Transistori vahvistimena ja sen mitoitus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten transistorin kantavastus ja kollektorivastus mitoitetaan?

Eli eikös suoraan virtalähteestä johdeta kollektorin kautta johdin kannalle(näin saadaan yleensä transistori aktiivitilaan) jossa on se kantavastus yleensä. Tämän kantavastusken jännitehäviö on se piin kynnysjännitteen suuruinen eli 0,6-0,7V. No, miten se virta sitten mistä minä virran suuruuden saan, jotta voin mitoittaa sen vastuksen resistanssin.
Sitten se kollektorivastus, miten se taas mitoitetaan, kun kytkin käytössä sen vastuksen sijasta on jokin kuorma kuten merkkilamppu josta saadaan yleensä sen virran ja jännitteen tarve, jonka kautta voidaan mitoittaa kantavastus yms...

Lisäkysymykseksi vielä esitän, koska en taas pääse nettiin vähään aikaan, että miten se takaisinkytkentä poikkeaa tuosta kollektorilta kannalle vedetystä johtimesta vai onko se juuri se takaisinkytkentä ja miten erottaa positiivisen ja negatiivisen takaisinkytkennän toisistaan virtapiirissä?

(voitte korjata kysymyksistäni jotaki potaskaa jos niissä jokin ei pidä paikkansa)

Kommentit (15)

Vierailija
nuclear
Miten transistorin kantavastus ja kollektorivastus mitoitetaan?

Eli eikös suoraan virtalähteestä johdeta kollektorin kautta johdin kannalle(näin saadaan yleensä transistori aktiivitilaan) jossa on se kantavastus yleensä. Tämän kantavastusken jännitehäviö on se piin kynnysjännitteen suuruinen eli 0,6-0,7V. No, miten se virta sitten mistä minä virran suuruuden saan, jotta voin mitoittaa sen vastuksen resistanssin.
Sitten se kollektorivastus, miten se taas mitoitetaan, kun kytkin käytössä sen vastuksen sijasta on jokin kuorma kuten merkkilamppu josta saadaan yleensä sen virran ja jännitteen tarve, jonka kautta voidaan mitoittaa kantavastus yms...

Lisäkysymykseksi vielä esitän, koska en taas pääse nettiin vähään aikaan, että miten se takaisinkytkentä poikkeaa tuosta kollektorilta kannalle vedetystä johtimesta vai onko se juuri se takaisinkytkentä ja miten erottaa positiivisen ja negatiivisen takaisinkytkennän toisistaan virtapiirissä?

(voitte korjata kysymyksistäni jotaki potaskaa jos niissä jokin ei pidä paikkansa)

Kannattaa katsoa jostain kirjasta valmis kytkentäkaavio tai ostaa rakennussarja, niissä on kytkentäkaavio yleensä mukana.
Kannalle pitää tulla transistorista riippuen vähintään 0,7 V jännite, virta riippuu transistorista, muistaakseni 5-30 mA.
Kun tiedät transistorille tulevan jännitteen, vähennä siitä 0,7 V ja jaa jännite virralla, esim. 12 V/0,02 A = 600 ohmin vastus.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

On niin paljon hakusessa näköjään, että opuksia vaan lukemaan ja peruskytkentöjä.

Kollektorilta ei esimerkiksi järjestetä mitään johdinta kannalle. Vastuksen kautta voi olla yhdistys kollektorilta kannalla, jolloin siinä toimii negatiivinen takaisinkytkentä.

Jos jotain lamppua aiot ohjata, voit kytkeä suoraan kollektorin ja plussan väliin (NPN-transistori) lampun ja antaa kannalle virtavahvistuksen verran pienempää virtaa, mitä lampun tulisi ottaa. Emitteri miinukseen. Kytkinkäytössä kannalle annetaan virtaa jonkin verran enemmän kuin on tarve.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Clarkki
Seuraa 
Viestejä438
Liittynyt1.11.2006
nuclear
Miten transistorin kantavastus ja kollektorivastus mitoitetaan?

Eli eikös suoraan virtalähteestä johdeta kollektorin kautta johdin kannalle(näin saadaan yleensä transistori aktiivitilaan) jossa on se kantavastus yleensä. Tämän kantavastusken jännitehäviö on se piin kynnysjännitteen suuruinen eli 0,6-0,7V. No, miten se virta sitten mistä minä virran suuruuden saan, jotta voin mitoittaa sen vastuksen resistanssin.

Ei virtalähdettä tarvitse kytkeä kollektorin kautta kannalle. Riittää, että poweri on kytketty kantavastuksen kautta suoraan kannalle.

Transistorin yli kannalta emitterille jää 0.7V, ei kantavastuksen yli. Jos transistorin emitterillä ei ole vastusta, niin kantavastuksen yli jännite on Upoweri-0.7V. Tähän sitten virtavahvistuksen verran pienempää virtaa kulkemaan kuin kollektorilla, niin transistori aukeaa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26836
Liittynyt16.3.2005
nuclear
Miten transistorin kantavastus ja kollektorivastus mitoitetaan?



Riippuu mitä haluat tehdä. Oletko tekemässä yhteisemitteri- vai yhteiskollektorikytkettyä astetta?

Eli eikös suoraan virtalähteestä johdeta kollektorin kautta johdin kannalle(näin saadaan yleensä transistori aktiivitilaan) jossa on se kantavastus yleensä.



Tarkoittanet jotain muuta kuin mitä sanot. Tuolla tavalla transistori toimii diodina.

Sitten se kollektorivastus, miten se taas mitoitetaan, kun kytkin käytössä sen vastuksen sijasta on jokin kuorma kuten merkkilamppu josta saadaan yleensä sen virran ja jännitteen tarve, jonka kautta voidaan mitoittaa kantavastus yms...



Teetkö yhteisemitterikytkettyä jännitevahvistinta? Jos asia on aivan uusi, käy kirjastosta lainaamassa joku elektroniikkasunnittelun peruskurssikirja. Niissä opetetaan kädestä pitäen suunnittelemaan yksinkertaisia vahvistinasteita.

Tässä luentokalvoja, joista lienee myös iloa:
http://www.ele.tut.fi/teaching/ele-1020 ... _netti.pdf

miten erottaa positiivisen ja negatiivisen takaisinkytkennän toisistaan virtapiirissä?



Positiivisessa takaisinkytkennässä lähtösigaalin muutos vaikuttaa vahvistimen ottopuolelle muutosta vahvistavasti. Negatiivisella vastaavasti muutos lähdössä aiheuttaa kumoavan efektin.

(voitte korjata kysymyksistäni jotaki potaskaa jos niissä jokin ei pidä paikkansa)

Ei noista kaikista kohdista ota pirukaan tolkkua. Kysyjältä olisi kohteliasta nähdä hieman vaivaa tekstinsä kieliasun muokkaamiseen asialliseksi.

Vierailija

No joo. Kyllä tuo oli aika sekavaa. Minulla kyllä on elektroniikka kirjoja ihan tarpeeksi, mutta kun ei löydy mistään sopivaa kytkentäkaaviota josta näyttäisin teille mitä tarkoitan. Yritän tässä myöhemmin vähän korjailla.

Muuten en ole rakentamassa mitään vaan ensin haluan oppia perusteellisesti kaikki mahdolliset ennen kuin aloitan mitän yrittää.

Vierailija

No tässä on jonkinlainen kuva perus transistori vahvistimesta, joka on lähes samallainen kuin mitä minä tarkoitin. Eli virta otetaan kannalle ja kollektorille samasta virtalähteestä ja ongelmana on se, että miten mitoitetaan kollektorivastus(RL) vahvistin kytkennöissä. Kirjassani oli muistaakseni jonkinlainen lepovirran ja jänniteen avulla mitoitus.

Kytkin käytössä tuon kollektorivastuksen tilalla on yleensä jokin kuorma kuten se merkkilamppu josta voidaan helposti nähdä sen tarvitsema virta ja jännite jonka avulla taas kantavastus on helppo mitoittaa.

Lisäyksenä Paul M:lle että tuotahan minä juuri tarkoitin, mutta näköjään oli ollu sen verran huono selitys. Toivottavasti nyt saisitte paremmin selvää.

(alimmainen kytkentäkaavio)

Kuva myös osoitteessa: http://www.tpub.com/neets/book7/0071.GIF

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26836
Liittynyt16.3.2005

Tuo on monessa suhteessa kelvoton vahvistin, joskin alkeisopetuksen esimerkkinä käyvä. Tuollaisen asteen parametrit ovat erittäin herkkiä transistorin virtavahvistukselle. Käytännössä virtavahvistus on herkä suure, joka vaihtelee laajalla alueella samankin valmistuserän sisällä.

No, ensin lasket asteen kuormavirran. Mitoitat kollektorivastuksen niin, että maksimivirralla lähtöjännite on noin 2/3 käyttöjännitteestä. Seuraavaksi lasket lepovirran niin, että lähtöjännite on noin 1/3 käyttöjännitteestä. Sen ja transistorin virtavahvistuksen avulla mitoitat kantavastuksen.

Jos teet vahvistimen, käytä mieluummin linkkini sivun 6 takaisinkytkettyä vahvistinta. Se ei ole niin herkkä transistorin ominaisuuksien tai kuormaimpedanssin vaihteluille.

Minulla kyllä on elektroniikka kirjoja ihan tarpeeksi, mutta kun ei löydy mistään sopivaa kytkentäkaaviota josta näyttäisin teille mitä tarkoitan.



Selvästikään kirjallisuutesi ei vastaa niitä tavoitteita, jotka olet elektroniikkaharrastuksellesi asettanut. Nämä ovat niin perusjuttuja, että niiden opettaminen tällaisella palstalla on hieman hankalaa. Ja toisaalta ne on käyty läpi niin monessa hyvässä oppikirjassa. Yritä nyt etsiä käsiisi, vaikka kirjastosta, sellainen kirja jossa nuo perusvahvistinkytkennät on käyty läpi. Kysy sitten, jos joku asia jää epäselväksi. Yksitysikohtia on helpompi selventää kuin opettaa puhtaaltä pöydältä.

Muuten en ole rakentamassa mitään vaan ensin haluan oppia perusteellisesti kaikki mahdolliset ennen kuin aloitan mitän yrittää.

Voi tietysti noinkin tehdä, mutta luulen että se oppiminen tulee helpommaksi ja hauskemmaksi jos kokeilet samalla. Kympillä tai parilla saa elektroniikkaliikkeistä koekytkentälevyn, jonka jousikuormitteisiin liittimiin komponentit painetaan. Kytkentöjä on helppo ja nopea tehdä ja muuttaa.

Vierailija
nuclear
No, miten se virta sitten mistä minä virran suuruuden saan...



Ei sitä virtaa saa mistään, vaan sinun pitää ensin omasta päästä keksiä se virta. Jos haluat (signaali)transistorille vaikkapa 2mA kollektorivirran, niin aseta se vakioksi ja laske vastukset ja jännitteet sen virran perusteella.

I = 0,002A
U = puolet käyttöjännitteestä (esimerkiksi)
R = ?

R lasketaan sitten ohmin lakia soveltaen.

Neutroni
Tuo on monessa suhteessa kelvoton vahvistin, joskin alkeisopetuksen esimerkkinä käyvä.

Niin, ei käytännössä pitkälle pötkitä tuolla yhden transistorin vahvistimella. Eipä silti, Single_End_Transistor audiopäätteetkin voivat olla oikein toimivia kapistuksia. Niidenkin ohjauspiirit tarvitsevat yleensä useamman kuin yhden transistorin.
http://www.ele.tut.fi/teaching/ele-1020/luennot06/ELE1020luento9_netti.p...
Sivut 26 ja 27. Virtapeilillä syötetystä erovahvistimesta saadaan mainio ottoaste audiovahvistimeen. (sikäli kun tässä nyt oli audiovehkeistä kyse) Kytkentää voi edelleen parantaa toteuttamalla laitoksen differentiaalisena eli signaalin positiiviselle ja negatiiviselle puoliskolle oma erotusvahvistin ja virtapeili.

Neutroni
nuclear
Muuten en ole rakentamassa mitään vaan ensin haluan oppia perusteellisesti kaikki mahdolliset ennen kuin aloitan mitän yrittää.
Voi tietysti noinkin tehdä, mutta luulen että se oppiminen tulee helpommaksi ja hauskemmaksi jos kokeilet samalla. Kympillä tai parilla saa elektroniikkaliikkeistä koekytkentälevyn, jonka jousikuormitteisiin liittimiin komponentit painetaan. Kytkentöjä on helppo ja nopea tehdä ja muuttaa.

Suosittelen myösin koekytkentälevyä. Levy + kourallinen komponentteja + yleismittari + pari oppikirjaa. On paljon mielenkiintoisempaa kun kokeilujen tulokset voi havaita heti. Toivottavasti ei kuitenkaan savuna, heh.

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
jussipaita
Suosittelen myösin koekytkentälevyä. Levy + kourallinen komponentteja + yleismittari + pari oppikirjaa. On paljon mielenkiintoisempaa kun kokeilujen tulokset voi havaita heti. Toivottavasti ei kuitenkaan savuna, heh.

Tai PSpice opiskelijalisenssillä?

"between the click of the light; and the start; of a dream"

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
jussipaita
Kaikista simulaattoreista huolimatta itse omin käsin rakentaminen on kaikkein antoisinta puuhaa.

Toki. Mukavampaa vain simuloida ensin ja rakentaa sitten.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26836
Liittynyt16.3.2005
rosewater
jussipaita
Suosittelen myösin koekytkentälevyä. Levy + kourallinen komponentteja + yleismittari + pari oppikirjaa. On paljon mielenkiintoisempaa kun kokeilujen tulokset voi havaita heti. Toivottavasti ei kuitenkaan savuna, heh.

Tai PSpice opiskelijalisenssillä?

Lienee luonnekysymys, on eri asia tehdä jotain oikeasti kun tietokoneella. Itse en ole koskaan simulaattoreita kaivannut. Pienet kytkennät laskee kynällä ja paperilla ja kokeilee neljäsosassa siitä ajasta kun vääntää ne malliksi simulaattorille. Ja sen savun pelko ja ajoittainen vapautuminen on myös yksi harrastuksen kulmakivi.

Mutta kannattaa tosiaan kokeilla kumpaakin, jos elektroniikkaharrastus kiinnostaa. Ja isoissa tai ylläpidettävissä projekteissa tietysti tietokoneelliselle suunnittelulle ja mallinnukselle ei ole vaihtoehtoja.

Vierailija

Tuo spice on kyl hyvä, jos tarttee saada irti vaikkapa jotain random käyriä piiristä. Ja varsinkin piirianalyysin opettelussa tuosta oli apua, kun sai helposti kokeiltua kuinka piiri toimii eri arvoilla/komponenteilla.

Mutta miksi tyytyä opiskelijalisenssiin, kun tuon saapi warenakin. Lisäksi kokoversiossa on enempi säätöjä ja täydelliset datasheetit.

Uusimmat

Suosituimmat