Sivut

Kommentit (28620)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765

Täällä taas eräät tieteestä tietämättömät vanhat tuttumme levittävät perättömiä, epätieteellisiä näkemyksiään... :)

Tässä selvitystä historiallisen kielitieteen menetelmistä ja kielellisistä rekonstruktioista:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Vertailu.pdf

Tässä uusinta tieteellistä tietoa Suomen alueen kielistä kautta aikain:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf

Ja täällä tieteellinen keskustelufoorumi Muinainen Suomi:

http://muinainensuomi.foorumimme.com/index.php

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Vierailija kirjoitti:
Arkkis
Jaska
Moses Leone
Luepa uudestaan. Juttu on ranskalaisilla viivoilla ja se Sonkkila liittyy alla seuraavaan luuanalyysiin, ei edelliseen riviin:

Luit todella huolimattomasti. Lainauksessasi on neljä pääkohtaa, jotka erottaa siitä että niiden rivien alussa ei ole ranskalaista viivaa. Nämä rivit ovat:

Maanalaiset yksilöhauta Kärsämäentyyppi
Nousiaisten Mäksmäen ja Mynämäen Franttilannummen kalmisto. Laitila, Sonkkilan kalmisto (18 hautaa) .
Sonkkilan luuanalyysi
Untalaman tyyppi

Käsittelemäni kohdat olivat kakkoskohdan alaisia, eli ennen luuanalyysiä.

Moses Leone
Przeworskin kulttuuri taas vaikutti Dneperillä olleen Zarubintsyn kulttuurin länsiosiin:

Naapurikulttuureilla on aina yhteisiä piirteitä. Mutta se että A ja B, B ja C, C ja D jne. jakavat yhteisiä piirteitä, ei todellakaan todista että A:lla ja E:llä olisi yhteisiä piirteitä.

Moses Leone
Olisit lukenut Huurretta pidemmälle, niin olisit huomannut, ettei asiaa suinkaan ole ratkaistu Kivikosken tappioksi:

Voi Jösses. Huurteen ensipainos on vuodelta 1979. Sanoinhan jo aiemmin että sinulla on taitona kaivaa mahdollisimman vanhoja juttuja. Salon jutut ovat uudempia, seuraavilta vuosikymmeniltä. Lue niitä ja puhu sitten.

Salo höperhtii muissakin asioissa jota kuinkin päättömästi, mikski ei siis myö tässä?

Lähde kertoo aika lailla muuta kuin Salo:

" From a long-term perspective there is a change after the Scandinavian-influenced Bronze Age. During the Pre-Roman Iron Age the Bräcksta type necklaces associate the Swedish, coastal Finnish and Estonian materials. After that – during the Early Roman Iron Age at the latest – it is quite obvious that East Baltic ornament forms became predominant in southwestern Finnish burial grounds. No native ornament styles have been found, and Scandinavian ornaments are rare exceptions. This East and South-East Baltic dominance either has nothing to do with the expression of identity, or the people buried in Finnish cemeteries were signalling an association with the East Baltic cultural sphere. In the Late Roman Iron Age and especially,during the Migration Period the material culture started to change. East Baltic ornaments were still frequent, but Scandinavian forms increased in number and the first few local style ornaments appeared. Such ornaments were introduced in
Ostrobothnia, the area most strongly influenced by Scandinavia at the time. This
may have been a case where increased contacts led to the expression of a local
group identity in opposition to the Scandinavian influence, or (perhaps more likely) the general flourishing of the region simply stimulated craftsmanship and led to new variations and inventions. Later, during the Merovingian Period, ‘Finnish’ ornament forms occurred also in southwestern Finland. Local forms increased in number in the Viking Age, as did the Scandinavian ones, while the number of East Baltic forms diminished.131 "

Moses Leone
Morbyn keramiikkaa on pidetty todisteena asutuksen jatkumisesta Suomessa pronssikaudelta rautakaudelle. Vertailua Morbyn keramiikan ja Lusatianin kulttuurin välillä. Mielenkiintoisesti yhtäläisyyksiä löytyi Lusatianin kulttuurin eteläosista

Tottakai yhteneväisyyksiä löytyy. Kaiva kuvia esiin niin voimme katsoa, onko niitä riittävästi perustelemaan keskinäinen vaikutus. Tarvitset lisäksi aineistoa muualtakin Itämeren piiristä, jottet ohittaisi mahdollisia vielä läheisempiä yhtäläisyyksiä.

" 5.2.3.6. Morby­related ceramics in Sweden

A good summary (or simplification) of the main Late Bronze Age pottery provinces
in the northern Baltic region – the western and the eastern – has been given by
Jaanusson (1985: 39; cf. 1981). Within this coarse division the western pottery is
characterized by an abundance of rusticated ware and a rarity of decorated vessels.

Eastern pottery is distinguished by a large proportion of striated ware, mostly
associated with varying quantities of textile-impressed ware. The eastern pottery is most often decorated, usually with horizontal rows of imprints forming the main
motif. The boundary of these provinces runs along the Baltic, whereas some coastal and archipelago areas show a variegated amount of mixture of western and eastern elements. This is the case in the Mälaren area in eastern Sweden, where Late Bronze Age and Early Iron Age pottery of East-Baltic types occur at some settlement sites (Ambrosiani 1958; 1959; Schönbäck 1959; Jaanusson 1981; 1993, 12; Reisborg 1989; Eriksson 2005: 371-372).

The most important of the sites studied in Sweden is Darsgärde, excavated by
Björn Ambrosiani in 1957-60. The most interesting part of the complex is the oldest layer, dated to the Late Bronze Age and the Pre-Roman Iron Age, although there are eastern influences in the material from the first centuries AD as well. The ceramics from the lower layer at Darsgärde have been studied in detail by Reisborg (1989). Most of the material (61 %) consists of shards with a striated surface, but fragments of textile-impressed and polished vessels also occur. Ornamentation (pits or oblong pits in horizontal rows, nail- and finger-impressions, twisted cord impressions, comb stamp impressions, pin impressions, short vertical lines, ring marks as well as other types of lines and impressions) is found on at least 72 % of the 162 identified vessels. The ornaments are concentrated on the shoulder and the upper part of the vessels. Reisborg (1989) has tried to divide the Darsgärde material into two hypothetical groups on the basis of the ornamentation – one Late Bronze Age group and one Pre-Roman Iron Age group. The hypothesis was tested by examining the clay material, the vessel form and the form of the rim. Some differences can be noticed when the two groups are compared with respect to material and form.

The most interesting examination is the one where different rim forms are compared; it seems quite obvious that cornered rims occur more frequently in the hypothetically younger group (Reisborg 1989: 98-100). This is a small but important observation, possibly useful for chronological interpretations elsewhere as well. "

post1276649.html?hilit=%20Sverige%20latvia*#p1276649


Nimen "Sverige" balttietymologiaksi on kolme osapuilleen tasavahvaa vaihtoehtoa.

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &sort=word

Lithuanian: gaȓgždas = (karkea) sora,

Etymology: grãždas (Memel, Nesselmann Wb. 266, Būga Aist. st. 135. 141) 'Kies(sand) = sora, kiesiger Boden, Kiesboden',
gargãžė 'Schlacke' = kuona,
gárgužės 'Flockasche, die der Wind bei einer Feuersbrunst umherträgt' = lentotuhka,
”gargė'ti...gargė'jo...gargė'jo” 'sich mit einer Russschicht überziehen' = peittyä tuhkaan (hiekkaan)
(nicht zu verwechseln mit ”gargė'ti...garga...gergė'jo” 'gluckern beim Ausspülen der Kehle'
= kurlata, s.s.v. gargaliúoti = pulputtaa),
gargždӲne 'mit Kies(sand) bedeckter Platz' = sorakenttä, sorite, sorapäällyste

lett. gargzda 'grauer, sandiger Boden' = (karkea) sorapohja,

verwandt mit lit. ”girgė'ti...girga...girgėjo”, ”girgždė'ti...girgžda...girgždė'jo”, gurgždė'ti 'knarren = narista, knirschen = kirskua',
”girksė'ti...girksėja...girksėjo” dass. und 'schreien (von Gänsen), kreisehen',
gìrgždinti...gìrgždin...gìrgždino” 'knirschen machen' = naristaa, kirskuttaa
”gìrgžtelėti...gìrgžtelėja...gìrgžtelėjo” 'plötzlich aufknarren, aufknirschen' = narahtaa, kirkahtaa (s. auch s.v. gargaliúoti),

poln. zarstwa, zerstwa 'grober Sand', zerśc' 'Sandstein',
russ. dial. žerstva 'Schotter' neben gversta 'grober Sand, Kiessand, zerhackte Steine' (Brückner Wb. 668).

Zu der Sippe von lit. gaȓgždas, gargė'ti, gargãžė, gárgužės gehört wohl auch

lett. garuoza 'Brotkruste, Rinde',
das M.-Endz. unwahrscheinlich zu lit. gãras, lett. gars (s.s.v.) ziehen.

Vielfach findet Vermischung von lit. gaȓgždas statt mit synonymen žviȓ(g)ždas,

lett. zvῑrgzas, zvergzdi 'grober Sand = karkea hiekka, Kies = sora',
cf. lett. zvirgt (-stu) 'rieseln = rakeistua, grobkörnig werden, grobkörnig zerfallen' = tulla, jäädä karkearakeiseksi
skr. zvῑrst 'Art weichen Steins' (Zupitza GG 194, Specht KZ 55, 9, Būga RFV 70, 251, Trautmann Wb. 375).
Lett. zvìedris 'kiesige, sandige Stelle im Fluss oder See' könnte aus *zviezdris dissimiliert sein;

vgl. lit. žvizdra 'Kies', žvìzdras 'Sandkorn' (Daukantas Būdas Vorrede 2; Būdas 115).
Nach Būga ist freilich lett. zvìedris,
lit. žvìzdra(s) Kontamination von lit. žìzdras, žiezdrà 'Grandkorn' usw. mit lit. žviȓ(g)ždas etc.
Lit. žvӲras 'Sand' ist dagegen entlehnt aus poln. zwir (Brückner FW 158, Otrębski LPosn.1, 259, nicht erkannt von Specht Dekl. 212 mit Anm. 1).

Lithuanian: žiezdrà = sorakivi, hiekanjyvä (kuurismi, minkä -r- kertoo, kuuriksi ”*zeizdra”)

Etymology: (vgl. s.v. gaȓgždas, Wb. 137) 'Grand-, Sandkorn' (Ryteris, Sereiskis), žiẽzdras 'Sand' (R., R.-M.s.v. Sand),
Seename Žiẽzdras; žiẽzdrai '(Kies-, Grus)sand, Gries' (beides Būga RFV 65, 325 = Raštai 1, 292) neben žiẽ(g)zdros 'Grand' (Kurschat), žiegždrà (DabLKŽ), žiezdrýnas (Kurschat, Sereiskis, Ryteris) 'Grandhaufen, -masse', žiegzdrynas dass. (Nesselmann 541), žiegzdrýnas (DabLKŽ),
žiezdrinyčia (mit slav. Suffix) 'Grandbehälter = sorasäiliö, -büchse, Sanduhr = tiimalasi' (Kurschat, Ryteris) aus žiegzdrinýčia dass. (R. und R.-M. s.v. Sanduhr, Nesselmann 541. Kurschat),
ferner žìzdras 'Kies, grober Sand' (Būga a.a.O., DabLKŽ),
žigždras (R., R.-M. s.v. Sand),
žizdrìnė (kriaušė) 'die kleine, grüne, harte Frucht des wilden Bimbaums' (Bezzenberger LF 203);
mit verschiedenen Umstellungen noch žirzdrà (Jõniškis) 'Sand',
žrigždai (alit., s. MLLG 5, 165, beides Būga Aist. st. 165).

Aus dem Preuss. vgl. sixdo 'Sand' Voc. 26 (Trautmann Sprachd. 428),
ON Sixdelawks, Syxdeniten (Gerullis ON 158. 233, Endzelin SV 248).

Hierzu wohl auch russ. Žizdra, ON und Nebenfluss der Oka (Vasmer Wb.1, 424).

Über lett. ”zviedris” 'kiesige, sandige Stelle im Fluss oder See' s.s.v. gaȓgždas, Wb 137. ”

Tästä latvian ”sorarannasta” tulee ”Sora(rantainen)maa” ”Zviedrija”, EROTUKSEKSI ITÄMEREN ITÄRANNAN LENTOHIEKKADYYNIRANNOISTA, aivan sanoin kuin sanasta ”žviedris” tulee ”Tähtimaa”.

Weiteres s.v. žviȓgždas.

Lithuanian: žviȓgždas = karkea hiekka, sora Etymology: 'grober Sand, Kies' (R. 2. 222; R.-M. 2, 296, Nesselmann 555, Kurschat [ ], Juškevič Wb.1, 414; Būga Aist. st. 135. 165; Ṥlapelis LLKZ, Sereiskis, DabLKŽ),
žvirgždė 'kiesiger Boden, kiesige Stelle' = sorapohja (Nesselmann 555, Kurschat [ ], Sereiskis, Skardžius ŽD 73),
žvyrgždýnas dass., žvirgždė'tas 'voller Kies' = soratäytteinen,
žvirgždúotas 'mit Kies bedeckt' = sorapeitteinen,
žvirgždúoti 'mit Kies bedecken' = sorata, sorittaa,

daneben ohne g : žvirždas (Nesselmann 555, Kurschat, in Ašmenà, s. Verf. Balticosl. 2, 29)
= žviȓždas (Daukša bei Skardžius Daukš. akc. 35. 311, Otrębski Gram.1, 372. 384), Pl. žviȓzdai (vgl. Szyrwid Dict. s.v.v. piasek; kamieńdźiarstwisty; in Kvė'darna, s. Būga Aist. st. 135. 165. RFV 65, 326; 70, 251, KZ 51, 128 = Raštai 1, 292. 442; 2, 406).

Lett. zvirgzds 'Kieselstein' = sorakivi, Pl. zvirgzdi, zvirgžņi und zvirgzdis 'Kies, Grand, grober Sand', zvirgzdaine 'kiesiges Land = kivinen maa(perä), eine mit Kieselsteinen bedeckte Stelle' = kivetty paikka.

Aus Kontamination von žiẽzdras, žìzdras (s. dazu s.v. žiezdrà) und žviȓždas ist lit. žvizdras 'Sandkorn', žvizdra 'Kies' entstanden (s.s.v. gaȓgždas, Wb. 137).

Lit. žviȓ(g)ždas usw. ist urverw. mit skr. zvῑrst 'eine Art weichen Steins' (s. Būga a.a.O., Trautmann Wb. 375),
daneben slav. *gversta in russ. (dial.) gversta 'grober Sand', žverst' dass. (vgl. Vasmer Wb.1, 263).

Lithuanian: žviȓždas

Etymology: usw., s.s.v. žvirgždas.

Kummallista on että preussin ”sora” toisella sukupäättllää tarkoittaa ”ruukkua” ja ”pikaria”

ZWÎRKSTAN n <35> [Swixtis E 350 VM] žvyras, žvirgždas
ZWÎRKSTIS <40> [Swixtis E 350] puodynė = pikari

Ettei se tarkoittaisi ”ruotsalaista”. En ole löytänyt sanakirjoista preussin Ruotsi-sanaa. Siitä sai tietysti puhua vain hammasta purren.

Ruotsi on rekonstruoidulla preussin kielellä Šwēdija, melkein sama kuin liettuassa,
http://wirdeins.prusai.org/

laītawiskai: Švedija prūsiskai: Šwēdija

f

sg

pl

Nōm:

Šwēdija

Šwēdijas

Gēn:

Šwēdijas

Šwēdijan

Dāt:

Šwēdijai

Šwēdijamans

Akk:

Šwēdijan

Šwēdijans

Selitys sille, että "jauhettu, pureskeltu" ja "ryyppy(pikari)" ovat sama sana (eri sukupäätteellä) on ihan muualla ja melko uskomaton; molemmat tarkoittavat "NIELAISTAVAKSI VALMISTELTUA"!

Taustalla lieneekantaindoeuroopan verbi:

*gʷerh₃ - to devour = niellä
Alb. ngrënë/ngranë, Arm. կեր ‎(ker), Lith. gerti = juoda, Ltv. dzert = juoda, juopotella, Ir. bráge/bráighid, Welsh breuant, Skr. गिरति (girati), Av. jaraiti, Gk. βορά (bora); βρῶμα (brōma), Lat. vorāre, Gm. quedar/Köder, ON krás, Russ. жрать (žrat') = raadella, Polish żreć = raadella

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Jotvingissa sana edelleen on tuossa merkityksessä (näillä muillakin sanoilla on yhteys vartaloon):

geras praiseworthy [ Skt. " garah- " ] = suurenmoinen (iettuassa "hyvä")
gerbtun to tell, say (Inf) = kertoa, sanoa (liettuassa "pitää jonakin")
gerdautun to say (Inf) = sanoa
gertun to swallow (Inf) = nielaista
gerta hen = kana, naaras
gertavanagis goshawk (accipiter gentilis) = kanahaukka
gertīs rooster, weathervane = kukko, tuuliviiri
gertist'an chick = kanapoika (oik. kukonpoika)
gerve crane (grus grus) = kurki.

Liettuan gerklė ("nielaisin") = kurkku, preussin gurcle.

Kantabaltin verbi "nielettää": preskella ym. on ollut
*gʷer-gʷ-ti = jauhaa, repiä jne., josta aspektit *gʷir-gʷ-ti = puraista, repia kappale (vaikka raadosta) ja *gʷar-gʷ-ti = raadella, repiä, pureskella (saalieläin, puu, mtesä, heinäplto) pahanpäiväiseksi, tai miksei yhtä hyvin jonkin halutunkin laiseksi. Liettuan

gargti = huutaa, mylviä, kirskua, rouskua (jauhaa jotakin pintaa ym., karkeuttaa)

garg|ti, gargia, gargė
1. kriokti = kiljua, mylviä, kurnuttaa, gergžti = kirskua, rahista rouskua: Užkimus gerklė gargia = käheytynyt prkku rahisee. Ligonis gargia = potilas korisee.
2. prk. rėkti = huutaa, rääkyä, šaukti= huutaa. gargimas.

Tästä verbistä *gargti, *gargja saattaa tulla suomen karja, ja Karjala, jolloin NÄILLÄ EI OLSIKAAN YHTEYTTÄ PREUSSIN KARJA ja GOOTIN HARJA = sotajoukko-sanoihin!

Karjalle, erityisesti lehmikarjalle, olisi tunnusomaista SEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN, joka on ratkaseva erityisesti metsäarovyöhykkeellä kuten Liettuassa ja Keski-Venäjällä, koska metsäaro on metsää tai aroa sen mukaan, laidunnetaanko sitä vai ei. SE on nautaeläinten vanha luontainen elinympäristö.

Verbi *gargti, *garga, *gargo, esimerkiksi vasarkirvekielessä saattaa olla suomen sanan karata, karkaa taustalla.

Toistuvasta tai pätkittäistä toiminnasta pughuttaessa verbit ovat **gʷer-gʷ-s-ti, *gʷer-gʷ-s-ti, *gʷrr-gʷ-ti, joista mm. liettuan:

gergžti (gergždžia, gergždė) = latvian džerkstēt = jauhaa, kirskua

džerkste (gen. pl. ~šu), garankštis (pvz. siūlių) = jauhin, sekoitin, poskihammas, sekasotku
džerkstēt ppr. 3 prs. (~st, ~stēja, ~stēs) = jauhaa, girgždėti (pvz. ratams) = kirskua, gergžti (pvz. balsui); džergžti = surista, hurista, džerkstoņa gergždesys =surina, girgždėjimas = kirskunta, džeržgimas

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Jaska kirjoitti:
Täällä taas eräät tieteestä tietämättömät vanhat tuttumme levittävät perättömiä, epätieteellisiä näkemyksiään... :)

Tässä selvitystä historiallisen kielitieteen menetelmistä ja kielellisistä rekonstruktioista:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Vertailu.pdf

Tässä uusinta tieteellistä tietoa Suomen alueen kielistä kautta aikain:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf

Ja täällä tieteellinen keskustelufoorumi Muinainen Suomi:

http://muinainensuomi.foorumimme.com/index.php[/quote]

Tässä on humpuuki-Jaskalle oikeata germanistiikkaa, aidon germaanitutkijan kynästä, 1937 Berliinissä syntyneen Ralf-Peter Ritterin:

http://ristokoivula.omablogi.fi/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajanlaskun-alun-aikaan/

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/fin-land-hakoteill-ja-putin

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/fin-land-hakoteill-ja-putin
FINÞLAND "HAKOTEILLÄ" - JA PUTIN !!!???

https://www.facebook.com/groups/tampereenmurre/permalink/1232028480225489/

Tampereen murteen ymmärtämisopas

Kaija Jutila

29. tammikuuta kello 9:51

Missä ollaan kun ollaan "Hakoteillä"?

RJK: Tää on Tosi paha!

Varsinkin kun "Hakoteiden mies", vetisiltä Vepsän mailta, on - istu ja pala - ei enempää eikä vähempää kuin - PUTIN!

Tämä vaatii nyt HYVÄN selityksen!

Hakotiet eli PUNOStiet (hako < baltt. šaka = oksa, havu < baltt. žabas = havu, oksa) ovat olleet vanhimpia teitämme havumetsävyöhykkeellä, ne veivät kosteiden paikkojen yli. Aika pehmeällekin suolle saa hyvän hakotien, kun se vain on tarpeeksi leveä ja tehty riittävän tulevista haoista. Jos uhkasi ruveta upottamaan korkean veden aikaan, ei kun vähän lisää vauhtia, ja hyvin kestää.

Raskaille eläimille (paitsi karhulle) kuten hirville, lehmille, villi- ja muille sioille tai hevo- sille hakotiet eivät käy. Sekin oli niiden tekijöille luultavasti enemmän etu kuin haitta.

Otetaan tuolta yhdestä kaikkein parhaasta etymologisesta sanakirjasta, Neuvostoliiton Tiedeakatemian baltistien luterilaisesta Raamatun-käännöksen perusteella tekemästä, liettuankielisestä Preussin etymologisesta sanakirjasta kyseinen sana, suomen  *PINSI, joka tarkoittaa myös risuista ja vitsoista punottua kalanpyydystä tai kala-aitaa (pinnessä = verkossa, rysässä > pinteessä).

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=1697

pintis

pintis „weyk (Weg) – kelias“ = tie, polku, ir peentis „weg (Weg)

Nuo kampakeraamikot tai vasarakirveet tiesivät senkin, että SIENI kuten tärkeä TAULAKÄÄPÄ (*daglakempe) on PUNOSTA!

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=1698

" pintys „czunder (Zunder) – pintis (kempinė) = (kääpä)taula “ 

Tiesa, galima būtų spėti, kad tas subst. (i-kamienis, fem.) balt. dial. *pinti- „tai, kas susipynę, supìnta = punottu esine“ – deadjektyvas (dėl darybos plg. s.v. pentis = kantapää, jalka, kirveenkanta), tačiau toks spėjimas, rodos, mažiau patikimas.

Sana PANTA on sekin sitä samaa, preussissa se (panto) tarkoittaa kahletta, mutta oletettavasti suomen sana on perimmäisempi, ainakin merkitykseltään: risuista kierretty rengas jonkin sitomiseksi.

panto

panto „vesser (Fessel) = kahle(et)“ E 542 gali būti nom. sg. fem. (ā-kamieno) pr. *pantɔ̄ „pantis“ = (t.y.) *pantā „t. p.“

Latvian (ja suomen) panta = sarana ym. lenkki, silmukka, on preussin etymologisen mukaan kuurin kieltä:

" la. dial. (/acronym> kurš.) pañts bei pañta „sąnarys = sarana“ (ME III 78); ("są-narys" = yhteysjäsen)

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=1563

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Jaska kirjoitti:
Täällä taas eräät tieteestä tietämättömät vanhat tuttumme levittävät perättömiä, epätieteellisiä näkemyksiään... :)

Tässä selvitystä historiallisen kielitieteen menetelmistä ja kielellisistä rekonstruktioista:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Vertailu.pdf

Tässä uusinta tieteellistä tietoa Suomen alueen kielistä kautta aikain:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf

Olen tuota viimeksimainittua kästellyt täällä, joskin paranatamisen varaa on vielä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/yha-vaan-suomen-muinaiskielista

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Tokkura kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Täällä taas eräät tieteestä tietämättömät vanhat tuttumme levittävät perättömiä, epätieteellisiä näkemyksiään... :)

Tässä selvitystä historiallisen kielitieteen menetelmistä ja kielellisistä rekonstruktioista:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Vertailu.pdf

Tässä uusinta tieteellistä tietoa Suomen alueen kielistä kautta aikain:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf

Ja täällä tieteellinen keskustelufoorumi Muinainen Suomi:

http://muinainensuomi.foorumimme.com/index.php

Tässä on humpuuki-Jaskalle oikeata germanistiikkaa, aidon germaanitutkijan kynästä, 1937 Berliinissä syntyneen Ralf-Peter Ritterin:

http://ristokoivula.omablogi.fi/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajanlaskun-alun-aikaan/

Jaskan ongelma on, että hänellä on täysin väärä kuva sekä kantbaltista että kantagermaanista. Hän käytännössä luulee itäbalttilaista, vahvasti deformoitunutta vasarakirveskieltä, Fatjanovon kulttuurin kieltä MOLEMMIKSI, ja nimittää tätä kosnstruktiota "luoteisindoeuroopaksi". Kanta on täydellisesti vanhentunut.,

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/su-ja-balttilaisten-kielten-kehtysyhteyksita-balttilaisen-lahteen-mukaan

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226

Jaska esitteli eräällä palstalla tieteen nimissä hienoa itse keksimäänsä sanaa kuni, jolle hän antoi merkityksen suku. Tämä oli Jaskan mielestä todiste kuningas- sanan germaanisesta lainasta. Jaska ei ymmärrä fantasioissaan, ettei olemassaolevaa kieltä voi syrjäyttää pseudokielellä. Kuningas- sana muodostuu tietysti proto- ja kantasuomen kun- sanasta. Eli kunin on genetiivi ja kas tulee kasvusta.

Nää on ihan vetin järkyttäviä "tieteineen".

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226

Lainasanaselittelyllä taas yritetään peittää se tosiasia, että muinaiset finnougrit olivat arjalaisia ihan itse. Germaaneiksikin kutsuttiin Kerman kermalaisia potria finnoarjalaisia, josta aikaamyöten sana laajeni käsittämään indoeurooppalaiset. Historian ja kieltentutkimus on ikävä kyllä kaikenlaisten uusfinnougrilaisten käsissä ja tulos on taattua paskaa.

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226

Ongelma on se, että itäiset N1c: t on yritetty tunkea finnougrien historiaan, johon he eivät kuuluneet ollenkaan. Useat tutkijat ovat huomanneet sumerin olleen finnougrikieli ja unkari, sumeri ja kemi eli muinaisegypti olivat tai ovat läheisiä sukulaiskieliä. Kantasuomi oli Kemissä eli muinaisessa Egyptissä puhuttua kieltä.

Tuolla on metsät täynnä arkeologista aineistoa näiden kemiläisten perustamista kuningaskunnista ja paikallisista hiisikeskuksista. Peruskallioon on veistetty monisatametrisiä veistoksia ja on hiefoglyfiä ties mitä.

Kyseessä on jo rikollinen ja lainvastainen piittaamattomuus arvokkaista muinaiskohteista.

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/asiantunteva-romahdusmies-miika-vanhapiha

" Asiantunteva "romahdusmies" Miika Vanhapiha
Kirjoittanut Risto Juhani Koivula
Aamulehdessä esitellyn perinneartesaani Miika Vanhapihan johtama Karhu-kultti rituaaliasuineen ja mursunhampaineen on yhtä pykälää vanhempaa perua kuin hänen tutkimansa ja hallitsemansa kivikauden käsityöteknologiat. Kielitiede todistaa, että Vanhapiha on aivan varmasti ainakin jälkimmäisessä oikeilla jäljillä. Vanhapiha ei ole muinaishörhö, vaan hän kehittää ja pitää yllä perinteiden pohjalta tämän päivän kaiken varalta -teknologiaa, ns. romahdusteknologiaa.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/nain-minusta-tuli-noita-miika-vanhapiha-nakee-nakyja-ja-kokoaa-forssaan-romahdusheimoa-24262821/?_ga=1.149350448.700273757.1423599181

”Näin minusta tuli noita” – Miika Vanhapiha näkee näkyjä ja kokoaa Forssaan romahdusheimoa

Miika Vanhapiha on väenuskoinen noita, kivikautinen kädentaitaja ja Karhun kansan nokkamies. Hän kerää ympärilleen omillaan pärjäävää romahdusheimoa. Mikä mies Vanhapiha on ja mitä hän oikein aikoo?

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175773-suomessa-puhuttiin-monia-kielia-ennen-suomea#comment-2729318

" Mää muuten suosittelen sullekin Jaska [Häkkinen] käydä bloggaaja Miika Vanhapihan muinaisten selviytymitaitojen kurssilla. Se avartaa.

http://miikavanhapiha.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175580-havaintoja-fossiilikapitalismin-loppulamasta

Siellä tehdään uskomattoman helposti (kun on oikeat aineet) mm. kivikirveitä ja nuolenkärkiä, joilla voi partansakin ajaa. Ja sytytetään yhtä helposti tuli kuivalla tulikukan tai takiasen (liettuassa dagys = tulikukka, "tulis") varren pätkällä ja tuohenpalalla (sitä ei voi aavistaakaan funtsimalla, miten se tapahtuu),  tehdään taulaa (dagla, josta tulee muuten takavokaalisena myös täplä) jne. Hän on virallinen ammattilainen Mynämäeltä. Ja sitten pohdit siltä pohjalta tätä sanastoa:

Tuo sana "takiainen", liettuan dagys [dagiis], mon. dagiai = "tuliruoho, paloruho, tulikukka", "tulis", saattaa tulla siitä opettamastasi tulensytyttämisestä kyseisellä kasvilla, eikä siitä, että se erityisesti kasvaisi palopaikoilla. Sehän kasvaa kuivilla, soraisilla paikoilla.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaisten-dzauna-loydetty-pirkkalasta
 

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaisten-dzauna-loydetty-pirkkalasta

" Lithuanian: dègti = palaa, polttaa, sytyttää, kirveltää, tislata

Etymology: 'brennen = palaa, kirveltää' (intr.) und tr. 'anzünden = sytyttää, in Brand stecken = panna palamaan'
Frequ. deginėti = polte(ske)lla
Intens. degióti, dagióti = polttaa poroksi; dėgis 'Brandmal = poltinmerkki'
dẽgis 'abgebrannte Stelle = palanut paikka, paloaukea, polttama'
degesiaĩ, degėsiai 'Brandstätte = palopaikka'
degèsis 'Augustmonat = elokuu (= ”palokuu”)' usw.
dãgtis (dagtìs) 'Docht = lampun-, kynttilänsydän, eiserne Nadel um Löcher ins Holz zu brennen = poltin: rautainen piikki reikien polttamiseksi puuhun'
degtìnė = poln. gorzaška 'Branntwein = paloviina'
dãgas, dagà '(Sommer)hitze = helle, (auringon)paahde, schwüle Ernte = sadonkorjuusää, heinäpouta'
atúodogiai 'Sommerweizen = "poltonjälkeinen", kevätvehnä' Nebenform atúod(a)ugiai (Angleichung an daũg 'viel = paljon'?)

dagỹs 'Distel = > takiainen, ohdake', dagìlis dass emt. (”tulikasvi”, viron takjas)

RJK: Tämä tulee kuivan takiaisen (sekä vartta että seittiä käytetään, vanha maahan tuotu viljelyskasvi) tai tulikukan (tuontiviljelyskasvi) käytöstä nopeassa kivikauden tulen teossa, jonka jätän tässä Miikan ammattisalaisuudeksi. Sitä ei voi tietää funtsimalla, ellei ole käynyt kurssilla tai nähnyt videolla. Etymologisten sanakirjojen tekijät eivät ole tähän asti tienneet sitä, vaikka ovat selvillä sanojen balttilsisuusesta. Sen on Miika Van- hapiha selvittänyt. Baltian tulenpalvojilla on digitalis-heimoon kuuluva pyhäntulenkukka (rusnė).

dagìlis 2 'Distelfink = tikli (< *deglis (mliett), sanan PITÄISI taipua tiklen, onkohan tuo nimi Tikli vai Tiklen?) = ”palo(paikka)lintu”? tai ”kirjava lintu”? (ohdake/takiaispeippo), Stieglitz = tikli, Zeisig = vihervarpunen'

dagìsiai 'Spitzklette = sappiruoho, dreiteiliger Zweizahn = tummarusokki (”takkuruoho”: siemenet takertuvat kovasti vaatteisiin, kuten takiaisillakin; takertuminen tulee takiaisesta EIKÄ päinvastoin!)

dagùs 'entzündlich = palonarka, (helposti) syttyvä, brennbar, brennend = (helposti) palava, bissig = pureva, purema-altis (vihainen koira), ätzend = syövyttävä, jähzornig = äkkipikainen, feurig = tulinen'

RJK: degutė = tökötti, koivunterva

lett. (latvia) degt 'brennen = palaa, polttaa' (tr. und intr.)

dagla (dęgla), daglis (deglis) 'Birkling, Birkenschwamm und der aus diesem bereitete Feuerschwamm = koivuntaulakääpä, Zunder = > taula, sytyke'

(Kääpä, ja myös pesusieni, on liettuaksi kempė [kämpee], latviaksi pempe [pämpe], sm Kempele = "Kääpäkylä, Kääpälä"]
...
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomalaisten-geneettiset-ja-kielliset-juuret

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/fin-land-hakoteill-ja-putin

https://www.facebook.com/kuisma.juha/posts/1850721071844791

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Vierailija kirjoitti:
Arkkis

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-20155.html

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 76_247.pdf

JK: ” 5.8. Lopuksi vielä kaksi rinnastusta, joista ims. vastine puuttuu — samoin kuin jo käsitellyltä lp. luoi'kât-verbiltäkin (artikkelin 1. osa, kohta 4).

5.9. L p . buoi'de

(11) Lp. buoi'de "lihava; rasva' (Nielsen, T. I.Itkonen, Lagercrantz) < []vkgerm. *faita- (< esigerm. -d-) > mnorj. feit-r 'lihava, rasvainen', mruots. fet-er, nruots. fet id., kys. veiz 'lihava, (subst.) rasva, lihavuus' jne.

Etymologia on sekä äänteellisesti että semanttisesti moitteeton.

Lapin sanaa vastaava varhaiskantasuomen rekonstruktio on *pajta (inarin- ja etelä-lapissa on tässä klusiili: Äimä FUF6 s. 184—185).

Huomattakoon, että vokalismi ja konsonantismi ovat — kuten kaikissa tässä artikkelissa esittämissäni tapauksissa — keskenään sopusoinnussa: lp. uo ~ germ. a edellyttää vanhaa lainaa, samaa edellyttää lp. yhtymä -i'd- (< vksm. -jt-) <~ germ. (vokaalin jälkeinen) -it-;

myöhemmissä skand. lainoissa lapissa olisi vastaavassa tapauksessa odotettavissa -i't- (vrt. bai'tet 'go up into the wind' (Nielsen) ~ kskand. *baitian > mnorj. beita 'beim Winde segeln, kreuzen', Jande Vries).

Sama äännesuhde on suomen puolellakin tunnettu (sm. muoto ~ germ. *mōta < esigerm. -d-,

sm. mallas, malta(h)an < germ. *malt- jne.). ”

A: Jätetään tuo "buoide"/"painava" toistaiseksi sillensä, ja otetaan nämä Koivulehdon "vahvistavat vertailut" muka "germaanilainoista, jotka ovat lainautuneet samalla tavalla epäsäännöllisesti", tarkempaan syyniin:

”Mallas” on absoluuttivarma balttilaina verbistä

”malti...mala...malo” (lt.), ”jauhettu” = ”maltas”
”malt...malu...malu” (lv.) > "malts, malta"
”maltun...malla...mallā” (pr.)

”Muoto” liittyy sanaparveen ”muovata”, ”muokata” ja ”muotti”, mahdollisesti myös (kuurin) ”muokkaava”/gootin ”muokkaaja” = ”moukari” ja ”muoti”, joka voi olla vaikka kuinka vanha sana ja käsite. ”Muovata” ja uudissana ”muovi” tulevat Kantelettaren sanasta ”muovaella”, jossa se tarkoittaa ”taiteellista luomista”.

Tuossa pistää heti silmään, että yksikään asiaan liittyvä verbi ei ole germaaninen, vaan sitä olisi Koivulehdon mukaan vain substantiivi "muoto", joka siis noin ollen ei lainkaan liityisikään näihin verbeihin! Etymologiset sanakirjat ovat eri mietä. Ehkä ne odottavat "germaanista etymologiaa" myös verbeille, turhaan.

Sanoja, jotka johtavat sille, kannalle, että kyseessä on balttilaina niin suomessa kuin luultavimmin germaanissakin on useita: ”muovata” on balttilaista perua eikä sillä ole vastineita germaanikielissä. Verbi on iankaikkisen vanhaa muotoa. Liettuaksi

(lt.) ”mova” = valupesä, valumuotti, laakeripesä, holkki = (lv.) ”uzmava”

Sanojen, varsinkin verbien tunnistamista ja etsimistä haittaavat nyt etuliitteet, kun suuri määrä asiaa voidaan sanoa lyhyesti, valetaanko (ym.) ”sisään”, ”pinnalle”, ”pitkin”,”poikin”, kertalaakista vai toistuvasti jne. Oikein vanhoissa sanoissa verbi voi myös taipua eriliitteiden kanssa vähän eri tavalla, jolloin liitettä ei voikaan noin vain vaihtaa, vaan kyseessä on uusi verbi.

Tästä on esimerkkinä liettuan sana

”iṥmokti...iṥmoksta...iṥmoko = oppia, hallita täydellisesti, juurta jaksain, "selkäytimestä"

jolle on olemassa myös ”rinnakkainen” aivan tavallinen standardijohdannainen etuliiteverbi

”iṥmokėti...iṥmoka...iṥmoko”= oppia ulkoa, maksaa (loppuun, velka tm.)

Tuo lyhyempi muoto kielii, että tämä verbi on kuulunut ennen (kuten ”vykti...vyksta...vyko” = tapahtua)

”*mok(s)(ė)ti...*moksta..., joka edelleen vihjaa kantabalttilaiseen verbiin

”*māksēti”, josta latviaan on haarautunut verbi:

”maksāt...maksā...maksā” = maksaa, sanan molemmissa merkityksissä: ”olla hintana” ja ”antaa maksu”.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... kas&h=2990

Edelleen, kun ovat sanat ”pehmetä, pehmittää” (*minkṥti > menkṥti > mankṥti) ohjeellisena taustatietona, tuo muoto ”*māks(ē)ti” hyvin mahdollisesti palautuu kauemmaksi muotoon ”*manksti”, nyt on niin kuurilaisen niin kuurilaisen oloinen sana edessä, että pitää hakea substatiivimuodolla, jotka todennäköisimmin ovat jossakin säilyneet, että minkälainen ”muotti” tai ”muokkain” ”*mankstis” sieltä saattaisi löytyä:

http://www.google.fi/search?hl=fi&lr=la ... art=0&sa=N

JöSSES.... Se on se vagina...

Latviaksi löytyy sana ”maksts”, joka tarkoittaa paitsi ”maksettua” myös miekan ”huotraa” ja puukon ”tuppea”, ja myös slangissa tuota samaa em. ruumiinosaa (tässä on jonkinlainen vitsi, kun ”maksettu” on sama sana, ilmankos...) Virallinen sana on ”makṥtis” (lt.).

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... kas&h=3302

(Tuo (lv.) ”makstsene” eli ”tuppisieni” on (lt.) ”musmirė” eli ”kärpäskuolema” on valkoinen kärpässieni (Amanita).)

Sanasta ”*mākst” on latviassa johdettu ”māksla” = taide ja (samasta) sanasta ”*moksti” vastaavasti liettuassa ”moksla” = tiede.

Sanasta ”māksla” tulee latviassa ”taiteltu” = ”mākslots” = keinotekoinen

Selvästikin ”muokkaaminen” on ollut alkuperätään ”pehmentämistä”:

Arkkis
"Mauti", "maukti" ja "mausti" -verbit saattavat edelleen liittyä, ja joka tapausessa muistuttavat seuraavia parvia:

"*minkṥti" = pehmetä
"*menkṥti" > "męsti...menčia...mentė" = pehmittää, vaivata (taikinaa)
"*mankṥti" = mm. voimistella

sekä

"minti" = muistaa
"*menti" > jv. "ment" = valehdella
"*manti" > lt. "manyti...mano...mane" = ajatella (sm. "manata"...)

> lt. "mąstyti...mąsto...mąstė" = ajatella (syvällisesti tosi viisaita),

"mąstytymas" = (tieteellinen, taiteellinen) ajattelu,

"mąstytoja(s)" = suuri ajattelija, "Suuri Henki"...

jotvingissa kuitenkin "manīt = to enchant, seduce (Inf) " = "houkutella huonoille teille".

post1136115.html?hilit=%20mana%20#p1136115

"Valumuotti" ja "henki" näyttäisivät olevan samaa alkuperää balteille ja iranilaisille.

Kaikesta tästä sanapaljoudesta huolimatta ei ole selvää, mistä nimenomaan ”muoto” tulee, jos se tulee tästä parvesta lainalaisesti jotakin tietä muuntumalla yksinkertaistumalla muodosta ”*mankṥt-.

Kuurin kautta tästä lainautuisi ”*mant-” ja ”*mast-” -tyyppisiä sanoja, ja niitä onkin voinut lainautua. Liettuasta tällaisten lisäksi tuolevat ”*muov-” aluiset sanat. Mutta latgallin kautta on ollut esillä vain sanoja, joista lainautuisi ”*muok-” tai ”*muos-”.

Latvian sana ”taito” = ”māka”, joka on myös kuuria, ja siitä saadaan adjektiivi ”osaava” = ”*makras” = ”maakari” (joka suomessa tarkoittaa huonoa taitoa...), latgalliksi ”muoka”

Pitäisi olla muoto ”*mā(k)ṥt-” oleva verbi, josta latgallin kautta tulisi ”*muohta” > ”muoto”.

Seuraavasta verbistä saadaan kuitekin ainakin konsonattiryhmä -kt-, joka olsi sitten voinut kehittyä lainaantuneena edelleen:

Lv. ”mākt...mācu...māci...māc, māca, māks” Lg. ”muokt...muoču...muoči...muoč , muoča, muoks”

= painaa (myös muotoon, lehtiä), puristaa, tallata, rutistaa (mm. mehut), litistää, polkea, kuormittaa, ahdistaa, kuristaa, tukehduttaa, sortaa, painostaa, vallita, viettää (jkn päin), ”koukuttaa” (harrastus), kiusata, vaimentaa (ääni, tärinä), kiduttaa, kiukutella, uuvuttaa, riuduttaa, näännyttää, hauduttaa (ruokaa, erityisesti maun laimentamiseksi), mellottaa raakarautaa, pehmentää, hautua, pehmetä (kuv. ja konkr.), lieventää, liennyttää, köyhdyttää.

Tällöin muodosta ”*mankṥta” (pehmennetty, muokattu) tulisi ”*muokta” (lp ”muotta”= kasvot) täsmälleen samalla kaavalla kuin sanasta ”*lankṥta” (kaartuva) tulee lapin ”luokta” = lahti.

Eikä tässä vielä kaikki, vaan länsiliettuan/zemgallin kautta sanasta ”*mankṥtis” (muokkaus) tulisi ”*mahti” just kuten ”lankṥtis”:ista (kaartumisesta) tulisi ”lahti”!

post1126341.html?hilit=luokta#p1126341

Kaikesta tästä huolimatta ei ole varmaa, että ”muoto” lainautuisi juuri noin, VAIKKA SE OLISIKIN BALTTILAINA.

On myös mahdollista, että se lainautusi ”(syvällistä) ajattelemista” (”mąstyti” lt.) tai ”mittaa(mista)” (”mãtas” lt.) merkitsevistä sanaryhmistä.

Täällä on paha, kun ajatellaan, että mitä tuosta liettuan sanasta lainautuu, ja mm. mitä se tarkoittaa...

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... kas&h=3120

Toinen vanhan sanan merkki on sanan kulkeutuminen kauas etuliitteen alkuperäismerkityksestä. Tässäkin latvian ”uzmava” kirjaimellisesti ottaen tarkoittaa ”jonkin päälle vedettävää/astetaavaa muottia/pesää”, mutta tosiasssa se tarkoitta aivan yhtä lailla aukkomaista yksinkertaista muottia, pesää, holkkia kuin myös liettuan ”mova”.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

" Lietuviešu—latviešu vārdnīca

movà (4)

1. tehn. uzmava

2. uzrocis; mufe novec.

http://www.letonica.com/groups/default. ... ere&h=1837

LV uzmava arheol.
RU муфта,
RU втулка,
EN socket,
DE Tülle

Toinen sana, joka johtaa balttioletuksen jäljille, latgallin sanapari (kaikki persoonat näkyvissä)

”muocēt...muoku..muoki..muok..muokam..muokat..muok...muocieju..muocieji..muocēja..muocējom..muocējot” = osata,

venäjän ”moč'...mogu..možes..možet..možem..možete..mogyt”,

= latvian ”mācēt... māku..māki..māk..mākem...mākem..mak...maceju...”

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... =maukt&h=0

= Liettuan ”Mokėti...moka...mokėjo”, joka tarkoittaa sekä ”osata, voida, pystyä” että ”maksaa (rahalla)”. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”maksaa rahalla jonka nimin om ”*moka” ”.

Mitähän se sellainen ”moka” saattaisi olla, kun muistetaan, että sana ei aivan alunperin ole välttämättä liettuaakaan, jossa ei sallita kaksoiskonsonatteja edes ”erikoislainoissa”, eikä ”iso raha” pesinyt Liettuassa, vaan enemmän mm. Preussissa ja preussilaisilla myös Liettuassa.

(Ja kun se ei ole ”munaus”, eikä ”Martti Oiva Kalervo Ahtisaari”...

Liettuan "mokasi" tarkoittaa siis että "osaa", kun se suomeksi tarkoittaa "ei osaa".

Tämä on vastaavanlainen eksytys kuin viron "halpa reisi", joka siellä tarkoittaa, että "huono matka", mutta Suomessa päin vastoin... huum. A. )

Latvian ”mācīt (~u, ~i, ~a, ~īja, ~īs) = opettaa

= latgallin ”muoceit (-u, -i, -a, -eja, -eis)

= liettuan ” mokyti...moko...mokė”.

Preussiksi edellistä muotoa vastaava verbi on pelkästään

”mukῑtun...muka...mukei” = maksaa (”muka”:lla, ”mukittaa”)

”mukῑtun... mukῑnna... mukῑnnā (si)” = opettaa (oppia).

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

Tuota sanaryhmää sattaisi vieläkin luulla slaavilainaksi, paitsi että tuo ”pesä, kolo (tekn.), muotti” = ”mova”, jolla mm. ”muovataan”, jäisi ”ilmaan roikkumaan”. Sinne se ei kuitenkaan jää, vaan kyseessä on balttikielten ikivanhimpien perinteiden mukainen ja muotoinen sanaryhmä, jonka vanhat sanat ovat

”mauti...mauna...movė” = pukea päälleen, pitää päällään, pingottaa (kangas, nahka, vyö), mahtua (päälle, sisään, astiaan), sopia, sovittaa (osa, vaate), lentää (esim. hiukset), ”läträtä viinan kanssa” = ”mahduttaa viinaa itseensä”, kaataa, kulauttaa (reippaasti). Etuliitteillä sadaan kymmeniä verbejä.

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=A&w3=U

mau|ti -na, movė = надевать; напяливать; нестись; лететь; дать (по шее) дуть, хлестать (спиртное)

”mautis” = pukeutua

Muuten kuin liitteellä mutta äänteellisesti säännömukaisesti tästä on johdettu mm. verbit

”movėti...movi...movėjo” = ”mūvėti...mūvi..mūvėjo”= (pitää tapanaan) pukeutua (esim. tietyllä tavalla).

”Muotin” tai ”mallin” tästä (eri merkityksillä, niitähän oli muitakin kuin pukeutuminen) johdettuna (preesensistä) pitäisi nyt olla joko ”*movys” (mask.) tai ”*movia” liettuan päämurteessa, mutta se on kuitenkin ”mova” aivan samoin kuin muinaisesta verbistä ”*lauti” = kovertaa, sijata on jeodettu toisaalta ”lovys” = (koverrettu) ruuhi, ja toisaalta fem. ”lova”, ”lovėlė” = vuode, kehto. Sanat ”lóva” ja ”móva” ovat liettuan länsimurteiden mukaisia, kuten myös mm. ”kautis” (”kovoti”) = taistella > ”kovà” = taistelu .

”movinėti...movina...movino” = puke(utu)a, vaihtaa vaatteita

Edelleen ilmeisiä johdannaisia on

máudyti...máudo...máudė = kylpeä peseytyä, sataa (lujaa), huuhtoa, huuhdella

Sana ”mauti”[/b kääntyy latviaksi useilla sanoilla, jotka lisäksi paljastavat sille yhä lisää merkityksiä:

máuti (~na, móvė)
1. maukt = pukea
mauti pirštines - maukt cimdus = vetää hanskat käteensä
mauti žiedą ant piršto - vilkt (maukt) gredzenu pirkstā = mt. käsistä
2. (sist) gāzt, kraut, cirst = kaataa (muutakin kuin vettä taiviinaa), kuomittaa
3. doties /projām/; mukt /projām/ = irrottautua, hieroa (pois)
4. sar. gāzt /acis/; sacīt /acīs/ = ulkea silmät

kailį mauti - /sa/dot pa ādu
mautis (~nasi, móvėsi)
1. maukt /sev/
2. maukties /nost/

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 7ti&h=1910

Latvian sana ”maukt” ei ole johdannainen sanasta ”mauti”, tuo -k- on liikaa.

Yhä puuttuu ”simsalabim-taikasana”, joka yhdistäsi nämä johdannaiset, sekä asiallisesti myös ”muokkaamiset”, ”vaatettamiset”, ”moka-maksamiset”, ”pesemiset”, ”hankaamiset”, ”pingottamiset”, vesien ja viinojen kanssa lutraamiset ja muut, joissa äkkiseltään ei huomaa yhteistä logiikkaa (ainakaan minä...).

Käännetään nettisanakirja toisin päin, ja kun latvian ”maukt” ei aivan tarkkaan sovellu liettuan ”mauti”-sana, johdannaiseksi (enempi päin vastoin, mutta se on poikkusellinen suunta), haetaan ”maukt”-sanan kaikki käännökset liettuaksi:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

Ei auttanut, tuli vain noita etuliitteellisiä muotoja.

Mutta itse liettuassa on myös verbi maukti, vaikka se vähän vanhentuneena usein sanakirjoista puuttuukin.

Täältä se kuitenkin löytyy:

"maukti...maukia...maukė" = to bark (nahkaa), to pull (lakki) over one's eyes, to gulp, to lap (esim. viinaa), to drink hard.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 948338&g=2

maũkti (~ia, ~ė)

1. maukt = ”mahduttaa vaate päälleen”

maukti kepurę ant akių - maukt cepuri pār acīm

maukti odą - maukt ādu = muokata nahkaa

2. niev. tempt; kāri dzert; = vetää, kiristää, pingottaa, ryypätä raskaasti

mauktis (~iasi, ~ėsi)

1. maukties /sev/ (cepuri)

2. maukties /nost/ (ādai) ”

BINGO!

Jotvingin kieli tuntee tuosta parvesta sanat ”maut” = pestä peseytyä ja ”mokint” = opettaa, oppia on "izmokint" =”kiskoa oppi ulos (opettajasta)” (varmaan hyviä oppilaita...).

Mahtaako tuo mokka-nahka varmasti olla saanut nimensä sen nimisestä jemeniläisestä kaupungista, vai olisiko se puujalkaselitys. Monet yllättävät muihin maihin yhditetyt sanat ovat osoittaustuneet preussilaisiksi alkuperältään.

Viron sana mood, moe = muoto, muoti tapa, tyyli EI VOI OLLA GERMAANI-, SLAAVI- eikä IRANILAINA, sillä se TAIPUU VANHALLA KAAVALLA, JOLLA VOIVAT TAIPUA VAIN OMAPERÄISET SANAT sekä VANHAT BALTTILAISET ja KELTTILÄISET (paasi, tammi ym.) LAINAT!

Englannin etymologinen ei uhraa tavuakaan muulle kuin kelttiläiselle alkuperälle (germaaninen muoto on geometrinen shape, romaaninen taas form = muoto, muotti):

mode (n.1) "manner,"

late 14c., "kind of musical scale," from Latin modus "measure, extent, quantity; proper measure, rhythm, song; a way, manner, fashion, style" (in Late Latin also "mood" in grammar and logic), from PIE root *med- "to measure, limit, consider, advise, take appropriate measures" (see medical (adj.)). Meaning "manner in which a thing is done" first recorded 1660s.

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=mood&F=M&C06=et

mood : moe : moodi 'ajastu üldine maitselaad, mis määrab suuresti rõivastuse, tarbeesemete, ruumide, sisustuse, kirjanduse, kunsti vm laadi ja ilme; tava, harjumus, komme; olek, olemus'
← saksa Mode 'mood'
Eesti keelest on laenatud eestirootsi mōd, mōḍ 'mood, viis'. Vt ka moondama.

moondama : moondada : moondan 'teistsuguseks, teiseks muutma, teist, ebaharilikku kuju andma; vastase vaatluse ja luure eest varjama, maskeerima'

On arvatud, et tuletis vanema murdekeele sõnast mood (omastav mo(o)u) 'viis, laad', mille vasted on soome muoto 'vorm, kuju; nägu; viis', isuri moodo 'viis, komme', karjala muoto 'välimus; nägu, põsk; (käitumis)viis', vepsa mod 'inimese nägu'. See tüvi on germaani laen, ← alggermaani *mōta, mille vasted tütarkeeltes on nt vanaislandi mót 'märk, tunnus; välimus; viis, komme', vanarootsi mōt 'vorm; märk; välimus'. On võinud tähenduselt seguneda sõnaga muundama, muu. Hiljem on laenatud germaani tüve saksa vaste, mood.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Jaska kirjoitti:
Mainitut ”eurooppalaiset” linzit olivat 16274A eli kuuluivat haploryhmään U4. Sillä on laaja levikki Euroopassa, ulottuen Siperiaan saakka. Sitä on yhdistetty myös ja muiden muassa uralilaisiin:

http://dienekes.blogspot.com/2004/11/mtdna-subhaplogroup-u4-and-uralic.html

Koska U4:ää tavataan myös jeniseiläisiltä keteiltä ja koska jeniseiläisten kansojen ekspansio yhdistetään hunnien liittokuntaan, ei ole kovinkaan suuri geopoliittinen yllätys, mikäli linjaa päätyi myös Keltaisellejoelle. Ainakaan verrattuna Moseksen geopoliittiseen yllätykseen, että kelttejä olisi päätynyt Siperiaan...

Toisin sanoen Suomesta ja Islannista tuskin on lähdetty Kiinaan, vaan MtHg U4 on levinnyt ajan mittaan Euraasian ääripäihin. Yleensä tällainen perifeerinen sirpaleinen levinneisyys merkitsee ikivanhaa asutusaaltoa: uudemmat aallot ovat huuhtoneet linjan vähiin keskusalueilta. Tosin mainitussa tutkimuksessa ei ollut kuin 19 populaatiota joista 5 eurooppalaisia, joten idän ja lännen väliin jäävistä puuttuvista väestöistä voisi hyvinkin löytyä yhtä läheistä sukulaisuutta linzeihin kuin noista viidestä hyvin läntisestä ja pohjoisesta eurooppalaisväestöstä.

Uskomaton pölhöily noista Koivulehdon kumotuista "etymologioista" SAAMELAISKUTTUURIN ESYKLOPEDIASSA:

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Kantagermaani

"

Kantagermaani

Kantagermaani, nykyisten germaanisten kielten (saksa, hollanti, englanti, skandinaaviset kielet) yhteinen kantakieli, josta osa saamen kielen indoeurooppalaista vaikutusta on peräisin. Suurin osa kantagermaanista peräisin olevasta sanastosta on omaksuttu suomalais-saamelaiseen kantakieleen eli varhaiskantasuomeen, ja nämä sanat ovat siten yhteisiä saamelaisille ja itämerensuomalaisille kielille (itämerensuomi). Näitä sanoja on yhteensä joitakin kymmeniä, esim.

bargat 'to work' (suomen pyrkiä)

borjjas 'sail' (suomen purje)

gierdat 'to endure'

luoikat 'to borrow'

mođđi 'mud'

ruovdi 'iron'

sadji 'place; room'

vuorbi 'lot, destiny'

vuordit 'to wait'.

Koko joukko on myös kantagermaanisia sanoja, joilla ei ole vastineita itämerensuomessa, ja jotka siten mahdollisesti on lainattu varhaiseen kantasaameen (early Proto-Saamic). Nämä kontaktit ovat mahdollisesti tapahtuneet lännessä, Keski-Skandinaviassa ennen ajanlaskun alkua, mahdollisesti ensimmäisellä esikristillisellä vuosituhannella. Vain saamessa tavattavia kantagermaanisia lainasanoja ovat esim.

arvi 'rain'

fiertu 'good weather'

gáma 'shoe'

lieđđi 'blossom',

ruovda 'side, edge'.

Joitakin saamen indoeurooppalaisperäisiä lainasanoja on pidetty myös esigermaanisina (Pre-Germanic) sillä perusteella, että niiden lainanantajakielen äänteelliset tuntomerkit viittaavat lähinnä indoeurooppalaisen kantakielen tasoon, mutta sanojen levikki nykyisissä indoeurooppalaisissa kielissä rajoittuu läntisiin kieliin, joko vain germaanisiin tai mahdollisesti myös balttilaisiin kieliin. Tällaisia hyvin arkaaista änneasua kuvastavia lainasanoja saamessa ovat

čuonjá 'goose'

geahči 'end, point'

ja mahdollisesti lasta 'leaf' (joka voi indoeurooppalaisen levikkinsä puolesta olla myös esibalttilainen). "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

panterarosa kirjoitti:
Jaska esitteli eräällä palstalla tieteen nimissä hienoa itse keksimäänsä sanaa kuni, jolle hän antoi merkityksen suku. Tämä oli Jaskan mielestä todiste kuningas- sanan germaanisesta lainasta. Jaska ei ymmärrä fantasioissaan, ettei olemassaolevaa kieltä voi syrjäyttää pseudokielellä. Kuningas- sana muodostuu tietysti proto- ja kantasuomen kun- sanasta. Eli kunin on genetiivi ja kas tulee kasvusta.

Nää on ihan vetin järkyttäviä "tieteineen".

1. Gootin sanalla kuni = heimo, kunta ei ole tekemistä sanan 'kuningas' kanssa, joka tulee gootin sanasta

kunþi  = tieto, osaaminen
Se tulee tästä kuurilaisella päätteellä -ingas = mies, jolla on kantasanan osoittama omaisuus tmv.

Tämä kunþi on kantaindoeuroopasta ja kantagermaanista.
 

[Kyseeseen saattaisi tulla myös (ostro)gootin sana kunþi = tieto verbistä kunnan = tietää, aluperäisen oletukseni mukaisesti:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/05/gootin-sanasto

" know, to – kunnan (prt-prs)

knowledge – kunþi (n. Ja) " ]

2. Sana kuni = heimo, kunta   EI tule kangermaanista Ralf-Peter Rittein mukaan, vaan jostakin muualta.

Se ilmestyy myöhään erikseen gootin kahten päähaaraan, ja onlainattujostakin, muusta indoeurooppalaisesta tai muuta kielestä. Alkuperäinen heimo-sana on jotakin heim-suuntaista germaanissakin.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/07/suomen-kuninkaista
 

Germaanien riimut on muuten lähtöisin ETRUSKIEN kirjoituksessa.

http://www.iflscience.com/editors-blog/archaeologists-discovered-brand-new-ancient-god/

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Tokkura kirjoitti:

Arkkis
Jotuni

Fakta on, että Suomessa on paljon Tammikoskia Lappiin asti. Miksi nimessä on tammi, vaikka tammipuu ei kasva Lapissa? Yksi selitysmahdollisuus on, että Tammikosken tammi ei tarkoita tammipuuta vaan jotain muuta puuta, jota on käytetty koskessa mahdollisesti padon rakennuspuuna samalla tavalla kuin tammea jossain etelämpänä. Tammen muinainen merkitys on voinut olla jollain alueilla suuri puu, kuten etymologinen kantakin esittää nostraattiselle muodolle. Vähän samasta kyse kun Mono-hiihtokengästä tuli yleissana mono.

Toinen selitys on, että Lapissa oikeasti kasvoi tammipuita ja niitä käytettiin vesirakentamisessa. Joku kirjoitti, että Oulussa on kasvanut tammia. Ei mahdotonta, että tammia olisi kasvanut tai niitä olisi tuotu Oulusta.

Tarkistin tuota mm. "kovaa joustavaa puuta" tarkoittavan liettuan adjektiivin "tamprus"/"tampri", että sitä ei ole muissa balttikielissä, vaan vastaavassa merkityksessä on ihan muita sanoja.

Tämä sana näyttäisikin olevan osin laina, ja se näyttäisi olevan sellainen siten kuurista, että se on muodostettu tuolla salaperäisellä (germaanisella tmv.) johdospäätteellä -(e)r- sanasta

"(į )tampa" = jännitys, jännittäminen, veto, nosto, joka edelleen on verbistä

"tampyti...tampo...tampė" = vetää (ulos, ylös jne.)

kuin esimerkiksi kuurin sanasta

"kupa" = dyyni, kumpu, kupu , verbistä kasa(u)t(u)a, liett. "kaupti(s)", ven. kopit'(sja).

ovat tulleet mm. sanat

"kupras" = kyömy, kyttyrä, töyssy jne.

"kuprinė" = (täysinäinen) säkki, selkäreppu, laukku. sekä

"*kupriṥkas" > "kūrṥas" (liett.) = kuurilainen.

"*Tamper(is)" näyttäisi tarkoittaneen "vedintä", "jännitintä", vinssin tukkia tai oikeastaan koko vinssiä ennen kuin se siirtyi tarkoittamaan vesimyllyn akselipuuta, ja siitä edelleen erityisesti vehkeen monimutkaistuessa pystyakselipuuta, pyörivää pystyakselia, jota "tammi" nykyään yhtenä merkityksenään tarkoittaa. Sanoisin, että koskesta on vedetty vinssillä veneitä ja lauttoja ylös, ennen kuin siinä on ruvettu pitämään vesimyllyä.

Sana "tampris" tarkoittaa nykyään mekaniikassa "jousivakiota", ja aivan erityisesti se tarkoittaa kierrettävällä kiristimellä säädettävää jousen puristusta, kuten ohessa maatalouden/elintarviketeollisuuden puristinlaitteessa:

http://209.85.129.132/search?q=cache:-u ... nt=firefox"

" Pasirenkame, jog sistemą veikia žadinimo jėga, kintanti pagal sinusoidę. Virpėjimo lygtis šiuo atveju yra tokia [5]:

(1) mẍ + µẋ + qx = Fsinωt

čia:
m – sistemos masė, kg;
q – spyruoklės tampris, lygus jėgai, kuria reikia paveikti spyruoklę, kai norima sukelti jos deformaciją, N/m;

x– spyruoklės virpėjimo poslinkio momentinis dydis, m;
.
x = dx/dt – virpėjimo momentinis greitis, m/s;
..
x = dv/dt – masės virpėjimo momentinis pagreitis, m/s²;
µ– mechaninio pasipriešinimo konstanta (vidinė trintis), Ns/m;

F– sužadinimo jėgos amplitudė, N;
ω - sužadinimo jėgos dažnis, rad/s.

Pääte on kuurissa kuitenkin ollut "-er-", kuten "Dyynien (kopa) asukkaan" nimestäkin ilmenee: Koperniks.

Sellaisen vetokoneen tukki "tamperis" > "tammi" on ollut ainakin alkeellisemmissa versioissa pystyasennossa, jotta sitä on voitu ylemmän tukipiteen yläpuolelta kiertää käsin tai vaikka hevosilla, jos on oikein tosi iso purkki ollut vedettävänä. Isostakin koskesta pääsee, jos siinä on jonkinlaiset ohjaimet. Tuolla ei siis ole ollut tekemistä tammipuun kanssa, mutta sitten on myöhemmin voitu ruveta käsittämään, että nimi johtuisi tukin mahdollisesta materiaalista.

Fysikaalista ilmiötä tarkoittava verbi "vetää" on liettuaksi

"tempti (tempia, tempo)" = vetää > s. "tempoa"

Preussiksi tämä on "tenstun" , latinaksi "tensere" ja ranskaksi "tenser".

(Vastaava sana "vetäjä" on latinassakin: se on matematikoille tuttu "tensori".)

Tässä on mielenkiintoinen uusi tieto, että Tampere oli ollut joksikin myöhäiskanta saameksi *Tempel.

Tulokseen ovat tuleet saamen tutkijat (jotka tosin eivät ole kielititeen penaalin terävimpiä kymniä kumpikaan, mutta se on kolmas juttu...):

http://fi.meteotrend.com/city-article/134718/

"

Nimen Tampere etymologia

Paikannimeä Tampere on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kielistä (muinaisruotsin damber 'pato'). Viimeaikaisessa kielentutkimuksessa tätä etymologiaa on kuitenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin saamelaisia eikä ruotsalaisia. Saamelaista alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun A. V. Koskimies ehdotti, että sana Tammerkoski olisi voinut lainautua saamen kielen (pohjoissaamen) sanasta dabbal 'koskessa sijaitseva suvantokohta'. 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana Tampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta tḙmpḙl. "

Tämä on erittäin mahdollista. Tampere ei kuitenkaan ole lainautunut tuosta suuntaan eikä toiseen, vaan tuo (*tempele) on muinaisliettuaksi sama sana kuin Tampere on kuuriksi tai vasarakirveeksi!
Sanat suhtautuvat samoin kuin Keitele ja Koitere.

Myös sama Häme on lainattu muinaisliettuasta, samoin Kempele ("Kääpälä"), Simpele ("Syvälä"), Keitlettä voisi sanoa "Keittolaksi" tai "Keittelyjärveksi".

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Vierailija kirjoitti:
Jaska
Arkkis
Koivulehdon kaavalla muuten "Simpele" tulisi sanasta "Himmel" > "Simmel" = "Simplele"!

MITES ON JASKA, "ONKO NOIN"?

Ei todellakaan, et ole ymmärtänyt yhtään mitään taaskaan. Simpele palautuu asuun *timpele, jolla on säännöllinen vastine saamessa (dabbal), ja sanan merkitys on ollut 'tasaisesti virtaava alue koskessa;

BINGO! Niinpäs tuleekin! Mulla oli jo semmoinen tuntuma, että mulla on Simpeleen palikat hallussa jossakin, ja funtsasin sanaa "*sympele".

Julkisestikin sitä pohdin, ja olin ihan oikeilla jäljillä, mutta en tiedä, olisinko ihan itse keksinyt.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-24157.html

"

Arkkis
Jaska

Sinulle taas olen jo aikaisemmin sanonut, että paikannimistön ajoittaminen on vaikeaa silloin kun alueella vallitsee kielellinen jatkuvuus. Vaikka Simpele olisi nimetty jo pronssikaudella asuun *Timpele, se olisi kehittynyt asuun Simpele kielen muun sanaston mukana.

Siinä onkin yksi nimi jonka etymologia pitsisi tarkistaa:

Tuo -el- vie ajatukset kuuria edeltävään balttiin, "kuuriksi" se olisi "*Simpere", kuin Tampere.

post1113294.html?hilit=%20tampris%20#p1113294

"Keitele" näyttäisi tulevan verbistä "keisti...keičia...keitė" = vaihtaa, sillisessa muodostaan, joskin nykyinen "kuumentamista", keittämistä tarkoittava verbi "kaitinti" on sekin mahdollinen. Siitä tulee myös "Peips"-järvi, lt. "Peipus": tässä on taas latviassa p- ka ja liettuassa k-, ja se on aivan hyvin voinut tarkoittaa myös "kuumia taisteluita".

"

Tuollainen *timpele on sama asia kuin mitä "tyven(ne)", liettuan "dubuo, dubenys", latvian "dubens", latgallin "dybenṥ", syvyyttään hitaasti virtaava kohta joessa", "syvänne".

post1262758.html?hilit=dubuo#p1262758

" Ikiaikaisen vanhaa IE-neutrimuotoa substantiivi
”dubuo”, dubenys” (lt.), josta lainautusi SUBSTABTIIVI ”tyven”. Tätä kautta se ilmeisimmin todella tulee. "

Adjektiivi on "dubus, dubi" = syvä. (Tämä ei ole kuitenkaan sama sana kuin "gilus, gili", jota järvestä tai merestä yleensä käytetään):

" ” dubus (m), dubi (f) ” (lt) = syvä (astia, meri, kuilu), ontto. Muinaisessa neutrimuodossa *dubian” josta lainautuminen on ennen tapahtunut (> *dybä > *tyvä), ja myöhemmin se on tapahtunut femiinivartalosta (> *dubi > tyvi).

”Onkalo” = ”duba” (lt.), josta tietysti tulisi lainattuna ”tupa”.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

" dubùs -ì (4) = syvä ontto

1. dziļš -a (par traukiem, ezeru, upi) = syvä
2. dobumains ~a (par koku) = ontto "

Tuosta rivistä on jäänyt mainitsematta perustava verbi:

"dubti...dum̃ba, dubo" = /ie/grimt (lv) = syvetä, syöpyä syvemmälle (joki ym.); iedubt = upota; iedobties = upottaa; iegāzties = viettää (monttuun, syvälle veteen); iebrukt = murtua, luhistua, upota, sortua, vyöryä maa(han) (par zem)

Tuosta keskimmäisestä sanasta saadaan se jo kaippamni -el-johteinen adjektiivi "*dumbel(e)"

Tällaisella sanalla onkin johdannaisia: "dumblas" = muta, ruta, rahka llieju = "upottava märkä maa-aines", "dumbline" = em. mudan täyttämä syvänne, hauta, suonsilmäke jne.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... bus&h=3293

" dum̃blas (2) vsk. dūņas dsk.= muta, lieju; dubļi dsk. = loka
kaip dumblo - kā pelavu (spaļu) (daudz)
su dumblu(dumblaĩs) sumaišyti - apmētāt ar dubļiem (noķengāt) = "vaihtaa paskaa paskaan"
dumblažemis (1), = eloperäinen maa
dumblė (2) dūņu (dūņaina) zeme = turvemaa, liejumaa;
dumblenė (2) bot. dūņene; = mutayrtti
dumblėti (~ė́ja, ~ė́jo) , kļūt dūņainam -ai; = lokaantua, mutaantua
dumblis (2) bot. aļģe; = levä
dumblialaiškis (1) bot. cirvene; = sarpio (konnaruoho)
dumblinas -à (3b) = mutainen
1. dūņains -a; ar dūņām aptašķīts -a (notriepts, -a) = mudattu
2. pārn. blāvs -a = himmeä; neskaidrs -a = epäselvä; nespodrs -a = harmaa, himmeä (valo)
dumblinos akys - blāvas acis = aurinkolasit
dumblynas (1) dumbrājs = ruta, muta, lieju (kr.); dūņājs = loka; dūņas = lieju; dūņaina augsne = liejumaaperä;
dumblynė (2) dūņaina vieta = mutainen paikka, syvänne; dūņājs = loka;
dumblingas -a (1) dūņains -a = lokainen
dumblingas ežeras - dūņains ezers = mutainen, samea järvi
dumblinti (~ina, ~ino) , duļķot = liata, jauhaa hienoksi; aptašķīt ar dūņām = kieritellä mudassa;
dumbloti (~ója, ~ójo) , brist pa dūņām (dubļiem, dumbrāju) = loata;
dumbluotas -a (1) dūņains -a = mutainen; dūņots -a = lijuinen; ar dūņām aptašķīts -a = mudassa pyöritetty;
dumbluoti (~úoja, ~ãvo)
1. aptašķīt (notriept) ar dūņām = mudata; duļķot = liata
2. kļūt neskaidram -ai (nespodram, -ai) = himmetä; /ap/mākties = painaa (mieltä), kiusata, vaivata "

Sana "*dumbele" (kb.,ml.) ei tarkoita noita "mutia" ainakaan enisijaisesti, vaan sen merkitys on käytännössä sama kuin sanalla "dubuo, dubenys", eli "syvyyttään hidas joenkohta", mutta asiaa takastellan "syvenemis(syventämis)proseessin tuloksena" eli se on "syvenemä", "syventymä".

laukama'.

Joka tapauksessa se on balttisana tasan siinä kuin esimerkiksi "tyven" ja "syväkin", ja yksi selvä Suomen balttihydronyymi lisää!

"*dumbele"(kb) > "*dymbele"(lg) > "*timpele" > Simpele = "syvenemä", syvä paikka.

Sana on merkitykseltään sama kuin "Syväri".

(Periaatteessa Simpele olisi sopinut hieman paremmin merkitykseltään joennimeksi, ja Syväri järven, mutta asia sattuu nyt vain olemaan päin vastoin. On kuitenkin olemassa sekä Simpeleenjärvi ja Syvärijärvi.

Mites nyt, Jaska, YKSI AINOA "PALTTIJÄRVI" OLISI "KERMAANIJÄRVIEN" MEREN KESKELLE ÖKSYNYT?

(Nyt kun olet sen itse keksinyt, voisi jotakin luulla uutta tässä vaikka siitä AJOITTAMISESTAKIN:

Sn verran minäkin tiedä, että saatiin tulos, että nimeäminen on tapahtunut Riianlahdella vaikuttaneiden kielien pohjalta ENNEN kuin kuuri on siellä heilunut päälimmäisenä eli ennen vuotta 500 j.a.a, koska sen jälkeen se noilla eväin olisi ollut "*Simpere" ("*Timpere") eikä "Simpele".

Latviassa samaa juurta oleva sana onkin dibens = pohja, syvyys, tausta, perä-

https://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=dibens&s=0&g=2&r=10621063

dibenistaba užpakalinis kambarys = peräkamari
dibenmakšķere dugninė [meškerė]
dibenplāns teatr. atpakalys (užpakalinė scenos dekoracija); antrasis planas
dibens
1. dugnas = pohja, jalusta
mucas dibens - statinės dugnas = patsaan jalusta
jūras dibenā - jūros dugne = meren pohjassa
noiet dibenā šnek. - paskęsti = mennä pohjaan, upota (laiva), nugrimzti = tulla nielistuksi, upota (suohon)
nolaist dibenā šnek. - paskandinti = upottaa syvyyteen, nugramzdinti = nielaista (suo)
izdzert kausu līdz dibenam ir prk. - išgerti taurę iki dugno = juoda malja pohjaan

2. šnek. pasturgalis selkärannagan (ala)pää, užpakalis = takapuoli, sėdynė = istuin
bikšu dibens - kelnių užpakalis = housuntakamus
gan dabūsi pa dibenu! - tai gausi per užpakalį! = ”saada ympäri korvia” = piiskaa, ”ympäri tapaluonen”

dibensiena užpakalinė siena = takseinä
dibentelpa užpakalinė patalpa = pohjapinta-ala
dibentiņš dem.
1. dugnelis =
2. šnek. užpakaliukas (kūno dalis) = takapuoli
dibenzivs (gen. sg. ~zivs, pl. ~zivju), f. icht. dugninė žuvis

https://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=870080&r=10621063&lid=870080&g=2&q=dimb&h=2724

dimba ppr. loc. sg. (~ā) šnek. = umpikuja
būt dimbā - būti keblioje padėtyje (padėtyje be išeities) = olla umpikujassa
bez manis jūs būtu dimbā - jei ne aš, jūs būtumėte prapuolę (pražuvę) = olla häviöllä/ssä

dubens = pohja, lt dubuõ.

Preussi:

http://www.lexicons.ru/extinct/p/prussian/_pdf/borussica-nova.pdf

DUBBELS <32>[Dubelis E 561] = toutain, turpa (ennen viljeltyjä) särkikaloja

DUBBI <52> [dubë MK] = kuoppa (miel. syvä ja kapea), tuppi

DUBNAS <32>[dugnas + dibens + dno MK] = pohja

DUBTWEI <90> (dûmba, dubba) [Dambo E 29 VM] = upota, vaipua (syvälle)

Sana on ollut kantabaltissa *dyben (= dыben, dõben), tai mahdollisesti *dweben, josta tulevat sekä -u- että -i-vartaloiset muodot. Tämän on ratkaisuus päätten vokaali: dubuo, *diben.

Juuri *dyb- ei ole aivan välttämättä kantaindoerurooppalainen, se voi olla myös mm. kantabaltin SU-laina.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

Vierailija kirjoitti:
Jaska
Untamo
Saunan olettaminen muilta lainatuksi tuskin on perusteltua. Volgan-Uralin mannerilmaston talvet ovat niin kylmiä, että lämmitystarve oli paljon suurempi kuin Pohjanmeren tuntumassa. Puuta ja vettä oli rajattomasti saatavissa.

Keitä tarkoitat mahdollisilla lainaajilla? Suomen alkuasukkaita vai Volgan-Uralin alueen uralinkielisiä? Olipa sauna peräisin kummalta alueelta tahansa, se ei silti olisi lainaa, koska suomalaisten juuret (väestönä ja kulttuurisesti) ovat moniaalla. Jonkinlainen lämmittelytapa on voitu keksiä itsenäisestikin eri puolilla maailmaa, mutta tietyt ”saunan” muodot ovat silti saattaneet myös lainautua kansoilta toisille. Toisin sanoen se, että suomalaisten jotkut esivanhemmat olisivat saattaneet tuntea jonkinlaisen saunan jo varhain, ei voi todistaa, etteivät he olisi silti myöhemmin lainanneet uudenlaista saunaa germaaneilta (mihin tietysti viittaa itse sanan alkuperä).

Entäs tuo verbi "džiauti" pr.3. "džiauna"?

Arkkis
Ruotsin GERMANISOITUMINEN yhdistetään indoeurooppalaisten "varsinaseen ekspansioon" n. 2000 e.a.a., jossa yhteydessä katsotaan ainakin kelttiläisten, romaanisten, germaanisten, kreikkalaisten, albaniaisten, heettiläisten, tokaaristen ja mahdollisesti myös indoiranilaisten kielten syntyneen.

Niin, suunnilleen tuohon aikaan oli toinen suuri indoeurooppalainen ekspansiovaihe, joka jatkoi siitä, mihin oltiin ensimmäisessä (tai toisessa, jos anatolia ja tokaari vaativat vielä aikaisempaa ekspansiota) vaiheessa päästy. Skandinavian eteläosat ja Baltia kuitenkin ovat indoeurooppalaistuneet jo ensivaiheessa eli nuorakeraamisen kulttuurin levitessä. Sen sijaan myöhemmät kelttiläisen ja itaalisen kielihaaran alueet eivät ole indoeurooppalaistuneet yhtä varhain vaan vasta mainitsemassasi vaiheessa vuoden 2000 eaa. tienoilla.

No jostakin sentään ollaan yhtäkin mieltä.

Arkkis
Vain yksi henkilö eli Petri Kallio on esittänyt tieteen piirissä, että kampakeramiikka välttämättä liittyisi SU-kieleen.

Tarkoittanet, ettei välttämättä liittyisi?

Juuri niin, mutta että muka EI LIITTYISI OLLENKAAN URALILAISEEN KIELEEN! En minä tuohon SU-kantatakieleen hirttäydy.

Ugrilaiset, jotka tunnetaan erikoisesta naamiohautaustavastaan, tulivat Minusinskajan kattilalaaksoon Volgan keskijuoksulta viimeistään 700 e.a.a., ja sitten he lähtivät bolgaarien ja hunnien kanssa takaisin Eurooppaan 500 j.a.a.

He käyttivät aluksi rautaa hautauskoristeisiin, mm. pistivät rautanapit "silmiksi" hautausnaamioon. Sittemmin kipsinaamiot tulivat komeammiksi, ja naamiolla valettiin myös kuva naamasta, mutta rautaa niihin lakattiin haaskaamasta. Rautaa on siis pidetty jonakin "pyhänä" maagisena "taivaanmetallina" muuallakin kuin hattilaisten (joilla oli vain meteorirautaa) ja heettiläisten keskuudessa.

Että uralilainen kantakieli on poksahtanut hajalle viimeistään II vuosituhaneella e.a.a.

http://kronk.narod.ru/

http://3.bp.blogspot.com/-T25m-sIFk6E/Tl-NDRkAR9I/AAAAAAAABNc/AmQ8tTvJsw...

Tässä linkissä olevat keramiikat ovat ugrilaisten tekoa, samoin naamiot. Dinglingit ja samojedit eivät niillä ole vaivanneet päätään, ja tuskin skyyttiläisetkään.

http://museumsrussian.blogspot.fi/2011/09/blog-post.html

Että uralilainen kantakieli on poksahtanut hajalle viimeistään II vuosituhaneella e.a.a.

http://kronk.spb.ru/library/vadezkaya-1986-06.htm#07a

http://kronk.narod.ru/library/vadezkaya-1986-07.htm

Muutoinkin Minusinskissa on kulttuuria vaihdettu mm. siten, että ihan muu kansa on tuonut sinne jonkin tavan (esimerkiksi esi-isiä kuvaavt nuket, jotka ovat kiinalaisesta esi-isien palvonnasta, kuin ne on sitten jossakin muodossa omaksunut itselleen (samojedit pienet haltianuket, joissa saattoi olla esi-isien polttotuhkaa).

Arkkis
Nyt tästä on ilmeisesti tehty HY:ssa ehdoton dogmi, jota on "hengenvaarallista" epäillä (kuten täysjärjettömiä "peilisoluja")!

Älä nyt hyvä ihminen näe salaliittoja kaikkialla – sellaisesta voi saada psykiatrisen diagnoosin... (Vai vielä hengenvaarallista )

Kyseessä ei ole mikään dogmi, vaan viime vuosien kielitieteellisten tulosten yksiselitteinen tulkinta.

Minä sanon ihan suoraan, että ei mene läpi!

EIKÄ TUO KERAMIIKKA SELVIÄ PELKÄLLÄ KIELITIETEELLÄ!

Sillä on nyt vain tarkoitus myydä kirjoja, ja saada pajon pulinaa aikaan asian vierestä!

Tutkijat ovat yleensä sikäli rehellisiä, että kun joku esittää pitäviä perusteluja, muut tutkijat hylkäävät vanhentuneen näkemyksensä ja siirtyvät kannattamaan parhaiten perusteltua.

Eivät ole. Vaikka olisi täysin vastaansanomaton esimerkiksi matematiikan todistus, niin jos suinkin mahdollista, väärässä olleet ja sen eteen töitä tehneet jarruttavat ja vaikenevat ja mitätöivät, ja lopuksi "kieltävät käytännöllisen arvon". Mitä isompia johtajia, sitä sitkeämmin he tekevät tuota. Pahimpia ovat tiedeakatemioiden puheenjohtajat, ja ne, jotka ovat ennen aikojaan kytkeneet "tuloksensa" bisnekseen ja politiikkaan.

Jos yhtäkkiä jossakin perustavassa asiaa KOKO KELKKA KÄÄNTYY ETTÄ HUPSISTA VAAN niin siinä on jotakin muuta takana. Minä en sitä paitsi usko suomen kielen etymologian tutkijoita, jotka eivät osaa sanaakaan venäjää eivätkä mitään balttikieltä. (Minä osaan noita ihan muista syistä, mutta onpahan nyt jotakin iloa ja hyötyä.)

Venäläiset ja ruotsalaiset eivät ole ikinä kuulleetkaan, ettei kamparamiikka liittyisi yhteen uralilaisen kilen ja myös etnisen tyypin kanssa, joskin jälkimmäinen on vähäisempää. Ruotsalaiset ovat tutkineet myös parin kuoppakeraamikon geenejä, ja heillä on nyt Gotlannissa vai oliko se Öölannissa projekti meneillään, jossa asia varmaan aika pitkälle selviää. Ne ilmeisestikin eroavat kellomaljakansasta, mutta varmasti suuresti myös nykysuomalaisista.

Oletus täysin tuntemattomista paleokielistä rapisee ja kuivaa kokoon, täsmälleen samalla tavalla kuin se tekee Siperiassakin.

Ja sitten toiset olemassa olevat kansat paukahtelevat esiin "out of the blue" (kuten samojedit todella tekivätkin Minusinsakajaan, koska heidän taigaelämänsä ei jättänyt minkäänlaisia arkelogisia merkkejä, joita vielä olisi löydetty, kuten ei jättänyt tunguusienkaan: kansojen liikkeet taigalla ovat Siperian antropologian "musta laatikko").

Sellaisia deus-ex-machinoja ei hyväksytä kuin äärimmäisenä vaihtoehtona.

Poikkeuksia toki valitettavasti löytyy… Kannattaa siis tutustua viime vuosien tutkimuksiin - ja tietysti tulevien vuosien myös. Ja ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua koulukirjoissakin ollaan tätä mieltä.

Jos ne on samanlaisia kuin Koivulehdon "porotutkimyukset", niin antaa olla. Multa meni usko laakista koko "iranilaiseen lainakerrostumaan", joka näyttää olevat suppea uralilaisissa kielissä, ja keskittyvän samojedilaisiin, ugrilaisiin ja volgansuomalaisiin kieliin (joissa se on Minusinskajan peruja, EIKÄ TODISTA LÄHIKONTAKTEISTA Euroopan persialaisiin!)

Arkkis
Tämä tarkoittaisi, että Ruotsikin olisi ollut jonkin aikaa "uralilainen" kuoppakeraamisen uusarktisen kultturin aikaan, kellomaljakultturin ja vasarakirveskulttuurin välillä.

Kuoppakeramiikkaa on tehty ihan itsenäisesti ympäri maailmaa, eivätkä arkeologit edes näytä yhdistävän ruotsalaista kuoppakeramiikkaa volgalaiseen (Kalmankenkku ei ole arkeologi).

Venäläiset tarkoittavat kuoppakeramiikalla nimenomaan Länsi-Ruotsin ja Ahvenanmeren kuoppakeramikkaa, kuten sieltä linkistä ilmenee. Eikä se kuoppakeramiikka ole ainoa, vaan he puhuvat kulttuurin "suomalaisugrilaisesta leimasta" (he käyttävät säästeliäästi termiä "uralilainen" muusta kuin antroplogisesta tyypistä, ja sehän ei heill leimallisesti liity uralilaisiin kieliin, vaan useimmat sen tyyppiset puhuvat muita kieliä kuten tataaria).

Siksi se ei voisi todistaa uralilaisesta kielestä edes silloin vaikka uskottaisiinkin uralilaisen kielen liittyvän Volgan kuoppakeramiikkaan ja vaikka uskottaisiinkin keramiikan voivan luotettavasti todistaa puhujansa kielestä.

Täällähän näkee mielenkiintoista argumentointia… Katsokaapa sauna-artikkelin ilmestymisvuotta:

http://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/

Sen jälkeen voikin pitävästi ja pätevästi argumentoida Kallion esittämää lainaetymologiaa vastaan sillä perusteella, että lainaselitystä eivät kannata edes useita vuosia tätä artikkelia aikaisemmin ilmestyneet etymologiset sanakirjat…

Uusimmat tutkimukset ovat epäluotettavimpia Helsingin yliopistossa...

Minä en sitä etymolohiaan tuolta löydä, voitko pistää suoraan linkin näkyville?

HMV
Vahvempia todistuksia kaivataan uskottavuuden säilyttämiseksi.

Kannattaa ehkä lukea kyseinen artikkeli: siinä asiaa sattuneesta syystä käsitellään. Yleensäkin kannattaa ensin tutustua asiaan ennen kuin kertoo siitä tuomionsa. Jos on liian laiska hankkimaan tietoa, niin ehkei kannata ottaa kovin jyrkkää kantaa sellaiseen asiaan, johon ei jaksa syventyä.

https://cache.eupedia.com/images/content/Early_Middle_Neolithic_map.png

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6848

admin kirjoitti:
Itseä on aina kiinnostanut mm Lallin tarinassa tämä Erik, joka nousi yhtäaikaa maihin Suomessa piispa Henrikin kanssa, mutta häipyi meteliä pitämättä kun Piispasta tehtiin kalanruokaa Köyliöjärven jäällä Hämäläisen suurtalonpojan ja kartanonherra Lallin toimesta ....

No, jokatapauksessa Ruotsissahan oli kuollut kuningas Sverker 1156, seuraavaksi kuninkaasi valittiin Erik 1158, onkohan kyseessä sama Eerikki joka otti täältä ritolat varsin vähin äänin kun Lalli jakoi lakia ....

No tämähän Eerik joka sitten valittiin kunikaaksi 1158 oli sitten sama tai eri mies, niin oli vallassa vain vuoteen 1160, eli kaksi vuotta.

Olikohan lyhyen virkauran syynä, ennenaikainen kuolema Lallin toimesta vai muuten vain tämän Suomessa tapahtuneen turpiinvetokisan häviäminen Lallille ja oman piispansa menettäminen siinä ...
Olihan se varmaan aika nolo kohta mihen CV listassa, tämä "Suomen menettäminen" Lallille, mikäli mies oli Suomea valtakuntansa osaksi edes väittänyt ...
Ristiretki meni ainakin täysin vituksi ...


Myös Henrik itse on asetettu kyseenalaiseksi:
http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/uusi-tutkimus-piispa-henrikista

" Uusi tutkimus piispa Henrikistä

Julkaistu 19.1.2017 - 08:45

http://www2.uta.fi/sites/default/files/inline-images/heikkila%20suomi100%20JR%20850pix.jpg

Herra Heinärikin ja talonpoika Lallin kohtaamiskertomuksessa on monenlaista jännitettä. Kielen- ja historiantutkija Mikko Heikkilä arvioi, että se on eräs syy, miksi mitä ilmeisimmin tosi tarina on säilynyt vuosisatojen ajan. Kuva: Jonne Renvall

Filosofian tohtori Mikko Heikkilän mukaan talonpoika Lallin uhri ei ollutkaan piispa Henrik vaan herra Heinärikki

Talonpoika Lalli tappoi 1100-luvulla Köyliönjärven jäällä kirkonmiehen, joka ei ehkä ollutkaan Uppsalan piispa Henrik kuten koulukirjoissa opetetaan.

Kielitieteilijä Mikko Heikkilän tutkimusten mukaan Köyliönjärven surmatyö on kyllä historiallisesti totta, mutta uhri oli englantilaisen piispan Henrikin sijaan saksalainen lähetyssaarnaaja Heinrich, keskiajan suomeksi Heinärikki.

Heikkilä esittää tulkintansa vertaisarvioidussa, muun muassa kieli- ja historiatieteen metodeja ja todisteita yhdistävässä monitieteisessä tutkimuksessaan Kuka oli herra Heinäricki? ‒ Piispa Henrikin arvoitus, joka on Tampere University Pressin viime vuonna julistaman kirjoituskilpailun voittotyö. "

jatkuu,,,

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat