Seuraa 
Viestejä45973

Miksi ihmiset käyttävät puheessa ja kirjoituksessa vaikeasti ymmärrettävää terminologiaa..
Esim. miksi lause: vilkas lapsi jolla on uusi vaihe itsenäistymisessään ilmaistaan lauseella hyperaktiivinen lapsi, jolla on ollut vaikeata separaatio-individuaatio-suhteessaan?

Onko ymmärtämättömyys älykkyyden osoitus?

Sivut

Kommentit (24)

slam
Seuraa 
Viestejä2129

Monimutkaisuudella yritetään lähinnä todistella tietämättömyyttään ja saadaan asia kuullostamaan viisaalta ja se tehoaa moniin, mutta ei minuun.

Haluatko tietää syyn? (edelliseen kappaleeseen), koska kemiallinen aivototeuttaminen on päihtymisen asteella ja haluan kertoa kuin Jumalan sen, mitä minä tiedän oikeaksi ja messiaanisuus on termi, jota ei uskalleta aina edes käyttää pyhissä piiressä, toinen on paatoksellisuuden merkistys

Hyvin polkee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Samoilla linjoilla olen slamin kanssa. Ihmiset käyttävät sivistyssanoja vaikuttaakseen perehtyneemmältä ja elitistisemmältä, mikä ei huom välttämättä ole potaskaa. On vain ihmisläheisempää asiantuntijuutta ilmaista asia sellaisella tavalla, että mahdollisimman moni ymmärtää viestin.

Joskus jotakin asiaa/ilmiötä on vaikea ilmaista eksaktisti ([size=75:1jus6bg8]tarkasti, täsmällisesti[/size:1jus6bg8]) käyttämättä sivistyssanoja. Jotkin erikoiset sanat joissakin asiayhteyksissä ovat vain vakiintuneet kaikista kuvaavimmiksi termeiksi, jolloin niiden käyttöä suositellaan ns. suomennoksen sijaan. Osalle sivistyssanoista ja muille erikoisille sanoille ei suomen kielessä edes ole mitään järkevänkuuloisia vastineita, vaan ne ovat muotoutuneet muista kielistä suomalaiseen suuhun istuvammiksi. Mm. "sosiaalikognitiivisen teorian" ([size=75:1jus6bg8]engl. social cognitive theory[/size:1jus6bg8]) ja "digitaalisen identiteetin" ([size=75:1jus6bg8]engl. digital identity[/size:1jus6bg8]) tyylisille sanoille on mahdotonta keksiä yhtä ytimekästä ja täsmällistä ilmaisumuotoa supisuomeksi, vaikka mikään ennen mainituista sanoista ei kertoisi pelkästään suomea ymmärtäville yhtään mitään, ellei tällaisia termejä puheessa ja mediassa yleisesti käytettäisi.

Huvittavia ovat muuten kielitoimiston antamat suositukset sanoille, jotka eivät ole asultaan suomea vastaavia, jolloin niistä tulee uudissanoja. Periaatteessa popcornin tulisi olla paukkumaissia, sohvan joukkoistuin ja radioiden sätiöitä!

Sosiaalikognitiivinen voisi kääntyä melko pienellä mielen liikkeellä sosiaali(s)tiedolliseksi.

Monille anglismeille on olemassa täysin paikkansapitävä suora käännös, ja vaikka ei olisikaan, niin tuskin kukaan lainatermiä käyttävä edes ymmärtää mitä kyseinen sana oikeasti merkitsee ja käyttää sitä korvikkeena jollekin suomenkieliselle termille jota ei jostain syystä saa päähänsä.

Tietotekniikassa tämä näkyy erityisen armottomasti. Voi sitä mahdottomien lainatermien sekakäyttöä.

Digitaalinen identiteetti on jo lähtökielessään teknisesti virheellinen termi. Digitaalinen kun viittaa numeeriseen järjestelmään, joten ilmaisun tarkka suomennus yleisimmässä merkityksessään olisi numeraalinen persoonallisuus, mikä on jokseenkin harhaanjohtava idea. Muutkin merkitykset ovat yhtä lailla järjettömiä, kun puhutaan asian oikeasta luonteesta: verkkopersoonallisuudesta, tietoverkossa ilmenevästä henkilön tai asian olemuksesta.

Digit on suomeksi numero ja laajemmassa merkityksessään myös sormi tai vastaavaa toimintoa raajan päässä toimittava uloke, sekä myös symboli: osoitin. Englanniksi apinakin on digitaalinen eläin, mikäli näin halutaan asia ilmaista.

Fiisas
Miksi ihmiste käyttävät puheessa ja kirjoituksessa vaikeasti ymmärrettävää terminologiaa..
Esim. miksi lause: vilkas lapsi jolla on uusi vaihe itsenäistymisessään ilmaistaan täytyy ilmaista lauseella hyperaktiivinen lapsi, jolla on ollut vaikeata separaatio-individuaatio-suhteessaan?

Onko ymmärtämättömyys älykkyyden osoitus?

Haluavat korostaa omaa lukenutta minäänsä muille Ajatteles miten moni politiikko puhuu? Tietenkin määrätyissä piireissä puhuu "eliitti-kieltä" kaltaistensa seurassa, se on ymmärrettävää. Mutta jos oikein tosissaan haluaa tavoittaa kansalaisia sanoillaan, silloin on parempi yrittää puhua "normaalilla" kansankielellä. Liika sivistyssanojen käyttö ei herätä kiinnostusta kansalaisissa. Parhaimman vastaanoton/ymmärryksen/suosion saa, jos osaa puhua tavallisilla sanoilla.

Veikko
Sosiaalikognitiivinen voisi kääntyä melko pienellä mielen liikkeellä sosiaali(s)tiedolliseksi.

Niin, kyllä välillä tilanne on se, että tarkkuus kärsii kielten välillä liikkuessa. Jotkut filosofit jopa pitävät mahdottomana käännöksiä tyyliin "boy = poika" kielten välillä ja katsovat, että jokin tietty kieli, esim. saksa, on paras kieli esim. filosofian lukemiselle. Samoin puhuttaessa metafysiikasta ym. "arjesta löytymättömästä" on asian avaaminen aina vaarassa tehdä itse sanoma virheelliseksi tulkittaessa, koska termit liikkuvat vain tiettyjen rajojen sisällä luonnollisesti.

Esimerkissäsi "tiedollinen" on suomen kielessä hankala sana, koska sana "tieto" voi tarkoittaa latinalaisperäistä "cognitaa" tai "epistemeä", joiden merkitys on erilainen (vrt. "usko", joka voi tarkoittaa sekä "belief" että "faith"). Siksi yleensä ei puhuta tietotieteistä vaan kognitiotieteistä, koska merkitys tässä kontekstissa on enemmän aivotutkimukseen liittyvä. Suomen kieli on karkeampi joissain asioissa, kuten kaikki kielet.

On myös kehäpäätelmä kuuluttaa alkuperäistä suomenkieltä, koska me jokainen käytämme joka päivä lainasanoja, käännöksiä ym. muista kielistä ja kulttuureista.

Heh...sitten on näitä, jotka lanseeraavat latinankielisen lauseen
juttunsa perään, parhaat kaksikin. Niitä saa googlaamalla. Johtuu kenties
siitä, että lääkärit, vanhan kansan puolijumalat, käyttivät latinaa,
etteivät mummot ymmärtäisi, ettei tohtuuri tiennyt vaivasta tuon
taivaallista.

Fiisas
Miksi ihmiste käyttävät puheessa ja kirjoituksessa vaikeasti ymmärrettävää terminologiaa..
Esim. miksi lause: vilkas lapsi jolla on uusi vaihe itsenäistymisessään ilmaistaan täytyy ilmaista lauseella hyperaktiivinen lapsi, jolla on ollut vaikeata separaatio-individuaatio-suhteessaan?

Onko ymmärtämättömyys älykkyyden osoitus?

Sivistyssanojen käytöllä ja älykkyydellä ei ole mitään yhteistä nimittäjää.
Kylillä asui aivan tavallinen kansakoulunkäynyt mies, joka ottaessaan alkoholia=viinaa alkoi käyttämään sivistyssanoja sitä mukaa enemmän kuin mitä oli humalan voimakkuus.
Hän oli tavallinen sairaseläkeläinen koko ikänsä. Hänellä sivistyssanat olivat nerouden merkki jota kyläläiset naureskelivat julkisesti. Ei hän itsekään tajunnut sanojen merkitystä silloin?

Samoin on politikkojen laita ,sekä monen muun.
Globalisoituminen on kauheeta?

Ammattilaiset keskenään käyttäkööt termejään. Mutta kansalle puhuessaan käyttäköön kansantajuisia sanoja tai selittäköön sivistyssanojensa merkityksen. [size=200:2yhbefpc]Teijoster, ainoa oikea ääliö[/size:2yhbefpc].

Eivät kaikki ihmiset voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, joten olen samaa mieltä Teijon kanssa. Lääketieteessä käytetään latinaa, mutta kyllä potilaalle asioita on selvitettävä suomeksi, vaikka asiaa ei voi yhtä tarkasti ilmaista.

Keskenään puhukoot kuinka asian takia paras on.

liis@
Eivät kaikki ihmiset voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, joten olen samaa mieltä Teijon kanssa. Lääketieteessä käytetään latinaa, mutta kyllä potilaalle asioita on selvitettävä suomeksi, vaikka asiaa ei voi yhtä tarkasti ilmaista.

Keskenään puhukoot kuinka asian takia paras on.

Muittenkin pitäisi puhua kansalle kieltä jota kansa ymmärtää. Liiallinen sivistyssanojen käyttö tuo mieleen rehentelevän ihmisen joka haluaa näyttää muille kuinka lukenut on. Tuollainen ihminen ei hae lukijaa/kuuntelijaa kaikista ihmisistä, hän rehentelee osaamisillaan eikä mitään muuta. Kuitenkin, sehän on helppoa puhua/kirjoittaa kieltä jota kaikki ymmärtää, eivät vaan halua, haluavat näyttää paremmuutensa. Olisikohan kysymyksessä oman itsetunnon korotus sivistyssanojen avulla?

Ayla
liis@
Eivät kaikki ihmiset voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, joten olen samaa mieltä Teijon kanssa. Lääketieteessä käytetään latinaa, mutta kyllä potilaalle asioita on selvitettävä suomeksi, vaikka asiaa ei voi yhtä tarkasti ilmaista.

Keskenään puhukoot kuinka asian takia paras on.




Muittenkin pitäisi puhua kansalle kieltä jota kansa ymmärtää. Liiallinen sivistyssanojen käyttö tuo mieleen rehentelevän ihmisen joka haluaa näyttää muille kuinka lukenut on. Tuollainen ihminen ei hae lukijaa/kuuntelijaa kaikista ihmisistä, hän rehentelee osaamisillaan eikä mitään muuta. Kuitenkin, sehän on helppoa puhua/kirjoittaa kieltä jota kaikki ymmärtää, eivät vaan halua, haluavat näyttää paremmuutensa. Olisikohan kysymyksessä oman itsetunnon korotus sivistyssanojen avulla?

Toisaalta, jos hahmotamme identiteettimme murehtimalla ensisijassa muiden ajatuksia meistä, suomalaisille tyypillisesti, emme elä itsellemme, vaan toisille. Minusta jokainen on ensisijassa vastuullinen itselleen... Mutta toki kriittistä keskustelua täytyy käydä niin itsen, toisten kuin yhteiskunnan piirteistä, olivat nämä mitä hyvänsä.

GradStudent
Ayla
liis@
Eivät kaikki ihmiset voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, joten olen samaa mieltä Teijon kanssa. Lääketieteessä käytetään latinaa, mutta kyllä potilaalle asioita on selvitettävä suomeksi, vaikka asiaa ei voi yhtä tarkasti ilmaista.

Keskenään puhukoot kuinka asian takia paras on.




Muittenkin pitäisi puhua kansalle kieltä jota kansa ymmärtää. Liiallinen sivistyssanojen käyttö tuo mieleen rehentelevän ihmisen joka haluaa näyttää muille kuinka lukenut on. Tuollainen ihminen ei hae lukijaa/kuuntelijaa kaikista ihmisistä, hän rehentelee osaamisillaan eikä mitään muuta. Kuitenkin, sehän on helppoa puhua/kirjoittaa kieltä jota kaikki ymmärtää, eivät vaan halua, haluavat näyttää paremmuutensa. Olisikohan kysymyksessä oman itsetunnon korotus sivistyssanojen avulla?



Toisaalta, jos hahmotamme identiteettimme murehtimalla ensisijassa muiden ajatuksia meistä, suomalaisille tyypillisesti, emme elä itsellemme, vaan toisille. Minusta jokainen on ensisijassa vastuullinen itselleen... Mutta toki kriittistä keskustelua täytyy käydä niin itsen, toisten kuin yhteiskunnan piirteistä, olivat nämä mitä hyvänsä.

Et siis pitänyt kritiikistäni sivistyssanojen käytössä tavallisissa keskusteluissa? Minun mielestäni se mitä haluaa sanoa, menee kaikkein parhaiten perille kielellä jota koko kansa ymmärtää. Jos käyttää paljon "sivistyssanoja" kansalle puhuessaan, menettää paljon kuuntelijoita/lukijoita.

Mutta tietenkin olet oikeassa siinä että jokainen on vastuussa puheistaan/kirjoituksistaan. Myös kritiikin antajat on vastuussa omista puheistaan/kirjoituksistaan,

mun mielestä on idiotismiä *nauraa*
puhua niin ettei toinen ymmärrä mitä sä sanot...
*nauraa lisää*

jos osaa kieltä mitä toiset ei...
mutta haluaa kuitenkin että
häntä kuunnellaan ja varsinkin ymmärretään..
kannattaa se snoppailu jättää vähemmälle..

mutta aikas usein jopa tälläinen
typerys tajuaa mitä sanat tarkoittaa
jos kirjoittaja oikeasti hallitsee kielen..
mutta jos kirjoitta on google tohtori
on tekstistä vaikeampi saada tolkkua..

lääketieteestä on varmaan aikas vaikee
puhua ilma "snoppailu"
ellei tyydy sanomaan

"kuulkaas akka.. te ootte nyt ihan pirrun kippee...
voipi olla olla että kuolo korjaa...
ennen ku lumi maahan tulevi.. "

Kummallisen terminologian käyttöön on useita syitä:
1) Terminologiaa todella tarvitaan, kun asialle ei ole olemassa fiksumpaa sanaa. Kemiassa, fysiikassa, ja biologiassa näitä termejä on huomattavan paljon. Azeotrooppi, induktio, endoplastinen retikulumi jne.

2)
Valitettavan monelle sivistyssanalle on kuitenkin olemassa erittäin hyviä ja ymmärrettäviä käännöksiä.

perverssi = luonnoton,
hallusinaatio = aistiharha
klassifikaatio = luokitus
leksikaalinen = sanakirjallinen
narkoosi = nukutus
apostrofi = heittomerkki
degeneraatio = rappeutuminen
jne.

Näiden sanojen käyttäminen kertoo lähinnä joutavasta hienosteluvimmasta. Etenkin yliopistotasolla opiskelleilla ihmisillä on joskus taipumusta käyttää sivistyssanoja mahdollisimman paljon. Kenties he haluavat näyttää tietävämmiltä kuin professorinsa tai haluavat vain saada tavallisen sukankuluttajan putoamaan penkiltä sanallisella hienostelullaan. Toisinaan ihmiset myös pitävät hauskaa puhumalla mahdollisimman vaikeaselkoisella tavalla toisilleen. Vielä hilpeämmäksi tilanne muuttuu, kun puhutaan yliteknillisellä kielellä arkipäiväisistä asioista. Tuota kieltä ymmärtämättömälle tuollainen vitsailu ei tietenkään valkene.

3) Henkilö ei todella tiedä sanoille parempia vastineita. Tämä kertoo puhujan kielellisestä heikkoudesta. Jotkut ihmiset porautuvat niin syvälle johonkin asiaan, että omaksuvat sen englanninkielisen terminologian ja unohtavat sanojen suomenkieliset vastineet. Eräs bioinformatiikkaa opettanut henkilö sortui tähän toistuvasti. Monilta osin oppitunti oli viihdettä pelkästään hänen kielenkäyttönsä vuoksi. Kirjoitin ylös muutamia hänen käyttämiää teknillisiä termejä, jotta voin myöhemmin tuottaa vastaavaa sekavaa puhetta aivan pilan päiten. Kas tässä:

Aksessio numeron avulla proteiini löytyy databeissistä. Datan avulla approksimoidaan detektiota vastaava lokaatio. Fragmentin ekspressoituminen johtuu foldaamisesta, jos gäppi identifioitu oikein. Rekombinantin komponenttien interaktio segregodaan tällä tuulilla, jotta koagulantti voidaan selektoida.

Hänen puheensa kuullosti tuolta, mutta sinä oli enemmän asiaa kuin tässä pikaisesti kyhäillyssä yritelmässä.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
Fiisas
Miksi ihmiset käyttävät puheessa ja kirjoituksessa vaikeasti ymmärrettävää terminologiaa..
Esim. miksi lause: vilkas lapsi jolla on uusi vaihe itsenäistymisessään ilmaistaan lauseella hyperaktiivinen lapsi, jolla on ollut vaikeata separaatio-individuaatio-suhteessaan?

Omalta kohdaltani, koska olen ihan hirviö tämän asian suhteen ( ), sanoisin että sanat vain "tupsahtavat ruutuun" kummemmin miettimättä, lähinnä sitä muotoa, missä ne on aiemmin omaksuttu. On myös sanoja, joille ei löydä suoria merkityksiä, mutta ei tietenkään aina. Paha tapa, joka on tavallaan myös [itsekästä] treeniä akateemisempia esseitä ja kirjoitelmia varten.

Toinen motiivi on tietenkin oppineisuuden vakuuttelu, mutta vähemmistössä... (herrasmiehenä en anna prosenttiarviota)

Toisaalta sivistyssanoilla ja anglismeilla on monia etuja, jos niitä tykkää opetella. Mielestäni on aina edullista, jos oppii uusia sanoja, koska niiden olemassaololle on olemassa jokin merkitys (doh!). Useinhan ne auttavat samojen sanojen ymmärtämistä vieraissa kielissä jne. Monet latinaan perustuvat sanat ovat rungoltaan vastaavia. Jotkut sanat kuten 'essentiaalinen' ovat niin käteviä, ettei niitä oikeastaan voi kuin rummuttaa ihmisille, että ne jäisivät mieleen. Itse olen toki merkitysfriikki, joka etsii aina sanakirjamerkitykset oudoille ilmaisuille ja pohtii niiden arkikielen merkityksiä siinä samassa. Enkun hakukoneeni käy aina ylikierroksilla.

En siis ihan täysin kiroa 'sivareita' [sic], mutta ymmärrän hyvin ja kumarran selkokielisyyden eduille ja kohteliaisuudelle suuresti. Mutta joitain asioita ei silti voi sanoa täysin 'suomeksi' tai yksinkertaistaa ad nauseum.

PS: Armoa siis joskus hyvinkin itsekkäälle tyylilleni, suora kritiikki on toisaalta aina se paras tapa näpäyttää.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337

Joskus on niinkin, että nämä anglismit ovat itseasiassa käytetympiä, kuin kielitoimiston suosittelemat kömpelöt suomennokset. Jos kansa on omaksunut sanoja yleiseen käyttöön, niin käytettäköön mieluummin niitä. Tähän törmää tietotekniikassa jatkuvasti. Sanat on omaksuttu jo 80 ja 90 -luvuilla, mutta vasta viimevuosina on alettu väkisin tyrkyttää mitä ihmeellisimpiä "suomennoksia". Eräs opettajani neuvoi painamaan, sanotaan nyt vaikka "vaihtonäppäin-C". Minä sitä ihmettelin, että mitä hittoa hän tarkoittaa. Mikä ihmeen vaihtonäppäin, kunnes tajusin hänen tarkoittavan shiftiä. Askelpalautin tai tabulaattorikin on nykyään joku ihme, mitä en enää muistakaan. Alalla näitä sanoja on lukuisia. Kumma kun eivät ole hiirelle keksineet parempaa nimeä, kun kansa käyttää tuollaista huonoa ja rahvaannomaista suoraa käännöstä.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Ayla
Et siis pitänyt kritiikistäni sivistyssanojen käytössä tavallisissa keskusteluissa? Minun mielestäni se mitä haluaa sanoa, menee kaikkein parhaiten perille kielellä jota koko kansa ymmärtää. Jos käyttää paljon "sivistyssanoja" kansalle puhuessaan, menettää paljon kuuntelijoita/lukijoita.

Mutta tietenkin olet oikeassa siinä että jokainen on vastuussa puheistaan/kirjoituksistaan. Myös kritiikin antajat on vastuussa omista puheistaan/kirjoituksistaan,

On vain vaikea osoittaa, että itse käyttää koko ajan sanoja, joita "koko kansa ymmärtää". Minusta on merkityksetöntä pyrkiä tähän päämäärään tästä syystä. Esim. "perkele" on hyvin ymmärrettävä sana keskimäärin, vaikka on muualta lainattu.

Pointsi on siis siinä, että "sanat, jotka koko kansa ymmärtää" muuttuvat, katoavat ja täydentyvät jatkuvasti, ts. ne eivät ole kanonisoituja, ja lopulta voi käydä niin, että uusiosana onkin tunnetumpi ja ymmärrettävämpi kuin alkuperäinen. Minusta tämä tulisi vain hyväksyä. Muutoin tuloksena voi olla, että toisinajattelevan jääräpäinen pitäytyminen "Aidossa ja Alkuperäisessä" nähdään puolestaan alkukantaisena ja vaikeaselkoisena, mikä ei palvele viestinnän tarkoitusta, mikä mielestäni on ymmärrettävyys ja tarkkuus, tosin diskurssista riippuen. <- esimerkiksi sana "diskurssi" ei muuten käänny "keskusteluksi", vaan tarkoittaa yleensä jotain laajempaa, tiettyä normistoa seuraavaa ja jaettua vuorovaikutustapahtumaa. Tällainen ilmaisu olisi kuitenkin hyvin kömpelö ja epätarkka.

Olkaamme siis kosmopoliittisia ja ikkunat auki maailmaan avaavia tässäkin asiassa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat