja r ovat tavun lopussa vokaaleja (kuten tshekissä), ja nousevan painon tavussa ne ääntyvät "rullaten", noin 1.5-kertaisina, ja laskevapainollisen tavun lopussa r ääntyy kuin englannissa. Nousevapainoisen vokaalidiftongin alussa i ääntyy vähän kuin j (tai "pehmennys") ja u ääntyy kuin englannin w.

Vierailija
Arkkis
Arkkis

Nämä itä- ja länsimurteiden tyypilliset erot muistuttavat ainakin joillakin diftongeilla liettuan nousevan tai laskevan toonin vaikutusta diftongin vokaalien ääntymiseen siten, että siellä täällä ikään kuin olisi "laskeva tooni jäänyt päälle".

Esimerkiksi diftongi "ie" ääntyy laskevalla toonillä kuin Hämeen "iä", "piäni".

Tai "uo" (yö) laskevalla toonilla ääntyy kuin ua, kuten hämeen sanassa "puali", "yä"

Sen sijaan diftangi "ai", "äi", "oi", öi, "au", "äy" ääntyvät savon murteessa kuin laskevalla toonilla, ja hämeessä kuin tasaisella.

Nousevaa toonia tapaan muistuttavaa diftongien ääntymistä ei päämurteissa esiinny, vaan korkeintaan "tasaisen toonin mukainen mukainen ääntyminen" saattaa paikallisesti sitä muituttaa, kun noiden välillä ei tarvitse tehdä eroa, esimerkin saatetaan ääntää "Päí vää!" niin että etutavun paino keskitty i:lle. Ja savolaisella se siis keskittyy ä:lle: "Päevee!".




Nouseva tai laskeva paino diftongilla vaikuttavat siis siten, että ditongin painollisesti heikomman pään vokaali kuulostaa suurin piirlein vokaalien "välissä" olevalta vokaalilta, esimerkiksi diftogissa "ai" jompi kumpi e:ltä. Tässä yhteydessä myös l ja r ovat tavun lopussa vokaaleja (kuten tshekissä), ja nousevan painon tavussa ne ääntyvät "rullaten", noin 1.5-kertaisina, ja laskevapainollisen tavun lopussa r ääntyy kuin englannissa. Nousevapainoisen vokaalidiftongin alussa i ääntyy vähän kuin j (tai "pehmennys") ja u ääntyy kuin englannin w.



AI niinkö, että itämurteessa sanalla "haaska" on paino jälkimmäisellä a:lla ja kirjakielelisessä "hauska" muodossa au-diftongin a:lla, eli ensimmäisellä vokaalilla. Vastaavasti kirjakielisessä muodossa "vaara" on paino jälkimmäisellä a;lla ja itäsuomalaisessa "vuara" ensimmäisellä vokaalilla eli u:lla?

Onko murreäänteet seurausta lausenuotista, eikä päinvastoin nuotti seurtausta äänteistä?

Moses Leone
No niin. Nyt olen saanut kerättyä vähän vertailudataa. Suomalaiset ovat sigfridiä lukuunottamatta tähän mennessä olleet itsestäni koilliseen (sigfrid piilottelee lähes vihreän neulani takana). Lounaaseen on pari norjalaista ja kaakkoon kanadalainen, jolla on juuret Venäjällä, Saksassa, Puolassa ja Ukrainassa. Eteläisimpänä on ruotsalainen.


Skotlantilainen livahti noiden norjalaisten väliin, tosin hieman länteen. Itävaltalainen osui hieman lounaaseen tuosta venäläis-saksalais-puolalais-ukrainalaisesta.

Vierailija

Kirjoitin aiemmin x-kromosomin sisältämästä genealogisesta informaatiosta. X-kromosomi periytyy pojalle äidiltä isän y-kromosomin pariksi, jonka kanssa se ei rekombinoidu. Tytöllä on kaksi x-kromosomia, joista toinen tulee äidiltä, toinen isältä. Näinollen jokaisen sukupolven miehille x periytyy äidin suvusta.

Parilliset kromosomit rekombinoituvat, ts. vanhempain geenit vaihtavat pareittain satunnaisesti paikkaa, eikä geenijärjestyksestä voida päätellä mikä on peritty isältä ja mikä äidiltä. Lopputulos tästä on tietenkin geenien sekoittuminen muutamassa sukupolvessa. Toinen perimään vaikuttava tapahtuma on mutaatio, geenin arvo voi muuttua satunnaisesti. Yksittäisen geenin mutatoituminen on harvinainen tapahtuma ja kromosomin rakenteesta vastaa pääosin rekombinaatio. Tässä suvullisen lisääntymisen hienous. Mutaatioiden harvinaisuus johtaa siihen, että pitkään eristäytyneenä ollut populaatio omaa sille ominaiset mutaatiot ja vaikka rekombinaatiota tapahtuu sukupolvesta toiseen, on perusgeeniaineisto sama. Tämä näkyy tilastollisena samankaltaisuutena.

Näyttää kuitenkin siltä, että x-kromosomin keskivaiheilla on paikkoja joissa rekombinaatio on hidasta suhteessa mutaatioihin. Lisäksi x-kromosomi rekombinoi vain naisissa. Näiden syiden seurauksena x-kromosomin tietyt alueet pysyvät pitkiä aikoa, jopa vuosimiljoonia, muuttumattomina. Tämä mahdollistaa pitkien esipolvilinjojen seurannan. On mahdollista, että ihmisen lähtö Afrikasta ajoittuu pitkien aikojen kuluessa useampaan lähtöön kymmenientuhansien vuosien aikana ja nämä näkyvät alueellisina eroina Afrikan ulkopuolisilla alueilla. Näyttäisi siltä, että aasialaiset omaavat pääsääntöisesti tietynlaiset x-kromosomin tunnistealueet ja nykyafrikkalaiset toiset. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että eurooppalaisilla on näitä molempia. Se todistaa myös Euroopan asutuksen useammasta vaiheesta.

sigfrid
Mutaatioiden harvinaisuus johtaa siihen, että pitkään eristäytyneenä ollut populaatio omaa sille ominaiset mutaatiot ja vaikka rekombinaatiota tapahtuu sukupolvesta toiseen, on perusgeeniaineisto sama. Tämä näkyy tilastollisena samankaltaisuutena.

Tätä minä juuri olen koittanut selittää väittäessäni autosomaalisen DNA:n korreloivan Suomessa Y-DNA:n kanssa (ja myös mtDNA:n kanssa, vaikka ei ehkä samassa määrin).

Vierailija
Moses Leone
sigfrid
Mutaatioiden harvinaisuus johtaa siihen, että pitkään eristäytyneenä ollut populaatio omaa sille ominaiset mutaatiot ja vaikka rekombinaatiota tapahtuu sukupolvesta toiseen, on perusgeeniaineisto sama. Tämä näkyy tilastollisena samankaltaisuutena.

Tätä minä juuri olen koittanut selittää väittäessäni autosomaalisen DNA:n korreloivan Suomessa Y-DNA:n kanssa (ja myös mtDNA:n kanssa, vaikka ei ehkä samassa määrin).



Jep, tämähän näkyy oikein selvästi ydna:n ja autosomaalidnan alueellisena vastaavuutena. Jos ei näy, niin sen täytyy johtua pelkästään siitä ettei ole tutkittu.

Jotuni
Arkkis
Yllättävää, että tämä varsinkin luterilaisten "perisynti"-aivopieru näyttää olevan peräisin nimenomaan orfilaisilta ja kristinuskoa ja mahdollisesti juutalaisuuttakin (nykyisessä muodossa) vanhemmalta ajalta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Orfilaisuus




Kreikan mytologiassa kuolleiden alueen eli haudan hallitsija oli Hades.

The etymology of Hades is uncertain: some derive it from a-idein, whence it would signify "the god who makes invisible," and others from hadô or chadô; so that Hades would mean "the allembracer," or "all-receiver."
http://www.mythindex.com/greek-mythology/H/Hades.html

Suomen hauta sanan etymologia on epäselvä.




No siitähän tuon Jaskan kanssa on kovasti väännetty, vaikka ollaan siitä yhtä mieltä, että se on tarkoittanut paisto- tai tervahautaa (minkä Koivulehto on monin tavoin osoittanut).

post1105784.html?hilit=hautua#p1105784

Ehkä hauta ja Hades kuuluvat yhteen. Merkityksen ja äänteiden puolesta se on mahdollista.



Tuskin kuuluvat. Hauta-sanan muut merkitykset kuin ruumishauta ovat vanhempia. Kaivettu ruumishauta on suomenkielisessä Suomessa uusi ilmiö. Sitä ennen oli mm. "lapinraunioita".

Charon oli Hadeksen sinisilmäinen lautturi joka kuljetti kuolleita joen ylitse.

The name Charon is most often explained as a proper noun from χάρων (charon), a poetic form of χαρωπός (charopós), “of keen gaze”, referring either to fierce, flashing, or feverish eyes, or to eyes of a bluish-gray color. The word may be a euphemism for death

http://en.wikipedia.org/wiki/Charon_(mythology)

Charon souti airoilla kuolleet manalaan. Airo on vatjaksi hairo. Airoa esitetään tavallisesti germaaniseksi tai balttilaiseksi lainaksi, mutta ehkäpä se onkin kreikan mytologiasta. Vatjan hairo ei sovi lainaksi germaanista eikä baltista.




Se "hairo" on sattuma tai edustaa jotakin puhtaasti vatjalaista sääntöä. Airo on niitä sanoja, joka voi olla aivan yhtä hyvin germaaninen kuin balttilainenkin.

"Soutaa" jotvingikri "ert" airo on "ertuve".

Liettuaksi "airo" = "irklas" ja soutaa on tästä johdannainen "irkluoti"

Latviaksi airo on "airas" ja soutaa on

"airēt...airēja airējo".

Jostuo "airēt" on tullut kuurista, mikä tarkoittaisi että seolisiluutavasti germaanilaina, kuurin sana olisi ilmeisimmin

"*airinti...*airina...*airinoi", mutta tämä on arvausta.

Airo ja airue saattavat kuulua samaan sanueeseen. Airus on goottia ja merkitsee sanansaattajaa ja palvelijaa, mutta sen germaaninen/indoeurooppalainen etymologia on tuntematon.



Se on "airut", airuen, airuiden, mitä tarkoitat.

"Airue, airueen, airueiden" tarkoittaa "soutajajoukkoa".

*airu-, *airuz, germ., st. M. (u): nhd. Bote, Diener; ne. messenger, servant; RB.: got., an., ae., as.; Hw.: s. *airundija; E.: Etymologie unbekannt, sichere auswärtige Beziehungen fehlen; W.: got. airu-s* 4, st. M. (u), Bote, Gesandtschaft, Abgesandter (, Lehmann A87); W.: an. õr-r (1), ‡r-r, st. M. (u), Bote, Engel; W.: ae. õr (1), st. M. (a?, u?), Bote, Herold, Diener, Apostel, Engel; W.: as. êr* (1) 1, st. M. (u), Bote; L.: Falk/Torp 3

*erundja-, *erundjam, germ.?, st. N. (a): nhd. Botschaft; ne. message; RB.: as.; Hw.: s. *airundija; E.: Etymologie unbekannt; W.: as. õrundi, st. N. (ja), Botschaft

Mahdollisesti sinisilmäinen airomies Charon ja Hadeksen hautavaltakunta sijaitsi Mustanmeren pohjoispuolella ja myyttisten jokien esikuvana ovat Mustaanmereen laskevat suuret Venäjän joet joita pitkin muinaiset suomalaiskieliset reissasivat.




Todennäköisemmin muut joet, kuten Kreikan ja Vähän-Aasian omat, ja mahdollisesti Niili.

Täällä on eri kulttuurin "maailmankaikkeus"-termejä, ne ovat mielenkiiintoisempia puin puhtasti uskonnolliset termit.

Arkkis
Muinaiset preussilaset pakanat uskoivat yhteen, ikuiseen ja yhtenäsiseen maailmankaikkeuteen, universumiin, nimeltä Ainawārst (eli Universum, "The Baltic view of Universe"; tuo "aina" on "yksi", Kalevalan Aino olisi siis saattanut siis itse asiassa olla paitsi gootti myös preussilainen...mutta kun hänen veljensä Joukahainen oli germaani).
Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
sigfrid
vaikka rekombinaatiota tapahtuu sukupolvesta toiseen, on perusgeeniaineisto sama



Ihmisen perusgeeniaineisto 99 % sama kuin apinalla. Ei ihme että pysyy samana. Molemmilla kaksi kättä ja kaksi jalkaa. Niin se vaan menee.

-

Jotuni

Ihmisen perusgeeniaineisto 99 % sama kuin apinalla. Ei ihme että pysyy samana. Molemmilla kaksi kättä ja kaksi jalkaa. Niin se vaan menee.

Niinhän se menee, mutta tässä tutkitaankin sitä <1%, missä on eroja.

Jotuni

Mahdollisesti sinisilmäinen airomies Charon ja Hadeksen hautavaltakunta sijaitsi Mustanmeren pohjoispuolella ja myyttisten jokien esikuvana ovat Mustaanmereen laskevat suuret Venäjän joet joita pitkin muinaiset suomalaiskieliset reissasivat.

Kyllä niitä jokia muutkin kuin vain "muinaiset suomalaiskieliset" reissasivat. "Reissata" -verbi on muuten lainattu ruotsalaiskielisten "resa"-verbistä.

PROMIS LUPAA
PROMISED LUVA(TTU)
PROMISED LUIVI(ATTU)
PROMISED LUMA(TTU)
PROMISED LOMA(TTO)
PROMISED L OMA (TTO)
PROMISED L OMAA (TTO)
PROMISED L UOMAA (TTO) : Mikä on LUOtu, se on Suotu, ja Saatu.

LUOMAATTO : EL on "ON" (AN, EN, IN, ON)
SUOMAATTO : ES/IS on "ON" (AN, EN, IN, ON)
SUOMAATTO
SUOMAAT-TO
SUOMIAI-IO (+) 'PROMISED <-> DESIMORP'

(P)ROMISED SUOMI (N)A(J)I-IO(P) DESIMOR(P)

Eli näin:
(P).R.OMISED SUOMI (N)A(T)I-IO(N) DESIMOR(P)

Tuo P.R. on vaikea, mutta B.NIMI on LAPSI (L ABCDE : "lapset")

P.R. : Populus Rex : "Kansa on Kunigas"

KANSA ON KUNINGAS
I
I
ISASSA ON ISOSIS.AS
ISÄSSÄ(+SI) ON ISO(§)ISÄS(+I)

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen; Pyhä hengen sinussa pitäisi kertoa sinulle § mukaisen totuuden, joka on sama kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa, että ilman ÄITIÄ ja TYTÄRTÄ ei ole ISÄÄ eikä POIKAA. Tyttärestä ja pojasta, tulee aikanaan Äiti ja Isä.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Sigfrid
OLisi kielimiehille kysymys itä- ja länsimurteista. Yksi selkein näitä erottava tunniste lienee länsimurteiden pitkät a- ja ä-vokaalit, joita itämurteissa vastaa kaksi eri äännettä. Esimerkiksi pää/piä, haara/huara jne. Onko näiden syntyaikoja ja tapoja tutkittu, milloin nämä erot ovat viimeistään/aikaisintaan syntyneet? Missä kulkee itäsuomalaisen lausuntatavan itäraja, kuuluvatko Vienan ja Laatokankarjalan kielet tältä osin itäiseen ryhmään? Juuri nämä erot näyttävät istuvan kaikista sitkeimmin sekamurteissa. Esimerkiksi dentaalispirantit katoavat herkemmin.

Pitkien puolisuppeiden vokaalien diftongiutuminenkin (*oo > uo, *ee > ie) on itämerensuomalaisessa kehyksessä melko myöhäinen ilmiö, yhteinen vain muinaiskarjalalle ja muinaishämeelle. Mainitsemasi pitkien väljien vokaalien diftongiutuminen (*aa > oa > ua, *ää > eä > iä) on vielä myöhäisempi, vain muinaiskarjalan pohjoisille jatkajille (savo + varsinaiskarjala sis. vienan- ja eteläkarjala) ominainen piirre – esimerkiksi inkeroisesta ja aunuksesta se puuttuu. On pohdittu, voisiko tämä olla saamelaista vaikutusta muinaiskarjalan pohjoismurteissa, mutta yhtä hyvin se voi olla tapahtunut itsenäisesti: diftongiutuminen on aika yleinen ilmiö maailman kielissä.

Ilmiö ei luultavasti mitenkään (ottaen huomioon uudet kantasuomen hajoamisen ajoitukset) ole voinut syntyä ennen vuotta 1000 jaa., mutta melko pian sen jälkeen kuitenkin, koska ilmiö ehti Savoon.

Sigfrid
Onko murreäänteet seurausta lausenuotista, eikä päinvastoin nuotti seurtausta äänteistä?

Uralilaisisten kielten äännekehityksessä noilla prosodisilla seikoilla ei ole juurikaan merkitystä.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Jotuni
Arkkis
Yllättävää, että tämä varsinkin luterilaisten "perisynti"-aivopieru näyttää olevan peräisin nimenomaan orfilaisilta ja kristinuskoa ja mahdollisesti juutalaisuuttakin (nykyisessä muodossa) vanhemmalta ajalta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Orfilaisuus




Kreikan mytologiassa kuolleiden alueen eli haudan hallitsija oli Hades.

The etymology of Hades is uncertain: some derive it from a-idein, whence it would signify "the god who makes invisible," and others from hadô or chadô; so that Hades would mean "the allembracer," or "all-receiver."
http://www.mythindex.com/greek-mythology/H/Hades.html

Suomen hauta sanan etymologia on epäselvä.




No siitähän tuon Jaskan kanssa on kovasti väännetty, vaikka ollaan siitä yhtä mieltä, että se on tarkoittanut paisto- tai tervahautaa (minkä Koivulehto on monin tavoin osoittanut).

post1105784.html?hilit=hautua#p1105784

Ehkä hauta ja Hades kuuluvat yhteen. Merkityksen ja äänteiden puolesta se on mahdollista.



Tuskin kuuluvat. Hauta-sanan muut merkitykset kuin ruumishauta ovat vanhempia. Kaivettu ruumishauta on suomenkielisessä Suomessa uusi ilmiö. Sitä ennen oli mm. "lapinraunioita".



Epäilen ettei lapinraunio sanana ole hautaa vanhempi. Nykyään lapinraunioksi kutsuttua on luultavasti kutsuttu haudaksi.

Alun alkaen hauta on voinut merkitä yleensä paikkaa johon vainaja meni tai laitettiin. Kun hautaustavaksi tule hautakuoppa, alkoi hauta merkitä myös muita kaivettuja hautoja kuten tervahautaa.

Arkkis

Charon oli Hadeksen sinisilmäinen lautturi joka kuljetti kuolleita joen ylitse.

The name Charon is most often explained as a proper noun from χάρων (charon), a poetic form of χαρωπός (charopós), “of keen gaze”, referring either to fierce, flashing, or feverish eyes, or to eyes of a bluish-gray color. The word may be a euphemism for death

http://en.wikipedia.org/wiki/Charon_(mythology)

Charon souti airoilla kuolleet manalaan. Airo on vatjaksi hairo. Airoa esitetään tavallisesti germaaniseksi tai balttilaiseksi lainaksi, mutta ehkäpä se onkin kreikan mytologiasta. Vatjan hairo ei sovi lainaksi germaanista eikä baltista.




Se "hairo" on sattuma tai edustaa jotakin puhtaasti vatjalaista sääntöä. Airo on niitä sanoja, joka voi olla aivan yhtä hyvin germaaninen kuin balttilainenkin.



Vatjan hairo on selitettävä sattumaksi, jotta lainaksi saisi germaanisen tai balttilaisen sanan. Merkillinen sattuma kuitenkin. Sattuma joka osoittaa kreikan mytologiaan.

Lainasanaa ei monimutkaisteta lainattaessa, joten hairon lainaus germaanista tai balttikielestä ei ole mahdollinen.

Arkkis

Airo ja airue saattavat kuulua samaan sanueeseen. Airus on goottia ja merkitsee sanansaattajaa ja palvelijaa, mutta sen germaaninen/indoeurooppalainen etymologia on tuntematon.



Se on "airut", airuen, airuiden, mitä tarkoitat.

"Airue, airueen, airueiden" tarkoittaa "soutajajoukkoa".

*airu-, *airuz, germ., st. M. (u): nhd. Bote, Diener; ne. messenger, servant; RB.: got., an., ae., as.; Hw.: s. *airundija; E.: Etymologie unbekannt, sichere auswärtige Beziehungen fehlen; W.: got. airu-s* 4, st. M. (u), Bote, Gesandtschaft, Abgesandter (, Lehmann A87); W.: an. õr-r (1), ‡r-r, st. M. (u), Bote, Engel; W.: ae. õr (1), st. M. (a?, u?), Bote, Herold, Diener, Apostel, Engel; W.: as. êr* (1) 1, st. M. (u), Bote; L.: Falk/Torp 3

*erundja-, *erundjam, germ.?, st. N. (a): nhd. Botschaft; ne. message; RB.: as.; Hw.: s. *airundija; E.: Etymologie unbekannt; W.: as. õrundi, st. N. (ja), Botschaft

Mahdollisesti sinisilmäinen airomies Charon ja Hadeksen hautavaltakunta sijaitsi Mustanmeren pohjoispuolella ja myyttisten jokien esikuvana ovat Mustaanmereen laskevat suuret Venäjän joet joita pitkin muinaiset suomalaiskieliset reissasivat.




Todennäköisemmin muut joet, kuten Kreikan ja Vähän-Aasian omat, ja mahdollisesti Niili.



Airue todellakin tarkoittanee soutajajoukkoa, joka on germaanissa muodostunut merkitsemään sanansaattajaa. Mahdollisesti lainasana suomalaiskielistä tai lainaa kreikasta germaaniin ja suomalaiskieliin. Germaanin perusteella etymologia on tuntematon joka viittaa suomalaiskielten suuntaan.

Monet joet ovat voineet antaa vaikutteita kreikkalaisiin mytologioihin. Yhden joen tiedetään olevan Kreikassa. Kreikkalaisilla oli kuitenkin siirtokuntia Mustanmeren pohjoisrannalla muuttamia satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua ja se on voinut hyvin vaikuttaa mytologioihin.

http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... ck_Sea.png

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
Jotuni

Ihmisen perusgeeniaineisto 99 % sama kuin apinalla. Ei ihme että pysyy samana. Molemmilla kaksi kättä ja kaksi jalkaa. Niin se vaan menee.

Niinhän se menee, mutta tässä tutkitaankin sitä <1%, missä on eroja.




Vaikuttaa asiantuntevalta tutkimiselta. Ilmansuunnat ja geenistön eigenvaluet menee vähän sekaisin mutta ei haittaa.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis
Moses Leone
Jaska
Merkityksensä puolesta ’vaalea’ on paljon heiveröisempi motiivi kuin vaikkapa ’ihminen’, ’maalainen’, ’puhuja’ tai jokin sellainen motiivi, jota tiedetään käytetyn eri puolilla maailmaa meidän erottamiseksemme muista.


Maan nimet Nigeria ja Niger lienee annettu alkuasukkaiden mustan ihonvärin perusteella, joten ennenkuulumatonta tuo tuskin olisi.



Samoin mm. maurit, saudit ja baltit sekä mm. polovtsit ("keltaiset", eräs dinglingitaustainen tataariryhmä, jonka nimi viittasi ekä ihoon että hiuksiin, mahdollisestiu myös keltit (niin ikään ehkä "keltaiset", mutta toisaalta myös "pistäjät" (he keksivät jalustimellisen satulan ja siten hevosten selästä käytävän pistintaistelun, hevosvaunut ovat paljon vanhempi viritys kuin se), mutta nuo sanat ovat samaa kantaa: liett. "gelta(s)" on sekä "pistetty" että "keltainen" (ja mušta(s) on "lyöty").



Kelttien nimi on kreikaksi keltai, keltoi.

The Latin name Celtus (pl. Celti or Celtae) seems to have been borrowed from Greek (; Greek Κέλτης pl. Κέλται or Κελτός pl. Κελτοί, Keltai or Keltoi), itself taken from a native Celtic tribal name (cf. Celtici).

Keltai olisi iskemistä, olla mahtava jne.

The singular *Celtis or *Celtos (f. *Celta) with plural *Celtoi (f. *Celtas) probably stem from the Indo-European root *kel- or (s)kel-, but there are several such roots of various meanings: *kel- "to be prominent", *kel- "to drive or set in motion", *kel- "to strike or cut", etc.

Suomen keltainen olisi balttilaina:
Keltainen tai kelta on puolestaan balttilainen laina, vrt. liett. geltà’keltaisuus, keltaväri; keltatauti’ ja geltonas’keltainen’.

Miten suomen keltainen ja kelttien nimi kulkee balttien kautta?

-

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat