Vastuullisuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Voiko ihminen oppia ottamaan vastuun korviensa välistä?

Kommentit (13)

Vierailija

Millä?
Vastuu on moraalikäsite. Jokainen ottaa jonkinmoisen vastuun kaikesta tekemästään jossain määrin. Kun tämä käsite nousee puheenaiheeksi, on kyse moralisoinnista, jolle haetaan monenmoisia kohteita, hakijan omista motiiveista lähtien. Kohteella ei välttämättä ole mitään mietteitä teeman suhteen, ennenkuin hänet siihen agitoidaan.
Jos ihmiset kykenisivät täyteen "päänsä" hallintaan, ei monia ammattikuntia tarvittaisi lainkaan.

Vierailija
tietää
Millä? Vastuu on moraalikäsite. Jokainen ottaa jonkinmoisen vastuun kaikesta tekemästään jossain määrin. Kun tämä käsite nousee puheenaiheeksi, on kyse moralisoinnista, jolle haetaan monenmoisia kohteita, hakijan omista motiiveista lähtien. Kohteella ei välttämättä ole mitään mietteitä teeman suhteen, ennenkuin hänet siihen agitoidaan. Jos ihmiset kykenisivät täyteen "päänsä" hallintaan, ei monia ammattikuntia tarvittaisi lainkaan.

Mutta voiko ihminen ns. ottaa vastuun KAIKESTA tekemisestään?

... vai onko muka pakko laittaa osa muiden ns. piikkiin?

Vierailija
qaz
tietää
Millä? Vastuu on moraalikäsite. Jokainen ottaa jonkinmoisen vastuun kaikesta tekemästään jossain määrin. Kun tämä käsite nousee puheenaiheeksi, on kyse moralisoinnista, jolle haetaan monenmoisia kohteita, hakijan omista motiiveista lähtien. Kohteella ei välttämättä ole mitään mietteitä teeman suhteen, ennenkuin hänet siihen agitoidaan. Jos ihmiset kykenisivät täyteen "päänsä" hallintaan, ei monia ammattikuntia tarvittaisi lainkaan.



Mutta voiko ihminen ns. ottaa vastuun KAIKESTA tekemisestään?

... vai onko muka pakko laittaa osa muiden ns. piikkiin?


Sosiaaliseen elämään kuuluu erillainen vastuunpakoilu ja vastuun siirtäminen muille. Defenssitoiminto, joka voi tapahtua tiedostamattakin. Vastuuta voi syyllisyydentunteiden ohjailemana ottaa siitäkin mihin ei ole velvoitetta.
Vastuun voi ottaa myös humanitaarisista syistä muilta, kuten lastensa puolesta.

Vierailija
tietää
qaz
tietää
Millä? Vastuu on moraalikäsite. Jokainen ottaa jonkinmoisen vastuun kaikesta tekemästään jossain määrin. Kun tämä käsite nousee puheenaiheeksi, on kyse moralisoinnista, jolle haetaan monenmoisia kohteita, hakijan omista motiiveista lähtien. Kohteella ei välttämättä ole mitään mietteitä teeman suhteen, ennenkuin hänet siihen agitoidaan. Jos ihmiset kykenisivät täyteen "päänsä" hallintaan, ei monia ammattikuntia tarvittaisi lainkaan.



Mutta voiko ihminen ns. ottaa vastuun KAIKESTA tekemisestään?

... vai onko muka pakko laittaa osa muiden ns. piikkiin?


Sosiaaliseen elämään kuuluu erillainen vastuunpakoilu ja vastuun siirtäminen muille. Defenssitoiminto, joka voi tapahtua tiedostamattakin. Vastuuta voi syyllisyydentunteiden ohjailemana ottaa siitäkin mihin ei ole velvoitetta.
Vastuun voi ottaa myös humanitaarisista syistä muilta, kuten lastensa puolesta.

Voiko aikuinen todella ottaa vastuun esim. lapsen puolesta... hmm..

Jos voisi ottaa, siis täyden vastuun, sehän tarkoittaisi kaiketi sitä, että aikuinen kykenisi tekemään jo tehdyn tekemättömäksi...

OZ
Seuraa 
Viestejä126
Liittynyt4.11.2005
qaz
Voiko aikuinen todella ottaa vastuun esim. lapsen puolesta... hmm..

Jos voisi ottaa, siis täyden vastuun, sehän tarkoittaisi kaiketi sitä, että aikuinen kykenisi tekemään jo tehdyn tekemättömäksi...


Eihän vastuun ottaminen tarkoita jonkin virheen tekemättömyyttä, vaan sen myöntämistä ja korjaamista tai hyvittämistä.
Esimerkkinä lapsi polkupyörällään naarmuttaa naapurin autoa, vastuun ottamiseen kuuluu asian korjaaminen, joka tapauksesta riippuen sisältää anteeksipyynnön ja materiaalisen hyvityksen (vioittuneen kohdan korjaus tai rahallinen korvaus ajoneuvon arvon alentumisesta).

You may be an idiot but try not be stupid -Winston Groom

Vierailija
OZ
qaz
Voiko aikuinen todella ottaa vastuun esim. lapsen puolesta... hmm..

Jos voisi ottaa, siis täyden vastuun, sehän tarkoittaisi kaiketi sitä, että aikuinen kykenisi tekemään jo tehdyn tekemättömäksi...


Eihän vastuun ottaminen tarkoita jonkin virheen tekemättömyyttä, vaan sen myöntämistä ja korjaamista tai hyvittämistä. Esimerkkinä lapsi polkupyörällään naarmuttaa naapurin autoa, vastuun ottamiseen kuuluu asian korjaaminen, joka tapauksesta riippuen sisältää anteeksipyynnön ja materiaalisen hyvityksen (vioittuneen kohdan korjaus tai rahallinen korvaus ajoneuvon arvon alentumisesta).

Eli toinen voi ottaa vastuun vain pinnallisessa mielessä, esim. rahallisena korvauksena, mutta muutoin lapsen teko jää lapsen ns. omalle tunnolle, josta lapsi ottaa opikseen tai sitten ei.

OZ
Seuraa 
Viestejä126
Liittynyt4.11.2005

OK esimerkkini ei kaikin puolin ollut kattava, mutta avataan sitä hieman. Emme pysty estämään kaikkia vahinkoja. Vaikka ottaisimme pois lapselta polkupyörän, voisi lapsi vielä juosta autoa päin. Kaikkien vahinkojen korjaaminen ei vaadi materiaalista hyvitystä. Kaikista vahingoista on syytä oppia sekä lapsen että vanhemman.

You may be an idiot but try not be stupid -Winston Groom

Vierailija

Kun kyse on perheen sisäisistä suhteista, ei siihen sovi koskaan pinnallisuus. Tunnesiteet hallitsevat kaikkea kanssakäymistä. Hyvin pienin elein voi osoittaa arvostavansa tai kieltää sen. Se voi olla vaikka makeisten jako. Meneekö se tasan ym. Asia voidaan muistaa ja siihen viitata vielä kun se ei ole missään suhteessa verrattavaan tapahtumaan joskus aikuisiällä.
Luottamuksen merkitys korostuu suhteessa perheen ja ulkopuolisten ihmisten kanssa tapahtuviin konfikteihin. Kuka tukee ja kuka torjuu ja kuka syyllistää. Vastuutaan (moraalista) pakoilevaa rangaistaan aina jotenkin.

Lapsi voi ottaa vastuuta kolhimisistaan vaikkapa vuoden tiskausvuorolla tai myöntämällä tehneensä väärin ja varovansa toistamasta sitä enää.

Vierailija
OZ
OK esimerkkini ei kaikin puolin ollut kattava, mutta avataan sitä hieman. Emme pysty estämään kaikkia vahinkoja. Vaikka ottaisimme pois lapselta polkupyörän, voisi lapsi vielä juosta autoa päin. Kaikkien vahinkojen korjaaminen ei vaadi materiaalista hyvitystä. Kaikista vahingoista on syytä oppia sekä lapsen että vanhemman.

Kyllä, lapsi sekä vanhempi tarvitsee oppimista aina.

Vierailija
tietää
Kun kyse on perheen sisäisistä suhteista, ei siihen sovi koskaan pinnallisuus. Tunnesiteet hallitsevat kaikkea kanssakäymistä. Hyvin pienin elein voi osoittaa arvostavansa tai kieltää sen. Se voi olla vaikka makeisten jako. Meneekö se tasan ym. Asia voidaan muistaa ja siihen viitata vielä kun se ei ole missään suhteessa verrattavaan tapahtumaan joskus aikuisiällä. Luottamuksen merkitys korostuu suhteessa perheen ja ulkopuolisten ihmisten kanssa tapahtuviin konfikteihin. Kuka tukee ja kuka torjuu ja kuka syyllistää. Vastuutaan (moraalista) pakoilevaa rangaistaan aina jotenkin.

Lapsi voi ottaa vastuuta kolhimisistaan vaikkapa vuoden tiskausvuorolla tai myöntämällä tehneensä väärin ja varovansa toistamasta sitä enää.

Ettei pinnallisuus koskaan sovi... ?

Nähdäkseni elämä ei kysy sitä sopiiko vaiko ei, vaan siihen on vain tyytyminen. Ts., esim. lapsen aiheuttaman rahallisen arvon menetyksen aikuinen voi korvata, mutta muutoin tehtyä ei saa tekemättömäksi.

Rahalla voi korvata vain pintaa/rahaa koskevia asioita.

Esim. anteeksi pyynnöt eivät tee tapahtunutta tapahtumattomaksi.. ja jäljelle jää lapsen ja vanhemman kohdalle opiksi otto. Tai ottamattomuus.

Uusimmat

Suosituimmat