Metsistä loppunut kelvollinen rakennuspuu - kenen syy?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suomesta ei ole moniin vuosiin saanut kunnon puutavaraa. Nyt sitä on saatavissa pienissä määrin kovaan hintaan Bauhaus-tavaratalossa. Koodimerkinnöistä päätellen se on ulkomaista alkuperää. Tähän tilanteeseen ovat metsien hyvinvoinnista vastaavat tiedemiehet ja poliitikot Suomen saattaneet. Perinteinen puurakentaminen on tullut lähes mahdottomaksi.
Metsien suojelu luonnonolosuhteiden säilymiseksi on tietenkin tarpeen ideologisista syistä, mutta metsien suojelu kunnollisen rakennuspuutavan kasvattamiseksi on vielä tärkeämpää taloudellisista syistä. Suuria läpimitaltaan puolimetrisiä honkia kasvaa vain kansallispuistoissa ja ani harvojen yksityisten metsissä. Kuitenkin honka on tiheys huomioiden lujempaa kuin teräs. Suomi on menettänyt tärkeän rakennusmateriaalin, jonka korvaaminen muovilla ja alumiinilla on johtanut rakennuskustannusten kalleuteen. Hiilidioksidia sitovan puun korvaamien energiaa ja hiilidioksidipäästöjä lisäävillä materiaaleilla sekin tulee kalliiksi. Senkin joku maksaa.
Vaikka välittömästi päätettäisiin ryhtyä kasvattamaan kunnollista rakennuspuutavaraa, sitä olisi saatavissa vasta sadan vuoden kuluttua laajamittaisesti.

Sivut

Kommentit (160)

Vierailija

Selluteollisuuden hallitseva rooli. Viljelyalan hallitsematon lisäys (pakettipellot). Tehometsätalous. Monokulttuuri. Keskusjohtoisuus. Tyhmyys.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Ei se metsistä ole loppunut vaan kaupoista. Syynä tähän on mm. rakennusalan korkeasuhdanne. Lisäksi rautakaupoista nyt ei ole perinteisesti rakennuspuuta ostettukaan muuta kuin pienimuotoisempaan nikkarointiin ja sisustukseen. Sahoilta varsinaisen rakennustavaran isompaan tarpeeseen yleensä saa suoraan ja oikeampaan hintaan. Toki hinnat ja saatavuus ovat sielläkin markkinatilannetta vastaavat.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Ostin 1998 tontin, jossa oli kuusimetsää vajaa hehtaari puolen hehtaarin pellon lisäksi. Kaadoin kaikkiaan noin 200 puuta siitä eli yli puolet puista. Sahuri kävi tontilla ja siinä olivat puutavarat sitten. Ulkoseinäpanelit kävi höyläämässä siirtohöylä myös tontilla.

1999 ei vielä rahtisahureilta vaadittu lujuusluokitteluun pätevyyttä. Nyt vaaditaan. Moniko rahtisahuri mahtoi lopettaa puutavaran kerman valmistuksen EU-normin myötä? Tosin rahtisahuri voi edelleenkin tehdä lautaa ja 2x2"-tavaraa, kun niitä ei käytetä tukirakenteisiin. Suurin osa puutalosta on erilaista lautaa ja panelia ainakin metrimääräisesti.

Minusta keskimäärin 80 m siirto pystypuusta talon rakenteisiin on ekoloogisempaa kuin ajattaa puuta edes takaisin koko Suomen mitalla. Rahtisahureita olisi pitänyt kaikin tavaoin tukea työssään eikä tuhota perinneammattia.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Pulaa on tällä hetkellä puutavaran lisäksi myös ainakin eristevilloista, kevytsoratuotteista ja sementtituotteista. Varmaan tämä sitten johtuu siitä että mm. kalkkikivi ja hiekka ovat loppuneet ympäristöstä - kenen syy?

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Jos ny eilenillalla ko televisiova kattoin ,ja uutisen ymmärsin oikhein ,niin
nehän toi suomhen sahatavaraa Saksasta .

Tuota ihmettä ei vishin ennemmin ole meillä nähty ?

Suomeahan on totuttu pitämhän sahatavaran , ja puun valtamaana.
Jopa seki on sanottu että ,suomi seisoo puujaloilla.

Joo kauvonkhan se niillä seisoo ? Näyttäs että "lahoamassa" ovat
Suomen puujalat. Jos nyt ei ihan kirjaimellisesti lahota, mutta on vishin risuiksi muuttunhet.

Ainaki Suomen mettäpolitiikka on ylhältä alaspäin lahoamassa.
Ensiksi lalva lahhoo , ja sitte tyvi ja viimen koko reteli kaatuu.

Nyt viimisthän olis aika vaihtaa "lalva" maamme mettäpolitiikassa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Saattaa olla, että uutinen oli spekulatiiviisen operaation uutisointia. Kotimaiset toimijat ovat hiukan vedättäneet ja tarvitaan ryhtiliikettä. Mikä tuon parempi nokitus voisi olla?

Tavaraa tuodaan uutisen mukaan jalostettavaksi. Siitä tehdään jonkin rakennelman osia ja rahdataan takaisin Saksaan.

Oli siinä objektiivistakin osuutta mukana. Mainittiin Saksan masiiviset myskytuhot. Mutta eikö noista myrskyistä ole jo sen verran aikaa, että toukat ovat tehneet tuhojansa? Tietenkin voi olla niin, että tavara on sahatavarana jo jalostettuna ja nyt on menossa kova dumppausvaihe. Juttu on kyllä tilapäinen ja omat metsämme kasvavat hyvää vauhtia odotellessa. Kuusitukkiin taitaa tulla sentti vuodessa. Pian on liian isoa tukkia metsät väärällään.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Täh ? Sentin vuojessako ?
Ehkä se pittuven osalta pittää paikkans.
Mutta jääpi paksuuven osalta milhin parhin , ainaki täällä meilläpäin.

Uutisessa kylläki mainithin myöski keskieuroopan , toisenlainen mettäpolitiikka. Sen mitä mie tuosta olen kuullu, niin ennää siellä ei aukkoja hakata , ja hakkumallien muuttuminen on näkynyt mettien rakenthessa, myönteisesti.

Mikä seki olis tuosta hakkuutapojen muutoksesta opittavissa meillä, olis
ehkä se, että luovuttas siittä ainasesta avohakkuusta, uskosin että
toisenlaisen mettänkäsittelyn vallitessa ihmiset myytäski puuta enemmän.
Nyt moni mettänomistaja antaa mettänsä mielummin " kukkia" , ko se
että hakkauttaa mettänsä aukeiksi.

Jos se on tosi , että mettää suomessa on enämpi ko koskhan, mutta se ei tule markkinoille. ( itte mie eppäilen tuota)

Moni ihminen varmasti myisiki mettiänsä, mutta" aukkohakkuun peikko"
pelottaa ja karkottaa myyjät. Kukapa se haluaisi mettistänsä vuosikymmeniksi "rumia raiskijoita."
On se pirkele kumma jos ei maka muuta systeemiä ole mettänkäsitelylle , ko hakata sileäksi.
Son kuitenki niin , että mattänhoitoyhistyksestä ne ohjhet tulevat
miten mettiä tullee hakata. Elikkä jos myyt rehellisesti puuta , ja mettänhoitoyhistys on hakkuussa mukana, niin niitten ohjeitten mukhan hakkuu tehhän.
Ja se meinaa, että 85% hakkuutapahtumista , on avohakkuuta.
Sillon se myyjä kattoo ylhensä kierhon , ja jätää mettäns myymättä, jos
ei tulinen talouvellinen hätä ole kyshessä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Kyllä noissa on renkaitten paksuus useampi milli. On viisimillisäkin. Eikö se ole silloin sentti?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Ratkaisu puun laatu-ongelmiin on ehkä se että suomi lisää puupeltoja tropiikkiin, jossa korjuu-sykli on seitsemän vuotta. Sellua siitä puusta ja täällä kasvattamaan rakennuspuuta ja vain toissijaisesti muuhun käyttöön. Niin ja venäjän tarjonta pitää hyödyntää myös oikein.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

On kaks viismillistä sentti , jo vain.

Aslakki kaato mettästä kuusen , olihan se paksuuvelthan tyvestä
kokonaista 44, 5 senttiä.
Oli kasunnu huonolla kasvupaikalla , kivikossa toisten puitten varjossa.

Niin oli tiuhassa vuosirenkhaita, että ihan pirruuttani hajin isonnuslasin , ja aloin räknäämhän.
376 sain räknättyä , sitte se pikkunen laho puun keskustassa
pani rätingit sevoin. Mutta arvelin ittekseni , perustaen arveluni
lujettavissa olevhin vuosirenkhaishin , että laho puun sisuksessa kätki
itseensä vuosilustoja , nuin 50 vuojen eestä.
Elikkä kysheinen kasvi , tässä tapauksessa kuusi oli 420 vuotta vanaha.

Soli nähny niin Nappoleonin ajan , ku Kustaa Waasanki ajan.
Soli ollu pieni taimi , ko esi-isäni Päiviö oli ollu parhaissa voimishans.
Sen vuosilustoista saatto kattoa minkälainen oli ollu 1800 luvun nälkäaika. Oli tiheämmässä silläkohen ne renkhat.

Sitte viimeaikoina oli vähäsen paremmin kasunnu, ko oli 1960 luvulla
hakattu ympäröiviä puita. Istuin kuusen kannolla ja annoin sieluni silmillä ajan viilettää takasinpäin, aina sinne 1500 luvulle.
melkhein tuli tippa silmhän ku mietin mitä oli tullu tehtyä, kaajettu puuvanhus joka ijästhän huolimatta ei mikhän jättiläinen ollu.
Jotta ei ihan olis senttimentaaliseksi homma menny, kaivoin repusta ponua putelin , ja siittä siivut veteli. Ja taasen vetelin stiliä käynthin.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aslak
Jos ny eilenillalla ko televisiova kattoin ,ja uutisen ymmärsin oikhein ,niin
nehän toi suomhen sahatavaraa Saksasta .

Tuota ihmettä ei vishin ennemmin ole meillä nähty ?

Suomeahan on totuttu pitämhän sahatavaran , ja puun valtamaana.
Jopa seki on sanottu että ,suomi seisoo puujaloilla.




Kyse on ollut pienestä perspektiiviharhasta. Saksa on kyllä ollut merkittävä sahateollisuusmaa aiemminkin. Ja viime vuosina se on vain kasvanut. Saksassa ja Itä-Euroopassa on muutaman vuoden aikana syntynyt huomattavasti uutta sahateollisuutta. Aivan viime aikoihin asti myös rakentaminen on ollut euroopassa aika vähissä, joten ylituotantoa saha-alalla on ollut paljon. Kun samaan aikaan Suomessa on ollut viime aikoina hyvin hiljaista jo pitkän aikaa tukkipuumarkkinoilla, on vääjäämätöntä että tuonti on saanut jalansijaa kotimaisen tuotannon kustannuksella kuumana käyvillä rakennustarvikemarkkinoilla. Runsas tuotantokapasiteetti Euroopassa ja korkea tukin hinta Suomessa, sekä pula lopputuotteista ovat ilmeinen yhtälö. Se voi vielä koitua suureksi vahingoksi sahateollisuudellemme hyvinkin pian. Vaikka sahat nyt saisivatkin kaiken myytyä mitä pystyvät tuottamaan, niin katteet jäänevät sen verran pieniksi että tulevaisuuden ja jatkuvuuden turvaaviin investointeihin ja kasvuun ei ole mahdollisuuksia.

Aslak

Joo kauvonkhan se niillä seisoo ? Näyttäs että "lahoamassa" ovat
Suomen puujalat. Jos nyt ei ihan kirjaimellisesti lahota, mutta on vishin risuiksi muuttunhet.

Saha-alalla on varmasti edessään rakennemuutoksia. Se onkin siltä toistaiseksi vielä melko hyvin välttynyt, mutta globalisaatio on armoton vastustaja; kyllä sahateollisuuskin joutuu samantapaisiin toimiin kuin paperiteollisuus on jo pääasiassa joutunut aiemmin. Tuotantoa on pakko tehostaa, tuotteita ja menetelmiä kehitellä ja markkinoita etsiä aggressiivisemmin sekä toimintaa laajentaa maailmalle. Tuotannon siirtyminen suurempiin yksiköihin ja yhtiöihin lienee edessä, moni pieni saha katoaa tai vaihtaa omistajaa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Paco
Suomesta ei ole moniin vuosiin saanut kunnon puutavaraa. Nyt sitä on saatavissa pienissä määrin kovaan hintaan Bauhaus-tavaratalossa. Koodimerkinnöistä päätellen se on ulkomaista alkuperää. Tähän tilanteeseen ovat metsien hyvinvoinnista vastaavat tiedemiehet ja poliitikot Suomen saattaneet. Perinteinen puurakentaminen on tullut lähes mahdottomaksi.
Metsien suojelu luonnonolosuhteiden säilymiseksi on tietenkin tarpeen ideologisista syistä, mutta metsien suojelu kunnollisen rakennuspuutavan kasvattamiseksi on vielä tärkeämpää taloudellisista syistä. Suuria läpimitaltaan puolimetrisiä honkia kasvaa vain kansallispuistoissa ja ani harvojen yksityisten metsissä. Kuitenkin honka on tiheys huomioiden lujempaa kuin teräs. Suomi on menettänyt tärkeän rakennusmateriaalin, jonka korvaaminen muovilla ja alumiinilla on johtanut rakennuskustannusten kalleuteen. Hiilidioksidia sitovan puun korvaamien energiaa ja hiilidioksidipäästöjä lisäävillä materiaaleilla sekin tulee
kalliiksi. Senkin joku maksaa.
Vaikka välittömästi päätettäisiin ryhtyä kasvattamaan kunnollista rakennuspuutavaraa, sitä olisi saatavissa vasta sadan vuoden kuluttua laajamittaisesti.

Hyvää puutahan ei saa kasvattamalla aikaiseksi ollenkaan, siis viljelytaimista ei tule hyvää rakennuspuumateriaalia.

Luonnon kun antaa itse siementää maat jättämällä alkuperäisiä suuria kuusia ja mäntyjä siemenpuiksi ja hakkaamalla nykuiset istutusmetsät nurin , niin jopa alkaisi kasvaaa uutta hyvälaatuista puutavaraa. Metsiä ei pidä lannoittaa, sillä silloin vuosikasvu on liian suuri= jopa sentti / vuosi ja se on huonoa rakennuspuumateriaaalia.
Aikaa tosin kuluisi ehkä 60-100-vuotta, mutta lastenlapsemme saisivat sirkkeliinsä kunnon puutavaraa.
Sellupuu=kasvatustaimikuusikot ja männiköt on huonoja rakennuspuumetsiä myöhemmin.
Nykyisinhän hirvet syövät kaikki istutusmänniköt jo ainakin täälläpäin että on makeeta se taimi.

Onneksi eivät syö luonnontaimia.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Kyllä nykyisistä viljelymetsistä tulee hyvää puuta. Viljellyt taimet suojelevat luontaisten taimien alkumetrejä ja jos ei niitä havaita ja raivata normaaliin tapaan rikkaruohoina, niin jo vain tulee mainiota puuta. Ne istutetut rimpulat kuivuvat metsän pohjalle matkan varrella kuten kuuluu.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aslak

Uutisessa kylläki mainithin myöski keskieuroopan , toisenlainen mettäpolitiikka. Sen mitä mie tuosta olen kuullu, niin ennää siellä ei aukkoja hakata



Tuo ei kyllä pidä juurikaan paikkaansa. Saksassa lailla on kielletty vain tietyn maksimikoon ylittävät aukot, puhutaan joistakin hehtaareista muistaakseni kuitenkin. Keskimääräiset suomalaiset avohakkuut ovat samaa kokoluokkaa. Saksassa puuta kaatuu ihan motovoimin melkoista haipakkaa ja suojelualat lasketaan promilleissa siinä missä meillä prosenteissa, ja Lapissa jopa kymmenissä. No ne ovatkin jo omat luonnonmetsänsä tuhonneet aikaa sitten, joten mitäpä niistä välittämäänkään - saksalaisethan ovatkin kunnostautuneet mm. Suomen metsien huomattavan lisäsuojelun vaatimisessa Saksan GP etunenässä kaikenlaisine valheineen ja propagandoineen.

Aslak

Mikä seki olis tuosta hakkuutapojen muutoksesta opittavissa meillä, olis
ehkä se, että luovuttas siittä ainasesta avohakkuusta, uskosin että
toisenlaisen mettänkäsittelyn vallitessa ihmiset myytäski puuta enemmän.



Tuskinpa, kun ei olisi juuri mitä myydä, tai siitä ei ainakaan paljon mitään tienaisi. Tasaikäisenä metsikkönä kasvattaminen on paitsi tehokkainta, niin myös suorastaan välttämätöntä monille puulajeille ja maa-alueille. Vain kuusi sietää varjoa niin että sitä voisi kasvattaa eri-ikäisenä ja jatkuvasti poimintahakata. Kuusi ei sovellu joka paikkaan, eikä sen pitkäaikaisesta menestymsiestä tällaisess atalouskäytössä ole minkäänlaisia takeita. Jatkuva poimintahakkudien rasite voi tuhota metsän uusiutumiskyvyn tai metsä voi altistua juurikäävälle tms. taudeille, jolloin se on sittenkin pakko vetää sileäksi ja uudistaa, ehkä jopa toisella puulajilla.

Aiemmat kokemusket poimintahakkuista ovat karvaita. Vain avohakkuun ja metsikkökasvatusken tiedetään yleisesti kokemusken ja tutkimustiedon perusteella takaavan kyvyn uusiutua ja taata kestävä metsätalous hamaan tulevaisuuteen asti.

Poimintahakkuin jatkuvasti puistoisena pidetty metsä kyllä menestyy ja pysyy, jos hakkuut tehdään huolella ja varoen. Taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi puuraaka-aineentuotantoon tästä ei kuitenkaan ole, vaan menetelmä sopii vain luonnonsuojelullisiin ja/tai maisemointitarkoituksiin.

Aslak

Nyt moni mettänomistaja antaa mettänsä mielummin " kukkia" , ko se
että hakkauttaa mettänsä aukeiksi.



Ja ne samat välinpitämättömät antavat metsiensä kukkia joka tapauksessa, vaikka avohakkuu ja sen suomat kohtuulliset tuotot kiellettäisiinkin ja edellytettäisiin työteliäämpiä ja vähätuottoisempia menetelmiä. Mentäisiin siis ojasta allikkoon.

Aslak

Moni ihminen varmasti myisiki mettiänsä, mutta" aukkohakkuun peikko"
pelottaa ja karkottaa myyjät. Kukapa se haluaisi mettistänsä vuosikymmeniksi "rumia raiskijoita."



Niin, turhia pelkoja, luuloja ja asenteellisia ongelmia avohakkuita kohtaan esiintyy kyllä. Lähinnä tämä johtuu tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Valistus auttaa siihen. Ei mikään keiltopolitiikka. Jos kaikki kiellettäisiin, mitä joku keksii pelätä tai vieroksua, ei mikään jäisi kieltämättä tässä maailmassa.

Aslak

On se pirkele kumma jos ei maka muuta systeemiä ole mettänkäsitelylle , ko hakata sileäksi.

Onhan toki. Se vaan, että en ovat melko kannattamattomia, joten jo ssellaisia haluaa käyttää, pitää tehdä itse omalla kustannuksella. On se kuitenkin täysin sallittua ja mahdollista. Omavalintainen asiahan tuo on, haluaako työllistää itsensä vaiko ansaita rahaa. Vaiko jättää kummankin valitsematta ja olla piittaamatta koko asiasta.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat