Kaukolämpö-tuuligeneraattori

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

1) Taajama-alueilla on melkein joka paikassa kaukolämpöverkko.

2) Tuuligeneraattorin hinnasta suuri osa tulee sähkögeneraattorista ja sen ohjauselektroniikasta. Lisäksi sähköjohdot, asennustyö jne.

=> Tuulimyllyn akseli pyörittäköön "vispilää", joka muuttaa tuulen energian suoraan lämmöksi. Jos vispilä-säiliö on kaukolämpöputken vieressä, niin putkea ei tarvitse puhkaista. Eristeet voisi kuoria siltä kohdin.

Varmaan jokainen ymmärtää mitä tarkoitan. En viitsi piirtää kuvaa.

Lämmityskohde on paluuvesiputki. Pystyakselista tulee aika pitkä. Toinen vaihtoehto olisi kierrättää paluuvesi tuulimyllyn läpi. Lämpenisi siellä.

Huom. kesälläkin tarvitaan lämmintä käyttövettä.

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Pahus kun mietittiin samaan aikaan samaa ideaa. Kirjoitin toiseen " Oma tuuligeneraattori..?" ketjuun periaatteessa samasta asiasta.

Ehdotin jossain ketjussa aiemmin samaa ideaa, jotta tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat minimoituoisivat.

Tuohon ideaasi se että se vispilä voisi olla suoraan putkessa lisäämässä nesteen nopeutta eli lämpötilaa.
Sähköntuotto olisi siten parempi että sitä voisi vaihtoehtoisesti ohjata muuhun käyttöön. Puhdas mekaaninen versio on halvempi, mutta hyötysuhteissa ei ole juuri eroa. Sähkön etu on myös siinä että siirtotäisyys ei ole niin kriittinen asia ja voimala voi olla mukavan matka päässä asutuksesta.

Vierailija

Joo luin sen. Suomen tarpeet ja mahdollisuudet poikkeaa muista maista aika paljon, joten itse ne on täällä suunniteltava.

Kerrostalojen korkeutta voisi hyödyntää jos nämä tynnyrinpuolikkaat olisi läpinäkyvää pleksiä. Ne joustaa ja pyörii rauhallisesti (kuorman ja säädön mukaan), niin ei ole uhka edes linnuille.

Varmaan resistiivisen sähkön generaattori olisi kertaluokkaa halvempi kuin verkkoon tahdistettu huippulaite. Periaatteessa muutama kestomagneetti jne. Tämä voisi olla parempi kuin mekaaninen sotkija.

boddah
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt23.5.2005
oge

=> Tuulimyllyn akseli pyörittäköön "vispilää", joka muuttaa tuulen energian suoraan lämmöks.

En oikein ymmärrä. Ettäkö lämmittää vettä vispaamalla sitä?

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
boddah
oge

=> Tuulimyllyn akseli pyörittäköön "vispilää", joka muuttaa tuulen energian suoraan lämmöks.



En oikein ymmärrä. Ettäkö lämmittää vettä vispaamalla sitä?

Minä en ymmärrä miksi pitäisi vispata paluuvettä. Paluuveden on eduksi olla mahdollisimman vilpoista ja menoveden kuumempaa. Eräs haettu tekijä on ns. alenema lämmönsiirtimissä.

Eli vispattakoon menovettä. Vispaus nostaa sen lämpöä aivan samalla teholla kuin se nostaisi paluuveden lämpöä.

Mutta mikä olisikaan paras vispausmenetelmä? Eikö teräsputken vieressä voisi olla magneetteja, joita tuulimylly pyörittää nopeasti putken ohi? Ne liikkuisivat nerokasta rataa ja tekisivät saman kuumennusilmiön kaukolämpöputkeen kuin on induktiolevyssä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Magneetit voisivat kiertää putkea. Mekaaniseesti simppelihkö toteuttaa kulmavaihteella.

Vispaaminen voi olla ongrelmallista muunmuassa siksi että kavitaatio voi tehdä vispilästä selvää kuten veneen potkurista tekee joskus, mutta kannatta miettiä.
Tähän menetelmään taisi perustua ensimmäiset tieteelliset mekaanisen energian mittaukset. Vettä vispattiin ja mitattiin lämmöntuotto, joka oli vertailusuure polttamiseen ja auringon sätelyyn.

Vierailija
boddah
oge

=> Tuulimyllyn akseli pyörittäköön "vispilää", joka muuttaa tuulen energian suoraan lämmöks.



En oikein ymmärrä. Ettäkö lämmittää vettä vispaamalla sitä?



Avainsana on: viskositeetti, joka tarkoittaa nesteen sisäistä kitkaa.

"Vispilän" voi käytännössä mieltää jarruksi. Sillä toiminta on käytännössä sama, se vastustaa akselin pyörimistä, ja muuntaa akselia pyörittävän mekaanisen energian lämmöksi. Ja kummassakin kitka näyttelee pääosaa, tosin kitkavoimat ovat vain tyypiltään erilaisia.

tietää
Magneetit voisivat kiertää putkea. Mekaaniseesti simppelihkö toteuttaa kulmavaihteella.

Tai sitten magneetit voisi järjestää roottoriksi, ja viritellä putki sen ympärille staattoriksi. Eikä tässä yhteydessä "putken" tarvitse olla välttämättä varsinaista putkea, vaan staattori voitaisiin tehdä vaikkapa metallilevyistä hitsaamalla. Ko. laite voitaisiin myös integroida lämpölaitoksen kattilaan, samalla voidaan minimoida laitteesta aiheutuvat lämpöhäviöt.

Vierailija
Paul M

Minä en ymmärrä miksi pitäisi vispata paluuvettä. Paluuveden on eduksi olla mahdollisimman vilpoista ja menoveden kuumempaa. Eräs haettu tekijä on ns. alenema lämmönsiirtimissä.

Paluuveden lämmityksessä voidaan käyttää täydellisesti hyödyksi tuuliturbiinista saatavissa oleva , pienikin, teho.
Turbiinin varavoimana toimii silloin tuo kaukolämpöä tuottava kattilalaitos, jonka tehontuoton tuolloin tarvitsee olla tuuliturbiinin tuottoa vastaavasti pienempi. Tuuliturbiinin tehonkäyttösuhde olisi hyvä.
Sama voidaan tietenkin tuottaa myös sähkögeneraattoria käyttämällä, jolloin turbiinin kaikki teho käytettäisi veden lämmittämiseen, eikä säätöön tarvittaisi kallista elekroniikkaa.

boddah
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt23.5.2005
Unterseeboot

"Vispilän" voi käytännössä mieltää jarruksi. Sillä toiminta on käytännössä sama, se vastustaa akselin pyörimistä, ja muuntaa akselia pyörittävän mekaanisen energian lämmöksi.

Kuinkakohan tehokasta moinen mahtaa olla.
En googlettamalla mitään löytänyt, jos jollain
on linkkejä, niin olisi kiva saada.

Unterseeboot

Avainsana on: viskositeetti, joka tarkoittaa nesteen sisäistä kitkaa.

Olisikohan öljyjen käyttö järkevämpää, sillä niiden viskositeetti on merkittävästi suurempi kuin vedellä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Manasse
Paul M

Minä en ymmärrä miksi pitäisi vispata paluuvettä. Paluuveden on eduksi olla mahdollisimman vilpoista ja menoveden kuumempaa. Eräs haettu tekijä on ns. alenema lämmönsiirtimissä.

Paluuveden lämmityksessä voidaan käyttää täydellisesti hyödyksi tuuliturbiinista saatavissa oleva , pienikin, teho.
Turbiinin varavoimana toimii silloin tuo kaukolämpöä tuottava kattilalaitos, jonka tehontuoton tuolloin tarvitsee olla tuuliturbiinin tuottoa vastaavasti pienempi. Tuuliturbiinin tehonkäyttösuhde olisi hyvä.
Sama voidaan tietenkin tuottaa myös sähkögeneraattoria käyttämällä, jolloin turbiinin kaikki teho käytettäisi veden lämmittämiseen, eikä säätöön tarvittaisi kallista elekroniikkaa.

Vispilä nostaa samalla astemäärällä alkulämpötilasta riippumatta. Turha tehdä kattilalaitokselle ongelmia nostamalla paluuveden lämpöä 0,001 asteella kun sen voi tehdä kuumempaan menoveteen menettämättä mitään.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Boddah
Unterseeboot

"Vispilän" voi käytännössä mieltää jarruksi. Sillä toiminta on käytännössä sama, se vastustaa akselin pyörimistä, ja muuntaa akselia pyörittävän mekaanisen energian lämmöksi.

Kuinkakohan tehokasta moinen mahtaa olla.
En googlettamalla mitään löytänyt, jos jollain
on linkkejä, niin olisi kiva saada.


Molemmilla tavoilla saadaan samasta myllystä sama teho. Teho ei kasva sillä, että se hierotaan sähköksi.

Vierailija
boddah
Unterseeboot

"Vispilän" voi käytännössä mieltää jarruksi. Sillä toiminta on käytännössä sama, se vastustaa akselin pyörimistä, ja muuntaa akselia pyörittävän mekaanisen energian lämmöksi.

Kuinkakohan tehokasta moinen mahtaa olla.
En googlettamalla mitään löytänyt, jos jollain
on linkkejä, niin olisi kiva saada.

Unterseeboot

Avainsana on: viskositeetti, joka tarkoittaa nesteen sisäistä kitkaa.

Olisikohan öljyjen käyttö järkevämpää, sillä niiden viskositeetti on merkittävästi suurempi kuin vedellä.

Saihan tuota kaivaa...

http://www.peda.net/verkkolehti/kiuruve ... nt&a_id=60
"Mekaanisen energian ja lämpöenergian yhteys

Joule määritti lämpöenergian ja mekaanisen energian välisen yhteyden. Hän totesi, että palamisessa syntyvä lämpöenergia on verrannollinen siihen mekaaniseen työhön, joka voidaan suorittaa kyseisen lämpöenergian avulla.

Vuonna 1843 Joule laski paljonko mekaanista työtä tarvittiin tuottamaan saman verran lämpöä. Siipipyöräkokeellaan Joule osoitti, yhteyden mekaanisen energian ja lämmön välillä. Koejärjestelyssä kalori- metriin, jossa oli vettä, oli asennettu siipipyörä. Siipipyörään kytketty punnus pyöritti sitä pudotessaan. Joule havaitsi veden lämpenevän punnuksen pyörittäessä siipipyörää.

Punnus on alussa korkeudella h ja sillä on asemaenergiaa E1 = mgh. Pudotessaan matkan h punnus saavuttaa nopeuden v ja asemaenergia muuttuu liike-energiaksi E2 = 0,5mv2. Energiaperiaatteen mukaan punnuksen tekemä työ W = E1 – E2 = mgh – 0,5mv2. Veden lämpenemistä lämpötilaeron ∆t verran vastaa lämpömäärä Q = cmO∆θ, jossa c on veden ominaislämpökapasiteetti ja m0 on veden massa.

kuva 2. Siipipyöräkoe.

Toistettuaan koetta Joule havaitsi, että veden lämpömäärä on suoraan verrannollinen punnuksen tekemään työhön eli Q ~ W. Jos liikevastusten voittamiseksi kuluvaa työtä ei oteta huomioon yhtälö on Q = W. Joulen mittausten mukaan se oli W / Q = 4,15 J / cal. Tämä oli ensimmäinen mitattu arvo niin sanotulle lämmön mekaaniselle ekvivalentille. Mittausten mukaa yksiköiden kalori ja joule välillä vallitsee relaatio: 1 cal = 4,1868 J

Siipipyörä koe osoittaa, että mekaaninen energia ja lämpö ovat kumpikin energian eri muotoja, mutta ne voivat muuntua toisikseen ja niitä kuvataan samalla energian yksiköllä joulella ( J ). Vastaavuus voidaan ilmaista: Se työ, jonka kappale tekee liikettä vastustavia voimia vastaan on yhtä suuri kuin lämmöksi muuttuva mekaaninen energia."

http://www.norssi.helsinki.fi/Home/FysK ... eoppi.html
: nimiä

Voihan tuon kotonakin kokeilla: Mamman tehosekoitin vettä, lämpömittari, astia ja hyvä selitys mammalle veden vispaamisesta...

Vierailija

Unterseebot selvensi ajatusta hyvin, kun alkoi kutsumaan vispilää jarruksi.

Sen verran täsmentäisin, että olennaista ei ole aineen viskositeetti, vaan kokonaisviskositeetti. Siinä on turbulenssi mukana. Hiekka olisi muuten hyvä "neste", mutta pienet tuulet saisi paremmin talteen, jos lepokitka on pieni.

Minä kyllä edelleen lämmittäisin mieluummin paluuvettä, koska talvella menovesi voi olla 120 asteista, ja putken on syytä olla hyvin eristetty.

Silloin ainakin olisi hyvä olla induktiivinen tehon siirto, mutta toisaalta oli tarkoitus tehdä mahdollisimman halpa investointikulu. Noihin saisi muuten max 75% investointitukea, eli korkomeno ei ole niin krittinen.

Vierailija

Menoveden lämmityksen voisi toteuttaa niin että tuulimittauksen perusteella laskettaisiin tuulesta saatava energia ja jätettäisiin lämpölaitoksessa sen suuruinen vaje. Siis ennustava säätö.

Vierailija
tietää
Menoveden lämmityksen voisi toteuttaa niin että tuulimittauksen perusteella laskettaisiin tuulesta saatava energia ja jätettäisiin lämpölaitoksessa sen suuruinen vaje. Siis ennustava säätö.

Siinäpä se. Tarvitaan säätö!
Paluuvettä lämmitettäessä säädön hoitaa termostaatti, joka aina tarvitaan, käyttämällä poltinta niin että lähtevän veden lämpötila on halutussa arvossa.
Lämmin paluuvesi tarvitsee vähemmän lisäenergiaa polttimelta.

Vierailija

Jos CHP laitokselle tulevaa kaukolämmön paluuvettä lämmitetään, niin silloin laitoksen sähköntuotanto toimii huonommalla hyötysuhteella, koska lauhduttimen lämpötila nousee ja lämpötilaero turbiinin yli pienenee.

Ei ole hyvä se.

Sitten noista mangneeteista: voimaikkaimmilla magneeteilla on curie-piste jo 70 asteessa. Ne tuhoutuvat joutuessaan tekemisiin 120 asteisen ympäristön kanssa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat