puuvarojen suuruudesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tässä ongelma jota olen monta vuotta miettinyt, mutta täysin tyydyttävää selitystä en ole löytänyt.

Kehittyneen metsätalouden ansioista Suomen puuvarat ovat suuremmat kuin koskaan. Näin ainakin silloin kerrottiin, kun 90-luvulla aktiivisemmin asiaa seurasin. Ja mihinkäs tilanne olisi muuttunut, kun vuosittainen metsien kasvu on ollut 10-15 milj. kuutiota hakkuita suuremmat.

No niin, miksi näiden "suuremmat kuin koskaan"-puuvarojen keskellä teollisuudella on jatkuvaa pulaa tukkipuusta? Pulaa olisi ollut jo pitkään nykyistä pahempi ellei velivenäläiset olisi pilkkahintaan myyneet puuta noin 20 vuoden ajan.

Olet itse tykönäni arvellut, että ehkä puuvarojen ilmoitetussa suuruudessa tai vuotuisessa kasvussa on jotain häikkää?

Vai onko kyse jostain puumarkkinoiden ominaisuudesta? Puuta riittäisi, mutta sitä ei saada tehtaille?

Joku on arvellut suojelualueiden vievän niin paljon metsää talouskäytöstä, että puuta ei riitä tehtaille. Ei kuulosta uskottavalta.

Asioista perillä olevat viisaat ihmiset, kertokaa mistä on kyse.

Sivut

Kommentit (158)

Vierailija

Aihetta sivuavia ketjuja näytti jo olevankin. En vain vihreyttäni (ei vihreä siinä mielessä vaan siinä toisessa) niitä löytänyt.

Linkolan Pena kirjoitti kauan sitten Suomen kuvalehdessä kovaa kritiikkiä Metlaa kohtaan. Siitä asti olen asiaa fundeeraillut ja ristiriitaisesta tiedosta seuloa sitä oikeaa.

Vierailija

Puuta on toisaan määrällisesti paljon, mutta tukkipuuksi asti ei tahdo monikaan runko ehtiä varttumaan - eli metsät ovat nykyään enemmän tai vähemmän risukoita. Kasvua näistä karheikoista kyllä kertyy.

Ikäluokkajakauma on varsinkin Pohjois-Suomessa hyvin vino, valtavasti taimikoita ja nuoria metsiä mutta ei juuri ollenkaan tukkipuuta. Tukiksi varttuminen kestää etelässä 60-80 vuotta ja pohjoisessa jopa 120-150 vuotta.

Suojelualueet ovat suurelta osin kitu- ja joutomaita, niiden puustoa hakkaamalla ei ongelma mihinkään poistuisi.

Ongelma on ns. itse aiheutettu ja ruma osoitus viime vuosikymmenten lyhytnäköisen metsäpolitiikan pieleen menosta.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Bitjuus

Ongelma on ns. itse aiheutettu ja ruma osoitus viime vuosikymmenten lyhytnäköisen metsäpolitiikan pieleen menosta.

Tämä on ihan totta, lisäksi tullee kuvhan mukhan " pienoinen kaunistelu"
mettiemme tilasta.
Taimikoita on mahottomat määrät Lapissa, mutta mutta non niin saaterin huonolaatusia karhakistoja , että vasta seuraava puusukupolvi tuottaa tukkipuuta, sekin sillä eellytyksellä että annetaan mettiemme uuvistua luonthaisesti.
Ei nuista " satalatvasista" kieroista känkkyröistä koskhan tukkia tule.
Jos sitte ei aleta tekemhän jotaki " liimalankkua" on rakennus puutavaran
hinta tulevaisuuvessa pilvissä.
Niin että te joilla mettää vielä on, älkää myykö !!
Ootelkaappa kymmenisen vuotta, sitte saapi tukkipuusta kunnon hinnan.
Niin mie ainaki tehen.

Nyt on vasta mettähallitus alkanu tekemhän harvennushakkuita , ennen
sotia hakatuissa mettissä. Elikkä mettissä joita isäki oli kylvämässä 1930 luvun loppupuolella. Näkkyy olevan jopa muutama tukkiki tienlaijassa.
Niin että 70 vuotta ovat kasunhet ja vielä ei ole tyukkipuutako olisko 15 % puustosta. Nautrattaa tuo avohakkuu höperyys.
Aslakin mettästä on tuossa ajassa myyty puita ensikerran 1960luvulla
1970 luvulla 1980luvulla ja viimeksi nyt 1993. Ja vieläki mettässä tukkipuita huojuu tuulessa.
Samhanaikhan (1960 luvulla) hakattu valtionmettä on toivotonta ryteikköä. Ei tukkipuun mallistakhan hakemallakhan siittä löyvvä.

Ja toishalta , paskaako minulle kuuluu , jos ulkomaisessa omistuksessa oleva mettäteollisuutemme keikahtaa.

Vierailija

Niin. Olen ihmetellyt samaa, että mikä on laskentaperuste noille metsävaroillle. Ei sateliitista mitattuna kaikki vihreä metsä ole hakkuukelpoista tukkipuuta. Kasvuprosentteja voidaan tietenkin hakea istuteistä alueista, mutta kyllä siinä saadaan montakymmentä vuotta vielä odottaa, että luonnollinen kierto metsän osalta olis tasapainossa.

Menneitten vuosien rajut aukkohakkuut, vaikka ovatkin istutettuja, tai vain jätetty muutama riuku siemenpuuksi ovat lähes rikollisia.

Eräs ongelma saattaa olla Suomen metsäteollisuuden puunsaannissa sekin, että metsä-alat ovat pienehköjä, perikuntien hallinnassa, niin metsäyhtiöt eivät ole kiinnostuneita nopeisiin toimiin, ennen kuin samoilta alueilta tulee lisää tukkipuuta.

Tiedän tuon kokemuksesta, kun mökiltä tein maisemointihakkuusopimuksen. Sitten vasta UPM suoritti sen, kun samalta seudulta tuli joku heidän kiintö kannattavuudelle täyteen. No ei se sinällään haitannut, kun sopimus oli kiinteähintainen, ja ennakkomaksu saatu.

Yli-ikäinen kuusipuu poistettiin, ja anmettiin männylle ja koivulle elintilaa. Ihan siististe tehty. Metsä voi nyt paremmin.
Voishan noissa metsävarojen arviointiperusteissa ollakin tarkkailun paikka...

EDIT: Lisään tähän vielä sen, että olen Aslakin kanssa täysin samaa mieltä muussa kuin siinä, että "älkää myykö". Teettäkää harvennushakkuita, maisemointia metsissänne. Yli-ikäinen ja -tiheä metsäpalsta kuntoon vaan kasvamaan terveemmin.

Vierailija
Aslak
Bitjuus
Ongelma on ns. itse aiheutettu ja ruma osoitus viime vuosikymmenten lyhytnäköisen metsäpolitiikan pieleen menosta.



Tämä on ihan totta, lisäksi tullee kuvhan mukhan " pienoinen kaunistelu"
mettiemme tilasta.
Taimikoita on mahottomat määrät Lapissa, mutta mutta non niin saaterin huonolaatusia karhakistoja , että vasta seuraava puusukupolvi tuottaa tukkipuuta, sekin sillä eellytyksellä että annetaan mettiemme uuvistua luonthaisesti.

Metsätilastojen kaunistelu tuli itsellekin väkisin mieleen, kun 90-luvun alussa pääsin käymään suvun mukana Karjalassa. Yksi päivä metsissä tuli rämmittyä ja monen sadan kilometrin matkalta auton ikkunasta nähtyä. Ja miltä metsä näyttää kun sitä ei oltu 50 vuoteen hakattu? Joka paikassa on järeää tukkipuuta, metsä on tiheää ja puumäärä hehtaaria kohden sellainen, ettei talousmetsissä ole missään.

Kun sitten tultiin Suomen puolelle, metsän laatu muuttui aika lailla. Jopa seurueen kaupunkilaisväki kiinnitti asiaan huomiota. Olen minäkin Suomessa monin paikoin liikkunut ja samankaltaista näyttää olevan: aukkoja, vaihtelevan ikäisiä taimimkoita, nuoria harveikkoja ja siellä täällä vanhempaa metsää. Kun niitä mielessään vertaa Karjalan metsiin, niin miten helkutissa Suomessa voi olla puuta enemmän kuin koskaan?
Vai oliko Suomen metsät ennen nykyisen metsätalouden aikoja kauttaaltaan aukkoja, taimikoita ja kaskivainioita?

Muutamien tuttujen metsäammattilaisten mukaan venäläiset hakkaavat nykyään Karjalassa niin, että ottavat suuret rahapuut pois ja jättävät noin 60 mottia aluspuustoa hehtaarille.

Vierailija
anomalia

Metsätilastojen kaunistelu tuli itsellekin väkisin mieleen, kun 90-luvun alussa pääsin käymään suvun mukana Karjalassa. Yksi päivä metsissä tuli rämmittyä ja monen sadan kilometrin matkalta auton ikkunasta nähtyä. Ja miltä metsä näyttää kun sitä ei oltu 50 vuoteen hakattu? Joka paikassa on järeää tukkipuuta, metsä on tiheää ja puumäärä hehtaaria kohden sellainen, ettei talousmetsissä ole missään.

Kun sitten tultiin Suomen puolelle, metsän laatu muuttui aika lailla. Jopa seurueen kaupunkilaisväki kiinnitti asiaan huomiota. Olen minäkin Suomessa monin paikoin liikkunut ja samankaltaista näyttää olevan: aukkoja, vaihtelevan ikäisiä taimimkoita, nuoria harveikkoja ja siellä täällä vanhempaa metsää. Kun niitä mielessään vertaa Karjalan metsiin, niin miten helkutissa Suomessa voi olla puuta enemmän kuin koskaan?
Vai oliko Suomen metsät ennen nykyisen metsätalouden aikoja kauttaaltaan aukkoja, taimikoita ja kaskivainioita?

Muutamien tuttujen metsäammattilaisten mukaan venäläiset hakkaavat nykyään Karjalassa niin, että ottavat suuret rahapuut pois ja jättävät noin 60 mottia aluspuustoa hehtaarille.


Näin suunnilleen on. Olen itekin rämpinyt Karjalan Kannaksen mettissä, mutta enemmän Venäjän-Karjalan suunnalla (Petroskoi jne.)
Metsävarat ovat valtavat. Kukapa valtio haluaisi ihan ilman markkinahintaa anna pois luonnonvarojaan. Ymmärrän siis Venäjän puutullien korotuksia. Iso osahan siitä Venäjän-Karjalalle jää kuitenkin. Tuolle autonoomiselle tasavallalle. Tuolle pienelle tasavallalle, jossa asuu suomenkieltä taitavia vielä noin 13% Hyvä niin, koska Venäjän feredatio on heille valtavasti velkaa.

Suomi on Itä-Karjalan osalta ainoa luonnollinen kauppakumppani Venäjän kanssa maantieteellisesti http://maps.google.fi/
Pitää huomioida tuo. Myös sekin, että paperi- ja metsätuotteitten kulutuspainopiste, kasvu on kylläkin ihan muualla kuin Suomessa.

Pitäähän meille wessapaperia tehdä, mutta kalliiksi sekin tulee. Suuri osa siitäkin tuotetaan jo suomalaisilla paperikoneilla ulkomailla.

Vierailija

Sain tässä parin päivän aikana luettua ketjun "Kootot argumentit avohakkuu/viljelymetsätaloutta vastaan". Kaiken epäoleellisen seassa oli varmasti myös parikymmentä sivua täyttä asiaa.

Kysyin ekassa viestissä, että kuinka Suomen puuvarat voivat olla nyt suuremmat kuin koskaan? Sen mitä on itse nähnyt, tietoa saanut ja annetulla järjellään ajatellut, niin sitä on hyvin vaikea enää uskoa.

Hurjasti kiihtynyt metsän kasvu kai sitten jotenkin piiloutuu metsiin tai sitten kasvua on yliarvioitu vuosikymmeniä reippaasti. Jälkimmäistä pidän todennäköisenä. Vähintäänkin on selvää, että ehkä lisääntynyt kasvu ei näy hakkuukelpoisen tukkipuun lisääntymisenä. Kuitupuunkin kanssa taitaa olla vähän niin ja näin. Muistan kuinka laman aikana Raimo Sailas ja jokunen kansantaloustieteen professori vaativat Suomeen lisää sellutehtaita. "On kansantaloudellista tuhlausta seisottaa puuta metsässä." Vaatimusten perusteena oli juuri Metlan esittämät luvut vuosittaisesta puuvarojen nettolisäyksestä.

Kaikki myönsivät, että Lapissa on tehty metsien kanssa karmeita virheitä. Kiitos erityisesti Aslakille hyvin konkreettisesta tavasta kertoa metsien kohtelusta. Tukkipuuta ei tulla saamaan vielä aikoihin sodan jälkeen hakatuilta alueilta. Etelässä tilanne on toki parempi. Oman perheen hallinnassa on pieni 25 hehtaarin metsätila, joka on ainakin vuodesta 1945 ollut kauttaaltaan talousmetsänä. Ei lannoituksia, vesakkomyrkytyksiä tai raskaita aurauksia, mutta kaikkea muuta nykyiseen metsätalouteen liittyvää on metsässä tehty. Keskimäärin joka kolmas vuosi on aina jotain harvennettu tai päätehakattu. Aukot ovat kuitenkin olleet korkeintaan pari hehtaaria. Puuta on aika tasaisesti taimikoista aina päätehakkuuikäiseen leimikkoon. Ei juurikaan hirvituhoja, tauteja, kaikki taimikot on ajallaan vesottu ja harvennettu. Tilanne ei siis ole huono. Uutta puuta kasvaa koko pinta-alalta. Mutta niin kauas kuin minun muistia riittää (parisen kymmentä vuotta), niin kyllä puuston kokonaistilavuus on koko ajan hiljalleen vähentynyt. Sen toteamiseen ei tarvitse metsäkouluja käydä. Kotiseuduilla kaikissa yksityismetsissä tilanne on likimain sama. Metsäyhtiöiden metsät on hakattu paljon rankemmalla kädellä. Niissä ei juuri ole muuta kuin aukkoa, taimikkoa ja nuorta metsää. Naapuripitäjissä näyttää ihan samanlaiselta.

Minulla ei ole tarkkoja lukuja, mutta suunnilleen näin: viimeisten 20 vuoden aikana metsäteollisuuden vuosittain käyttämästä puusta 10-20% on tuotu Venäjältä. Puuta tuotiin jo aiemminkin, joskaan ei yhtä suuria määriä. Niin, miltähän näyttäisi Etelä-Suomen metsät, jos tuo kaikki olisi hakattu täältä, niiden tehtaiden hankinta-alueilta, joihin Venäjän puut tuotiin?

Minusta johtopäätös on selvä: metsäteollisuus on Suomen metsien kokoon ja kasvuun nähden ollut jo pitkään ylimitoitettua. Ei metsäteollisuus puupulan takia lopu, mutta jos Venäjän puolelta tuleva tekohengitys tyrehtyy, niin veikkaan aika rankkoja volyymin pienennyksiä. Puuta ei vain riitä kaikille tehtaille. Pystyn kyllä tunnustamaan jos olen väärässä.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

anomalia

Sain tässä parin päivän aikana luettua ketjun "Kootot argumentit avohakkuu/viljelymetsätaloutta vastaan". Kaiken epäoleellisen seassa oli varmasti myös parikymmentä sivua täyttä asiaa.

Oho tuo on kunnioitettava saavutus !

Mitä tullee kirjoituksesi muuhun sisältöön se on myöskin huomion arvoisaa.
Varsinkin mitä sanoit nuista " Herroista" Sailas , sun muut .

Vai että lissää sellutehthaita suomeen sano herrat ?
Nyt sitte venäjän puutullin kohotessa, metsäteollisuus irtisannoo väkeään ja seisautaa tehtaitaan( ainaki Kemijärvi) sehän antaa toellisen kuvan " herrojen " toellisuuventajusta, tai siittä miten heitä on informoitu.

Venäjän puu on pitänyt kotimaisen puunhintaa alhalla , sen loputtua
vuojen aikana on kotimaisen sahapuun hinta hypähtäny 30% ylöspäin.
Vaikka kuka mitä väittäisi mutta, ( ja varmasti väittäjiä ilmaintuu) niin
tässätapauksessa kasvottomat markkinavoimat ovat lahjomattomasti ilmaisseet totuuven , maassamme on puupula.

Metsiä on toellisuuvessa hakattu enemmän kuin ne ovat kyenneet tuottamaan puuta. Totta on sekin että puuta mettisämme on, mutta se on keskenkasvuista, ei kunnollista sahapuuta ole muualla kuin, etelän
yksityisillä metsän omistajilla , ja Lapissa viimeisissä vanhojen metsien riekaleissa, sekä luonnonsuojelualueilla.

Siksi metsähallitus on" tukkimassa" hakkamaan viimeisiä Lapin erämaita.
Vaikka osa puun ostajista on kieltäytynyt ostamasta juuri näiltä alueilta hakattua puuta. Siksi kovaa probakantaa käydään metsien myynnin puolesta, jos jonkinlaista mainoslehtistä ilmaantuu postilaatikoihin metsänomistajille.
Luvataan lähes "kuuta taivaalta" , tai "Tahitin lomaa" jos vain myyt mettiäsi. Mutta kukhan ei näy tajuavan , että metsäteollisuuven pitäminen nykytasolla johtaa sen totaaliseen romahtamiseen pitemällä tähtäimellä.
Siksi viisas ei nyt mettiään myykkään.

On selvää että puupulaa ei olisi , jos metsänhoitopolitiikka olisi ollut järkevää , menneinä vuosikymmeninä. Mutta varsinkin Lapin metsissä tehtiin suuria virheitä ,paikallisten vastustelusta huolimatta.
Siksi kait Kemijärven tehtaalla onkin nyt seisokki.
Luulen että vaikeuvet tulevat koskemaan myöskin sahoja , ihan lähitulevaisuuvessa , siittä yksinkertasesta syystä johtuen , metsisämme ei ole sahauskelpoista puuta riittävästi.
Metsien kasvuennusteet ovat olleet ennusteita , ne eivät kaikiltaosin ole perustuneet todellisuuteen.
Myöskin metsiemme käsittelymuodot ovat olleet vääriä.
Ei niillä " syväauratuilla" alueilla kasvakkaan puuta oletettuja määriä, ja
nekin mitä kasvaa on läheltä katsottuina huonolaatuisia, ei niistä sahapuuksi ole.

Ihmetyttää vain, miksikä maamme metsäammattilaisten silmät eivät laajemmin ole auenneet ?
Muutamien tutkijoitten mielestä kuitenkin , käytetyt menetelmät ovat olleet vääriä. On tuotu esille parempia vaihtoehtoja.
nuorempi metsäammattilaispolvi , ei ole ehtinyt hankkia käytännön tuomaa metsätietoisuutta itseleen, ja siksi he eivät vielä ole "kypsiä"
julkituomaan vastustusta nykykäytännölle. Olisihan nykykäytännön
laajempi kritisointi " kumoavaa toimintaa"kaikkea sitä kohtaan mitä he ovat metsäkoulutuksessa juuri oppineet.

Mutta nyt onkin asiat niin vakavia , että enää ei olekaan laajoja valtionmetsiä "pershentakana" , joita hakkaamalla voitas pieniä ongelmia hoijella. Nyt jokaisen metsäammattilaisen kannattis mennä itse luontoon, ja kattoa mikä käsittelymalli mettissämme on parhaiten tulosta tuottava.

Semmonen menttaliteetti olis korkein aika nyt kuopata, että uhotaan jonkin näkemyksellisen tiedon puolesta.

Kuten menneinä vuosina tehtiin, avohakkuu malli aurauksineen tuotiin Lappiinkin sitä edes missään kokeilematta.
Ei se mikä etelässä toimii hyvin , välttämättä toimi lähes 1000 kilometriä
pohjoisempana, kokonaan toisenlaisissa ilmasto-olosuhteissa.

Mutta ehkä jo tuokin pieni asia on liikaa vaajittu mettä- herroilta
joita täällä ylhensä nimitethän " komopäiksi".

Selvennykseksi sanottakhon että komo tarkottaa onttoa.

hyrrä
Seuraa 
Viestejä834
Liittynyt25.3.2007

Tässä yksi näkemys puupula-asiasta:

LEHTIKATSAUS: "Puupulaa liioitellaan tarjonnan lisäämiseksi"

Suomeen julistettu puupula on alkuvuoden puumarkkinatilastojen sekä uusien metsävaratietojen valossa vahvasti liioiteltua. Keskustelu puun riittävyydestä ja saatavuudesta on enemmän politiikkaa, jonka tavoitteena on vauhdittaa puun tarjontaa edelleen. Näin arvioi maanantaina Helsingin Sanomien vieraskynässä Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen metsäekonomisti Erno Järvinen.

- Metsänomistajat olivat kesäkuun puoliväliin mennessä myyneet yli 19 miljoonaa kuutiometriä puuta eli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vastaavana aikana viime vuonna, hän sanoo.

- Raakapuun hakkuut ovat samalla ajanjaksolla olleet vain hieman viime vuotta suurempia. Siksi metsäteollisuuden pystypuuvarastot todennäköisesti kasvavat useilla miljoonilla kuutiometreillä tämän vuoden aikana, eli teollisuus saa ostettua enemmän puuta kuin tarvitsee.

Puun tuonnin väheneminen esimerkiksi puoleen viime vuoden 19 miljoonasta kuutiometristä pystytään Järvisen mukaan määrällisesti korvaamaan kotimaisella puulla. Esimerkiksi Venäjältä tuotavaa koivua voidaan hänen mielestään puutullien takia korvata lisäämällä kotimaisen koivun hakkuita ja käyttämällä selluteollisuudessa koivun sijasta mäntykuitua tai eukalyptusta.

# Metsälehden Metsäuutiset

http://www.metsalehti.fi
metsäuutiset 16.7.2007

Se miten Aslak näet asian omasta perspektiivistäsi onkin sitten toinen asia.

Siis selvennökseksi että olen kanssasi samaa mieltä siitä, että metsien hoitamattomuus (Lapissa tai muuallakkaan) käy hyvin kalliiksi. Mutta se on eri asia kuin ns. puupula.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

hyrrä

Puun tuonnin väheneminen esimerkiksi puoleen viime vuoden 19 miljoonasta kuutiometristä pystytään Järvisen mukaan määrällisesti korvaamaan kotimaisella puulla. Esimerkiksi Venäjältä tuotavaa koivua voidaan hänen mielestään puutullien takia korvata lisäämällä kotimaisen koivun hakkuita ja käyttämällä selluteollisuudessa koivun sijasta mäntykuitua tai eukalyptusta.

Ei kukhan ole ollukhan väittämässä, että puupula uhkaisi ihan heti.
Totta toki puuta vielä on, On laajoja kansallispuistoja , luonnonsuojelualueita.
Lapissakin Läntinen suojametsävyöhyke on osin hakkaamatonta metsää. Mutta nykyiselään metsävaramme eivät toellisuuvessa
kestä nykyisiä hakkuumääriä kovinkhan kauvoa.
Enkä ole koskhan sanonu etteikö etelässä olisi metsää.
Toissakesänä kävin pitkän automatkan , keskisuomen halki ,aina
Savonlinnan seutuvilla. Itärajaa pallailin sitten takaisin , Varkaus
Kuhmo, Suommussalmi , Kuusamo suuntaa.

Suommussalmi , Kuusamoseuvuilla vasta alko laajemmat avohakkuut
näkymhän. Sitten Posio, Kevijärvi ,Salla ja Savukoski seutuvilla
alko aukot olemhan niinkuin laajimmat keskisuomen järvenselät.
Savukoskelta meillepäin olit aukot kaameita, ja se mikä ei ollut aukkoa , oli mitätöntä taimistoa, josta otettavaa olisi vasta vuosikymmenien kuluttua.
Ajakaa tuo reissu ittekki, näettä miten mettien määrä kasvaa rajusti
linjan Kuusamo Kajaani Oulu eteläpuolella.
Elikkä suunnilhen Lapin läänin etelärajalla.
Mettien väheneminen on silmiin pistävää, mentäessä kohti pohjoista.
Pitäkää silmännä auki ku liikutta Lapissa.
Varakkaa päivä tai pari aikaa, ja ajelkaa syrjäteitä , vaikkapa
Sodankylän ja Kittilän välillä pomokairassa.
Ja arvioikaa mielessänne niitä taimistoja, koska net olis hakkuukypsää mettää.

Vierailija

Suomen puuvarat ovat kyllä suuremmat kuin koskaan. Puupula on summa monesta pienestä asiasta

1.Metsälöiden pienentyminen
Keskimääräinen metsälö on perinnönjaossa pienentynyt sukupolvi toisensa jälkeen ja kauppoja pitäisi siis tehdä enemmän kuin ennen. Ollaan osin jo tilanteessa, jossa puun kaatamisessa ei ole enää kellekään hyötyä.

2. Metsänomistajien urbanisoituminen
Maaseudeun autioituminen ja perintöjen kautta omistuksen siirtyminen kaupunkeihin on vieraannuttanut omistajat metsistään. Maanviljelijöille puukauppa on oleellinen osa toimeentuloa. Monelle kaupunkilaiselle mertsänomistajalle puukauppa on täysin vierasta ja osan metsätiloista omistaja onkin käytännössä rauhoittanut vaikka virallista päätöstä ei ole.

3. Suuri verouudistus
Viimeisetkin metsänomistajat ovat jo siirtyneet pinta-alaverotuksesta pois. Ennen metsää verotettiin pinta-alan mukaan ja puun myynnistä ei erikseen verotettu. Nykyään metsää verotetaan niinkuin muutakin omaisuutta. Myynnistä menee verot yhteiskunnalle. Entinen systeemi kannusti myymään puuta enemmän kuin nykyinen.

4. Hinta
Ladotaan riittävästi euroja pöytään niin kyllä puu alkaa liikkua metsästä tehtaalle. Tulotaso on monella metsänomistajalla noussut niin paljon, ettei omaisuutta ole pakko realisoida vaan voidaan aivan rauhassa odottaa korkeampaa hintaa. Toisin oli ennen kun navetan korjaukseen oli rahat otettava metsästä kun ei muutakaan ollut.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Köpältä unohtui muutama olennainen:

5. Hakkuuikäisen puun vähyys.

6. Se, että puumäärän lisääntyminen on tapahtunut pääasiassa maan nousemisen ja suo-ojitusten ansiosta, ja tämä puusto sijaitsee hyvin vaikeasti hakattavilla alueilla.

7. Se, että avohakatuille alueille istutettu puusto on menestynyt joko huonosti tai ei ollenkaan.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Köpältä unohtui muutama olennainen:

5. Hakkuuikäisen puun vähyys.

6. Se, että puumäärän lisääntyminen on tapahtunut pääasiassa maan nousemisen ja suo-ojitusten ansiosta, ja tämä puusto sijaitsee hyvin vaikeasti hakattavilla alueilla.

7. Se, että avohakatuille alueille istutettu puusto on menestynyt joko huonosti tai ei ollenkaan.

Nuo eivät tosiaankaan unohtuneet minulta ainakaan minun mielestäni. No kai sinä tiedät paremiin.

Vierailija
Köppä
Aweb
Köpältä unohtui muutama olennainen:

5. Hakkuuikäisen puun vähyys.

6. Se, että puumäärän lisääntyminen on tapahtunut pääasiassa maan nousemisen ja suo-ojitusten ansiosta, ja tämä puusto sijaitsee hyvin vaikeasti hakattavilla alueilla.

7. Se, että avohakatuille alueille istutettu puusto on menestynyt joko huonosti tai ei ollenkaan.

Nuo eivät tosiaankaan unohtuneet minulta ainakaan minun mielestäni. No kai sinä tiedät paremiin.

10. puumäärät ovat lisääntyneet kun valtavat määrät peltoja on metsitetty valtion avusteusten turvin istuttamalla viimeisten 20-vuoden aikana nihin peltoihin rauduskoivuja.
Nyt ne rauduskoivut kasvavat voimakkaasti entisissä viljelyspelloisa.
Ei niistä vielä saa vaneritukkia myydyksi.

On sitä oikeaakin tukkia metsissä vielä paljon,mutta ei niitä myydä.
Huonolla hinnalla.
Joku tuolla mainitsi soitten ojitukset ja niiden lisäämät puunkasvut.
Rahkasoilla ei kasva mikään puu se vain kituu ja kituu.
Suot pitäisi palauttaa entiselleen Hillojen= hilla sekä karpalon kasvuun.

Metsäjuttuja:

http://www.metsalehti.fi/KysyJaVastaa/R ... ortOrder=1

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005
Hurux
Köppä
Aweb
Köpältä unohtui muutama olennainen:

5. Hakkuuikäisen puun vähyys.

6. Se, että puumäärän lisääntyminen on tapahtunut pääasiassa maan nousemisen ja suo-ojitusten ansiosta, ja tämä puusto sijaitsee hyvin vaikeasti hakattavilla alueilla.

7. Se, että avohakatuille alueille istutettu puusto on menestynyt joko huonosti tai ei ollenkaan.

Nuo eivät tosiaankaan unohtuneet minulta ainakaan minun mielestäni. No kai sinä tiedät paremiin.



10. puumäärät ovat lisääntyneet kun valtavat määrät peltoja on metsitetty valtion avusteusten turvin istuttamalla viimeisten 20-vuoden aikana nihin peltoihin rauduskoivuja.
Nyt ne rauduskoivut kasvavat voimakkaasti entisissä viljelyspelloisa.
Ei niistä vielä saa vaneritukkia myydyksi.

On sitä oikeaakin tukkia metsissä vielä paljon,mutta ei niitä myydä.
Huonolla hinnalla.
Joku tuolla mainitsi soitten ojitukset ja niiden lisäämät puunkasvut.
Rahkasoilla ei kasva mikään puu se vain kituu ja kituu.
Suot pitäisi palauttaa entiselleen Hillojen= hilla sekä karpalon kasvuun.

Metsäjuttuja:

http://www.metsalehti.fi/KysyJaVastaa/R ... ortOrder=1

Kuinka monta prosenttia arvelet Suomen hilloista päätyvän poimijoiden koreihin?

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat