Yliherkkyys verelle

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hei.. itseä häiritsee aina silloin tällöin se, että pyörryn joissakin tilanteissa erittäin helposti. Muistan kun lapsena hoitotäti näytti täyttä verikokeen pulloa verikokeen ottamisen jälkeen, niin pyörryin

Saw III:a katsoessani pyörryin siitä kohtaa, kun Jig-sawlta leikattiin kallosta pala pois, ja leffassa kuvattiin miten hänen ajatuksensa harhaili kun hän meinasi pyörtyä. Silloin rupesin itsekkin ajattelemaan, etten ole pitkään aikaan (yli 5 v) pyörtynyt, ja miten realistisesti pyörtymisen kokemista siinä elokuvassa kuvattiin.

Tänään jäi töissä sormi vähän lattiakaivon kannen väliin, jolloin ihon uloin kerros repeytyi pienehköltä alueelta irti lerpattamaan.. Ehdin jo puhdistaa haavan ja laittaa laastarin, kun rupesi heikottamaan. Yritin kyllä hengittää tasaiseen tahtiin jne., mutta se ei auttanut. Mikä tähän auttaisi, ettei turhaan säikyttelisi ihmisiä? Kannattaisi varmaan mennä suosiolla selälleen ja nostaa jalat seinää vasten, mutta ennemmin hoitaisi itsensä kuntoon vähän huomaamattomammin istuma-asennossa.

Onko muilla vastaavaa ongelmaa / kokemuksia? Tietty ihmisillä on suurempiakin ongelmia terveydessä jne., mutta olisi tästä "ominaisuudesta" mukava päästä eroon.

edit: ainiin, mikään pieni määrä verta ei haittaa, mutta kun sitä on esim. paperilla 4 cm pinta-alalla, niin rupeaa vaikuttamaan.

Kommentit (9)

Vierailija
msdos464
Hei.. itseä häiritsee aina silloin tällöin se, että pyörryn joissakin tilanteissa erittäin helposti. Muistan kun lapsena hoitotäti näytti täyttä verikokeen pulloa verikokeen ottamisen jälkeen, niin pyörryin

Saw III:a katsoessani pyörryin siitä kohtaa, kun Jig-sawlta leikattiin kallosta pala pois, ja leffassa kuvattiin miten hänen ajatuksensa harhaili kun hän meinasi pyörtyä. Silloin rupesin itsekkin ajattelemaan, etten ole pitkään aikaan (yli 5 v) pyörtynyt, ja miten realistisesti pyörtymisen kokemista siinä elokuvassa kuvattiin.

Tänään jäi töissä sormi vähän lattiakaivon kannen väliin, jolloin ihon uloin kerros repeytyi pienehköltä alueelta irti lerpattamaan.. Ehdin jo puhdistaa haavan ja laittaa laastarin, kun rupesi heikottamaan. Yritin kyllä hengittää tasaiseen tahtiin jne., mutta se ei auttanut. Mikä tähän auttaisi, ettei turhaan säikyttelisi ihmisiä? Kannattaisi varmaan mennä suosiolla selälleen ja nostaa jalat seinää vasten, mutta ennemmin hoitaisi itsensä kuntoon vähän huomaamattomammin istuma-asennossa.

Onko muilla vastaavaa ongelmaa / kokemuksia? Tietty ihmisillä on suurempiakin ongelmia terveydessä jne., mutta olisi tästä "ominaisuudesta" mukava päästä eroon.

edit: ainiin, mikään pieni määrä verta ei haittaa, mutta kun sitä on esim. paperilla 4 cm pinta-alalla, niin rupeaa vaikuttamaan.

Tuokin on aika jännä ja joidenkin ainakin huhu- teorioiden mukaan olisi primitiivinen.. Reagoitko samoin kun näet toisen ihmisen verta?

Eli kun näet omaa vertasi elimistö reagoi siihen verenpaineen laskulla, jotta verenvuoto vähenisi, josta johtuu että aivoissa sumenee..

Synkopee on kylläkin yllättänyt minut esim. kun näin laajoille alueille tehtyjä ihosiirteitä yhdellä potilaalla ja kun olin avustamassa silmäkuopan puhdistusta.. Mutta sitten taas leikkauksen seuraaminen ei aiheuttanut mitään.. En tiedä mistä johtuu.. Lisäksi olen huomannut että tietämys vähentää heikotuksen määrää, kun alat tutkia ihmisen elimistöä eli erotat eri eritteet toisistaan, ihokudokset livenä nähtyinä kun ne ensin on oppinut kirjasta vähentää heikotusta, mutta toisaalta siinä on se että alkaa tutkia ihmistä välineenä.. Onko tuo heikotus sitten jotenkin kytköksissä empatiaan, viisaammat ehkä tietää..

Edit: Lisäksi tuo 4 cm. paperilla on todennäköisesti kuitenkin ihan pieni määrä todellisuudessa sitä verta, se vaan näyttää enemmältä kuin mitä on..

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Meikäläisellä tuli tuskallisia puistatuksia styroksin leikkaamisesta aivan nassikasta asti. Tunne oli niin voimakas, että pelkän leikkauksen kitinän kuvitteleminen sai aikaan vilunväreet. Ne loppuivat vasta rakennuspuuhissa, kun tuli käsitellyksi styroksia kuutiokaupalla ja myös sahatuksi ja puukotetuksi sitä. Puukotus oli aina pahinta lajia.

Eli riittävä altistus toimi ainakin tuossa.

Jos alkaisit aluksi harrastaa verilättyjen valmistusta. Joissakin kaupoissa on pakasteena naudan verta puolikkaan pulloissa. Siitä kun väsäät taikinaa aamuin illoin ja paistelet niitä lättyjä ynnä myös teet veripalttua, niin johan luulisi heikkenevän tuon taudin.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Minulla on sama vaiva Emme ole yksin. Minä ratkaisen tilanteen sanomalla suoraan, että nyt tuntuu pahalle. Tavallisesti saan mennä muualle tai ei tarvitse ainakaan katsoa. Jos tuntuu pahalle, tassut taivasta kohti vaan. Itse en näe tässä mitään pahaa, eikä ympäristökään pahemmin välitä Joskus muuten pelkästään istumalla rauhassa paikallaan helpottaa oloa

Vierailija

Pyörtymistä vastaan voi taiteilla nieleskelemällä ja liikuttamalla päätään ja hengittämällä rauhallisesti. Tilanne voi muuttua paniikkireaktioksi jolloin hyperventiloi. Tulee tuskaisan ahdistunut olo.

Veren pelkoa voi ehkä livittää vastaavan punaisen nesteen käsittelyllä usein tilanteissa joissa siihen on ilmennyt kammo.
Taustalla voi olla jokin unohtunut traumakin.

Vierailija

Ainakin susien sanotaan lopettavan tappelun nähdessään (samaan laumaan kuuluvan) lajikumppanin vuotavan verta. Refleksi, joka estää kumppanuksia retuuttamasta toisiaan kuoliaaksi. Sosiobiologisesta näkökulmasta katsottuna sama voisi päteä ihmiseen.

Vierailija
tietää
.... Tilanne voi muuttua paniikkireaktioksi jolloin hyperventiloi. Tulee tuskaisan ahdistunut olo....

Tästä on turhan paljon kokemusta Hyvä, etten ole juossut karkuun vielä mistään... Sairaalasta juokseminen lääkärit perässä voisi olla mielenkiintoinen näky

Vierailija

Minulla taas pistäminen tekee huonoa, ei veren näkeminen. En pysty katsomaan telkkaristakaan, kun esimerkiksi lasta rokotetaan, vaan laitan silmät kiinni tai käännän pääni pois.

Itse menen kyllä suht reippaasti verikokeeseen, mutta näytteenoton lähestyessä alan hikoilla ja huohottaa.
Siinä vaiheessa, kun tiedän, että kohta pistetään, hapuilen toisella kädellä turvakahvaa, josta voisi pitää kiinni. Sitten, kun piikki on suonessa, hengitän huohottamalla, koska se sattuu tosi kipeästi. Kokeen jälkeen täytyy istua vähän aikaa pää sylissä, jotta huimaus helpottaisi.

En ymmärrä, miten jotkut pystyvät olemaan verenluovutuksen yhteydessä piikki suonessa monta tuntia. En pystyisi olemaan sellaisessa jännitystilassa muutamaa sekuntia kauempaa.

Vierailija
Paul M
Meikäläisellä tuli tuskallisia puistatuksia styroksin leikkaamisesta aivan nassikasta asti.

Tuli mieleen tapaus kun leikkasin mattoveitsellä finnfoamia. Terä katkesi ja veitsi tuli toisen käden peukaloon niin lujaa kuin inhimillisesti on mahdollista. Pitkään aikaan en uskaltanut katsoa, mitä kävi ja sitten kun keräsin rohkeutta, niin varovasti toisella silmällä. No iso haavahan siitä tuli, mutta kuvittelin paljon pahempaa.

Vierailija
Ertsu
En ymmärrä, miten jotkut pystyvät olemaan verenluovutuksen yhteydessä piikki suonessa monta tuntia. En pystyisi olemaan sellaisessa jännitystilassa muutamaa sekuntia kauempaa.

En minäkään... Mutta siitä huolimatta toiset pystyvät. Hyvä asiahan verenluovutus on, joten antaa heidän luovuttaa ketkä pystyvät ja tahtovat Mutta sinulle sama kuin "msdos464". Et ole yksin Meitä on moneksi.

Uusimmat

Suosituimmat