Seuraa 
Viestejä45973

Näistä youtube pätkistä kannattaa aloittaa tutustuminen Terry Taoon:

[size=150:3fgaa5lk]Tao at UCLA[/size:3fgaa5lk] 5.16min.

[size=150:3fgaa5lk]Tao[/size:3fgaa5lk]7.14min.

http://www.math.ucla.edu/~tao/

http://en.wikipedia.org/wiki/Terence_Tao

Terence Tao

Terence Chi-Shen Tao (s. 17. heinäkuuta 1975, Adelaide, Australia) on australialainen matemaatikko. Hän työskentelee muun muassa osittaisdifferentiaaliyhtälöiden, kombinatoriikan ja analyyttisen lukuteorian parissa. Tao on tällä hetkellä UCLA:n matematiikan professori. [1]Tao sai lukuteorian tutkimuksistaan matematiikan arvostetuimman palkinnon, Fieldsin mitalin, elokuussa 2006. [2]Vain kuukausi myöhemmin, syyskuussa 2006, hän sai MacArthur Fellowship -palkinnon.

Taon molemmat vanhemmat ovat ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia Hong Kongista Australiaan. Hänen isänsä Tao Xiangguo on lastentautilääkäri ja äitinsä on entinen matematiikan opettaja. Terence Taon isä kertoi lehdistölle, että kahden vuoden iässä Terence opetti 5-vuotiasta matematiikassa ja että Tao puhuu kantoninkiinaa, mutta ei kirjoita kiinaksi. Nykyään Tao asuu vaimonsa ja lapsensa kanssa Los Angelesissa, Kaliforniassa, Yhdysvalloissa.

Lapsuus

Terence Tao osoitti matemaattisen lahjakkuutensa jo nuorena. Tao suoritti yliopisto-opintoja jo yhdeksän vuoden iässä. Hän on toinen niistä kahdesta lapsesta, jotka ovat saaneet Johns Hopkinsin Study of Exceptional Talent -ohjelmassa vähintään 700 pistettä SATin matematiikkatestissä kahdeksanvuotiaana. Hänen tuloksensa oli 760. [3] Vuosina 1986, 1987 ja 1988 Tao oli nuorin osallistuja Kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa. Hän osallistui ensi kertaa olympialaisiin 10-vuotiaana ja voitti pronssia 1986, hopeaa 1987 ja kultaa 1988. Hän voitti kultamitalin juuri täytettyään 13 vuotta ja on toistaiseksi olympialaisten nuorin kultamitalisti. 14-vuotiaana Tao liittyi Research Science Instituteiin. Hän suoritti kanditaatin ja maisterin tutkinnon 17-vuotiaana Flindersin yliopistossa Garth Gaudryn ohjauksessa. Vuonna 1992 hän sai Fulbright-stipendin aloittaakseen jatko-opinnot Yhdysvalloissa. Vuosina 1992,...,1996 Tao oli jatko-opiskelijana Princetonin yliopistossa ohjaajanaan Elias Stein. Tao väitteli 20-vuotiaana.[4] Samana vuonna hän alkoi työskennellä Kalifornian yliopistossa.




Terence Tao has been years ahead of everyone else his entire life. Tao started taking high school classes at age eight; by 11, he was learning calculus and thriving in international mathematics competitions. He was only 21 when he earned his Ph.D. from Princeton University, and joined UCLA's faculty that year. The UCLA College promoted Tao to full professor of mathematics at 24.

http://www.college.ucla.edu/news/05/terencetaomath.html

Taolla on silti aikaa vastata jopa "tavallisten pulliaisten" kysymyksiin.

http://terrytao.wordpress.com/2007/04/1 ... mment-2812

Ehdokkaani parhaaksi matemaatikoksi on siis Terry Tao.
Ainakin hän lienee elosssa olevista/aktiivisista tämän
hetken parhaita. Tuolla jossain antamastani linkeissäkin
sanottiin, että matemaatikot kilpailevat siitä, kuka saisi
Taon kiinnostumaan omasta tutkimuskohteestaan.

Youtube videot viestin alusta kannattaa katsoa. Eivät ole kovin
pitkiä mutta kertovat paljon Taosta. Kuka on oma ehdokkaasi.

Sivut

Kommentit (48)

pöhl
Seuraa 
Viestejä978
Gödel
Taolla on silti aikaa vastata jopa "tavallisten pulliaisten" kysymyksiin.

Tavallinen pulliainenkin voi keksiä mielenkiintoisia tutkimusongelmia neroille. Toiseksi, ei paras matemaatikko ole se, joka istuu eniten julkaisujen ääressä opettelemassa uutta. Uusia syvällisiä ideoita voi saada vaikka ruokaa laittaessa tai saunan lauteilla. Itsekin saan välillä uusia ideoita vaikeisiin ongelmiini kun jätän ongelman hautumaan aivoihini ja rentoudun vaikka uimalla tai neuvomalla muille jotain muuta matikan tehtävää.

Tao on kyllä erittäin lahjakas monella alalla, mutta johonkin yksittäiseen ongelmaan voi löytyä monia muitakin yhtä päteviä asiantuntijoita. Todella upeaa ja kunnioitettavaa, että Tao pystyy tekemään huippuluokan tutkimusta niin monella matikan osa-alueella. Hienoa myös, että 10-vuoden iässä pystyy saamaan matikkaolympialaisissa pronssia ja 13-vuotiaana kultaa, vaikkakin olympialaistehtävät muuttuvatkin melko mekaanisiksi jos niitä jaksaa laskea päivästä toiseen. Mutta jos opiskelee ahkerasti ja miettii kaiket päivät yhä haastavampia tehtäviä, voi matikkaa oppia lyhyessäkin ajassa paljon!

Paras matemaatikko on tietysti Sir Ronald Aylmer Fisher (1890 - 1962). Alun perin Fisher oli kuitenkin geneetikko ja myöhemminkin hänet tunnettiin lähinnä tilastotieteilijänä.

http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~his ... isher.html

Suurimman uskottavuuden (maximum likelihood) teoria puhuu puolestaan. Ihme muuten, ettei Gauss jo keksinyt tätä, ML-teoriahan perustuu tiheysfunktion derivointiin.

T. Fishermans Friend

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

no ehdottomasti Carl Friedrich Gauss (1777—1855).

muutamia sen äijjän tekemiä matemaattisia kaavoja ei ymmärretä vieläkään.

Gauss oli salaperäinen persoona ja ei paljastanut kaikkia tutkielmia muille.

esim. joku teoreema ratkaistiin noin 80 vuotta gaussin kuoleman jälkeen, mutta gauss olikin sen jo ratkaissut yli 100 vuotta ennemmin mutta ei julkistanut sitä kenellekkään.

luin kirjan gaussista ja täytyy sanoa että PARAS matemaatikko.

John Carter
Grigori Jakovlevits Perelman!

Perelman on fiksu. Hän ynnäsi yhteen 1+1 ja totesi että kieltäytymällä palkinnoista saa enemmän julkisuutta ja tunnustusta, kuin vastaanottamalla ne.

http://en.wikipedia.org/wiki/Srinivasa_Ramanujan

G. H. Hardy's personal ratings of mathematicians. Suppose that we rate mathematicians on the basis of pure talent on a scale from 0 to 100, Hardy gave himself a score of 25, J.E. Littlewood 30, David Hilbert 80 and Ramanujan 100.'"

Hardy-Ramanujan Number
http://mathworld.wolfram.com/Hardy-RamanujanNumber.html

The smallest nontrivial taxicab number, i.e., the smallest number representable in two ways as a sum of two cubes. It is given by
1729==1^3+12^3==9^3+10^3.

The number derives its name from the following story G. H. Hardy told about Ramanujan. "Once, in the taxi from London, Hardy noticed its number, 1729. He must have thought about it a little because he entered the room where Ramanujan lay in bed and, with scarcely a hello, blurted out his disappointment with it. It was, he declared, 'rather a dull number,' adding that he hoped that wasn't a bad omen. 'No, Hardy,' said Ramanujan, 'it is a very interesting number. It is the smallest number expressible as the sum of two [positive] cubes in two different ways"'

Leonhard Euler oli kyllä varmaan ainakin yksi monipuolisimmista, ellei monipuolisin. Suuren osan teorioistaan hän teki sokeana, kuulemma joku kodinhoitaja merkitsi muistiin hänen sanelunsa.

Silti ainakin omasta mielestäni Leonhard Euler ei keksinyt mitään mullistavaa ja radikaalia, oli vain hämmästyttävän ahkera joka paikan höylä. Mitä yliopistossa on aikoinaan tutustunut hänen teorioihin, ne taisivat olla ainoita kyllin yksinkertaisia tajuttavaksi omille keskinkertaisille aivoilleni

Se on tietysti osaltaan ansio, tehdä matematiikkaa jota tavallinen ihminen ymmärtää.

pöhl
Seuraa 
Viestejä978

Eulerin aikaan matikkaa ei ollut kehitetty läheskään niin pitkälle kuin nyt. Tietysti sen aikaisia uusia tuloksia on helpompi tajuta kuin nykyisiä, sillä vanhat lauseet vaatii vähemmän esitietoja.

"Boysen"
Perelman on fiksu. Hän ynnäsi yhteen 1+1 ja totesi että kieltäytymällä palkinnoista saa enemmän julkisuutta ja tunnustusta, kuin vastaanottamalla ne./

Ne palkinnot tuli varmaankin jostain toisesta laskusta.

Pertinax
Seuraa 
Viestejä1783

"Venäläinen matemaatikko Grigori Perelman kieltäytyi taas torstaina hänelle tarjotusta miljoonan dollarin palkinnosta. Perelman ilmoitti uutistoimisto Interfaxille, että hänestä olisi väärin ottaa Clayn instituutin palkintoa, koska "hänen ratkaisunsa ei ole parempi kuin Richard Hamiltonin". Molemmat matemaatikot ovat tutkineet huippuvaikeaa niin sanottua Poincarén konjektuuria.

Kun palkinnosta ilmoitettiin Perelmanille maaliskuussa, erakoitunut matemaatikko ilmoitti ulko-ovensa läpi, että hänellä on kaikkea mitä tarvitsee. Perelman, 44, on eräiden tietojen mukaan luopunut matematiikasta, koska "siitä keskusteleminen on niin tuskallista". "

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Mat ... 5258296332

http://www.youtube.com/watch?v=SnliuBIB2V0

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654

Eukleides ja Cantor. Konjektuurien todistaminen (à la Perelman) voi olla äärimmäisen vaikeaa, mutta paljon suurempaa neroutta osoittaa koko matematiikkaa mullistavien teorioiden ja mallien pystyttäminen. Eukleides esitti mallin sille, mitä matemaattinen täsmällisyys tarkoittaa, ja Cantor kehitti koko matematiikan yhtenäistävän teorian. Noin karkeasti vääristellen.

We're all mad here.

PoLe
no ehdottomasti Carl Friedrich Gauss (1777—1855).

muutamia sen äijjän tekemiä matemaattisia kaavoja ei ymmärretä vieläkään.

Gauss oli salaperäinen persoona ja ei paljastanut kaikkia tutkielmia muille.

esim. joku teoreema ratkaistiin noin 80 vuotta gaussin kuoleman jälkeen, mutta gauss olikin sen jo ratkaissut yli 100 vuotta ennemmin mutta ei julkistanut sitä kenellekkään.

luin kirjan gaussista ja täytyy sanoa että PARAS matemaatikko.




Gauss oli hyvä matemaatikko, mutta hän myös muni, ja hän piti ylivertaisen henkilökohtaisen matemaatikkoauktoriteetin roolin rakentamista ilmeisesti varsinaisia tuloksia "tärkeäpänä". Tai sitten sosiaalisesti parhaana keinona pysyä koko ajan jyvällä, mitä kärjessä todella tapahtuu. Tällöin kaikki, jotka katsoivat jotakin järisyttävää keksineensä, kääntyivät hänen puoleensa.

Gauss piti tärkeimpiä tuloksiaan perstaskussaan ja julkaisi seurannaisia. Hän aloitti tämän jo 19-vuotiaana julkaistessaan säännöllisen 17-kulmion piirtämisen harpin ja viivottimen avulla. Se oli yleistys säänöllisten 3- ja 5-kulmioiden ja vastaava kaava päti kaikille säännöllisille monikulmioille, joiden kulmaluku oli 2^2^n + 1 , jossa n= 0,1.2....

Gauss piti Niels Abelin joukko-oppia, joka perustui mm. Evariste Galois'n töihin, hölynpölynä. Ehkä hän tiesi, että sitä tarjotaan tai tullaan tarjoamaan "kaiken matematiikan perustaksi" (mm. Russel ennen kuin itse todisti tämän ns. "ilmeisen joukko-opin" osalta vääräksi, koska Ilmeinen joukko-oppi ei ole sisäisesti ristiriidaton), mikä ei ollut tuolloisin keinoin osoitettavaissa vääräksi. Abel puolestaan havaitsi Gaussin huolellisesti piilottavan varsinaiset tutkimusmetodinsa ja esittävän pelkkiä tuloksia.

Kun Janos Bolyai esitti Gaussille Lobačevskin geometrian (yksinkertaisimman negatiivisen vakiokaarevuuden teorian) perusteet (1848), ilmeni, että Gauss tuntee nämä jo. Hän saattoi heti todeta, että Bolyai on oikeassa ja esitti muutaman lauseen lisääkin. Varsin ilmeistä on, että Gauss tunsi (Tatarian pääkaupungin) Kazanin korpiyliopiston tuotteen (1826), mutta ei halunnut ottaa siihen kantaa (esimerkiksi että "onko se matematiikkaa vai ei", jota pohti myös vatauksessaan Bolyaille), eikä siihen sisältyvään tavaltaan poikkeukselliseen todistukseen euklideen geometrian paralleeliaksiooman riippumattomuudesta muista aksioomista. Täysin mahdollista, että Lobačevski itsekin oli ottanut häneen yhteyttä, varsinkin kun pohti samoja filosofisiakin ongelmia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A1nos_Bolyai

Tämä teoria muodostaa erityisen suhteellisuusteorian matemaattisen rungon.

post1330210.html?hilit=Surkov#p1330210

Sanoisin, että suurimmat matemaatikot olivat Newton ja Leibnitz, vähän siitä riippuen, kumpi sen differentiaali- ja integraalilaskennan lopulta keksi, vai tuliko se keksityksi heidän keskinäisessä tappelussaan.

Vierailija

Perelman on kieltämättä mielenkiintoinen persoona ja varmasti nerokas matemaatikko, mutta Eulerin (E: Eiku hitto oliko se Cantor?) omistautumisesta aiheelle kertoo jo tarina vaimonsa kuolemasta.

Newton ja Leibnitz keksi molemmat differentiaali ja integraalilaskennan, mutta Newtonin merkintätapa oli Leibnitz:in vastaavaa monimutkaisempi ja merkistö on ainakin Leibnitz:in peruja.

Muttamutta.. Historia on historiaa..
Ammatillisen pätevyyden puuttuessa joudunkin vastaamaan tyhjää.

Pientä pilkunviilausta..

Arkkis
Gauss piti tärkeimpiä tuloksiaan perstaskussaan ja julkaisi seurannaisia. Hän aloitti tämän jo 19-vuotiaana julkaistessaan säännöllisen 17-kulmion piirtämisen harpin ja viivottimen avulla. Se oli yleistys säänöllisten 3- ja 5-kulmioiden ja vastaava kaava päti kaikille säännöllisille monikulmioille, joiden kulmaluku oli 2^2^n + 1 , jossa n= 0,1.2....



Gauss osoitti, että on mahdollista konstruoida n-kulmio, kun n on muotoa
n=F1*F2*...*Fk*2^p
missä p on luonnollinen luku ja luvut F1..Fk ovat Fermatin alkulukuja. Fermatin alkuluku on alkuluku, joka on muotoa 2^k+1, mutta voidaan osoittaa, että tämä voidaan kirjoittaa mainitsemassasi potenssimuodossa. Nykyään tunnetaan vain 4 ensimmäistä Fermatin alkulukua, joten siltäosin konstruointiprobleema on vielä avoin.

Korjaus:
Kirjoitin alkuperäisessä viestissäni:
Gauss osoitti että ei ole mahdollista jne..
muisti tekee tepposet

Arkkis
Gauss piti Niels Abelin joukko-oppia, joka perustui mm. Evariste Galois'n töihin, hölynpölynä.

Kyseessä on aikaisemmin mainittu Cantor eikä Abel, jonka tunnetuimmat tulokset liiittyvät polynomiyhtälöiden ratkeamattomuuteen.

Polynomiyhtälöille, joiden aste on suurempi kuin 4 ei tunnettu ratkaisukaavoja ja Abel osoitti, että yleisesti ei ole olemassa ratkaisukaavaa so. algoritmia yhtälön juuren löytämiseksi, annetuista yhtälön kertoimista, joka käyttäisi 4 peruslaskutoimitusta ja n-juuren ottoa.

En lähde laittamaan merkittäviä matemaatikoita paremmuusjärjestykseen, mutta suosikkeja minulla kyllä on useita.
Mielestäni eräs suosikkini on Henri Poincare, ranskalainen 1800-luvun lopupuolella vaikuttanut tutkija. Monipuolinen tutkija, hän oli eräs topologian ja kaaosteorian tienraivaajista ja hänet muistetaan tietysti Poincaren konjektuurista, kuten ketjussa on jo mainittu.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat