MOT systeemi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En oikein saanu tektistä selvää, että miksi tuo kondensaattori on tuohon laitettu. Minä itse mietin, että oliskohan se suodattamassa haitallisilta itseinduktio kipinöiltä.

Tekstissä sanottiin, että virta ja jännite ei ole samassa vaiheessa, mutta eikai se nyt haittaa. Resistanssiako sillä on yritetty kumota. Anteeksi sekavasta tekstistä, mutta en oikein päässy lopputulokseen, mutta luulen että olen jäljillä.

Kelassahan jännite on itseinduktion takia edellä ja kondensaattorissa jäljessä, mutta miten ne vaikuttaa virtapiirissä?

http://www.geocities.com/CapeCanaveral/Lab/5322/mw-xfrmr.htm

Sivut

Kommentit (16)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Se on siinä tekstin mukaisesti korjaamassa vaihesiirtoa. 30uF 120 V jännitteellä hoitelee tuommoiset 200 var. Konkalla saadaan pienempi virta sulakkeelle. 120 V jännitteellä mikro voisi ottaa kompensoimattomana yli 10 A.

Meillä täällä jännite on tupla, joten 10A sulakkeen kanssa ei tule kotimikroilla ongelmaa. Lienevätkö edes kompensoituja nämä 230V vehkeet.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Voisko joku tarkentaa vielä? Kirjastani ei löytyny vaihesiirrosta mitään, mutta vain vaihe-eroista eli miten virta ja jännite käyttäytyy kondensaattorissa, kelassa ja vastuksessa. Miten sille virralla siis tapahtuu jarruttaako se konkka sitä virtaa sen takia etta virta on edellä...

Vierailija

No siis tuossa lasketaan konkan, kelan puhtaan resistanssin imbedanssi. Kaavalla neliöjuuri (XL- XC)^2 + R^2 = Z . Eli pythagoraan lauseella jossa toinen kateetti on kelan XL reaktanssi miinus konkan XC reaktanssi. Ja toinen kateetti sitten tuo puhdas resistanssi R. Siittä sitten tuolla pythagoraan lauseella lasketaan hypotenuusa, joka on itse imbedanssi.

Ja kun miettii tuota pythagoraan lausetta, niin mitä pidempiä on kateetit sen isompi on imbedanssi ja sitä myötä virta on pienempi, eli tuolla konkalla kasvatetaan imbedanssia syömällä induktiivinen XL reaktanssi pois ja laittamalla tilalle paljon isomman kapasitiivisen XC reaktanssin.

Hommaa voisi tietysti säädellä taajuudellakin, mutta kun virta otetaan suoraan yleisestä verkosta, niin taajuuden säätely ei käy päinsä.

Taajuudellahan taas voidaan säätä kapasitiivisen ja induktiivisen reaktansiin määrä. Koska molempien reaktanssien kokoon vaikuttaa taajuus. Koska XL = 2*pii*f*H ja XC=1/2*pii*f*F .

Toivottovasti saitte tolkkua. Kaavat on kaivettu muistista joten suosittelen tarkastamaan kaavat

Vierailija

Pieni korjaus XC kaavaan XC=1/(2*pii*f*F) eli laitetaan nuo sulut niin ei tule väärinkäsityksiä kaavan käytön suhteen.

Vierailija

Niin ja sanottakoon vielä ,että koska konkka syö kelan induktanssin pois niin vaihesiirto muuntuu systeemissä kapasitiiviseksi eli virta on tietyn astemäärän edellä jännitettä. Tuo edellä olo ei ole kumminkaan 90 astetta, vaan se lasketaan tangetilla tuosta samasta kolmiosta jossa on nyt nuo imbedanssit resistassit ja reaktanssit iloisesti sekaisin. Eli nyt sitten vastakkainen kateetti jaettuna viereisellä kateetilla, niin saadaan tuo vaihdesiirtokulma.

Helppoo eikös vaan

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Miten niin muuttuu kapasitiiviseksi. Normaalissa kompensoinnissa jätetään induktiivisen puolelle arvoon cosfii=0,9. Virtaan on vain pieni vaikutus, jos kompensoidaan kokonaan loisteho pois, mutta konkkaa pitää tuplata. Esimerkiksi sähkölaitosten sopimusehdoissa on periaatteessa vaatimus tehokertoimeen 0,9 kompensoinnista. Pienillä liittymistehoilla ei kuitenkaan vaadita kompensointia.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos kompensoidaan, niin pitäisi kompensoida arvoon 1,0, koska noita kompensoimattomia on verkossa kuitenkin aina.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

No mulle on joskus koulussa niin sanottu, että se muuttuu sitten kapasirtiiviseksi, kun mitoitetaan konkan reaktanssi isommaksi kuin kelan reaktanssi. En tiedä mitä sitten mitä oikeasti opettivat, voi olla että nukuin silloin

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10604
Liittynyt16.3.2005

"Paul M" kirjoitti:
Miten niin muuttuu kapasitiiviseksi. Normaalissa kompensoinnissa jätetään induktiivisen puolelle arvoon cosfii=0,9. Virtaan on vain pieni vaikutus, jos kompensoidaan kokonaan loisteho pois, mutta konkkaa pitää tuplata. Esimerkiksi sähkölaitosten sopimusehdoissa on periaatteessa vaatimus tehokertoimeen 0,9 kompensoinnista. Pienillä liittymistehoilla ei kuitenkaan vaadita kompensointia.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos kompensoidaan, niin pitäisi kompensoida arvoon 1,0, koska noita kompensoimattomia on verkossa kuitenkin aina.

Voi tehokertoimen kondensaattorilla kompensoida vaikkapa arvoon 0,9. Voi sen kompensoida ykköseksikin tai sitten vaikkapa 0,5 kapasitiiviseksi. Riippuu aivan kondensaattorin ja kelan suuruudesta. Virta liitäntäjohdossa on pienimmillään kondensaattorin ja kelan rinnankytkennässä, kun tehokerroin on 1.

Verkossa olevien kompensoimattomien moottoreiden tai loisteputkivalaisimien loisteho tietysti voidaan kompensoida, mutta siitä ei tuossa linkissä ollut kyse.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mikä esimerkissä viittaa ylikompensointiin?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10604
Liittynyt16.3.2005

"Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos kompensoidaan, niin pitäisi kompensoida arvoon 1,0, koska noita kompensoimattomia on verkossa kuitenkin aina."

Siis pitäisikö tuossa kompensoida yksittäinen laite vai koko verkko?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Laite. Esimerkiksi valaisin. Tosin elektronisten liitäntälaitteiden myötä perinteinen kompensointi on häviämässä valaisimista.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

No, mitäs tästä sanotte. Onko tässä systeemissä vain vastuksella laskettu virtaa, mutta mitä tuolla releellä tuossa tehdään?

http://www.kronjaeger.com/hv/hv/src/mot/

Onko kellään ideoita millainen mitoitus pitäisi 230V jännitteelle ja 10A sulakkeelle tehdä jos vastusta käytettäisiin virran rajoittimena. Omasta mielestäni se olisi yksin vain äkkiä kuumeneva joten saattas syntyä käry silloinkin. Muistan vielä kun joskus nuorempana poikana kokeilin vanhalla mikroaaltouunin muuntajalla ilman mitään virran rajoitteita niin sulakehan siinä vain kerralla palo ja olis varmaan palanu jokin muukin kun piti silloin olla niin utelias.

Jaa, ja kuinkas paljon virtaa tuosta kodinverkosta maksimissa voi virtaa tulla jos systeemissä ei olisi sulakkeita ollenkaan?

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Tuo on pehmeäkäynnistin muuntajalle. Mitättömän viiveen jälkeen rele vetää ja vastus ohitetaan koskettimella. Muuntajilla on iso käynnistysvirtapiikki, jos jännitteen arvo sattuu olemaan huonossa kohdassa kytkentähetkellä. Nimittäin muuntaja saa usein tasasähkökomponentin muutaman jakson ajalle ja reaktanssi häviää suurelta osin raudan kyllästymisen takia aiheuttaen silkan oikosulun ensiökäämissä. Se ei tietenkään ole mikään tavallinen oikosulku vaan toispuoleinen (jännitteen positiivisella tai negatiivisella puolella oleva) hyvin piikikäs purske. Riittävä laukomaan sulakkeita.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Jaa, että sillä lailla. Siis vastusko estää suuren käynnistys virran kulkua ja sen jälkeen rele alkaa hyvin pian johtaa ja sulkee tuon kytkimen ja täten virta kiertää vastuksen ohi. Eikös tuo tee sen jälkeen taas oikosulkua vai mistä muusta kuin itseinduktiosta tuo jännite- tai virtapiikki syntyy? Ja lisäksi haluaisin täsmennystä siihen, että mitä tarkoitit tasasähkökompontilla (relettekö), eikös vaihtuva napaisuus vaikuta sen toimintaan?

En halua jättää mitään asiaa kummittelemaan?

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Tasasähkökomponentti muodostuu induktanssiin riippuen siitä missä vaiheessa jännite kytkeytyy siihen. Tai oikeastaan se muodostuu aina, mutta eri suuruisina komponentteina. Jotta sitä ei muodostuisi, tulisi jännitteen kytkeytyä induktanssiin jännitteen huippuarvon kohdalla. Voimakkain raudan kyllästymiseen johtava tila syntyy, kun jännite kytkeytyy nollakohdassa. Induktanssi saa tuolloin aikaa kerätä virtaa enemmän kuin normaalitilassa. Ongelma on merkittävä kyllästyvillä rautasydämisillä keloilla ja näinollen varsinkin muuntajilla. Muuntaja on tuon ilmiön kannalta rautasydäminen kela.

Tuon enempää en osaa sanallisesti selittää. Sinun pitäisi nähdä oskilloskooppikuva kytkentätilanteista. Noissa magnetointivirta on useita jaksoja keskimäärin plussan tai miinuksen puolella ja jos rauta kyllästyy, näkyy myös piikkejä virrassa normaalinoloisen sinikäyrän toisenpuoleisissa huipuissa. Hommaa skooppi ja tutki muuntajan käynnistysvirtaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat