Ristiriitaisia tuloksia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kyllä ne nyt sekoilee nuo lääketieteen tutkijat.
Auttaa tai ei sittenkään?

In an analysis published online by the British Medical Journal, a study concludes that intake of omega-3 fatty acids from oily fish and fish oil supplements has no effect on cancer, heart disease and mortality.

At the same time, the British Journal of Cancer reports that scientists from the Paterson Institute at the Christie Hospital in Manchester, England, have found that eating foods rich in omega-3 fatty acids, like oily fish, may help to prevent the spread of the cancerous cells that lead to prostate cancer.

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija
parantunut
Kyllä ne nyt sekoilee nuo lääketieteen tutkijat.
Auttaa tai ei sittenkään?

In an analysis published online by the British Medical Journal, a study concludes that intake of omega-3 fatty acids from oily fish and fish oil supplements has no effect on cancer, heart disease and mortality.

At the same time, the British Journal of Cancer reports that scientists from the Paterson Institute at the Christie Hospital in Manchester, England, have found that eating foods rich in omega-3 fatty acids, like oily fish, may help to prevent the spread of the cancerous cells that lead to prostate cancer.

elikkä voi auttaa, ja tuo ylempi kyllä tyrmäisi oletuksen suoralta kädeltä sanomalla että ei ole vaikutusta... emmää vaan tiedä

Vierailija
parantunut
Kyllä ne nyt sekoilee nuo lääketieteen tutkijat.
Auttaa tai ei sittenkään?

Eivät sekoile, tuo on täysin normaalia.

Sen sijaan olisi epänormaalia, jos kaikki tulokset olisivat järjestelmällisesti saman suuntaisia (kuten eräs puoskari yrittää esittää unohtaen mainita noista vastakkaisista tuloksista).

Vierailija
HHu

Sen sijaan olisi epänormaalia, jos kaikki tulokset olisivat järjestelmällisesti saman suuntaisia (kuten eräs puoskari yrittää esittää unohtaen mainita noista vastakkaisista tuloksista).

Tarkoitatko nyt fysiatrija Turunen, Timgren vai Tunninen? Mitä järkeä on pitää erimielisyyttä normaalina? Sehän vain kertoo siitä, että osa asiantuntijoista on täysin väärässä eivätkä osaa tehdä tutkimuksia oikein!

Fysiatri Tunninen tunnustaa sivuillaan:
"1980 luvun loppupuolella monet lääkärit ja erilaiset terapeutit kuten kiropraktikot, naprapaatit, osteopaatit ja OMT-fysioterapeutit sekä kansanparantajat "löysivät si-nivelkivun uudelleen" diagnostisoiden sen usein toistuvana syynä ristiselän-lantion-alaraajan kipuihin. Kuitenkin, edelleenkin suurin osa lääkäreistä pitää välilevyjen ja facettinivelten degeneratiivisia kuormitustiloja tavallisimpana selän, lantion tai alaraajan kipuja aiheuttavina syinä. "

Eli suurin osa lääkäreistä on edelleen väärässä kuten ketjun aloituksen tutkimuskin osoitti...
Mutta fysiatri Tunninenkin puhuu vain SI-nivelkivusta ymmärtämättä kivun syytä, kuten eivät ymmärrä nuo loputkaan asiantuntijat sitä degeneraation syytä. Pitävät sitä sairautena...

Juha Koistinen, OMT-fysioterapeutti
"SI-nivelen joustoliikkeen puuttuessa mm. presakraalisen välilevyn kuormitus kasvaa altistaen degeneraatiolle."

Jukka Kangas, fysioterapeutti
"Lannerangan skolioosin seurauksena välilevyt kuormittuvat epäsymmetrisesti."

Vierailija
parantunut
Mitä järkeä on pitää erimielisyyttä normaalina?

Kerrotko tarkemmin siitä miksi erimielisyys tieteenteossa on mielestäsi epänormaalia? Luuletko esim. että tieteessä pystytään löytämään ns. lopullinen totuus?

Vierailija
MieVaan
parantunut
Mitä järkeä on pitää erimielisyyttä normaalina?



Kerrotko tarkemmin siitä miksi erimielisyys tieteenteossa on mielestäsi epänormaalia? Luuletko esim. että tieteessä pystytään löytämään ns. lopullinen totuus?

No näin potilaan kannalta olis kiva, jos se mitä lääkäri mulle kertoo olisi totta eikä siis täysin päinvastoin ja pahentaisi tilannettani. Väärä neuvo kun voi viedä multa tulevaisuuden... Siksi se yksimielisyys on mun mielestäni normaalia ja siis tavoittelemisen arvoista. Olenko mielestäsi jotenkin epänormaali toiveissani? Erimielisyys on tietenkin normaalia niin kauan kunnes asia osataan kiistattomasti todistaa. Erimielisyys on toki luonnollinen keino tavoitteeseen. Ja tavoitteena pitäisi olla siis se yksimielisyys.

Monissa asioissa tieteessä on löydetty tie, jota kukaan ei kiistä vääräksi. Se olisi mielestäni mukava tavoite kaikessa. Tosin on olemassa monta tietä, joita suurin osa lääkäreistä pitää oikeina, mutta he (siis suurin osa) ovat silti väärässä. Mutta se väärässä olemisen myöntäminen tuntuu olevan mahdoton ajatus oppineelle tieteilijälle... Tosin Stephen Hawkin taisi joku aika sitten tunnustaa olleensa pahasti väärässä eräässä asiassa kolmen vuosikymmenen ajan. Harvinaisen hieno teko.

Kyllä uskon, että monissa (lähes kaikissa) asioissa pystytään löytämään lopullinen totuus. Monessa asiassahan se on jo löydetty!

Vierailija
parantunut

Kyllä uskon, että monissa (lähes kaikissa) asioissa pystytään löytämään lopullinen totuus. Monessa asiassahan se on jo löydetty!

Tiede ei toimi tällä tavoin; uskonto on yksipuolinen totuus, mutta tieteeseen kuuluvat erilaiset tulkinnat ja kysymyksenasettelut, jotka synnyttävät erilaisia tuloksia, ja keskustelu näistä. Tiedettä ei esim. voi tehdä niin, että joku ylhäältä sanelee: "Teet nyt sitten näin ja näin", tai "tämä on oikea vastaus, mihin pitäisi päästä". Kaikki on kiinni tutkijasta itsestään. Totta kai tutkimuksenteon etiikka on erittäin tärkeä asia, mutta se ei sulje pois edellämainittua.

Vierailija
GradStudent

Tiede ei toimi tällä tavoin; uskonto on yksipuolinen totuus, mutta tieteeseen kuuluvat erilaiset tulkinnat ja kysymyksenasettelut, jotka synnyttävät erilaisia tuloksia, ja keskustelu näistä.

Vain lääketiede tuntuu olevan tuollaista arpomisuskontoa. Muu tiede on eksaktimpaa. Mulle on ainakin opetettu paljon matikan ja fysiikan kaavoja, jotka kaikki hyväksyvät oikeina.

Vierailija
parantunut
Vain lääketiede tuntuu olevan tuollaista arpomisuskontoa. Muu tiede on eksaktimpaa. Mulle on ainakin opetettu paljon matikan ja fysiikan kaavoja, jotka kaikki hyväksyvät oikeina.

Lääketiede ei ole arpomista eikä uskontoa. Lisäksi (luonnontieteistäkin) löytyy muitakin vastaavia esimerkkejä tieteenaloista joita ei voi pitää eksakteina.

Vierailija
parantunut
Vain lääketiede tuntuu olevan tuollaista arpomisuskontoa. Muu tiede on eksaktimpaa. Mulle on ainakin opetettu paljon matikan ja fysiikan kaavoja, jotka kaikki hyväksyvät oikeina.
Sinulla on oma vastenmielisyytesi lääketiedettä kohtaan, joka värittää voimakkaasti näkemystäsi.

Matematiikkaa ehkä voidaan pitää enemmän tai vähemmän ekstaktina muihin tieteenaloihin verrattuna, mutta esimerkiksi mainitsemasi fysiikka sisältää aivan samalla tavalla sekä lainalaisuuksia että epävarmuutta kuin lääketiedekin, joka perustuu lähinnä biologiaan ja kemiaan - luonnontieteitä nekin. Mikään tieteenala ei esitä lopullista totuutta, viime kädessä mikään ei ole varmaa. Eivät edes oppimasi fysiikan kaavat.

Vierailija
parantunut
GradStudent

Tiede ei toimi tällä tavoin; uskonto on yksipuolinen totuus, mutta tieteeseen kuuluvat erilaiset tulkinnat ja kysymyksenasettelut, jotka synnyttävät erilaisia tuloksia, ja keskustelu näistä.

Vain lääketiede tuntuu olevan tuollaista arpomisuskontoa. Muu tiede on eksaktimpaa. Mulle on ainakin opetettu paljon matikan ja fysiikan kaavoja, jotka kaikki hyväksyvät oikeina.

Hoh hoijaa. Sanoi kaava mitä vain, vaikkapa teoreettinen fysiikka on juuri tätä kuvailemaasi "arpomista". Pointsi on siis siinä, että aivan kuten kirjoittamamme sanat, mitä nytkin luet, ovat oikeita, niiden sovellutukset poikkeavat eri tulkinnoissa ja asiayhteyksissä ja valinnoissa, antaen eri tuloksia. Mutta so what? On minusta jonkinasteista neuroottisuutta kaivata "yksiselitteistä, totta ja oikeaa", koska ajatus pitää sisällään olettamuksen, että sitä ei (koskaan) saa kyseenalaistaa, eli se olisi nk. dogmi. Tieto ei kartu jäädyttämällä asiat ikuisiksi tosiksi, vaan jatkuvalla kritiikillä ja uusien mallien ja hypoteesien esittämisellä yhtäältä, uusilla sovellutuksilla ja malleilla toisaalta. Jatkuvalla informaation virtauksella. Luepa vähän tieteenfilosofiaa; siellä on tietoa tieteen toimintaperiaatteista tarkemmin.

Vierailija

Eli tieteessä kuka tahansa voi esittää mitä tahansa,? No se on kyllä huomattu jo monista muistakin tutkimuksista...

Kuten että suola olisi vaarallista ja samaan aikaan raportoidaan sairaaloissa, että suolanpuute on yleisin ongelma potilailla.
"Hyponatremia on tavallisin sairaalapotilaiden elektrolyyttihäiriö."
http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/030403.htm

Ja silti teollisen suolan käyttöä halutaan vain vähentää ja samalla nauretaan aidon suolan käyttäjille...

Ja sitten fysiatrit ja lääkärit arpoo potilaiden oireiden syitä. Onko välilevy vaiko fasetti vaiko ehkä lihasspasmi. Mutta eipä mietitä että mistä ne johtuu...

Vierailija
parantunut
Eli tieteessä kuka tahansa voi esittää mitä tahansa,? No se on kyllä huomattu jo monista muistakin tutkimuksista...

Ei, tutustu tutkimusetiikkaan. Nämä ehdot sitovat kaikkea tutkimusta, mutta mistään et löydä kaipaamaasi pykälää yksiselitteisistä, paikalleen jäätyneistä totuuksista.

Tämän lisäksi mainittakoon, että tutkimusta (siis lisensiaatintyötä, väitöskirjaa tai yleisesti tutkijantyötä) voi Suomessa tehdä kuka tahansa, jolla on joko soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai jolla yliopisto muutoin toteaa olevan riittävät tiedot ja valmiudet (Yliopistolaki).

Vierailija

Lääketiede ei ole eksakti tiede, mutta sen tiedon kanssa on opittava elämään.
Elämässä mikään ei ole eksaktia.

Käytännön lääketieteessä toimitaan sen hetkisen tiedon varassa ja sitäkin tietoa on erilaista, eri tutkimukset antavat ristiriitaisia tuloksia. Tutkimuksia on vain tehtävä lisää, mutta siltikään mitään lopullista totuutta ei löydetä koskaan.
Silti on toimittava, ei voi ristiä käsiään ja sanoa, että tiede ei vielä tiedä.
Lisäksi monet sairaudet paranevat itsekseen, aika ja elimistö parantaa. Ihmiset ovat vaan niin kärsimättömiä, että tunti sitten alkaneeseen jomotukseen pitäisi löytyä absoluuttisesti oikea diagnoosi. Suhteellisuudentaju ja maalaisjärki ovat kadonneet useimmilta.

Eikä suolankaan liikasaanti tai puute ole eksaktia. Pitää ottaa huomioon esim. ympäristötekijät.
Laitoksissa vanhukset syövät ja juovat huonosti, mutta hakeutuvat helteellä ulkoilmaan. Ei ihme, että kärsivät suola- ja nestevajauksesta.

Terve ihminenkin tarvitsee suoloja helteellä ja hikoillessa aivan toisella tavalla kuin konttrorissa istuen ja hytisten, maristen liiallisesta ilmastoinnista.

Vielä 50 vuotta sitten elämä Suomessakin oli erilaista. Työtä tehtiin paljon maatiloilla ja käsivoimin. Energiaa kului, suoloja haihtui, liikuntaa saatiin reippaasti.
Mutta emme elä enää samanlaisessa yhteiskunnassa. Luustomme ja lihaksemme rappeutuvat istuessamme työpaikoilla sisällä ja iltaisin tietokoneen ääressä. Koululiikuntaa on vähennetty eikä vapaa-aikana enää kuljeta kävellen, suksilla, potkukelkalla, pyörällä, kuten ennen, vaan koululaisetkin kuljetetaan kouluihin takseilla. Etteivät vaan kengänpohjat kuluisi.

*********

Pentti Alanen
Lääketiede tieteenä

Mies tuli pellolle reppu selässä ja kuoli. Mitä repussa oli? Jos tällaiseen kysymykseen odotetaan vastausta, on vastaaja puolestaan oikeutettu olettamaan, että repun sisällön, pellolle tulemisen ja kuoleman välillä on luontevasti selittyvä yhteys. Tällaista vastausta on kuitenkin suhteellisen vaikea keksiä. Kun meille kerrotaan, että repussa oli laskuvarjo, voimme havahtua huomaamaan, että olimme tiedottomasti ottaneet huomioon vain sellaisia "heideggerilaisia" mahdollisuuksien pelitiloja, joissa pellolle tullaan maata pitkin. Eräiden vaihtoehtojen poissulkeminen esti annetun ratkaisun löytämistä.

http://www.netn.fi/297/netn_297_alan.html

Vierailija
parantunut
Eli tieteessä kuka tahansa voi esittää mitä tahansa,? No se on kyllä huomattu jo monista muistakin tutkimuksista...

Tieteen luonteeseen kuuluu sen itsensä korjautuvuus. Vertaisarvioinnissa teoriat läpikäyvät tiedeyhteisön kritiikin, jonka kautta virheelliset teoriat karsiutuvat.

Ellei uusia teorioita esitettäisi ja vanhoja korjattaisi, mitään kehitystä ei tapahtuisi.

Vierailija

Tässä toisenlaisia tutkimustuloksia. Mukana jokunen suomalainenkin...

A 20-year study of 144 nuns in Italy shows no link between sodium intake and hypertension in healthy people. Another study shows salt restriction has no effect on systolic and diastolic blood pressure. Other studies show a decrease in blood pressure despite a constant intake of sodium, meaning something else was at work, such as anti- hypertension drugs.
http://www.gentlebirth.org/archives/naintake.html

Big Salt
http://blog.washingtonpost.com/thecheck ... iracy.html

Surprise. When the question is framed in terms of health outcomes, the answer is clear: none of the studies show a population benefit by reducing dietary salt. Some show increased risk. The president of the International Society of Hypertension published an article earlier this year, using a massive HHS database, and found 37% greater mortality among those following the Dietary Guidelines' recommedation.
http://www.saltinstitute.org/rss/saltse ... iracy.html

-A ten-year study of nearly 8,000 Hawaiian Japanese men concluded: "No relation was found between salt intake and the incidence of stroke." (1985)
-An eight-year study of a New York City hypertensive population stratified for sodium intake levels found those on low-salt diets had more than four times as many heart attacks as those on normal-sodium diets – the exact opposite of what the “salt hypothesis” would have predicted. (1995)
-An analysis by NHLBI’s Dr. Cutler of the first six years’ data from the MRFIT database documented no health outcomes benefits of lower-sodium diets. (1997)
-A ten-year follow-up study to the huge Scottish Heart Health Study found no improved health outcomes for those on low-salt diets. (1997)
-An analysis of the health outcomes over twenty years from those in the massive US National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I) documented a 20% greater incidence of heart attacks among those on low-salt diets compared to normal-salt diets ( 1 2 ) (1998)
-A health outcomes study in Finland, reported to the American Heart Association that no health benefits could be identified and concluded “…our results do not support the recommendations for entire populations to reduce dietary sodium intake to prevent coronary heart disease.” (1998)
-A further analysis of the MRFIT database, this time using fourteen years’ data, confirmed no improved health benefit from low-sodium diets. Its author conceded that there is "no relationship observed between dietary sodium and mortality." (1999)
-A study of Americans found that less sodium-dense diets did reduce the cardiovascular mortality of one population sub-set, overweight men – the article reporting the findings did not explain why this obese group actually consumed less sodium than normal-weight individuals in the study. (1999)
-A Finnish study reported an increase in cardiovascular events for obese men (but not women or normal-weight individuals of either gender) – the article, however, failed to adjust for potassium intake levels which many researchers consider a key associated variable. (2001)
-In June 2003, Dutch researchers using a massive database in Rotterdam concluded that "variations in dietary soidum and potassium within the range commonly observed in Westernized societies have no material effect on the ocurrence of cardiovascular events and mortality at old age." (2003)
-In July 2004, the first "outcomes" study identifying a population risk appeared in Stroke magazine. Researchers found that in a Japanese population, "low" sodium intakes (about 20% above Americans' average intake) had one-third the incidence of fatal strokes of those consuming twice as much sodium as Americans. (2004)
-A March 2006 analysis of the federal NHANES II database in The American Journal of Medicine found a 37% higher cardiovascular mortality rate for low-sodium dieters (2006). See their university's news release. Hear a podcast.
-A February 2007 reported in the International Journal of Epidemiology studied 40,547 Japanese over seven years and found "the Japanese dietary pattern was associated with a decreased risk of CVD mortality, despite its relation to sodium intake and hypertension." (2007)
-An April 2007 article in the British Medical Journal found a 25% lower risk of CV events in a group which years earlier had achieved significant sodium reduction during two clinical trials (TOHP I and TOHP II). (2007)
“After interviews with some 80 researchers, clinicians, and administrators around the world, it is safe to say that if ever there were a controversy over the interpretation of scientific data, this is it….After decades of intensive research, the apparent benefits of avoiding salt have only diminished. This suggests either that the true benefit has now been revealed and is indeed small or that it is non-existent and researchers believing they have detected such benefits have been deluded by the confounding of other variables.”
http://www.saltinstitute.org/28.html

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat