Sivut

Kommentit (28620)

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
ei voi todistaa, etteivät he olisi silti myöhemmin lainanneet uudenlaista saunaa germaaneilta (mihin tietysti viittaa itse sanan alkuperä).



Millainen se sauna sana on nykyään germaanisissa kielissä?

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Yleensäkin kannattaa ensin tutustua asiaan ennen kuin kertoo siitä tuomionsa. Jos on liian laiska hankkimaan tietoa, niin ehkei kannata ottaa kovin jyrkkää kantaa sellaiseen asiaan, johon ei jaksa syventyä.



Ok.

Harmi ettet osaa kertoa enempää.

Annetaan olla.

Kukaan ei ilmeisesti ole tutustunut eikä viitsi tutustua Kallion esittämään sauna-sanan uuteen etymologiaan.

-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaska
Seuraa 
Viestejä2765

Yleisön pyynnöstä sauna-sanan uusi etymologia (Petri Kallio):

Paleogermaanin *staghna -> vksm. *sakna > sauna ~ sakna ~ saina jne. Samasta germaanisesta sanasta on paljon myöhemmin lainattu suomeen sana takka. Sanan alkuperäinen merkitys olisi siis ollut ’kiuas’ ja myöhemmin olisi merkitykseksi yleistynyt ’huone jossa kiuas’ (aivan samoin löyly on merkinnyt alkuaan henkeä ja höyryä mutta nykyään paikoin huonetta jossa otetaan ”löylyä”.) On hyvin tunnettua, että varhaisissa lainoissa *st -> *s ja myöhemmissä *st -> *t, joten substituutio on täysin säännöllinen.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Kiitos vastauksesta Jaska. Nyt vielä kysyn että millaisissa muodoissa tuo muinainen *staghna-sana ilmenee nykyisissä germaanikielissä? Kai se kuitenkin germaanikielten sanojen pohjalta on rekonstruoitu?

Lisäys:
Arvaan itse, tästä tulee nykygermaanikielten kiveä tarkoittavat sanat kuten sten tai stone.

Jotuni

Wikin mukaan kuitenkin "oikea" kantaslaavi on rekonstruoitu ajalla 600 jaa. Siis 600 vuotta myöhäisemmäksi kuin Jaskan väite.

-




Wiik on oikeassa. Kaikissa slaavilaisissa kielissä esiintyy samat goottilaiset lainasanat. Vuosi 600 on paljon lähempänä totuutta kuin 0. Slaavit eleli siis jossain Mustanmeren kupeessa samoihin aikoihin goottien kanssa. Siitä itään eli iranilaisia joiden lainasanakerrostuma löytyy myös kaikista slaavikielistä. Itämeren etelärannoille slaavit löysi tiensä vasta joskus 600-luvun jälkeen. Tänne Suomen naapurustoon vasta paljon myöhemmin. Varhaisslaavilaiset lainat ims'ssä ei siis ole tapahtunut lähelläkään Suomea. Tanskassakin asui slaaveja vielä viikinkiajan alussa (obodriitit).

http://en.wikipedia.org/wiki/Proto-Slavic_borrowings

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Micke_B
Wiik on oikeassa. Kaikissa slaavilaisissa kielissä esiintyy samat goottilaiset lainasanat. Vuosi 600 on paljon lähempänä totuutta kuin 0. Slaavit eleli siis jossain Mustanmeren kupeessa samoihin aikoihin goottien kanssa. Siitä itään eli iranilaisia joiden lainasanakerrostuma löytyy myös kaikista slaavikielistä. Itämeren etelärannoille slaavit löysi tiensä vasta joskus 600-luvun jälkeen. Tänne Suomen naapurustoon vasta paljon myöhemmin. Varhaisslaavilaiset lainat ims'ssä ei siis ole tapahtunut lähelläkään Suomea. Tanskassakin asui slaaveja vielä viikinkiajan alussa (obodriitit).

Aivan, varhaisimmat slaavilainat on omaksuttu muualla kuin täällä. (Asiaa käsitellään linkittämissäni artikkeleissa.) Varsinainen kantaslaavi on tosiaan myöhäinen, mutta varhaisimpana lainanantajatahon rekonstruktiotasona tulee kyseeseen tätä aikaisempi taso, varhainen keskislaavi (Early Middle Slavic).

HMV
Kiitos vastauksesta Jaska. Nyt vielä kysyn että millaisissa muodoissa tuo muinainen *staghna-sana ilmenee nykyisissä germaanikielissä? Kai se kuitenkin germaanikielten sanojen pohjalta on rekonstruoitu?

Lisäys:
Arvaan itse, tästä tulee nykygermaanikielten kiveä tarkoittavat sanat kuten sten tai stone.


Ei hullumpi arvaus: merkitys ja äänneasu ovat kohtalaisen lähellä... mutta oikea vastine on esim. ruotsin murteiden stacka/e, josta suomen takka-sana on lainattu.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692

Mahdollisena slaavilainalähteenä tulee mieleen vendit, jonka nimestä ainakin Wikissä arvellaan tulleen IMS-kielten Venäjä, T

he name has also survived in Baltic-Finnic languages (Finnish: Venäjä, Estonian: Vene, Karelian: Veneä).
Wikin mukaan tosin vendit tulivat alueelle vasta kansainvaellusajalla. Muutama muukin yhteys vendeistä skandinaaviaan löytyy. SIis kontaktipintaa SU-kielisiin löytyy.

http://en.wikipedia.org/wiki/Wends

Vendi-nimen taas arvioidaan tulleen alueen edellisiltä asukkailta (itä- tai keskigermaaneilta?):


The Vistula Veneti (alternatively also called the Baltic Veneti) were an ancient Indo-European people living in contemporary Poland, along the rivers of Oder and the Vistula.



The Veneti are believed to have been originally a centum Indo-European people dwelling in the area of contemporary Poland. Their heritage is attributed to Pre-Slavic hydronyms found in the Vistula and Odra river basins. To a certain extent, these hydronyms fall within the scope of Old European hydronyms established by Hans Krahe (see Old European hydronymy).




http://en.wikipedia.org/wiki/Vistula_Veneti

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

sigfrid



Venät kansa varmaankin saapui ensimmäisenä slaaviporukkana Itämeren etelänosiin ja kohtasi siellä ims/gootti porukkaa. Tuo ims/gootti raja tuntuisi menevän aikalailla siellä missä missä ims/su/baltti raja on mennyt. Johtopäätös, gootti germanistui myöhään (jos ikinä!) ja oli lähtökohdiltaa su/gemaani sönkköä, ehkä mieluummin niinpäin että aikaisemmat su puhujat omaksui germaani kielen. Sitten osa näistä gooteistä omaksui slaavin.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Micke_B
Johtopäätös, gootti germanistui myöhään (jos ikinä!) ja oli lähtökohdiltaa su/gemaani sönkköä, ehkä mieluummin niinpäin että aikaisemmat su puhujat omaksui germaani kielen.

Valitettavasti tuon tueksi ei ole esittää mitään todisteita: gootti on selvästi kantagermaanin tytärkieli. Siinä ei ole mitään suomalais-ugrilaista.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
HMV
Kiitos vastauksesta Jaska. Nyt vielä kysyn että millaisissa muodoissa tuo muinainen *staghna-sana ilmenee nykyisissä germaanikielissä? Kai se kuitenkin germaanikielten sanojen pohjalta on rekonstruoitu?

Lisäys:
Arvaan itse, tästä tulee nykygermaanikielten kiveä tarkoittavat sanat kuten sten tai stone.


Ei hullumpi arvaus: merkitys ja äänneasu ovat kohtalaisen lähellä... mutta oikea vastine on esim. ruotsin murteiden stacka/e, josta suomen takka-sana on lainattu.



Mikä yritys tämä taas on?

Missä ruotsin murteessa mainitsemasi sana stacka/e esiintyy?

Ruotsin etymologisesta kirjasta ei löydy sanaa stacka/e.

Löytyy stackare, esim stackars Jaska = Jaskaraukka. Stack merkitsee myös heinäsuovaa ja pinoa. Ja kolmas stack merkitsee takkia joissakin murteissa.

Erikoista että sekä stacka että stack (merkitys takki) ovat vain murresanoja eivätkä kuulu germaaniseen alkuperäiseen sanastoon. Lisäksi myös stacka/e väitetään olevan murresana.

Koivulehto siis esittää, että hänen rekonstruoimansa IE-sana *staghna on merkinnyt kiuasta, josta se olisi lainattu varhaiskantasuomeen sanaksi *sakna. Tämä olisi tapahtunut n. 1000 - 500 eaa. Lainaus vaikuttaa kaiken lisäksi epäsäännölliseltä.

Koivulehto on siis rekonstruoinut indo-eurooppalaisen sanan ja keksinyt sille merkityksen ja tuo sana on tyystin hävinnyt muualta paitsi jostain ruotsin murteesta, josta siitäkään ei tiedetä mikä murre on kyseessä.

Jaska
Sanan alkuperäinen merkitys olisi siis ollut ’kiuas’ ja myöhemmin olisi merkitykseksi yleistynyt ’huone jossa kiuas’ (aivan samoin löyly on merkinnyt alkuaan henkeä ja höyryä mutta nykyään paikoin huonetta jossa otetaan ”löylyä”.)



Höpöhöpö.

Löyly ei merkitse huonetta. Olet tajunnut aivan väärin.

Mennä löylyyn ei tarkoita mennä huoneeseen, jonka nimi on löyly, vaan tilaan jossa on löylyä.

Koivulehdon esitys on epäuskottava.

Luulen että yhtä heppoisin perustein tehtyjä lainaetymologioita on koko joukko muitakin.

-

Jaska
Arkkis
Sen sijaan kelpaa verbi
"džiauti...džiauna...džiovė "= ripustaa kuivamaan (esimerkiksi pyykki tai jokin vastaava, vaikka leipä) sopii huomattavasti paremmin!

Tuosta voisi tulla niin sauna, säynä, hauna kuin häynäkin, koska tuo suhuisuus ja liudentuneisuus vaihtelevat eri balttikielissä ja myös liettuan murteissa.




Tuo olisi lainattu asussa *šeuna > heuna (vokaalien osalta vrt. leuka, reuna), ei siitä olisi tullut saunaa.



"Liaukà" ja "briaunà", joissa on lyhyt painokas tavu lopussa, kuulostavat kuin "leuka" siten painotettuna kuin suomalainen korjaisi, että se on tosiaan leukà (eikä esimerkiksi "leuku"). L on liudentunut (i on tässä pehmennysmerkki) ja "e" on tässä yhtä kuin sellaisen perään kielen asentoa yhtään muuttamatta äännetty "a".

Sanasta "liauka" seuraa ilmeisesti venäjän "ljuk" = luukku (ja tämä taas siitä!) ja sanasta "briauna" seurannee venäjän "brevnó", joka tarkoittaa (lautan ym.) järeää (reuna)hirttä, parrua.

Sen sijaan "džiáuti...džiáuna...džióvė" nousevalla painolla etutavussa on monin tavoin eri asemassa, sen lisäksi että se kuulostaa suomalaisen korvaan "džäõna", vähän kuin savolainen sanoisi "leveästi", että "jäõnä" (jäynä) viron õ:llä.

Tämä sana on osaa laajaa yhteen liittyvää baltti- ja slaavikielten sanajoukkoa, jossa tuossa alussa voi esiintyä konsonanttiryhmänä s- , dži- (i on pehmennysmerkki), SITÄ VÄLILTÄ ainakin ṥ- , ž - , ṥi- ja tṥ- :

liett. "sausas" = kuiva, joskus myös jäinen, "sausis" = tammikuu.

Jotvingissa on pelkkää s:ää:

http://www.suduva.com/virdainas/

dry sausas
dry (Inf.) sausint
dry (adv.) sausai

Sitä on myös latviassa ja preussissa: "sāuss" (ā pitkä, u eri tavussa) = kuiva.

"Kuivata" on latviaksi "žavet".

Tuo "džiauti" oli siis "asettaa, ripustaa kuivamaan"

Varsinainen "kuivata" eli siis tuon latvian verbin "žavet" käännös on

"džióvinti...džióvina...džióvino".

"Džiūti" = kuivaa, kuihtua, jähmettyä, hyytyä,

jossa nousevapainoinen pitkä ū on oikein tosipitkä ja kuulosta alusta y:ltä. (Ja sinä kun väitit, ettei kuivamisella ja hyytymisellä voi olla tekemistä keskenään, mutta ehkä noin on vain arktisissa kielissä...)

Tästä tulee aivan ilmeisesti myös suomalainen "hyy", "hyytyä", ja se on tarkoittanut veren hyytymistä.

Venäjältä tähän liitty "suhoi" = kuiva, "suṥit'(sja)/sohnut'(sja)" = kuiva(t)a, "tṥahnut" = kuihtua, "hiutua" (Kuusisen-Ollikaisen mukaan), surkastua, riutua, kitua

Tuo sauna/kuivauskoppi tuossa nyt on etymologiana epävarmimmasta päästä, mutta "sa mun sanoneen, että siihen sekin liittyy".

Mitä tulee tuohon "ṥauti" = ampua-sanaan tulee, se tarkoittaa myös pakottamista (esimerkiksi johonkin paikkaan tai rooliin) ja mm. kasvien istuttamista (joskin "sodinti" on tavallisempi).

"Sauna"-sanalla on suomessa toinenkin merkitys, kuten ilmauksissa "selkäsauna" tai "opin sauna": se tarkoitta "läpäistävää koettelemusta". Mutta tämänhän ei tarvitse liittyä ṥauti-verbiin.

Että siis "hyytyä" ja "sauna" olisivat samaa alkuperää, joka tarkoittaisi kuivamista.

Arkkis
EIKÄ TUO KERAMIIKKA SELVIÄ PELKÄLLÄ KIELITIETEELLÄ!



Ei tietenkään, arkeologien näkemyksistähän minä puhuinkin.



Ai HE ovat sitä mieltä, etteivät kampakeraamiset kulttuurit olisi voineet olla SU-laisia? Ruotsalaiset ja venäläiset arkelogit ovat täysin eri mieltä, eivätkä he yleensä kauheasti "Suomen pussiin ole pelanneet"...

Arkkis
Oletus täysin tuntemattomista paleokielistä rapisee ja kuivaa kokoon, täsmälleen samalla tavalla kuin se tekee Siperiassakin.



Ei suinkaan, se on suorastaan looginen pakko: kaikki nykyiset kielikunnat ovat peräisin suppealta alueelta, joten kantakielitasolla niiden alueiden ulkopuolelle jäi suurin osa mannerta. Nämä alueet eivät suinkaan olleet tyhjiä, vaan niillä puhuttiin muita, sittemmin kadonneita kieliä.



Mutta ei niiden ole kunkin tarvinnut kuulua omaan kymmenen tuhannen vuoden itsenäisen paikalliskehityksen läpäisseeseen "ufologiseen isolaattikielikuntaansa"! Kielet väistyivät niin tuttujen kuin vieraidenkin tieltä esimerkiksi (ajallisten) informatiivisten yhteyksien lyhentyessä. Itse asiassa pienten kieliryhmien alueilla huomattava osa asukkaista on kaksi- tai useampikielisiä, eiväkä ne kielet silti yhdisty. (Paitsi eri kieli on usein myös eri uskonto. Ja viereisten heimojen poppamiehet saattoivat kytätä, että "kaikkien muidenkin uskonto on varmasti VÄHINTÄÄN YHTÄ TYHMÄÄ kuin omakin, eikä siten "muodosta vaaraa"... Kts. Juri Rytheu, "Son v natshale tumana", "Tie uuteen seestyvään aamuun"... loistokirja!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juri_Rytheu )

Lisäksi esim. saamen ja itämerensuomen alle jääneitä paleoeurooppalaisia kieliä on aika mahdotonta pitää uralinsukuisina, koska substraattisanasto ei ole tunnistettavissa uralilaisten (tai minkään muidenkaan) kielten avulla ja lisäksi käsittää äänteellisesti täysin epäuralilaisia lainasanoja.



Lännestä ei varmaankaan ole tullut uralilaista kieltä. Mutta esimerkiksi baskia on voinut hyvinkin tulla.

Arkkis
Jos ne on samanlaisia kuin Koivulehdon "porotutkimukset", niin antaa olla. Multa meni usko laakista koko "iranilaiseen lainakerrostumaan", joka näyttää olevat suppea uralilaisissa kielissä, ja keskittyvän samojedilaisiin, ugrilaisiin ja volgansuomalaisiin kieliin (joissa se on Minusinskajan peruja, EIKÄ TODISTA LÄHIKONTAKTEISTA Euroopan persialaisiin!)



Sanoin jo, että jokainen sana on käsiteltävä erikseen. Yksi sinusta epäilyttävä selitys ei vaikuta mitenkään muihin selityksiin. Itämerensuomen vanha iranilainen kerrostuma on tunnettu jo ikiajat, ja Koivulehto on vain löytänyt uusia samanikäisiä lainasanoja.



Aivan hyvin voi olla, mutta muualla maailmasssa fennougristien ja iranistienkaan keskuudessa siitä kerrostumasta ei tiedetä mitään.

Arkkis
Minä en sitä etymolohiaan tuolta löydä, voitko pistää suoraan linkin näkyville?



Se ei olekaan linkki vaan kirjallisuusviite:
"The Etymology of Finnish sauna 'Sauna'". In: Kees Dekker, Alasdair MacDonald, and Hermann Niebaum (eds.), Northern Voices: Essays on Old Germanic and Related Topics Offered to Professor Tette Hofstra, pp. 313-319. Mediaevalia Groningana New Series 11. Leuven - Paris - Dudley, MA 2008.

Tuota kirjaa löytyy Helka-haulla useita kappaleita esim. Helsingin yliopiston kirjastoista. Ai niin, sinähän et voi käydä siellä kun olet hengenvaarassa…




Minä olen tottunut hengenvaaraan.

Mutta minä ostin Akateemisen Hulluilta päiviltä sen Tapani Lehtisen kirjan ja kolmiosaisen "Suomen sanojen alkuperän" kun sain koko potin satasella.

Rcislandlake
Olet varmaankin omalla alallasi oikeassa, mutta eivät kielet aina siirry vanhemmiltä lapsille. AIna kielenvaihdohn yhteydessä tapahtuu katkos tässä yhteydessä. Amerikansuomalaisten 1. sukupolvi puhui suomea, kolmas varmasti vain englantia, vaikka suku olisi edelleen 100%:sti suomalainen. Kysymys on kontakteista. Mutta, kuten sanoin, nämä ovat käsitteet sopimusasioita, joista kukin ala päättää itse..



Sattumoisin kielenvaihto useimmiten tapahtuu (ja amerikansuomalaistenkin kohdalla tapahtui) kaksikielisyyden kautta. Eli lapset oppivat kummankin vanhemman (tai vanhempien ja ympäristön) kielen, ja seuraavassa sukupolvessa opettavat omille lapsilleen vain toisen näistä kielistä. Kieli siis vaihtuu, mutta kieli periytyy silti vanhemmilta lapsille. On hyvin harvinaista, että lapsi ei lainkaan oppisi omien vanhempiensa kieltä.



Lapset oppivat yhtä helposti kaksi kieltä kuin yhdenkin.
Silloin he lisäksi oppivat muutaman etymologisen perussäännön kielioppisääntöjen tapaan, ja tekevät erinomaisen onnistuneita omia "lainauksia" kielten välillä.

kaiketikenties
Seuraa 
Viestejä629

Mikke iski asian ytimeen, kuten silloin tállóin aina joku iskee.
Samaan teoriaan palataan aina vaan uudestaan koska kukaan ei ole sitá táysin kumonnutkaan.
Gootti voi olla ja varmaan onkin kantagermaanin tytárkieli kuten Jaska toteaa, mutta tyhjástá on paha nyhjástá. Eli ei kielet láhde tyhján páálle muodostumaan.
Gootinkielessá on ainakin kahdenlaista toisistaan poikkeavaa sanakerrostumaa samalle sanalle, kahdesta eri kielikodista láhtóisin olevia synonyymejá .
Kieliopista en láhde sanomaan mitáán kun en tiedá, en ole tutkinut, en kuullut enká niinollen láhde edes aavistelemaan.
Gootin sanakirjoja lóytyy ihan mukavasti, mutta olisi myós mielenkiintoista tietáá MISTÁ ja MILLOIN kukin sana on kirjattu ylós.

Gootin kirjoitusasussa pitáá ottaa huomioon, ettá se on lievásti sanottuna germaanispainotteinen. Historian kirjoittaja mááráá jopa kirjoitusasun.
Johan on varmaan tottunut táhán skriptityyrin espanjalistamiseen quechuan ja aymaran sanoja tutkiessa. Ch, z, ll, c, ñ, q, que, qui, qa, ymym muuntavat lievásti áántámistá

Brush, sweep, clean, harjata, pyyhkiá, siivota - baugjan, swerpan, hrainjan, ga-hrainjan

Bunch of people, ryhmá ihmisiá - Hansa, hiuhma

Kirkko - keiriko
Seurakunta - aikklesjo huom roomalaisperáinen iklesia

Clergyman, pappi - gudja, papa, weiha
Gudja viitaten jumalaan -god,gud- papa jo pappiin ja weiha velhoon tai-ja latinalaisperáisiin wich, quija,

Thaught, miete - thagkjan, thahta, miton, hugian

Hate, vihata - hatis, fijathwa

Puedes imaginar un mundo sin música............

Jaska
Micke_B
Johtopäätös, gootti germanistui myöhään (jos ikinä!) ja oli lähtökohdiltaa su/gemaani sönkköä, ehkä mieluummin niinpäin että aikaisemmat su puhujat omaksui germaani kielen.



Valitettavasti tuon tueksi ei ole esittää mitään todisteita: gootti on selvästi kantagermaanin tytärkieli. Siinä ei ole mitään suomalais-ugrilaista.



Sitäkin enemmän siinä on balttilaista, ja sitäkin kautta on varmasti tullut suomeen balttilainoja, joita ei enää ole missään germaanikielessä. Suomessa nekin menevät kuitenkin "alkuperäisten germaanilainojen" piikkiin.

kaiketikenties
Seuraa 
Viestejä629
Arkkis
Jaska
Micke_B
Johtopäätös, gootti germanistui myöhään (jos ikinä!) ja oli lähtökohdiltaa su/gemaani sönkköä, ehkä mieluummin niinpäin että aikaisemmat su puhujat omaksui germaani kielen.



Valitettavasti tuon tueksi ei ole esittää mitään todisteita: gootti on selvästi kantagermaanin tytärkieli. Siinä ei ole mitään suomalais-ugrilaista.



Sitäkin enemmän siinä on balttilaista, ja sitäkin kautta on varmasti tullut suomeen balttilainoja, joita ei enää ole missään germaanikielessä. Suomessa nekin menevät kuitenkin "alkuperäisten germaanilainojen" piikkiin.
ç

Puedes imaginar un mundo sin música............

Jotuni

Varhaiskantasuomen taso vuonna nolla saanut slaavilaisia lainoja. Oikeammin kantaslaavilaisia lainoja. Kantaslaavia puhuttiin Ukrainassa. Varhaiskantasuomen kontakti slaaveihin siis Ukrainan alueella. Sopii hyvin kuvioon. Esim Kievin tsuudipalatsi vielä satoja vuosia myöhemmin. Kiev = Kiänuborg eli kainuun linna.



Tarkoitako "Tervanpolttajien linna", po-baltijskij? Tuskin: sen pitäisi olla g:llä!

kaiketikenties

Gootin sanakirjoja lóytyy ihan mukavasti, mutta olisi myós mielenkiintoista tietáá MISTÁ ja MILLOIN kukin sana on kirjattu ylós.



Hyvä kommentti liittyen omaan kysymykseeni (mistä ja milloin) Iberian tyttären kommentin ispiroimana.

En halua puuttua goottiin, mutta Jaskan tulkitsema "takka" oli suorastaan shokki ...ainakin noin kuukausi sitten. Olen tietyistä syistä oppinut kunnioittamaan maisteri-Jaakon tulkintoja, sillä hän saanut perusteellisen akateemisen koulutuksen nimenomaan SUOMESSA. En siis enää protestoi, mutta nimenomaan "takasta" kysyn Jaakolta ilman irvistyksiä, sarvia ja olemattomia hampaita, milloin suurin piirtein ruotsalainen sana "takka" tuli yhteisen ja rakkaan isänmaamme sanastoon?

<"Johan on varmaan tottunut táhán skriptityyrin espanjalaistamiseen quechuan ja aymaran sanoja tutkiessa. Ch, z, ll, c, ñ, q, que, qui, qa, ymym muuntavat lievásti áántámistá.">
Asetelma on jo ratkaisevasti muuttunut. Quetchuan ja aymaran sadat suomalais-ugrilaiset lainasanat toivat suomalaiset henkilökohtaisesti Peruun hyvin (=erittäin) myöhään. Samalla reissulla kai koppasivan kainaloonsa Titicacan mtDNA-B1:n perustajanaisia jättäen heidät paluumatkalla tuuliajolle Tuvalle ja Tofalarille.
Miksi jättivät?
Koska persauksissa oli Titicacan apteekin tarra:
"Ravistettava ennen käyttöä!"
Hiha oli siis tyhjä, koska rakentelivat vain rantasaunoja Baikalin hietikolle sembra-männystä.

Sería mejor ver los documentos de las Univercidades de Chile sobre ADNmt-B1 (fundador) de las cuatro tribus del Titicaca.
Linkki on esitetty aikaisemmin.

Arkkis

Lapset oppivat yhtä helposti kaksi kieltä kuin yhdenkin.
Silloin he lisäksi oppivat muutaman etymologisen perussäännön kielioppisääntöjen tapaan, ja tekevät erinomaisen onnistuneita omia "lainauksia" kielten välillä.


Va kostade kilo silakoita på paatin pohjalla? En och seitkytviis. Det är jätte kiva det.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Arkkis
Ai HE ovat sitä mieltä, etteivät kampakeraamiset kulttuurit olisi voineet olla SU-laisia? Ruotsalaiset ja venäläiset arkelogit ovat täysin eri mieltä, eivätkä he yleensä kauheasti "Suomen pussiin ole pelanneet"...

Eihän tuosta ollut kyse, vaan siitä ettei keramiikka selviä pelkällä kielitieteellä. En tiennyt että sillä lauseellasi oli esiinkirjoittamattomia lisämerkityksiä. Mitä tulee erimaalaisten arkeologien mieliin, niin silloin kun tavoitteena on kielen menneisyys, heidänkin on otettava lähtökohdaksi mahdollisimman uudet ja perustellut kielitieteen näkemykset. Ja näiden perusteella yhteys kampakeramiikkaan näyttää heiveröiseltä. Kuten tällaisissa tilanteissa ennenkin, on arkeologien vain siirrettävä katseensa eri aikaan ja paikkaan etsiäkseen vastineen kantakielen puhuma-alueelle.

Arkkis
Lapset oppivat yhtä helposti kaksi kieltä kuin yhdenkin.

Lapset (G3) kyllä oppisivat – vanhemmat (G2) vain eivät opeta heille enää kuin yhden kielen, koska vähemmistöön kuuluminen on taakka. Juuri siksi kaksikielisyyden kautta ovat vaihtaneet kielensä niin monet kansat tai niiden osat, Suomen saamelaisista alkaen.

Wikissä on aika niukasti kielenvaihdosta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielenvaihto

Johan
En siis enää protestoi, mutta nimenomaan "takasta" kysyn Jaakolta ilman irvistyksiä, sarvia ja olemattomia hampaita, milloin suurin piirtein ruotsalainen sana "takka" tuli yhteisen ja rakkaan isänmaamme sanastoon?

SSA vertaa sanaa nykyruotsiin, smoolantilaismurteiseen sanaan stacke, mutta sana on jo kantagermaanissa ollut asussa *stakka-, joten äänneperustein se voisi olla vanhakin (paitsi että t-substituutio on kantasuomalaisella puolella myöhäisempi). Eli kuitenkin selvästi ajanlaskun alun jälkeen lainattu, vaikka voisi olla vieläkin myöhäisempi: levikki rajoittuu länsisuomeen ja savoon.

Lopuksi vielä toistoa ja selvennystä huolimattomasti lukeville tovereillemme:
- Sauna-etymologia ei ole Koivulehdon vaan Kallion.
- Lainaselitys on äänteellisesti säännöllinen.
- Sanaa tavataan laajalti germaanikielissä, mutta sen merkitys ei ole kaikkialla 'tulisija'.
- *staghna ei ole IE vaan paleogermaaninen sana, joka tulee kantaindoeuroopan sanasta *stogh-nó ja kehittyi kantagermaaniin asuun *stakka.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat