Mistä ujous tulee?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli mikä/mitkä mekanismit aiheuttaa tämän elämää pahasti rajoittavan tekijän?
Mitä hyötyä ihmiselle ja evoluutiolle ujoudesta on?
Onko ujouteen lääketiede kyennyt keksimään ratkaisua?

Sivut

Kommentit (70)

Vierailija

Epävarmuus, heikko itsetunto, tunne omasta riittämättömyydestä? Kyvyttömyys verrata itseään muihin ihmisiin realistisesti, itsensä vähättely, vaatimattomuus?

Ainoa ja paras lääke ujouteen on kohdata omat pelkonsa. Jos tulee jokin ongelma eteen ujouden vuoksi, pitää tarttua härkää sarvista. Täytyy kysyä itseltään haluaako todella jotain asiaa, ja estääkö ainoastaan ujous saavuttamasta sitä. Se on ensimmäinen askel. Ajan myötä saa kokemuksia jotka kehittävät omaa itsetuntoa, ja oppii näkemään asiat oikeissa mittasuhteissa.

Jos tyytyy väistelemään ongelmia tai konflikteja vedoten ujouteen, tottuu tekemään niin jatkossakin, eikä tutusta ja turvallisesta osaa päästää sitten irti.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Ujous on käsittääkseni myös temperamentti. Ujot ja rauhalliset ihmiset eivät rynnänneet ensimmäisinä pällistelemään vieraita ihmisiä/elukoita/asioita, eivät haastaneet riitaa tuntemattomien kanssa ja tulivat siis lisääntyneeksi aivan yhtä tehokkaasti kuin muut. Öyhöttävät turpiinvetäjät tapasivat aina jonkun joka oli vielä isompi ja ilkeämpi, uteliaat tulivat tallatuksi (tai tapasivat sen öyhöttäjän), joten ujous oli sekin aivan passeli lisääntymisstrategia.

Käsittääkseni ainoastaan itseä haittaavasta ujoudesta kannattaa yrittää hankkiutua eroon esim. terapian avulla? Muutenhan luonteenlaatunsa muuttaminen on hemmetin vaikeaa.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

Ujous ja arkuus ovat erillisiä luonteenpiirteitä. Ujous on temperamentin eräs ilmentymä. Varovainen, pidättyvä ja tarkkaileva lähestymistapa tulkitaan usein arkuudeksi ja huonoksi itsetunnoksi. Sekin on kulttuurisidonnaista. Amerikassa se tulkitaan sairaudeksi ja Aasiassa se on haluttu toimimistapa.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005

teje: "Epävarmuus, heikko itsetunto, tunne omasta riittämättömyydestä? Kyvyttömyys verrata itseään muihin ihmisiin realistisesti, itsensä vähättely, vaatimattomuus?"

Nämä ovat kasvu- ja/tai elinympäristön aikaansaamia häiriöitä yksilössä, joilla ei ole suoranaista tekemistä ujouden kanssa. Mediaa ja julkisuutta korostava kulttuurimme antaa virheellisen vertailupohjan ihmisen psyykeeseen. Ujous on ymmärrykseni mukaan synnynnäinen persoonallisuuden piirre kuten Pikku Gen ja tietää tuossa jo asian ottivatkin esille, eikä niinkään kulttuurin aikaansaama häiriö/sairaus. Ujouden ja esimerkiksi itsetunnon välille ei siten ole perusteltua vetää yhtäläisyysmerkkejä.

Tutkimusten joita-en-nyt-tähän-hätään-jaksa-kaivaa -mukaan ujouden kanssa oppii elämään ja sosiaalisia taitoja voi jopa harjoitella. Kaikilla on synnynnäiset kyvyt sosiaalisuuteen eikä normaali sosiaalinen taito tarkoita vielä mitään sana-akrobatiaa.

Internetin keskustelupalstat eivät korvaa reaalielämän sosiaalisia tilanteita, varsinkaan tiede.fi, sikäli kun täällä on jatkuvasti kilpailu päällä. Normaalissa vuorovaikutuksessa ei tarvitse kilpailla.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
-:)lauri

Internetin keskustelupalstat eivät korvaa reaalielämän sosiaalisia tilanteita, varsinkaan tiede.fi, sikäli kun täällä on jatkuvasti kilpailu päällä. Normaalissa vuorovaikutuksessa ei tarvitse kilpailla.

R U kidding? Itse ainakin naisena koen, että normaalitkin vuorovaikutustilanteet IRL ovat täynnä ulkonäkökilpailua naisten välillä, kaikenlaista pullistelua ja oman pätevyyden osoittamista toisten suhteen.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Texa
Eli mikä/mitkä mekanismit aiheuttaa tämän elämää pahasti rajoittavan tekijän?
Mitä hyötyä ihmiselle ja evoluutiolle ujoudesta on?
Onko ujouteen lääketiede kyennyt keksimään ratkaisua?

Ujous ei ole se rajottava tekijä, vaan siellä on jotain muuuta alla, vaikka personallisuushäiriötä tai sosiaalisten tilanteiden pelkoja.

Itse näin luulen, en toki varma.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
Merteuil
-:)lauri

Internetin keskustelupalstat eivät korvaa reaalielämän sosiaalisia tilanteita, varsinkaan tiede.fi, sikäli kun täällä on jatkuvasti kilpailu päällä. Normaalissa vuorovaikutuksessa ei tarvitse kilpailla.



R U kidding? Itse ainakin naisena koen, että normaalitkin vuorovaikutustilanteet IRL ovat täynnä ulkonäkökilpailua naisten välillä, kaikenlaista pullistelua ja oman pätevyyden osoittamista toisten suhteen.
Tjaa, näkisin että tuo riippuu lähinnä siitä kaveriporukasta, jossa sitä itse viihtyy. Kaikki eivät hakeudu sellaiseen seuraan, jossa tarvitsisi luontaisten erikoisosaamisalueittensa lisäksi kilpailla vieläpä sosiaalisilla avuillaan. Olet toki oikeassa, että yhteiskunnan trendit ovat kilpailulliset. En siten kiellä etteikö internetin ja reaalielämän mahdollisuudet voisi siten olla joillekin myös päinvastaiset. Nettiriippuvuus on mitä ilmeisimmin reaalielämässä kohdatun kilpailun yksi lieveilmiö

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
-:)lauri
teje: "Epävarmuus, heikko itsetunto, tunne omasta riittämättömyydestä? Kyvyttömyys verrata itseään muihin ihmisiin realistisesti, itsensä vähättely, vaatimattomuus?"

Nämä ovat kasvu- ja/tai elinympäristön aikaansaamia häiriöitä yksilössä, joilla ei ole suoranaista tekemistä ujouden kanssa. Mediaa ja julkisuutta korostava kulttuurimme antaa virheellisen vertailupohjan ihmisen psyykeeseen. Ujous on ymmärrykseni mukaan synnynnäinen persoonallisuuden piirre kuten Pikku Gen ja tietää tuossa jo asian ottivatkin esille, eikä niinkään kulttuurin aikaansaama häiriö/sairaus. Ujouden ja esimerkiksi itsetunnon välille ei siten ole perusteltua vetää yhtäläisyysmerkkejä.


Siksi sijoitinkin noihin mainitsemiini ominaisuuksiin kysymysmerkin. Koska threadin aloittaja tiedusteli kuinka ujoudesta pääsisi eroon, ymmärsin että hän kokee sen negatiivisena ominaisuutena. Sen perusteella heitin noita yllämainittuja negatiivisia ominaisuuksia, tai häiriöitä, joista tämä "ujous" saattaa aiheutua.

On niin monta lähtökohtaa, jotka voivat näkyä ulospäin muille ihmisille ujoutena, vaikkei sillä tarkoitettaisikaan suoranaisesti tätä luonteenpiirrettä. Vaan moni ominaisuus saatetaan niputtaa virheellisestikin käsitteen "ujous" alle. Toki kyseessä voi olla myös luonteenpiirteenomainen arkuus, rauhallisuus, sulkeutuneisuus, introverttisuus, vaatimattomuus, jne.

Täytyy myös pohtia sitä, mitkä luonteenpiirteet voidaan käsittää häiriöiksi. Esimerkiksi vaatimattomuus tai introverttisuus eivät välttämättä ole häiriöitä ollenkaan. Asiahan voi olla myös päinvastoin, eli nykyisessä mediaa ja julkisuutta korostavassa yhteiskunnassamme voisi myös korostettua ulospäinsuuntautuneisuutta pitää kasvu- ja elinympäristön aikaansaamana häiriönä.

Eli tiivistettynä, ei vaatimattomuus tai ujous ole välttämättä mitenkään negatiivinen luonteenpiirre, sitä en tarkoittanut. Mutta jos ujoudesta on itselle haittaa, ja siitä haluaisi eroon, silloin voisi epäillä tämän ujouden kumpuavan jostain häiriöstä, kuten epävarmuudesta tai heikosta itsetunnosta.

Kuten sanoin, täytyy kysyä itseltään mitä tahtoo. Jos ujous estää saavuttamasta tätä haluamaansa tavoitetta, silloin se on tiellä, ja on syytä pohtia miksi tuntee tätä ujoutta. Mutta se ei tarkoita sitä, että aina tulisi olla ylisosiaalinen ja yrittää ehdoin tahdoin päästä eroon ujoudestaan silloin kun siihen ei ole tarvetta.

Vierailija
-:)lauri
Merteuil
-:)lauri

Internetin keskustelupalstat eivät korvaa reaalielämän sosiaalisia tilanteita, varsinkaan tiede.fi, sikäli kun täällä on jatkuvasti kilpailu päällä. Normaalissa vuorovaikutuksessa ei tarvitse kilpailla.



R U kidding? Itse ainakin naisena koen, että normaalitkin vuorovaikutustilanteet IRL ovat täynnä ulkonäkökilpailua naisten välillä, kaikenlaista pullistelua ja oman pätevyyden osoittamista toisten suhteen.

Tjaa, näkisin että tuo riippuu lähinnä siitä kaveriporukasta, jossa sitä itse viihtyy. Kaikki eivät hakeudu sellaiseen seuraan, jossa tarvitsisi luontaisten erikoisosaamisalueittensa lisäksi kilpailla vieläpä sosiaalisilla avuillaan.

Olen samaa mieltä Merteuilin kanssa, on se miehilläkin aivan sama juttu. Turhaa pullistelua ja oman egonsa korostamista. Tietysti kaveriporukassa sitä esiintyy paljon vähemmän, koska kaikki tietävät arvonsa, eikä tarvitse hakea huomiota ja hyväksyntää. Mutta vaikka ei hakeutuisikaan tietoisesti kilpailuhenkiseen seuraan, aina ei valitettavasti voi valita seuraansa.

Netissä on ainakin yksi epävarmuuden alkusyy, ja siten pullistelun tarvekin vähemmän. Puhun tietenkin ulkonäöstä. Joillekin henkilöille netti sitten toimiikin ylivuotoventtiilinä, mahdollisuutena päästä pätemään, kun normaalissa elämässä tätä "tarvetta" ei syystä tai toisesta kykene toteuttamaan.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
Teje
-:)lauri
teje: "Epävarmuus, heikko itsetunto, tunne omasta riittämättömyydestä? Kyvyttömyys verrata itseään muihin ihmisiin realistisesti, itsensä vähättely, vaatimattomuus?"

Nämä ovat kasvu- ja/tai elinympäristön aikaansaamia häiriöitä yksilössä, joilla ei ole suoranaista tekemistä ujouden kanssa. Mediaa ja julkisuutta korostava kulttuurimme antaa virheellisen vertailupohjan ihmisen psyykeeseen. Ujous on ymmärrykseni mukaan synnynnäinen persoonallisuuden piirre kuten Pikku Gen ja tietää tuossa jo asian ottivatkin esille, eikä niinkään kulttuurin aikaansaama häiriö/sairaus. Ujouden ja esimerkiksi itsetunnon välille ei siten ole perusteltua vetää yhtäläisyysmerkkejä.


Siksi sijoitinkin noihin mainitsemiini ominaisuuksiin kysymysmerkin. Koska threadin aloittaja tiedusteli kuinka ujoudesta pääsisi eroon, ymmärsin että hän kokee sen negatiivisena ominaisuutena. Sen perusteella heitin noita yllämainittuja negatiivisia ominaisuuksia, tai häiriöitä, joista tämä "ujous" saattaa aiheutua.
OK, tulkitsin sinua väärin.

Teje
On niin monta lähtökohtaa, jotka voivat näkyä ulospäin muille ihmisille ujoutena, vaikkei sillä tarkoitettaisikaan suoranaisesti tätä luonteenpiirrettä. Vaan moni ominaisuus saatetaan niputtaa virheellisestikin käsitteen "ujous" alle. Toki kyseessä voi olla myös luonteenpiirteenomainen arkuus, rauhallisuus, sulkeutuneisuus, introverttisuus, vaatimattomuus, jne.

Täytyy myös pohtia sitä, mitkä luonteenpiirteet voidaan käsittää häiriöiksi. Esimerkiksi vaatimattomuus tai introverttisuus eivät välttämättä ole häiriöitä ollenkaan. Asiahan voi olla myös päinvastoin, eli nykyisessä mediaa ja julkisuutta korostavassa yhteiskunnassamme voisi myös korostettua ulospäinsuuntautuneisuutta pitää kasvu- ja elinympäristön aikaansaamana häiriönä.

Juurikin näin.

Teje
Eli tiivistettynä, ei vaatimattomuus tai ujous ole välttämättä mitenkään negatiivinen luonteenpiirre, sitä en tarkoittanut. Mutta jos ujoudesta on itselle haittaa, ja siitä haluaisi eroon, silloin voisi epäillä tämän ujouden kumpuavan jostain häiriöstä, kuten epävarmuudesta tai heikosta itsetunnosta.

Kuten sanoin, täytyy kysyä itseltään mitä tahtoo. Jos ujous estää saavuttamasta tätä haluamaansa tavoitetta, silloin se on tiellä, ja on syytä pohtia miksi tuntee tätä ujoutta. Mutta se ei tarkoita sitä, että aina tulisi olla ylisosiaalinen ja yrittää ehdoin tahdoin päästä eroon ujoudestaan silloin kun siihen ei ole tarvetta.

Olet oikeassa. En tosin väheksyisi tässä myöskään ammatillisen auttajan roolia.

Riittoisampi keskustelukumppani.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
Teje
-:)lauri
Merteuil
-:)lauri

Internetin keskustelupalstat eivät korvaa reaalielämän sosiaalisia tilanteita, varsinkaan tiede.fi, sikäli kun täällä on jatkuvasti kilpailu päällä. Normaalissa vuorovaikutuksessa ei tarvitse kilpailla.



R U kidding? Itse ainakin naisena koen, että normaalitkin vuorovaikutustilanteet IRL ovat täynnä ulkonäkökilpailua naisten välillä, kaikenlaista pullistelua ja oman pätevyyden osoittamista toisten suhteen.

Tjaa, näkisin että tuo riippuu lähinnä siitä kaveriporukasta, jossa sitä itse viihtyy. Kaikki eivät hakeudu sellaiseen seuraan, jossa tarvitsisi luontaisten erikoisosaamisalueittensa lisäksi kilpailla vieläpä sosiaalisilla avuillaan.

Olen samaa mieltä Merteuilin kanssa, on se miehilläkin aivan sama juttu. Turhaa pullistelua ja oman egonsa korostamista. Tietysti kaveriporukassa sitä esiintyy paljon vähemmän, koska kaikki tietävät arvonsa, eikä tarvitse hakea huomiota ja hyväksyntää. Mutta vaikka ei hakeutuisikaan tietoisesti kilpailuhenkiseen seuraan, aina ei valitettavasti voi valita seuraansa.
Totta tuokin. Se, että yhteiskunta asettaa meille paineita koskee kyllä aivan jokaista ja siksi oma kommenttini koskikin juuri kaveriporukkaa. Kaveriporukan voimme valita, mutta emme välttämättä sitä, mitä odotuksia yhteiskunta esim. juuri trendien osalta meille asettaa.

Netissä on ainakin yksi epävarmuuden alkusyy, ja siten pullistelun tarvekin vähemmän. Puhun tietenkin ulkonäöstä. Joillekin henkilöille netti sitten toimiikin ylivuotoventtiilinä, mahdollisuutena päästä pätemään, kun normaalissa elämässä tätä "tarvetta" ei syystä tai toisesta kykene toteuttamaan.
Osa tulee pullistelemaan, toiset hakemaan muuta hyväksyntää, kolmannet heittämään läppää ja neljännet keskustelemaan tieteistä. Varmasti löytyy muitakin tarkoitusperiä.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
Texa

Onko ujouteen lääketiede kyennyt keksimään ratkaisua?

Ratkaisu on ollut olemassa jo pitkän aikaa:

Alkoholi

Vierailija

Ujous on persoonallisuuden piirre siinä missä muutkin. Tuossa aikaisemmin se onkin tullut jo ilmi muiden vastauksissa. Jos on aiheesta kiinnostunut, kannattaa lukea esim. Liisa Keltikangas-Järvisen kirja Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys. Muutama lainaus ko. kirjasta:

"Neljännes valkoihoisesta väestöstä on varustettu sellaisella fysiologialla, että se johtaa uudessa ja yllättävässä tilanteessa ihmisen välttämään ja karttamaan tätä tilannetta. Käyttäytymisen tasolla se näkyy estyneisyytenä ja käytöksenä, jota tavallisesti kutsutaan ujoudeksi."

"Ujouden yli ei tarvitse päästä. Se on pysyvä piirre eikä sen kummempi tunne kuin surullisuus tai vihaisuuskaan. Ujouden mahdollisista käyttäytymisseurauksista sen sijaan tulisi päästä eroon, niin etteivät ne haittaa liikaa ihmisen elämää. Se, että ihmistä ujostuttaa, ei häntä haittaa, mutta se haittaa, jos häneltä jää hauskoja asioita tekemättä ujouden takia."

Vierailija
-:)lauri
Internetin keskustelupalstat eivät korvaa reaalielämän sosiaalisia tilanteita, varsinkaan tiede.fi, sikäli kun täällä on jatkuvasti kilpailu päällä. Normaalissa vuorovaikutuksessa ei tarvitse kilpailla.

Olen myös huomannut omassa reaalielämässäkin persoonanmuutoksia nettiin ripustautumisen myötä.. Minulla ainakin nettipersoona ja reaalipersoona on erilaisia.. Täällä olen puhunut paljon liian henkilökohtaisia asioita ja palstan tyyli kilpailla on aiheuttanut että nettipersoona puolustaa itseään rajummin kuin mitä normaalielämässä käyttäytyy.. Minulla ei ole ollut omaa konetta kuin puoli vuotta ja olemme jo suunnitelleet että annan koneeni hetkeksi pois, jotta pääsen keskustelupalstojen addiktiosta. Olen alkanut voimaan huonosti, mikä on ilmeisesti addiktion merkki..

Erakko
Seuraa 
Viestejä1807
Liittynyt26.8.2005

Tajuatte varmaan, että olen ollut ja vieläkin olen ujo. Olen kyllä pystynyt pakottamaan itseni sosiaalisiin tilanteisiin, mutta punastelua se ei poistanut. Ne jotka reagoivat, reagoivat myötätunnolla, myötäpunastumisella tai inhoavalla vihalla. Taustalla on itsekäs kunnianhimo, vaatimattomuudesta ei voida puhua. Kun ei ole nöyrä, joutuu nöyristelemään. Niillä on ero. Olin koulussa hikipinko, halusin kymppejä ja pelkäsin VIRHEITÄ. Taustalla on ankara isäni , joka antoi kuulla kunniani kun lapsena mokasin. Sulkeutunut virheitä pelkäävä ei ole keskustelutilanteissa avoimen keskittynyt ja pakoilunhalu mielessä on hätäinen ja tekee siksi helposti puhuessaan asia- ja kielivirheitä ja punastuu ja haluaa erakoksi ja todellisuudentaju alkaa tehdä tepposet. Näin hänestä tulee mahdollisimman harvasanainen. Kyseessä on osin jo geeneissä perityn kunnianhimon ( itsekeskeisyydestä luopumattomuuden ) ja pelkuruuden ristiriita.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat