Naiset ja väkivalta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Viimeaikaisiin väkivallantekoihin liittyen se, että Suomi on miespuolisille Länsi-Euroopan turvattomin maa. Mikä suomalaisia oikein vaivaa?

Hyvin yksinkertaista. Uhreista tulee usein sortajiensa kaltaisia.

Suomi on jälkifeodaalinen maa, jossa pätevät vielä kirjoittamattomat orjayhteisön käytössäännöt. Orjayhteisöissä nimenomaan byrokratia ja valtahierarkia on tärkeämpää kuin mikään muu, ihmishenki on melko arvoton, valitettavasti tämän maan todelliset hallitsijat, virastot ovat täynnään miehettömiä, katkeria vanhoja piikoja, jotka purkavat turhautumistaan ja kostavat lapsuuden traumojaan ääripatriarkkaalisessa yhteiskunnassa kasvamisessa kaikille ihmisille - erityisesti nuoremmille sukupolville, koska virastotantat eivät uskalla myöntää itselleen että heidän oman ehdottomuutensa takia heillä ei ole lapsia.

Entiset suurimmat uhrit pyörittävät nykyistä sortokoneistoa paperiterroristeina. Juuri Tarja Halosen kaltaisessa pirttihirmussa kulminoituu matriarkkaalisen lempeän tyrannian järjettömyys. Vaikka kuinka olen demari, mieletön demarien ja vasureiden "kaiken yltiöliberaalin hyväksyminen" ja peitelty petomainen asenne perinteitä kohtaan kammoksuttaa minua.

Feodaalista järjestelmää pitää erityisesti yllä se malli, että naisilla on etuoikeus jatkuvaan henkiseen väkivaltaan (joka nykyisten tieteellisten tutkimusten mukaan on tuottaa aivoille tasan samanlaista kipua kuin fyysinenkin, pitkällä aikavälillä pahempaa kroonista), minkä takia miehet purkavat henkisen turhautumisensa fyysisenä väkivaltana, joka on taas jyrkästi kielletty naisilta, jolloin naiset kostavat taas henkisellä väkivallalla, jota vastaan miehet eivät saa ilmaista tunteitaan millään sosiaalisesti hyväksytyillä tavoilla, jolloin turhautuminen purkautuu taas fyysisenä väkivaltana. Tämä perheissä opittu käytösmalli toistuu läpi koko yhteiskunnan, läpi koko yksilöiden elämän.

Ja noidankehä pyörii ikuisuuden jos sitä ei katkaista ja nyt se lähtee liikkeelle nimenomaan naisten narsismista ( mikä huipentuu nuoremmissa naisissa "sen oikean = täydellisen unelmamiehen" lapsellisessa metsästyksessä, minkä seuraksena suurin miehistä on seksuaalisesti pirun turhautuneita, joka taas purkautuu fyysisenä väkivaltana) mikä on ensimmäisenä saatava kuriin, jotta miesten syyttely kaikista ongelmista voidaan hiljentää julkisessa sanassa.

Tässä huomiossa ei ole mitään uutta, itse asiassa tyrannien yhteisön hallintametodina tämä "miehille fyysisen väkivallan etuoikeus, naisille henkisen väkivallan etuoikeus, mistä seuraa valtavaa seksuaalista turhautumista kaikille" on yhtä vanha kuin kirjoitustaito.

Samalla tämä on suorastaan klassinen esimerkki siitä kuinka feodaalisen minäkuvaan on tietoisesti rakennettu kehäpäätelmiä, joilla jonkin yhteiskuntamallin purkaminen on vaikeaa, koska yhteisön perusosaset, yksilöt eivät kykene tarkastelemaan omia ongelmiaan ja asenteitaan rehellisesti ja muuttamaan käyttäytymistään arjen tasolla.

Sivut

Kommentit (70)

Vierailija

Huhhuh, en jaksa edes quotata kaikkia kohtia, tekstissä kun ei ole oikein järjen hiventäkään. Lue tekstisi uudelleen ja perustele väitteesi sitten (mm. Halosen naisellinen "tyrannia", naisten narsismi, seksuaalinen turhautuminen).

Mistä lähtien väkivallan harjoittaminen on ollut oikeutettua kenellekään? Yhtä lailla naiset kuin miehet harrastavat muiden vähättelyä ja loukkaamista, mutta ei se oikeuta miestä tai naista fyysiseen yhteenottoon.

Taas näitä "nainen on syypää perheväkivaltaan" -itkuja. Onneksi suurin osa suomalaisista miehistä ei ole niin typeriä, että ymmärtävät käyttää nyrkkien sijaan päätään.

Viimeisessä kappaleessa on mahdollisesti jotain pointtia, mutta sen loogista yhteyttä muuhun tekstiin en ihan käsitä ilman hyviä perusteluja.

Vierailija

Otsikko on mielenkiintoinen
Ei millään pahalla taiteilijatyyppi. mutta teetkö kysymyksestäsi yksinkertaisen ja selkeän.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Karin
Huhhuh, en jaksa edes quotata kaikkia kohtia, tekstissä kun ei ole oikein järjen hiventäkään. Lue tekstisi uudelleen ja perustele väitteesi sitten (mm. Halosen naisellinen "tyrannia", naisten narsismi, seksuaalinen turhautuminen).

Mistä lähtien väkivallan harjoittaminen on ollut oikeutettua kenellekään? Yhtä lailla naiset kuin miehet harrastavat muiden vähättelyä ja loukkaamista, mutta ei se oikeuta miestä tai naista fyysiseen yhteenottoon.

Taas näitä "nainen on syypää perheväkivaltaan" -itkuja. Onneksi suurin osa suomalaisista miehistä ei ole niin typeriä, että ymmärtävät käyttää nyrkkien sijaan päätään.

Viimeisessä kappaleessa on mahdollisesti jotain pointtia, mutta sen loogista yhteyttä muuhun tekstiin en ihan käsitä ilman hyviä perusteluja.

Naisetkin harjottavat perheväkivaltaa fyysista ja henkistä, eli naiset ovat syyllisiä siihen.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Pointti oli siinä että niin kauan kuin naiset käyttävät henkistä väkivaltaa, niin miehet vastaavat siihen fyysisellä väkivallalla.

Muuta en jaksanut pohtia, mutta oli jutussa pointtia, vaikka kuinka paljon ihan riittämiin ainakin.

Silti henkinen ja fyysinen väkivalta ei ole kummaltakaan osapuolelta hyväksyttyä. Jos nainen on joskus käyttänyt fyysistä väkivaltaa miestä kohtaan se on yhtä väärin. kun miestenkin väkivalta.

Vierailija

That's it, asian ydin. Kummankin sukupuolen pitäisi sitoutua väkivallattomuuteen, ja olla sovittelevia; vaan tietty aggressiivisuus tuntuu kuuluvan kulttuuriimme.

Ja virkamiesväkivalta -joka on juurikin henkistä- tulee usein naisvirkamiesten puolelta- he noudattavat kirjaimellisemmin määräyksiään. Kuten postaamani juttu lapsilsälaskun perimisestä lapsen kuoleman takia on eräs esimerkki. Miehet uskaltavat joustaa enemmän... olla "lupsakampia" jonkin poikkeustapauksen edessä. Itse olen työelämässä havainnut tämän.

Meidän pitäisi muuttaa käytöstämme, kummankin sukupuolen. Ehkäpä se lähtisi siten, että jokaisesta toista loukkaavasta aggression ilmauksesta saisi päiväsakkoja tai päivän putkaa jos sen voisi todistaa. Henkisestäkin väkivallasta pitäisi saada sakkoja tai rangaistuksia, jos on todisteita (esim salaa nauhoitettuja/äänitettyjä otteita jonkun loukkaavasta käytöksestä.)
Nykyään niihin suhtaudutaan vähätellen.

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006
markent
Naiset ja väkivalta

Siis mistä on kysymys?

Ketjun aloittajan mielestä näyttää olevan jotenkin miesten väkivaltaisuuteen syynä, etteivät saa naisilta (näyttää olevan hänen mielestään jonkinlainen automaattinen etuoikeus saada naisilta)"tiedät kyllä mitä". Samaten naiset narisevat ja ovat liian hallitsevia hänen mielestään (etenkin, kun eivät anna jokaiselle miehelle perusoikeudellisesti kuuluvaa "sitä") ja näyttävät piekanat politiikassakin sitten jotenkin kieroilla tempuilla johtaviin asemiin nousseen pelkästää miehiä alistamaan yms.

Toisaalta naisena varmaan ymmärtää sen, että jos oletetaan olevan jonkinlainen itsetyydytysväline, jonka pitäisi automaattisesti antaa "sitä", niin eiköhän siinä aggressiot ala kasvamaan. Sen päälle vielä mahdollisesti kotona isotteleva miekkonen, joka antaa estoitta arvionsa esim. televiso-ohjelmien naikkosten fyysisten ominaisuuksien suhteen, niin soppa on valmis. Ei tee enää vilauttaakkaan miehelle "sitä".

Lieköhän nykyvanhemmilla menneet lapsenkasvatukset vähän päin pe...eikun prinkkalaa, kun ollaan oltu valmiita antamaan kaikki haluama ja tuottamatta pettymyksiä sitten. Miten sellainen tyyppi pystyy sopeutumaan normaalielämään, jos ei ymmärrä sitä, että yleensä sitä haluamaansa ei saa ja muillakin ihmisillä on oikeus valintoihin eikä vain näillä kullan nupuilla. Mitä tulee noihin miehiin, niin pitäisiköhän järjestää erityiskurssi näille, jotka eivät osaa niitä paineitaan käsipelillä poistaa. Opittaisiin sitten "käden taidot" siellä ja ehkä jotain normaaliin parisuhteeseen kuuluvaa ja muutenkin todellisesta elämästä.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija
Karin
Huhhuh, en jaksa edes quotata kaikkia kohtia, tekstissä kun ei ole oikein järjen hiventäkään. Lue tekstisi uudelleen ja perustele väitteesi sitten (mm. Halosen naisellinen "tyrannia", naisten narsismi, seksuaalinen turhautuminen).

Mistä lähtien väkivallan harjoittaminen on ollut oikeutettua kenellekään? Yhtä lailla naiset kuin miehet harrastavat muiden vähättelyä ja loukkaamista, mutta ei se oikeuta miestä tai naista fyysiseen yhteenottoon.

Taas näitä "nainen on syypää perheväkivaltaan" -itkuja. Onneksi suurin osa suomalaisista miehistä ei ole niin typeriä, että ymmärtävät käyttää nyrkkien sijaan päätään.

Viimeisessä kappaleessa on mahdollisesti jotain pointtia, mutta sen loogista yhteyttä muuhun tekstiin en ihan käsitä ilman hyviä perusteluja.

Mä tykkään sun avataresta. Se erottuu.

Vierailija

Stinger OK
------------
Taiteilijatyyppi.
Aihe on oikein hyvä, mutta...laaja.
Olisin kaivannut, että olisit yksityiskohdistanut aiheen.
Tulee mieleen, kun yritin sisäistää sitä, että se on kuin iso klapikasa. Olisi ollut pääpuut niin alkanut laittamaan siitä pinoa, mutta en löytänyt niitä.
Eipä silti. Minä olen samanlainen. Aiheet, lauseet ja sanajärjestykset ovat minun jutuissa, käyttääkseni saman kaltaista vertausta, kuin huolimattoman halot liiterissä.
Hymyillään

Vierailija
markent
Stinger OK
------------
Taiteilijatyyppi.
Aihe on oikein hyvä, mutta...laaja.
Olisin kaivannut, että olisit yksityiskohdistanut aiheen.
Tulee mieleen, kun yritin sisäistää sitä, että se on kuin iso klapikasa. Olisi ollut pääpuut niin alkanut laittamaan siitä pinoa, mutta en löytänyt niitä.
Eipä silti. Minä olen samanlainen. Aiheet, lauseet ja sanajärjestykset ovat minulla, käyttääkseni saman kaltaista vertausta, kuin huolimattoman halot liiterissä.
Hymyillään

Ei yksi halko lisää pinoa kaada.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14020
Liittynyt23.6.2005
taiteilijatyyppi
Viimeaikaisiin väkivallantekoihin liittyen se, että Suomi on miespuolisille Länsi-Euroopan turvattomin maa. Mikä suomalaisia oikein vaivaa?

Hyvin yksinkertaista. Uhreista tulee usein sortajiensa kaltaisia.


Uhriutuminen itsessään on usein aktiivinen tapahtuma, jossa vääryyttä kokenut subjekti saa 'luvan' olla uhri. Tämä on usein todella tärkeää eheytymisen ja "elämään palaamiseen" kannalta. On tyypillisesti tärkeää, että vääryyttä kokenut saa luvan olla vihainen ja katkerakin tälle pahaa tehneelle instanssille. Vaikkapa koulukiusatulle ei pidä sanoa "ettei tuosta kannata välittää, ei kannata laskeutua tuon tasolle", koska samalla herkästi riistetään tämän oikeus olla uhri.

Jos aletaan puhua laajemmin tunteensiirrosta, jossa uhri projisoi tietyn yksilön/yksilöjen toimet kattamaan koko perusjoukon, puhutaan jo laajemmista ongelmista.

Naissukupuolen kasvaneelle väkivaltaisuudelle on osoitettu useita syitä. Ensin huomautan, että "yleinen väkivallan nousu" ei yleensä merkity miesten kasvaneeksi väkivaltaisuudeksi, vaikka sitähän se usein on. Naisten väkivaltaisuus nähdään oireellisempana ja siihen suhtaudutaan negatiivisemmin ja hysteerisemmin (mm. mediassa) kuin poikien "pikku penisten kalisteluihin". Pojat on poikia ja näin aina tulee olemaan?

On jokseenkin tunnustettu 'tosiasia' sukupuolitutkijoiden keskuudessa, että yhteiskunnan ja kultturin 'tasa-arvoistminen' valitettavan usein tarkoittaa tyttöjen, naisten ja yleensäkin kulttuurin muuttumista yhä maskuliinisempaan suntaan, niin arvojen, moraalin kuin identiteettienkin suhteen. Väkivaltahan on kororstetun maskulinista ja tietyissä oloissa hyvinkin ihannoitua ja puolustettua, legitimoitua.

On nykyaikana jotensakin muotia olla karikatyyrinen itsekäs paskapää, ja ennen kaikkea esittää sellaista muille, sopivassa suhteessa. Kasvatuspsykologisesti ilmiö ruokkii itseään tietenkin siten, että häiriöitsijöihin kiinnitetään "huolta ja huomiota" yhä enemmän ja enemmän, jolloin henkilö alkaa oikea, että sellainen 'palkitsee' enemmän kuin kilttinä oleminen.

Kummallista tämän havaitsemisessa onkin nähdäkseni se, että jotenkin oletetaan että periperinteinen huora/madonna -käsitysmalli naisista vastaisi jotenkin aksiomaattisesti todellisuutta. Toinen ongelma on 'essentiaalisen sukupuolieron' käsityksen piintyneisyys – oletetaan että nainen on erityisen hankala, jos yrittää (ja onnistuu) olemaan samalla tavoin hankala kuin mies. Tästäkin on tehty noin ziljoona tutkimusta.

Jos ajatellaan naisten (oletettua) kasvanutta ylimielisyyttä, niin en aliarvioisi tyttö- ja naiskulttuurin myötä omaksuttujen epäsuorien aggression ja (väki-)vallan kumuloitumista 'tasa-arvoistumisen' myötä osaksi nykyään naisille yhä hyväksytympiä fyysisen ja suoran (väki)vallankäytön strategioita.

Eli sukupuoliroolittunut moraali voi ossain määrin kiteytyä tällaiseen: "Mies ei saa lyödä, mutta nainen saa tehdä lähes mitä vaan". Esim. Mannerheimin lastensuojeluliiton psykiatri Raisa Cacciatore on puhunut tällaisesta logiikasta monta kertaa julkisuudessa, muutoinkin kuin työnsä puolesta. Kaksoisstandardi on alkanut siis myös vahingoittaa miehiä, 'tasa-arvon' saavuttamisen sijaan.

taiteilijatyyppi
--- virastot ovat täynnään miehettömiä, katkeria vanhoja piikoja, jotka purkavat turhautumistaan ja kostavat lapsuuden traumojaan ääripatriarkkaalisessa yhteiskunnassa kasvamisessa kaikille ihmisille - erityisesti nuoremmille sukupolville, koska virastotantat eivät uskalla myöntää itselleen että heidän oman ehdottomuutensa takia heillä ei ole lapsia.

Paskaa puhut.

taiteilijatyyppi
Entiset suurimmat uhrit pyörittävät nykyistä sortokoneistoa paperiterroristeina. Juuri Tarja Halosen kaltaisessa pirttihirmussa kulminoituu matriarkkaalisen lempeän tyrannian järjettömyys. Vaikka kuinka olen demari, mieletön demarien ja vasureiden "kaiken yltiöliberaalin hyväksyminen" ja peitelty petomainen asenne perinteitä kohtaan kammoksuttaa minua.

Mitä perinteitä kohtaan?

taiteilijatyyppi
Feodaalista järjestelmää pitää erityisesti yllä se malli, että naisilla on etuoikeus jatkuvaan henkiseen väkivaltaan (joka nykyisten tieteellisten tutkimusten mukaan on tuottaa aivoille tasan samanlaista kipua kuin fyysinenkin, pitkällä aikavälillä pahempaa kroonista), minkä takia miehet purkavat henkisen turhautumisensa fyysisenä väkivaltana, joka on taas jyrkästi kielletty naisilta, jolloin naiset kostavat taas henkisellä väkivallalla, jota vastaan miehet eivät saa ilmaista tunteitaan millään sosiaalisesti hyväksytyillä tavoilla, jolloin turhautuminen purkautuu taas fyysisenä väkivaltana. Tämä perheissä opittu käytösmalli toistuu läpi koko yhteiskunnan, läpi koko yksilöiden elämän.

Arvaas mitä? Teoriasi "naisten henkisestä ilkeydestä" on about yhtä vanha kuin ihmiskunta. Jos mies saa saatanasti paskaa niskaansa parishteessa, mikä häntä estää loukkaantumasta, lähtemästä mäkeen tai pistämään takasin vastaavalla mitalla – henkisesti?

Minusta tervettä olisi luopua huora-myytin ohella tuosta madonna-ideasta, eli oletusten sarjasta jossa ytimessä on väkivaltaan ja ilkeyksiin kykenemätön "pyhä maria jumalan äiti". Käsitys paitsi pitää yllä äitimyytittynyttä perhekäsitystä, isyyden 'luonnollista' sekundaarisuutta vanhempana ja kasvattajana, sekä naisten oman kulttuurin kuvaa ideaalinaisista ja -naisellisuuksista.

Perkele, tunnen niin kusipäisiä ja manipuloivia ämmiä ettei mitään järkeä. Tälläkin hetkellä. Kuitenkin uskon, että täytyy käyttää vähän tuoreempia metodeja tuoda tällaisia(kin) asioita esille kuin keskinäiset myytteihin ja uskomuksiin perustuvat leimailujen sarjat.

Yksi hyvin tärkeä kysymys onkin, miten puhua 'sukupuolierosta' ilman toisen sukupuolen implisiittistä ja tarkoituksellista toiseuttamista tai stereotypisoimista. Halvaantuneen ilmapiirin ja ajattelun merkki on, ettei oikein mikään yhteen sukupuoleen kohdistunut kritiikki tunnu 'tasa-arvoiselta' ennen kuin toinen sukupuoli 'haukutaan' vastaavasti maan rakoon.

Ei sillä etten omaisi paljonkin biasia aiheessa tiettyihin ongelmiin kohdistuen. Miesten taipumus olla soveltamatta kritiikkiä omaa valtaansa ja sukupuolittuneita käytäntöjään kohtaan on oksettavan yleinen ilmiö, pakkoliike. Naiste syyttelylle on uskomaton historiallinen painolasti, mutta silti aniharva mies kykenee asettumaan kriittisesti kovalla työllä rakennettujen maskuliinisten hiekkalinnojensa yläpuolelle.

taiteilijatyyppi
Ja noidankehä pyörii ikuisuuden jos sitä ei katkaista ja nyt se lähtee liikkeelle nimenomaan naisten narsismista ( mikä huipentuu nuoremmissa naisissa "sen oikean = täydellisen unelmamiehen" lapsellisessa metsästyksessä, minkä seuraksena suurin miehistä on seksuaalisesti pirun turhautuneita, joka taas purkautuu fyysisenä väkivaltana) mikä on ensimmäisenä saatava kuriin, jotta miesten syyttely kaikista ongelmista voidaan hiljentää julkisessa sanassa.

Haloo? Mediatutkimuksissa aivan viime aikoihin asti naisrooli on ollut se arkkityypillinen uhri/kaunokainen/tyhmä/bileprinsessa/pelastettava, ja sitten kun muutosta tulee, ollaankin isotissisiä ja hyväperseisiä laracrofteja, jotka ampuvat demoneja pumppuhaulikolla ja lahtaavat toisia indianajoneseja täsmälleen samoilla avuilla kuin miesversionsa. Ellei tisseihin olla asennettu niitä tykkejä.

Miesten ongelmaksi on todettu jo kymmeniä vuosia sitten psykologiassa liian nopea ja voimakas rakastuminen (suhteessa naisiin, keskimäärin) ja vaikeus päästää tunteesta irti rakentavammilla tavoilla. Tämä ilmiö on sitten pakoillut mediapeittoa, koska naiset on haluttu esittää tunteellisempana ja siten psyykkisesti heikompana sukupuolena, vaikka kyseessähän on kompetenssi, sanan kaikissa merkityksissä! Antropologinen tutkimus viittaa siihen, että maskuliinisuuden hauraus ja jatkuva ylläpitämisen ja todistelun tarve on suurempi emotionaalinen riskin tuottaja, kuin miessukupuoli itsessään.

Rautalangasta: miehille nainen ei vieläkään ole ihmeempi 'panostus', vaan kumppani, puhekaveri sekä tunteiden/läheisyyden reflektoinnin kohde (ja poikakavereiden kysyessä panopatja, tietenkin). Naiselle mies on (ja on aina ollut) usein ensisijaisesti poikaystävä, aviomies, ensisijaisen tärkeä ihmissuhde sekä valinta joka määrittelee todennäköisesti naisen ja tämän tulevien jälkeläisten tulevan elintason. Kun katselee sukupuolten palkkaeroja, en näe ihmeempää paradigman vaihdosta tässä vieläkään.

Olisiko pieksämistä ja muita tuhmuuksia vähemmän, jos miehet ottaisivat mies naiset enemmänkin resurssintuottajana, ystävänä nimenomaan ja 'kokonaispakettina' naisten tyyliin, se ohella että alettaisiin puhumaan ja käsittelemään 'tyttöjuttuja' myös niiden betoninraudoittaja-kavereiden kesken?

Tämäkin on 'tiede-palsta', mutta tällaiset aiheet silti pelkistetään toisen sukupuolen 'pantavuuden' tasolle. Ihmisillä sukupuolivalinta perustuu moelmmilla sukupuolilla hyvin samankaltaisille määreille, joista huomattava osa liittyy sosiaaliseen asemaan ja pärjäämiseen – käytännössä näiden ominaisuuksien etukäteisarviointiin. Tottahan toki jotkut ovat siinä parempia kuin toiset, toiset huijaavat paremmin kuin toiset, ja kolmannet tietävät aivan liian tarkkaan, mitä haluavat. 'Panopatjapuheen' näenkin pikemmin tarpeen osoituksena löytää jotain essentiaalista, pysyvää ja muuttumatonta, varsinaisen 'totuuden' etsimisen ja pohtimisen sijasta.

taiteilijatyyppi
Tässä huomiossa ei ole mitään uutta, itse asiassa tyrannien yhteisön hallintametodina tämä "miehille fyysisen väkivallan etuoikeus, naisille henkisen väkivallan etuoikeus, mistä seuraa valtavaa seksuaalista turhautumista kaikille" on yhtä vanha kuin kirjoitustaito.

Ei naisille mitään "henkisen väkivallan etuoikeutta" ole missään laajamittaisesti määrätty. Lähinnä turpiinoton velvollisuus isältä, veljeltä ja aviomieheltä, eikä välttämättä tuossa järjestyksessä.

taiteilijatyyppi
Samalla tämä on suorastaan klassinen esimerkki siitä kuinka feodaalisen minäkuvaan on tietoisesti rakennettu kehäpäätelmiä, joilla jonkin yhteiskuntamallin purkaminen on vaikeaa, koska yhteisön perusosaset, yksilöt eivät kykene tarkastelemaan omia ongelmiaan ja asenteitaan rehellisesti ja muuttamaan käyttäytymistään arjen tasolla.

Ei se pohtiminen koskaan yksin auta, vaan tytyy aina ottaa huomioon se että kuinka kykenee pysymään mielekkäänä toimijana sosiaalisessa ympäristössään, uusine kujeinensa. Yhden 'muutos' ei siis välttämättä auta pätkääkään. Tarvitaan kultturista tiedostamista ja haitallisten mallien erittelyä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14020
Liittynyt23.6.2005
taiteilijatyyppi
That's it, asian ydin. Kummankin sukupuolen pitäisi sitoutua väkivallattomuuteen, ja olla sovittelevia; vaan tietty aggressiivisuus tuntuu kuuluvan kulttuuriimme.

Itse asiassa se taitaa kulua vähän kaikkiin kulttuureihin. Aggressiivisuus on paitsi sillä uhkailua, vallankäyttöä, että "antamista ymmärtää". Usein opitut oletukset ovatkin tärkeämpiä kuin sora aggressiivisuus – taitavat yksilöt osaavat saada toisen tuntemaan asioita, joita tämä haluaa tämän tuntevan.

Jeesstelu ja "ihana elämä" -utopisointi on aihe erikseen, mutta minusta aggressiivisuudesta "eroon pääseminen on silkkaa järjettömyyttä. Olemme fanaattisen sosiaalisia olentoja ja myös aggressiivisuudelle on oltava tilaa kanssakäymisessämme. Vihan tunteita täytyy saada ilmaista kuten muitakin inhimillisiä tunteita.

Vihan ja aggression rakentavammasta kanavoinnista ja käsittelemisestä uusi suosikkini sosiaalipsykologi Carol Tavris on kirjoittanut jo legendaarisessa maineessa olevan kirjan Anger: The Misunderstood Emotion:

http://www.amazon.com/Anger-Misundersto ... 0671675230

taiteilijatyyppi
Meidän pitäisi muuttaa käytöstämme, kummankin sukupuolen. Ehkäpä se lähtisi siten, että jokaisesta toista loukkaavasta aggression ilmauksesta saisi päiväsakkoja tai päivän putkaa jos sen voisi todistaa. Henkisestäkin väkivallasta pitäisi saada sakkoja tai rangaistuksia, jos on todisteita (esim salaa nauhoitettuja/äänitettyjä otteita jonkun loukkaavasta käytöksestä.)
Nykyään niihin suhtaudutaan vähätellen.

Arvaas kuinka moni viettäisi päiväänsä putkassa, 24/7?

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

"Meidän pitäisi muuttaa käytöstämme, kummankin sukupuolen. Ehkäpä se lähtisi siten, että jokaisesta toista loukkaavasta aggression ilmauksesta saisi päiväsakkoja tai päivän putkaa jos sen voisi todistaa. Henkisestäkin väkivallasta pitäisi saada sakkoja tai rangaistuksia, jos on todisteita (esim salaa nauhoitettuja/äänitettyjä otteita jonkun loukkaavasta käytöksestä.)
Nykyään niihin suhtaudutaan vähätellen."

Tähän pitäisi pyrkiä. Sitä tarkoitan. Vaan se ei ole mahdollista.

Vierailija
Karin
Onneksi suurin osa suomalaisista miehistä ei ole niin typeriä, että ymmärtävät käyttää nyrkkien sijaan päätään.

Mielenkiintoista. No ihan mistä kukakin tykkää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat