Seuraa 
Viestejä45973

HS:n tämän päivän tiedepalstan pohjoisen järvien juttua mainostetaan
pääuutissivulla: "Inarinjärvi kertoo ilmastonmuutoksesta". Itse jutussa
sitten kuvio: Järvi suli tänä vuonna vasta heinäkuussa, kuten viimeksi
2001". Vaikuttaisi muutos olevan kylmempään päin. Lämmetähän sen
piti ? Nämä kirpun takajalan tutkijat aina löytävät todisteita ihmisen hai-
tallisesta vaikutuksesta, torakat ei oo yhtä isoja kuin aeimmin, ai-ai-ai.

Sivut

Kommentit (85)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dr_Strangelove
HS:n tämän päivän tiedepalstan pohjoisen järvien juttua mainostetaan
pääuutissivulla: "Inarinjärvi kertoo ilmastonmuutoksesta". Itse jutussa
sitten kuvio: Järvi suli tänä vuonna vasta heinäkuussa, kuten viimeksi
2001". Vaikuttaisi muutos olevan kylmempään päin. Lämmetähän sen
piti ? Nämä kirpun takajalan tutkijat aina löytävät todisteita ihmisen hai-
tallisesta vaikutuksesta, torakat ei oo yhtä isoja kuin aeimmin, ai-ai-ai.

Kai se jotain kertoo ilmastosta. Varmaan, että kyllä, ilmasto tosiaan on olemassa!? Muutaman vuoden tarkastelujakso ei kyllä riitä mihinkään. Tornion joen jäiden lähtöä sen sijaan on seurattu jo kai noin 150 vuotta ja siinä on ilmeisesti havaittu aikaistumista.

Jäiden lähdössä on kyse pitkälti lujuusopista.

Tähän vaikuttaa lumisateiden ja aurinkopäivien esiintymispäivien keskinäiset järjestykset yms. tekijät, jotka määrää että minkälainen kerroskoostumus jäällä on.

Tämä on aika tyypillinen esimerkki siitä, ettei voi ennustaa fysikaalista ilmiötä kovin tarkasti. Silti ennustaminen olisi 1000 kertaa helpompaa kuin ilmaston ennustaminen. Siksi pidän ilmastospekulointia saman tyyppisenä parturikeskusteluna kuin vaikkapa kevään vaatetrendit, EU-direktiivit ja asuntojen hinnat.

markent
Ei,vaan torakoissa tapahtuneet muutokset.

Torakoissa tapahtuneet muutokset perustuvat pitkälti torakoiden ravinnossa esiintyviin muutostekijöihin.

oge
Jäiden lähdössä on kyse pitkälti lujuusopista.

Tähän vaikuttaa lumisateiden ja aurinkopäivien esiintymispäivien keskinäiset järjestykset yms. tekijät, jotka määrää että minkälainen kerroskoostumus jäällä on.

Tämä on aika tyypillinen esimerkki siitä, ettei voi ennustaa fysikaalista ilmiötä kovin tarkasti. Silti ennustaminen olisi 1000 kertaa helpompaa kuin ilmaston ennustaminen. Siksi pidän ilmastospekulointia saman tyyppisenä parturikeskusteluna kuin vaikkapa kevään vaatetrendit, EU-direktiivit ja asuntojen hinnat.

No ehkä pitäisi puhua jäiden sulamisesta? Ilmiössä on kaiketi havaittavissa selvä trendi pitkän ajan kuluessa. Kai nyt jäättömyttä voidaan pitää jonkinlaisena indikaationa lämpötilasta?

Tiedoksi vaan jäiden lähdöstä, että Tornionjoen jäidenlähtöpäivästä on aukoton havaintosarja vuodesta 1693 lähtien. Kyseessä on eräs pisimmistä ilmatieteellisestä havaintosarjasta. Sen perusteella voi päätellä, että vähän yli 300 vuoden aikana jäät lähtevät nykyään keskimäärin 2 viikkoa aikaisemmin kuin 1600-luvun lopulla. Aikaistumista on tapahtunut tasaisesti, vaikka vuodesta toiseen on suurta vaihtelua.

Jäiden lähdön ohella on lämpötiloja mitattu säännöllisesti 1860-luvulta Haaparannassa. Havaitaankin, että jäiden lähtöpäivä riippuu kevätlämpötiloista (ei mikään yllätys). Jos lasketaan korrelaatiokerroin jäidenlähtöpäivä vs. huhti- toukokuun keskilämpötila (1860-2006), niin kertoimeksi saadaan 0,85. Näin siis lämpötilan vaihtelut selittävät hyvin jäidenlähtöpäivän muutoksen trendin. Sademäärätkin vaikuttanevat.

Absoluuttisesti myöhäisin ajankohta jäidenlähdölle (1693-2007) oli Nälkävuonna 1868, jolloin jäät lähtivät vasta kesäkuussa yli 2 viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Vastaavasti aikaisimmat lähdöt ovat olleet aivan huhtikuun lopulla v. 2002, 1938 ja 1922.

1800-luvun puolivälistä asti on Suomen suurien järvien jääpeitteistä jatkuva seuranta. Oulujärven jäässäoloaika on pudonnut noin 10 päivää vuodessa. Kallavedessä muutos on hieman suurempi.Nässy Tampereella on 20 päivää vuodessa vähemmän jäässä kuin 150-vuotta sitten. Jonkinlaista trendiä on havaittavissa.

Ilmiö nimeltä jääpato ilmaisee että termodynaaminen ja lujuusopillinen lähestymistapa ovat molemmat oikeita, kun arvioidaan jäidenlähtöä.

tietää
Ilmiö nimeltä jääpato ilmaisee että termodynaaminen ja lujuusopillinen lähestymistapa ovat molemmat oikeita, kun arvioidaan jäidenlähtöä.

Mutta voidaanko päätellä, että jos systeemissä on vakioita (jään lujuusarvot, tiheys jne.) ja muuttujia (lämpötila, virtaama, sademäärä jne), niin yhden muuttujan selvä trendi (lämpötila) määrittelee systeemin trendin, jos muut muuttujat vaihtelevat enemmän tai vähemmän satunnaisesti?

JeanS
Seuraa 
Viestejä1383
abc
Jäiden lähdön ohella on lämpötiloja mitattu säännöllisesti 1860-luvulta Haaparannassa.

Tuota Haaparannan aikasarjaa on jatkettu vuoteen 1802 asti käyttämällä hyväksi mm. Övertorneån ja Kalixin mittausasemia:
Klingbjer, P. & Moberg, A., 2003. A composite monthly temperature record from Tornedalen in northern Sweden, 1802-2002. Int. J. Climate. 23: 1465-1494.

Rekonstruktio oli ladattavissa aiemmin netistä, mutta enää en sivua löytänyt. Tässä sivu webarchivesta:
http://web.archive.org/web/20060506051254/http://www.glaciology.su.se/da...
Tässä vuosittaisten keskiarvojen graafi, josta näkyy abc:lle ja muille uskoville kiusallinen tosiasia: 1930-luvulla oli lämpimämpää. Sama asia näkyy järjestäen kaikista pohjoisen lämpötilasarjoista.

ClimateAuditia seuraavat kiinnittänevät graafissa huomion tasoitetun käyrän loppuun: taas todellinen Mannomatic loppupistetasoitus.

SKO
tietää
Ilmiö nimeltä jääpato ilmaisee että termodynaaminen ja lujuusopillinen lähestymistapa ovat molemmat oikeita, kun arvioidaan jäidenlähtöä.



Mutta voidaanko päätellä, että jos systeemissä on vakioita (jään lujuusarvot, tiheys jne.) ja muuttujia (lämpötila, virtaama, sademäärä jne), niin yhden muuttujan selvä trendi (lämpötila) määrittelee systeemin trendin, jos muut muuttujat vaihtelevat enemmän tai vähemmän satunnaisesti?

Satunnaistekijät vaihtelevat hyvin paljon. Keskilämpötila ei sekään ole määräävä tekijä, koska suuri vuorokauden aikainen vaihtelu on merkittävämpi.

Mitenkähän korrelaatio selittää sen, että nykyään jäät sahataan ja välillä myös räjäytellään, jotta ei tulisi jääpatoja ?

Eli viimeisten vuosikymmenien toimien takia, kaikki tämä historiallinen aineisto on käynyt täydellisen turhaksi.

JeanS
abc
Jäiden lähdön ohella on lämpötiloja mitattu säännöllisesti 1860-luvulta Haaparannassa.

Tuota Haaparannan aikasarjaa on jatkettu vuoteen 1802 asti käyttämällä hyväksi mm. Övertorneån ja Kalixin mittausasemia:
Klingbjer, P. & Moberg, A., 2003. A composite monthly temperature record from Tornedalen in northern Sweden, 1802-2002. Int. J. Climate. 23: 1465-1494.

Rekonstruktio oli ladattavissa aiemmin netistä, mutta enää en sivua löytänyt. Tässä sivu webarchivesta:
http://web.archive.org/web/20060506051254/http://www.glaciology.su.se/da...
Tässä vuosittaisten keskiarvojen graafi, josta näkyy abc:lle ja muille uskoville kiusallinen tosiasia: 1930-luvulla oli lämpimämpää. Sama asia näkyy järjestäen kaikista pohjoisen lämpötilasarjoista.

ClimateAuditia seuraavat kiinnittänevät graafissa huomion tasoitetun käyrän loppuun: taas todellinen Mannomatic loppupistetasoitus.

Eikös tuossa ole kuitenkin kohtuullinen trendi ylöspäin ainakin 1800-luvun alusta lähtien. Aika on tosi pitkä kieltämättä.

oge
Mitenkähän korrelaatio selittää sen, että nykyään jäät sahataan ja välillä myös räjäytellään, jotta ei tulisi jääpatoja ?

Eli viimeisten vuosikymmenien toimien takia, kaikki tämä historiallinen aineisto on käynyt täydellisen turhaksi.

Järviin sahaukset eivät taida vaikuttaa?

Jean S: "Tässä vuosittaisten keskiarvojen graafi, josta näkyy abc:lle ja muille uskoville kiusallinen tosiasia: 1930-luvulla oli lämpimämpää. Sama asia näkyy järjestäen kaikista pohjoisen lämpötilasarjoista. "

Luulisi jo JS:nkin oppineen sen tosiasian, joka ilmastotutkijoiden tiedossa on ollut jo vuoiskymmeniä, että alueelliset lämpötilavaihtelut ovat suurempi kuin globaalista laatua. Näin 30-lukukin on ollut lämpimämpää esim Suomessa. kuin nyt. Eihän tässä mitään uutta ole. Vaihtaisit jo mantraasi! Pohjoisen pallonpuoliskon yli lasketut keskiarvot 30-luvulla jäävät kirkkaasti jälkeen nykytasosta. Kyse on ollut vain alueellista laatua olevasta lämpenemisilmiöstä. Nykyinen kasvu on taas globaalista laajuutta.

JeanS
Seuraa 
Viestejä1383
abc
Pohjoisen pallonpuoliskon yli lasketut keskiarvot 30-luvulla jäävät kirkkaasti jälkeen nykytasosta.

Juu, jäävät jälkeen kun Hansen, Jones ja kumppanit ovat reilu parikymmentä vuotta "korjanneet" dataa; New Yorkinkin vanhaa dataa on tarpeen korjata 3 (!!!) astetta alapäin! Ei noissa pallanpuoliskojen pintalämpötilasarjojen (CRU, GISS, NCDC) biassoituneisuudessa mitään uutta ole. Vaihtaisit jo mantraa!

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231

Globaalista tilanteesta riippumatonta off-topiccia pukkaan:

Tuossa graafissa muuten taitaa näkyä vuoden 1866-67 nälkävuodet yksittäisenä kylmänä piikkinä. Jännää sinänsä että n. 1810 on vastaavanlainen kylmä kohta (ka jopa alempi!) mutta ei noilta vuosilta kai mitään viljakatoja erikseen mainita? No, miehet taisi olla Suomen sodassa pikemminkin kuin peltojen reunoilla hallaöitä ihmettelemässä.

Alueellista tai ei, nuo kylmät piikit vaikuttivat kuitenkin koko Manner-Skandinavian alueella. On tavallaan harmi, ettei tuon kauemmaksi käppyröitä voida piirtää. Olisi mielenkiintoista nähdä, laskeeko käppyrän ka yhtä tasaisesti takaperin aina 1600-luvun loppuvuosiin, jolloin oli ilmeisesti pahin tunnettu katovuosi. Ja miltähän käppyrä näyttäisi ajalta sitä ennen?

Gravity sucks.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat