Sivut

Kommentit (28620)

Jotuni
Arkkis
Olennaista on se kuivatus eikä ripustus. Se on nimenomaan kuivattaa, panna jokin prosessi kuivaamaan kuivatettavat. Esimerkiksi merkitykseen "kuivata kätensä" se ei käy, se on "džiūti" (ven. sohnut') tai džiovinti (ven. suṥit'), vaikka näistä tuo jälkimmäinen tuleekin tämän verbin imperfektivartalosta "džiovė".

Tuosta imperfektivartalosta, josta usein muodostetaan adjektiivit, tulisi muuten dzauti...dzauna...dzove:n mukaan vastaavalla kaavalla kuin "sauna", muoto "sovi-" , eli "sopivia" vaatteita tai kenkiä, mikä on tarkoittanut KUIVIA, hyvin/sopivasti kuivattuja sellaisia! (Se oli huomattavan paljon tärkeämpää kuin "hyvä istuvuus" niiden "sopivuuden" kannalta!)





Ok mutta luuletko että saunominen on merkinnyt ensin kuivattamista kun on heitetty löylyä. Saunassa kostuu.

Tiedän että kuumassa saunassa - kun ei heitä löylyä - vaatteet kuivuvat, mutta se on sekundääristä. Oleellista saunomisessa on löyly eli kuuma höyry, joka kostuttaa.

Sattumaa että balttisana joka merkitsee kuivattamista, on saman näköinen kuin suomen sauna.




Maalaistaloissa oli ainakin Hämeessä erikseen kuivaus/palvisauna ja löylysauna. Kaikenlaista valmistettiin saunassa: talkkunaa (sitä jauhoa), maltaita, saippuaa, elukoiden ruokia toisarvoisista eläinten ruhonosista (karjakeittiö) jne., koska siellä oli tietysti myös pata jo löyly- ja pesuvettäkin varten. Ja viljan lisäksi muutkin kasvit kuten sipulit ja herneet vaativat jonkinasteista kuivattamista säilyäkseen.Samoin kaiken maailman pellavat ja muut vastaavat. Mutta siihen oli tietysti riihikin. Ja vaatteet ja kengät talvella vaativat kuivattamista. Yleisesti ottaen sauna oli enemmän tai vähemmän "päällä" lähes kaiken aikaa entisinä aikoina. Mutta pelkkään saunomiseen pyhitettyjä rantasavusaunojakin on ollut maailman sivu.

Arkkis

Riihessähän käytettiin sitten VARSTAA, joka oli yhdistelmä ohuemmasta ja kevyemmästä käsiin otettavasta varresta ja lyhyemmästä ja paksummasta raskaammasta "nuijasta", jotka oli sidottu löysällä narulla päistään yhteen. Painava pää oli mahdollista saada pyrivään liikkeeseen ja siten viljankorsien hakkaamisnopeus moninkertaiseksi. Jos varstaaminen tapahtui jossakin määrin joustavalla puualustalla, saatiin sen joustavuuskin hyödynnettyä, ja voitiin varstata tehokkaasti ohuempina kerroksina. Silloin varstan ääni myös kaikui kauaksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Varsta
http://snor.joensuu.fi/arkisto/ruis/puinti.htm

Sana tulee ilmeisimmin liettuan sanasta

"vaŕsta (lazdà)" = "narulla sidottu, lenkitetty (keppi)".

(Varstyti...varsto...varstė = "sitoa narulla kiinni, lenkkiin, liekaan", "nyörittää, pauloittaa (kengät ym.", sulkea (solmia) tai avata tuollainen lenkki)

Jos varstaa ei osaa käyttää sen hitausominaisuuksia hyödyntävällä tavalla, on parempi pamautella pelkällä yksinkertaisella "lastalla".

(Tämä on hämeen ja liettuan ilmeisen myöhäistä yhteistä sanastoa ja tarvikkeistoa, jota kaikin tuntomerkein ei muilla naapureilla ole: esimerkiksi "varsta" tarkoittaa vähän eri kalua, tai sana ei ole sama.)

Varstalla ei ole mitään tekemistä "morgenstern"-aseen/työkalun (flail) kanssa, johon se yhdistetään joissakin sanakirjoissa.

http://en.wiktionary.org/wiki/varsta

http://www.majatalo.org/zipit/urhoweb.pdf

" Varsta

Useammasta osasta rakentuva, heiluriliikkeeseen ja vipuvarteen perustuva nuija,"

Tähän asti oikein, mutta sitten...

" joita löytyy jos jonkinmoisina. Kuuluisimpana mainittakoon ketjupallo. Varstan ei välttämättä tarvitse olla raskas toimiakseen tehokkaana käyttää aseena, ja sillä pystyy usein läpäisemään kilpi- tai asetorjunnan sen nivelistä tai ketjuista koostuvan rakenteen takia. Vaatii harjoittelua, jota tuskin kukaan totteli. "




Tietysti kun muinoin oli erittäin tehokkaita mutta suurta taitoa vaativia varsikeihäitäkin metsästys- ja taisteluvälineinä, niin niksi ei olisi ollut varsinuijia eli siis varstoja. Sellaista olan takaa tulevaa mittasuhteiltaan sopivan varsinuijan iskua on jotakuinkin mahdotonta torjua, sillä jos torjuja tarttuu varteen edestä, niin se nuija jysähtää puhtaasti mekaanista syistä suoraan päähän. Jos ei ota iskua vastaan, se nuija jysähtää selkään. Sitä pitäisi siis aina väistää. Ja taisteluvarsinuija voidaan varustaa piikeillä kuten morgenstern. Noilla kahdella vehkeellä pääsee lyömään edestä vihollisen selkään, joka on yleensä huonoiten suojattu alue.

Sanalla "varsta" ei ole mitään tekemistä "varren" eikä "vartaan" kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkkis

Riihessähän käytettiin sitten VARSTAA, joka oli yhdistelmä ohuemmasta ja kevyemmästä käsiin otettavasta varresta ja lyhyemmästä ja paksummasta raskaammasta "nuijasta", jotka oli sidottu löysällä narulla päistään yhteen. Painava pää oli mahdollista saada pyrivään liikkeeseen ja siten viljankorsien hakkaamisnopeus moninkertaiseksi. Jos varstaaminen tapahtui jossakin määrin joustavalla puualustalla, saatiin sen joustavuuskin hyödynnettyä, ja voitiin varstata tehokkaasti ohuempina kerroksina. Silloin varstan ääni myös kaikui kauaksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Varsta
http://snor.joensuu.fi/arkisto/ruis/puinti.htm

Sana tulee ilmeisimmin liettuan sanasta

"vaŕsta (lazdà)" = "narulla sidottu, lenkitetty (keppi)".

(Varstyti...varsto...varstė = "sitoa narulla kiinni, lenkkiin, liekaan", "nyörittää, pauloittaa (kengät ym.", sulkea (solmia) tai avata tuollainen lenkki)




Itse asiassa tuossa on pieni virhe: nykyliettuaksi tuo pitäisi olla

"varstyta lazda".

"Varstas" tarkoittaa "kääntöä" eräissä erikoismerkityksissä kuten "aurankääntö" ja se tarkoittaa myös venäläistä virstaa (1076m). Sana on tosiasiassa jotvinkia. Se on samaa perua kuin "narunkääntöjä/kieppejä" tarkoitava "varstyti". Kuuriksi "lenkitetty" varmaan onkin just "varsta". (Nykyliettuan "kääntää" on "versti", ja sen muodolla "verstas" (m.) = käännetty ei ole tekemistä suomen 'verstaan' kanssa.)

Sauna lienee keksitty alunperin sattumalta kuten viini, olut ja juustokin.
Elintarvikkeiden kuivattamisen lisäksi kalastavalla ja metsästävällä väestöllä on ollut tarve vaatteiden kuivattamiseen. Muutaman kerran talvessa on varmaan pudottu jäihinkin.
Suljetun tilan lämmittäminen on ollut avonuotiota tehokkaampaa. Kivillä lämpö pystytään säilyttämään pitempään.
Lämmitettyä tilaa on käytetty peseytymiseen. Vettä roiskui kuumille kiville ja höyry on miellyttänyt.
Eestissä maaseudun vanhoissa rakennuksissa tapaa vielä seuraavaa järjestelyä:
Rakennuksen päädyssä on saunatila, jossa on sisäseinää vasten valtava kiuas. Se lämmitettiin perusteellisesti.
Lämpö ohjattiin ilmanvaihtoluukkujen järjestelmällä kiertämään useisiin huoneisiin ja riitti lämmittämään talon useiksi vuorokausiksi.
Tuolloin vältyttiin huonekohtaisten tulisijojen ja hormien/savupiippujen rakentamiselta.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Jotuni
Ok mutta en näe näissä alla olevissa mitään*ghn ->*kk muutosta siirryttäessä IE:stä kantagermaaniin näissä samoissa sanoissa:
Miksi Kallio olisi oikeassa ja kaikki muut (ainakin Köbler ja Pokorny) olisivat väärässä?

Eivät nuo ole samoja sanoja: ei noilla ole mitään tekemistä *stoghnó-sanan kanssa. Eihän se, että *ghn > *kk, tietenkään tarkoita että kaikki *kk:t olisivat peräisin juuri tuosta yhtymästä.

Vastineet saat kyllä kaivaa aivan itse, joko Kallion artikkelista tai muualta – minä en jaksa vaivautua referoimaan tietoa sinulle valmiiksi, kun et sitä suostu kuitenkaan vastaanottamaan ja ymmärtämään oikein. Eikä sinun tällä kertaa kannata julistaa, ettei vastineita ole olemassakaan: kyllä ne ovat olemassa.

Arkkis
Balttikielistä suomeen k on muuttunut u:ksi lähinnä l:n edellä, kuten sanssa "kakla" > "kaula", mikä johtuu siitä, että sikäläinen puolivokaali l vivahtaa liudentumattomana puolalaisittain u:un päin.

Ei tällä kehityksellä ole mitään tekemistä balttikielten l:n kanssa, vaan se on säännöllinen, koko vanhaa sanastoa koskeva muutos ”länsisuomessa”. Esim. karjalassa sana on edelleen kakla.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Jotuni
Ok mutta en näe näissä alla olevissa mitään*ghn ->*kk muutosta siirryttäessä IE:stä kantagermaaniin näissä samoissa sanoissa:
Miksi Kallio olisi oikeassa ja kaikki muut (ainakin Köbler ja Pokorny) olisivat väärässä?

Eivät nuo ole samoja sanoja: ei noilla ole mitään tekemistä *stoghnó-sanan kanssa. Eihän se, että *ghn > *kk, tietenkään tarkoita että kaikki *kk:t olisivat peräisin juuri tuosta yhtymästä.



Aikaisemmin vakuuttelit säännönmukaisuudesta. Nyt kun osoitin Köblein ja Pokornyin avulla, ettei säännönmukaisuutta ole, sinä selität, ettei säännönmukaisuutta tarvitse ollakaan.

Epäsäännöllisten äännemuutosten avulla kuka tahansa voi keksi mitä tahansa muinaisia sanoja, niin kuin tässä sauna-esimerkissä näyttää käyneen.

Jaska
Vastineet saat kyllä kaivaa aivan itse, joko Kallion artikkelista tai muualta – minä en jaksa vaivautua referoimaan tietoa sinulle valmiiksi, kun et sitä suostu kuitenkaan vastaanottamaan ja ymmärtämään oikein. Eikä sinun tällä kertaa kannata julistaa, ettei vastineita ole olemassakaan: kyllä ne ovat olemassa.



Jaska ei jaksa.

Aika varma keino selvittää kirjoitatko totta on kysyä perusteluita.

Kun valehtelet, et tietenkään pysty - tai kuten itse kirjoitat, et jaksa - esittämään perusteita ja slaavialaisen ja kreikkalaisen vastineen kohdalla näyttää käyvän niin. Kuten niin monasti aikaisemminkin.

-

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Jotuni
Aikaisemmin vakuuttelit säännönmukaisuudesta. Nyt kun osoitin Köblein ja Pokornyin avulla, ettei säännönmukaisuutta ole, sinä selität, ettei säännönmukaisuutta tarvitse ollakaan.

Epäsäännöllisten äännemuutosten avulla kuka tahansa voi keksi mitä tahansa muinaisia sanoja, niin kuin tässä sauna-esimerkissä näyttää käyneen.


En suinkaan selitä, ettei säännönmukaisuutta tarvitse olla, päinvastoin. (Luepa viestini uudestaan.)

Eihän tuossa ole mitään epäsäännöllistä: *ghn > *kk säännöllisesti. Tästä ei kuitenkaan seuraa, etteikö *kk voisi olla peräisin muualtakin ihan yhtä säännöllisesti. Esimerkiksi kantasuomessa on tapahtunut sekä muutokset *š > *h että *kt > *ht. Niinpä yhtymä ht voi olla täysin säännönmukaisesti peräisin sekä yhtymästä *št että yhtymästä *kt.

Mitä tästä et ymmärrä?

Jotuni
Jaska ei jaksa.
Aika varma keino selvittää kirjoitatko totta on kysyä perusteluita.
Kun valehtelet, et tietenkään pysty - tai kuten itse kirjoitat, et jaksa - esittämään perusteita ja slaavialaisen ja kreikkalaisen vastineen kohdalla näyttää käyvän niin. Kuten niin monasti aikaisemminkin.

Uskomatonta...

Tieteellisessä keskustelussa perusteluksi riittää viittaus tieteelliseen artikkeliin, josta voit itse seurata lähteitä ja tarkistaa sanat primaarilähteistä. Jokainen tutkija olisi jo tarkistanut Kallion artikkelin ja huomannut, että puhun totta: vastineet löytyvät slaavista ja kreikasta. Sen sijaan sinä heittäydyt lapselliseksi ja kiukuttelet siitä, etten jaksa käsin jäljentää tänne sinulle kokonaisia artikkeleja.

Se että sinä olet liian laiska tai muuten kyvytön etsiytymään internetin ulkopuolelta löytyvien lähteiden pariin, ei suinkaan tee minusta valehtelijaa. Sinusta tekee valehtelijan se, että väität minua valehtelijaksi täysin perusteetta - niin kuin jokaikisessä aiemmassakin tapauksessa.

Kertaakaan en ole valehdellut, vaan nämä harhaluulosi johtuvat siitä, että sinulla itselläsi on suunnattomia vaikeuksia ymmärtää oikein minkäänkielistä tieteellistä argumentointia, mistä johtuen väität minun (tai jonkun muun) sanoneen jotain sellaista mikä ei pidä paikkaansa (ks. esim. tämän viestin alku). Rakennat siis jatkuvasti olkinukkeja asioista, joita kuvittelet minun sanoneen, ja minulla menee monta viestiä oikaistessa mustavalkoisia virhetulkintojasi.

Ikävä kyllä minua ei todellakaan kiinnosta tuhlata enempää aikaa kanssasi leikkimiseen - vastaan taas tästä eteenpäin vain niille joilla on kyky omaksua tietoa ymmärtämättä sitä väärin. Olen iloinen, että täällä on useita sellaisia keskustelijoita.

Sinä puolestasi voit jatkaa itsesi nolaamista esittämällä väitteitä aihepiireistä, joista sinulla ei ole hajuakaan. Minä korjaan niitä vasta siinä vaiheessa, jos joku onneton keskustelija erehdyksessä uskoo sinua ja alkaa toistella perusteettomia väitteitäsi.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Leväluhdan luiden DNA aiotaan tutkia vielä tämän vuoden puolella:

Paljastavat luut

Anne Puumala, Sunnuntaisuomalainen 22.03.2009

Suomessa on tehty arkeologisia luulöytöjä muun muassa näiltä paikkakunnilta: Isokyrö, Lappeenranta, Mikkeli, Hollola, Eura, Yläne, Nousiainen, Kaarina, Jomala.
Tutkimus avaa ensimmäisen kerran näkymän muinaissuomalaisten perimään.
Tuhatviisisataa vuotta sitten upotettiin soistuvaan järveen Pohjanmaalla yli viisikymmentä vainajaa. Kalmisto sijaitsee nykyisessä Isossakyrössä Orismalan kylässä.

Viimeisen leposijansa suosta saaneet olivat pienikokoisia, pitkäkalloisia ihmisiä. Raskas työ oli jättänyt jälkensä heidän luustoonsa, mutta loppunsa he olivat kohdanneet ilman väkivaltaa. Maanviljelijöitä he eivät liene olleet, sillä hampaissa ei ollut reikiä.

Keitä he olivat ja mistä he tulivat?

Leväluhdan suohauta on ollut löytymisestään saakka arvoitus, edes vainajien sukupuolesta ei ole saatu täyttä varmuutta. Varmaa on vain se, että kyse on Pohjoismaiden merkittävimmästä keskirautakautisesta kalmistosta.

Pian mysteeri saattaa saada uutta valoa - tai niin ainakin toivotaan. Tulkiksi astuu dna-tekniikka.

Leväluhdan luulöytöjä aiotaan tutkia uudelleen. Nyt asialla ovat geenitutkijat. Jos kaikki sujuu kuten on suunniteltu, tutkijoille saattaa ensimmäisen kerran avautua näkymä pakanallisella ajalla eläneiden suomalaisten perimään.

Tutkimuksia johtavan Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professorin Antti Sajantilan mukaan Suomessa ei ole ennen yritetty tutkia esihistoriallisen ajan ihmisen dna:ta.

Geenitutkimuksen avulla on viimeisen vuosikymmenen aikana saatu runsaasti uutta tietoa ihmiskunnan varhaisesta historiasta. Nykyihmisten dna:ta tutkimalla voidaan kartoittaa väestöjen varhaisia muuttoliikkeitä. Näin ihmiskunnan reitti Afrikasta maapallon eri kolkkiin on tarkentunut vuosi vuodelta.

Entistä tarkemmiksi ovat kehittyneet myös tutkijoiden menetelmät. Antti Sajantilan mukaan dna:ta on mahdollista eristää yhä vanhemmista ja pienemmistä näytteistä.

Leväluhdan jäänteiden lisäksi Antti Sajantilan on tarkoitus tutkimusryhmänsä kanssa tutkia myös muita, eri aikakausille sijoittuvia hautalöytöjä, joista löytyy hyvin säilyneitä ihmisperäisiä jäänteitä. Tietokantaa niistä on kerätty yhdessä arkeologien kanssa.

Parhaassa tapauksessa tutkimus saattaa tuottaa uusia lukuja Suomen asutushistoriaan.

Muinaisen dna:n avulla pystytään selvittämään paljon sellaista, mikä muilla menetelmillä ei ole mahdollista.

Eräs tälläinen asia on se, olivatko vanhojen kalmistojen vainajat alueen nykyväestön esivanhempia suorassa isä- tai äitilinjassa. Toistaiseksi ei tiedetä, olivatko esimerkiksi leväluhtalaiset nykypohjalaisten esivanhempia. Yhtä hyvin he saattoivat kuulua johonkin Suomessa harvinaiseen tai kadonneeseen väestöryhmään. Suora isä- tai äitilinja on saattanut myös katketa, jolloin mahdollisen sukulaisuuden jäljille ei päästä edes dna:n avulla.

Dna:ta tutkimalla voidaan selvittää lisäksi muun muassa vainajien keskinäistä sukulaisuutta tai suhdetta muiden kalmistojen vainajiin. Leväluhtaa lähin tunnettu keskirautakauden (400-800 jaa.) ajan hautapaikka sijaitsee Vöyrillä vajaan kahdenkymmenen kilometrin päässä.

Myös eri kalmistojen sukupuolijakaumaa voidaan kartoittaa.

Dna-tutkimus on Suomessa maailman huippua, mutta muinaisen dna:n eristämiseen ei ole aikaisemmin ollut siihen vaadittavia tiloja. Nyt laboratorio Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksessa on valmis, ja ensimmäiset luut Antti Sajantilan ja dosentti Jukka Palon työryhmä aikoo tutkia tämän vuoden aikana.

Joissakin Euroopan maissa muinaisen dna:n eristäminen on tutkijoille jo tuttua. Luiden ja hampaiden lisäksi sitä on kyetty eristämään muun muassa hiuksista ja kudoksista.

Esimerkiksi eri puolilta Eurooppaa löydetyistä, yli seitsemän tuhatta vuotta vanhoista luista tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät Euroopan varhaisimmat maanviljelijät jättäneet perimästään paljonkaan jälkiä nykyeurooppalaisiin.

Tanskassa tutkijat ovat onnistuneet eristämään viikinkien ja muinaisten eskimoiden dna:ta. Jälkimmäinen on paljastanut, etteivät nykygrönlantilaiset ja Amerikan alkuperäisasukkaat periydy varhaisimman tunnetun eskimokulttuurin äitilinjan edustajista.

Eräs eniten julkisuutta saaneista muinaisjäänteistä on Sveitsin Alpeilla yli 5 300 vuotta sitten kuollut, Ötziksi nimetty mies.

Myös tieto suomalaisten varhaisista vaiheista karttuu jatkuvasti. Nykysuomalaisten dna:sta tehdyt tutkimukset ovat kumonneet muun muassa käsityksen suomalaisista geeniperimältään yhtenäisenä kansana. Mieslinjojen osalta länsi- ja itäsuomalaisten perimät poikkeavat toisistaan enemmän kuin monet Euroopan kansojen perimät keskenään. Itä-Suomessa vaikuttaa suomalais-ugrilainen perimä ja Länsi-Suomessa näkyvät skandinaavinen ja eteläinen vaikutus.

Erot maakuntien välillä ovat hyvin suuret. Esimerkiksi pohjoissavolaisista miehistä noin neljällä viidestä on itäistä tyyppiä oleva Y-kromosomi, eteläpohjalaisista joka neljännellä. Heistä noin puolet kantaa perimässään läntisiä isälinjan geenejä. Sen sijaan pohjoissavolaisista läntisen klaanin edustajia on noin viisitoista prosenttia.

Kallonmuotojen perusteella myös Leväluhdan vainajien on arveltu kuuluvan maan varhaisiin suomalais-ugrilaisiin asuttajiin. Dna-tutkimusten avulla teoria joko vahvistuu tai kumoutuu.

Muinaisen dna:n säilyminen Suomen happamassa maaperässä on kuitenkin epävarmaa. Tutkimuksella on muitakin haasteita, joista suurin on estää talteen otetun dna:n saastuminen. Antti Sajantilan mukaan on mahdollista, että soisen kalmiston luut ovat vaienneet iäksi.

- Tämäkin on yksi mahdollinen tutkimustulos.

MIKÄ?

Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos on osallistunut muun muassa Thaimaan tsunamin ja Jugoslavian hajoamissotien uhrien dna-tunnistukseen.

Se on myös mukana Suomen sotavainajaprojektissa. Siinä tutkitaan toisen maailmansodan aikana luovutetuille alueille jääneiden ja nyt Venäjältä löydettyjen sotavainajien luujäänteitä. Työ alkoi 1990-luvun alussa ja jatkuu yhä.

Laitoksessa tehdään oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia ja oikeuskemiallisia määrityksiä. Lisäksi tehdään isyystutkimuksia ja pakolaisten perheenyhdistämiseen liittyviä dna-tutkimuksia.

Populaatiogenetiikan ohella dna-laboratoriossa tutkitaan muun muassa perinnöllisten tekijöiden merkitystä lääkeaineiden aineenvaihdunnassa ja äkkikuoleman genetiikkaa.

Genetiikot ja arkeologit ovat Helsingin yliopistossa muodostaneet Argeopop-nimisen monitieteisen hankkeen. Siihen kuuluu myös kielitieteilijöitä ja matemaatikkoja. Argeopopin tavoitteena on täydentää kuvaa Suomen asuttamishistoriasta. Oikeuslääketieteen laitoksella on muun muassa tekeillä väitöskirja vanhojen ja huonokuntoisten luiden tutkimuksesta. Tekijä on Mikko Putkonen.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Moses Leone
Leväluhdan luiden DNA aiotaan tutkia vielä tämän vuoden puolella:

Nyt vedonlyönti pystyyn: minä heitän, että isälinjoissa skandinaavinen R1a-pitoisuus on leväluhtalaisissa nykyistä suurempi! Onko muita veikkauksia? Vastaväitteitä?

HMV
Paleogermaania siis puhuttiin lähinnä pronssikaudella, n.1600-500 eaa. vai kuinka? Alue, jossa paleogermaania puhuttiin, onko siitä selvyyttä?

Paikannimistön ja läntisten uralilaisten kielten lainasanakerrostumien perusteella oletetaan indoeurooppalaisen kielen tulleen Etelä-Ruotsiin jo hyvin varhain, ja hyvällä todennäköisyydellä indoeurooppalaistuminen voidaan yhdistää nuorakeraamiseen kulttuuriin, joka tuonne levisi noin 2800 eaa. alkaen.

Hiljalleen kielessä tapahtui muutoksia, kunnes joskus ensimmäisellä vuosituhannella eaa. saavutettiin kantagermaanin taso: se on siis kaikkien nykyisten ja tunnettujen germaanisten kielten välitön yhteinen kantakieli. Tietenkään kaikki muutokset eivät tapahtuneet kertarysäyksellä juuri esigermaanisen kauden (= luoteisindoeuroopasta kantagermaaniin johtava jatkumo) lopussa, joten on perusteltua erottaa varhaisempia kielentasoja näistä ääripäistä (eli luoteisindoeuroopasta ja kantagermaanista).

Luoteisindoeurooppaa on siis puhuttu suunnilleen kolmannella vuosituhannella eaa., paleogermaania toisella ja kantagermaania ensimmäisellä. Ja tähän germaanisen kielilinjan puhuma-alueeseen on mainitusta alusta lähtien kuulunut myös Etelä-Ruotsi ainakin suurille järville saakka.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska

Paikannimistön ja läntisten uralilaisten kielten lainasanakerrostumien perusteella oletetaan indoeurooppalaisen kielen tulleen Etelä-Ruotsiin jo hyvin varhain, ja hyvällä todennäköisyydellä indoeurooppalaistuminen voidaan yhdistää nuorakeraamiseen kulttuuriin, joka tuonne levisi noin 2800 eaa. alkaen.

Hiljalleen kielessä tapahtui muutoksia, kunnes joskus ensimmäisellä vuosituhannella eaa. saavutettiin kantagermaanin taso: se on siis kaikkien nykyisten ja tunnettujen germaanisten kielten välitön yhteinen kantakieli. Tietenkään kaikki muutokset eivät tapahtuneet kertarysäyksellä juuri esigermaanisen kauden (= luoteisindoeuroopasta kantagermaaniin johtava jatkumo) lopussa, joten on perusteltua erottaa varhaisempia kielentasoja näistä ääripäistä (eli luoteisindoeuroopasta ja kantagermaanista).

Luoteisindoeurooppaa on siis puhuttu suunnilleen kolmannella vuosituhannella eaa., paleogermaania toisella ja kantagermaania ensimmäisellä. Ja tähän germaanisen kielilinjan puhuma-alueeseen on mainitusta alusta lähtien kuulunut myös Etelä-Ruotsi ainakin suurille järville saakka.




Ottamatta kantaa edellä kiisteltyyn sauna-sanan alkuperään, ims-kielissä kuitenkin ymmärtääkseni on paleogermaanisia lainoja.

Paleogermaanien kanssa samanaikaiset varhaiskantasuomen puhujat ovat siis toisella vuosituhannella eaa. asuneet kyllin lännessä omaksuakseen lainoja Etelä-Ruotsin asukkailta?

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Moses Leone
Leväluhdan luiden DNA aiotaan tutkia vielä tämän vuoden puolella:





Vihdoinkin. Tämä on tosiaan odoettu tapahtuma, koska alueen rautakautinen asutus on täysin tuntematonta. Ihan vain veikkauksena: jos saavat ydna:ta, niin saattaa löytyä R1a:ta.

Etäserkku toimitti minulle juuri tutkimuksensa, joka alkaa 1200-luvulta Tallinnan Sakalan Memoista ja kulkee Pohjois-Pohjanmaalle Sääksmäen Ritvalan, Lempäälän ja Vöyrin kautta Pohjois-Pohjanmaalle. Mielenkiintoisia juttuja Ritvalan hedelämällisyyskultista, helkajuhlista, helkavalkeista ja poppamies-miemoista. Novgorodin tuohikirjeissä Miemon kanssa mainittu Lembitu (Lemmitty) oli ilmeisesti iso pomo taistelussa saksalaisia ja jo kristittyjä liiviläisiä vastaan. Mies kaatui taistelussa 1217 ja Viron mannerosa kastettiin 1224, Saarenmaa 1227.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
HMV
Ottamatta kantaa edellä kiisteltyyn sauna-sanan alkuperään, ims-kielissä kuitenkin ymmärtääkseni on paleogermaanisia lainoja.

Paleogermaanien kanssa samanaikaiset varhaiskantasuomen puhujat ovat siis toisella vuosituhannella eaa. asuneet kyllin lännessä omaksuakseen lainoja Etelä-Ruotsin asukkailta?


Kyllä, lainoja on saatu germaanisesta kielihaarasta sen eri kehitysvaiheissa ilmeisesti suunnilleen jatkuvasti (käytännössä toki sykäyksittäin, ei kirjaimellisesti "jatkuvasti").

Lainakontaktit ovat kuitenkin olleet yksisuuntaisia, mikä viittaa siihen että läntisten uralilaisten keskuuteen on asettunut paleogermaaneja: nämä vaihtoivat kielensä mutta toivat siihen mukanaan omia sanojaan.

Sattumoisin skandinaavinen pronssikulttuuri on syntynyt tuolla germaanisella alueella ja vaikuttanut idässä Suomenlahden rannoilla saakka, joten ajan, paikan ja suunnan perusteella se voidaan uskottavasti yhdistää paleo- ja vielä kantagermaanisiin lainasanoihin. Jos germaanista löytyisi yhtä paljon uskottavia uralilaisia lainasanoja, pitäisi vastaavasti olettaa uralia puhutun lännessä. Nyt sellaiselle oletukselle ei kuitenkaan ole syytä, ja muutenkin näyttää että saame ja itämerensuomi ovat selvästi
levinneet Suomeen ja Baltiaan idästä melko myöhään (Aikio jne.). Skandinaviassa niiden esimuotoja ei siis missään nimessä ole puhuttu.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska

Kyllä, lainoja on saatu germaanisesta kielihaarasta sen eri kehitysvaiheissa ilmeisesti suunnilleen jatkuvasti (käytännössä toki sykäyksittäin, ei kirjaimellisesti "jatkuvasti").

Lainakontaktit ovat kuitenkin olleet yksisuuntaisia, mikä viittaa siihen että läntisten uralilaisten keskuuteen on asettunut paleogermaaneja: nämä vaihtoivat kielensä mutta toivat siihen mukanaan omia sanojaan.

Sattumoisin skandinaavinen pronssikulttuuri on syntynyt tuolla germaanisella alueella ja vaikuttanut idässä Suomenlahden rannoilla saakka, joten ajan, paikan ja suunnan perusteella se voidaan uskottavasti yhdistää paleo- ja vielä kantagermaanisiin lainasanoihin. Jos germaanista löytyisi yhtä paljon uskottavia uralilaisia lainasanoja, pitäisi vastaavasti olettaa uralia puhutun lännessä. Nyt sellaiselle oletukselle ei kuitenkaan ole syytä, ja muutenkin näyttää että saame ja itämerensuomi ovat selvästi
levinneet Suomeen ja Baltiaan idästä melko myöhään (Aikio jne.). Skandinaviassa niiden esimuotoja ei siis missään nimessä ole puhuttu.




En varsinaisesti yrittänyt vihjata että suomensukuisia olisi tuolloin asustellut Skandinaviassa. Itämeren rannoilla kuitenkin.

sigfrid
Moses Leone
Leväluhdan luiden DNA aiotaan tutkia vielä tämän vuoden puolella:



Vihdoinkin. Tämä on tosiaan odoettu tapahtuma, koska alueen rautakautinen asutus on täysin tuntematonta. Ihan vain veikkauksena: jos saavat ydna:ta, niin saattaa löytyä R1a:ta.



Leväluhtalaisten tiedetään poikkeavan kaikista tuunetuista nykyistä ja ja arkeologisista antropologisista tyypeistä. He ovat pienimpiä europideja ja heillä on tietääkseni maailman pienimmät aivot. Arviot taustasta ovat vaihedelleet tuntemattomasta länteen eksyneestä tundrakansasta epigeeneettisen muutoksen ravinnonkäsittelyssä läpikäyneisiin ruotsalaisiin. Pitkäkalloisuus näyttäisi viittaavan Keski-Eurooppaan, mutta kyllä toisaalta evenkit, tshuktshit ja eskimotkin ovat keskikalloisia, ja mansit suorastaan pitkäkalloisia (kun muut uralilaiset ovat lyhytkalloisia). Leväluhdan tuloksista ei pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, olivat ne keitä hyvänsä. Herää vain kysymys, miksi näitä ei ole aikaisemmin tutkitettu Max Planck -instituutissa. Se tarkistaa kuitenkin ne tutkimukset.

Etäserkku toimitti minulle juuri tutkimuksensa, joka alkaa 1200-luvulta Tallinnan Sakalan Memoista ja kulkee Pohjois-Pohjanmaalle Sääksmäen Ritvalan, Lempäälän ja Vöyrin kautta Pohjois-Pohjanmaalle. Mielenkiintoisia juttuja Ritvalan hedelämällisyyskultista, helkajuhlista, helkavalkeista ja poppamies-miemoista. Novgorodin tuohikirjeissä Miemon kanssa mainittu Lembitu (Lemmitty) oli ilmeisesti iso pomo taistelussa saksalaisia ja jo kristittyjä liiviläisiä vastaan. Mies kaatui taistelussa 1217 ja Viron mannerosa kastettiin 1224, Saarenmaa 1227.
Jaska
Moses Leone
Leväluhdan luiden DNA aiotaan tutkia vielä tämän vuoden puolella:

Nyt vedonlyönti pystyyn: minä heitän, että isälinjoissa skandinaavinen R1a-pitoisuus on leväluhtalaisissa nykyistä suurempi! Onko muita veikkauksia? Vastaväitteitä?

Jooo...Jaskan vedonlyönti hyväksytään, mutta maksuna käytetään oravan nahkoja tai kaakaon siemeniä.
Lyön vetoa, ettei yhtään urospuolista haplotyyppiä/ryhmää pystytä löytämään, mutta ainakin yksi aivoista otettu mtDNA.

Kuitenkin epäilen, että lopputulos voi hyvinkin olla yllätys.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Eihän tuossa ole mitään epäsäännöllistä: *ghn > *kk säännöllisesti.



Ei ole säännöllisesti.

Tarkistin etymologiset kannat ja Köblerin esitykset. Indoeuroopan *ghn on säännöllisesti muuttunut kantagermaanin *gn:ksi.

Itse asiassa ei ole yhtään tapausta, joissa *ghn olisi muuttunut *kk:ksi.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
Kallonmuotojen perusteella myös Leväluhdan vainajien on arveltu kuuluvan maan varhaisiin suomalais-ugrilaisiin asuttajiin. Dna-tutkimusten avulla teoria joko vahvistuu tai kumoutuu.



Kallon muodosta siis osataan sanoa mitä kieltä on puhuttu. Aikomus varmistaa kieli DNA-analyysilla.

-

Jaska
Moses Leone
Leväluhdan luiden DNA aiotaan tutkia vielä tämän vuoden puolella:



Nyt vedonlyönti pystyyn: minä heitän, että isälinjoissa skandinaavinen R1a-pitoisuus on leväluhtalaisissa nykyistä suurempi! Onko muita veikkauksia? Vastaväitteitä?



Ja mihin antropologiseen tyyppiin tai kieliiryhmään tämä R1a liittyy?

Kyllä minäkin epäilen leväluhtalaisten olevan hyvin "läntistä" väkeä.

HMV
Paleogermaania siis puhuttiin lähinnä pronssikaudella, n.1600-500 eaa. vai kuinka? Alue, jossa paleogermaania puhuttiin, onko siitä selvyyttä?



Paikannimistön ja läntisten uralilaisten kielten lainasanakerrostumien perusteella oletetaan indoeurooppalaisen kielen tulleen Etelä-Ruotsiin jo hyvin varhain, ja hyvällä todennäköisyydellä indoeurooppalaistuminen voidaan yhdistää nuorakeraamiseen kulttuuriin, joka tuonne levisi noin 2800 eaa. alkaen.



Aluksi pitkään Suomesta.

Hiljalleen kielessä tapahtui muutoksia, kunnes joskus ensimmäisellä vuosituhannella eaa. saavutettiin kantagermaanin taso: se on siis kaikkien nykyisten ja tunnettujen germaanisten kielten välitön yhteinen kantakieli. Tietenkään kaikki muutokset eivät tapahtuneet kertarysäyksellä juuri esigermaanisen kauden (= luoteisindoeuroopasta kantagermaaniin johtava jatkumo) lopussa, joten on perusteltua erottaa varhaisempia kielentasoja näistä ääripäistä (eli luoteisindoeuroopasta ja kantagermaanista).

Luoteisindoeurooppaa on siis puhuttu suunnilleen kolmannella vuosituhannella eaa., paleogermaania toisella ja kantagermaania ensimmäisellä. Ja tähän germaanisen kielilinjan puhuma-alueeseen on mainitusta alusta lähtien kuulunut myös Etelä-Ruotsi ainakin suurille järville saakka.




Entäs balttikielet ja slaavikielet.....

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat