Mars-mönkijät töissä taas

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

EDIT: Aiheen otsikko.

http://www.space.com/news/070705_dusty_rovers.html

Marsissa parin viime viikon aikana voimistuneet myrskyt ovat nostaneet planeetan pinnalta valtavat määrät pölyä ilmakehään. Suurin osa Marsin eteläisestä pallonpuoliskosta on nyt pölypilvien peitossa.

Huono uutinen Spirit- ja Opportunity-mönkijöille! Vaikka tuulet aluksi puhalsivatkin niiden aurinkopaneelit puhtaiksi niihin kerääntyneestä tomusta tuplaten niiden tehon, nyt ilmakehässä oleva pöly estää 99% suorasta auringonvalosta saapumasta planeetan pinnalle.

Varsinkin Opportunityn virrantuotto on pudonnut vaarallisen alas, vaikeuttaen akkujen lataamista päivisin ja elektroniikan lämmittämistä öisin. Pahimmillaan koko vehje voi vaieta, jos elektroniikka pettää lämpötilaerojen vuoksi.

Ja just kun Opportunityn piti crossailla alas sinne Victoria-kraatteriin! Dämn.

No toisaalta, onhan ne hienosti pelannutkin jo kolme vuotta suunnitellun kolmen kuukauden sijasta. Ja saadaanhan tässä ekaa kertaa kokemusta pölymyrskyistä tulevia Mars-missioita ajatellen.

Pidetään peukkuja pikku kavereille.

Sivut

Kommentit (36)

Vierailija
spin0

Ja just kun Opportunityn piti crossailla alas sinne Victoria-kraatteriin! Dämn.

No toisaalta, onhan ne hienosti pelannutkin jo kolme vuotta suunnitellun kolmen kuukauden sijasta. Ja saadaanhan tässä ekaa kertaa kokemusta pölymyrskyistä tulevia Mars-missioita ajatellen.

Pidetään peukkuja pikku kavereille.

Joo... Menestys on ollut ihan poskettoman hyvä ennakkoveikkailuihin nähden.

Vierailija

Seuraava Marsiin lähetettävä laskeutuja on NASAn Phoenix. Se on paikallan pysyttelevä laite, jonka osat on pääasiassa haalittu aiemmista keskeytetyistä projekteista - siitä luotaimen nimi. Phoenix laukaistaan vajaan kuukauden kuluttua 3.8.2007 ja se toivon mukaan laskeutuu Marsin pohjoisen napa-alueen liepeille toukokuussa 2008.

Phoenixin tehtävinä on tutkia veden eri olomuotojen vuorovaikusta, planeetan vetistä historiaa sekä etsiä mahdollisia mikrobeille suotuisia olosuhteita. Luotaimessa on mukana mm. robottikoura ja ensimmäinen arktiselle alueelle sijoittuva sääasema.

Todennäköisesti seuraava Marsiin lähtevä mönkijä on NASAn vielä suunnitteilla oleva massiivinen Mars Science Laboratory (850kg). Laukaisu on suunniteltu syksylle 2009 ja se laskeutuisi loppukesästä 2010. Laskeutumispaikkaa ei ole vielä päätetty. Tominta-ajaksi on määritetty vähintään yksi Marsin vuosi (687 maan vuorokautta).

Missiolla on neljä vaativaa päämäärää: tutkia onko Marsissa joskus syntynyt elämää, luonnehtia planeetan nykyistä ja mennyttä ilmastoa, tutkia geologiaa ja tehdä valmistelevaa tutkimusta miehitettyjä lentoja varten.

ESAllakin on Mars-mönkijä suunnitteilla: ExoMarsin mahdollista laukaisua on kuitenkin lykätty vasta vuoteen 2013. Tuohon aurinkoenergialla toimivaan vehkeeseen on suunniteltu jonkinlaista muutaman metrin syvyyteen kairaavaa poraa. Päätehtävänä on tietysti jälleen elämän merkkien etsiminen jne...

Lisäksi Kiina ja Venäjä ovat sopineet yhteisestä Mars-projektista: vuonna 2009 samassa laukaisussa kohti Marsia lähtee kiinalainen Yinghuo-luotain ja venäläinen Phobos-Grunt -luotain. Phobos-Gruntin tehtävänä on hakea näyte Marsin toisesta kuusta Phoboksesta ja tuoda se maahan vuonna 2012!

Onhan noita Mars-missioita suunnitteilla, mutta mikään niistä ei valitettavasti auta nykyisiä peltiheikkejä pulasta.

Vierailija

Ursan sivuilta:

"MSL lasketaan Marsin pinnalle aivan uudentyyppisellä space crane eli avaruusnosturitekniikalla. Lämpökilven ja laskuvarjon hidastettua enimmän osan vauhdista pois, avaruusnosturin moottorit käynnistyvät ja se asettuu leijailemaan muutaman metrin korkeuteen. Mönkijä lasketaan vaijerin varassa pinnalle. Vaijeri katkaistaan, avaruusnosturi lentää tiehensä ja MSL seisoo pyörillään Marsin pinnalla valmiina toimintaan"

Onnea vaan pojille, mutta tuntuu aika kunnianhimoiselta hankkeelta. Ei silti etteikö asialla olisi ryhmä terävimpiä aivoja, mutta parametrit Marsin pinnalla ovat aika erilaisia mitä voidaan maan pinnalla testata. Käytännössä Vikingin jälkeen suurin osa Marsiin lähetetyistä luotaimista ovat toimineet eri tavalla kuin on suunniteltu. Joko ylipitkään, tai ei ollenkaan...

Vierailija
spin0
aiemmista keskeytetyistä projekteista - siitä luotaimen nimi. Phoenix laukaistaan vajaan kuukauden kuluttua 3.8.2007



Ei tietenkään saisi olla taikauskoinen, mutta toivottavasti ei jää nimensä veroiseksi tuli soihduksi.

onenörde
...

Mielestäni saisivat panostaa enemmänkin "keinoäly" pohjaseen keskukseen joka ohjaa lentäviä kameroita/tutkimusta eri kohteisiin sen mukaan miten niille annetaan tavotteita (niitä olisi helppo lähettää lisää kun niiden ei tarvitsisi osua kuin kaasukehään josta ne voisivat sitten kotiutua tutkimus keskukseen).

((keinoäly sen vuoksi koska maasta käsin ohjaus-liikkeet ovat suhteellisen hitaita, taikka voisivathan he lähettää jonku vapaaehtoisen paikanpäälle tarkkailemaan ja näitä vapaa ehtosia varmasti löytyisi)).

Vierailija
Einesteini
Ei tietenkään saisi olla taikauskoinen, mutta toivottavasti ei jää nimensä veroiseksi tuli soihduksi.



Tosiaan! Nousihan se jo kertaalleen vanhojen projektien tuhkasta, toivottavasti ei palaa tuhkaksi. :)

Einesteini
Mielestäni saisivat panostaa enemmänkin "keinoäly" pohjaseen keskukseen joka ohjaa lentäviä kameroita/tutkimusta eri kohteisiin sen mukaan miten niille annetaan tavotteita (niitä olisi helppo lähettää lisää kun niiden ei tarvitsisi osua kuin kaasukehään josta ne voisivat sitten kotiutua tutkimus keskukseen).

Niinpä, signaalin aikaviiveen vuoksi (jopa n.20 min suuntaansa) robottien kauko-ohjaaminen maasta käsin on mahdotonta. Siksipä jo nykyisissäkin Mars-mönkijöissä on varsin nokkela tekoäly, joka osaa väistää esteitä ja etsiä turvallisimman polun itsenäisesti. Mönkijälle annetaan maasta vain reittipisteet ja se mönkii niitä pitkin itsenäisesti rastilta seuraavalle. Jos mönkijä ei löydä turvallista polkua, se pysähtyy ja pyytää apua maasta.
http://marsrovers.jpl.nasa.gov/technology/is_autonomous_mobility.html

Lentäminen on Marsissa erittäin vaikeaa. Marsin ilmakehä on hyvin ohut, paine pinnalla on vain alle sadasosa maapallon ilmanpaineista. Joko siis tarvitaan valtavat siivet tai jonkinlainen kaasupallo, joka sitten leijailisi tuulten armoilla. Toistaiseksi on varmempaa pysytellä planeetan pinnalla.

Vierailija
onenörde
Ursan sivuilta:

"MSL lasketaan Marsin pinnalle aivan uudentyyppisellä space crane eli avaruusnosturitekniikalla. Lämpökilven ja laskuvarjon hidastettua enimmän osan vauhdista pois, avaruusnosturin moottorit käynnistyvät ja se asettuu leijailemaan muutaman metrin korkeuteen. Mönkijä lasketaan vaijerin varassa pinnalle. Vaijeri katkaistaan, avaruusnosturi lentää tiehensä ja MSL seisoo pyörillään Marsin pinnalla valmiina toimintaan"

Onnea vaan pojille, mutta tuntuu aika kunnianhimoiselta hankkeelta. Ei silti etteikö asialla olisi ryhmä terävimpiä aivoja, mutta parametrit Marsin pinnalla ovat aika erilaisia mitä voidaan maan pinnalla testata. Käytännössä Vikingin jälkeen suurin osa Marsiin lähetetyistä luotaimista ovat toimineet eri tavalla kuin on suunniteltu. Joko ylipitkään, tai ei ollenkaan... :?

Joo, vähän arveluttaa tuo space crane. NASAn päätös hylätä pomppulaskeutumiset on kuitenkin perusteltu - tulevien missioiden uudet tehtävät vaativat huomattavasti tarkempaa laskeutumista kuin tähänastiset. Spirit ja Opportunity osuivat 150x20km laskeutumisellipsin sisään, MSL tähtää 20km ellipsiin. Siksi eri laskeutumistekniikka.

Myös NASAn tulevat pienet Scout-laskeutujat Phoenixia myöten käyttävät laskeutumisen loppuvaiheessa hydratsiiniraketteja eivätkä pomppupalloja.

Vierailija
spin0
Lentäminen on Marsissa erittäin vaikeaa. Marsin ilmakehä on hyvin ohut, paine pinnalla on vain alle sadasosa maapallon ilmanpaineista. Joko siis tarvitaan valtavat siivet tai jonkinlainen kaasupallo, joka sitten leijailisi tuulten armoilla. Toistaiseksi on varmempaa pysytellä planeetan pinnalla.

Taikka jonkin sortin kopteri. jonka potkurit toimivat aurinko-paneleina... joka ei painaisi paljoa verraten potkureiden pinta-alaan, ja laitosta käytettäis vain kauko-ohjattavana kamerana...

Jos nyt ymmärsin oikeen noi wikipedian termit, niin marsissa riittäisi happi pallo, taikka jollain ydin reaktiolla kuumennettu vesihöyry, nostamaan painavemmankin kappaleen eikä pallon tilavuuskaan tarvisi olla kovinkaan häävi, koska hiilidioksiidi on painavaa?, ja painovoimakin on vain puolet maahan nähen.

Vierailija
Einesteini
Taikka jonkin sortin kopteri. jonka potkurit toimivat aurinko-paneleina... joka ei painaisi paljoa verraten potkureiden pinta-alaan, ja laitosta käytettäis vain kauko-ohjattavana kamerana...

...

Jos nyt ymmärsin oikeen noi wikipedian termit, niin marsissa riittäisi happi pallo, taikka jollain ydin reaktiolla kuumennettu vesihöyry, nostamaan painavemmankin kappaleen eikä pallon tilavuuskaan tarvisi olla kovinkaan häävi, koska hiilidioksiidi on painavaa?, ja painovoimakin on vain puolet maahan nähen.

Näin on, Marsin kaasukehä koostuu yli 95% hiilidioksidista, joten kaasupallon sisällöksi kävisi mikä vain sitä kevyempi kaasu tai jopa lämmitetty vesihöyry. Fysiikan kannalta ihan auringonvarma juttu ja lentämisen vaikeuksista huolimatta olisi varmaan teknisestikin mahdollista toteuttaa.

Avaruusteknologiassa pyritään kuitenkin toimimaan varman päälle ja siksi uudet ideat tulevat hitaanlaisesti käyttöön. Varmaan vielä joskus lähetetäänkin leijuvia luotaimia Marsiin, Venukseen tai Titaniin. Mutta toistaiseksi on varminta pysytellä kamaralla.

Esittämäsi kaltaisia ratkaisuja pohditaan ja kehitellään tosissaan mm.NASAssa. Tosihauska idea on käyttää laumaa verkotettuja, parveilevia, pomppivia palloja miniluotaimina! Niitä voisi lähettää vaikkapa tutkimaan Marsin laavaluolia.

Tässä nippu linkkejä tuohon aiheeseen liittyen.
Pomppivista luotaimista: http://www.astrobio.net/news/article1798.html
Laavaluolista: http://www.esa.int/SPECIALS/Mars_Express/SEM8AD9ATME_0.html
http://www.thunderbolts.info/tpod/2005/arch05/051111ascraeus.htm
http://www.norwebster.com/mars/lavatube.html

BTW: Ehkä ne kiintoisat reiät Marsissa ovat syntyneet laavaluolan katon romahtaessa?

Vierailija
spin0
Seuraava Marsiin lähetettävä laskeutuja on NASAn Phoenix. Se on paikallan pysyttelevä laite, jonka osat on pääasiassa haalittu aiemmista keskeytetyistä projekteista - siitä luotaimen nimi. Phoenix laukaistaan vajaan kuukauden kuluttua 3.8.2007 ja se toivon mukaan laskeutuu Marsin pohjoisen napa-alueen liepeille toukokuussa 2008.

Phoenixin tehtävinä on tutkia veden eri olomuotojen vuorovaikusta, planeetan vetistä historiaa sekä etsiä mahdollisia mikrobeille suotuisia olosuhteita. Luotaimessa on mukana mm. robottikoura ja ensimmäinen arktiselle alueelle sijoittuva sääasema.

Todennäköisesti seuraava Marsiin lähtevä mönkijä on NASAn vielä suunnitteilla oleva massiivinen Mars Science Laboratory (850kg). Laukaisu on suunniteltu syksylle 2009 ja se laskeutuisi loppukesästä 2010. Laskeutumispaikkaa ei ole vielä päätetty. Tominta-ajaksi on määritetty vähintään yksi Marsin vuosi (687 maan vuorokautta).

Missiolla on neljä vaativaa päämäärää: tutkia onko Marsissa joskus syntynyt elämää, luonnehtia planeetan nykyistä ja mennyttä ilmastoa, tutkia geologiaa ja tehdä valmistelevaa tutkimusta miehitettyjä lentoja varten.

ESAllakin on Mars-mönkijä suunnitteilla: ExoMarsin mahdollista laukaisua on kuitenkin lykätty vasta vuoteen 2013. Tuohon aurinkoenergialla toimivaan vehkeeseen on suunniteltu jonkinlaista muutaman metrin syvyyteen kairaavaa poraa. Päätehtävänä on tietysti jälleen elämän merkkien etsiminen jne...

Lisäksi Kiina ja Venäjä ovat sopineet yhteisestä Mars-projektista: vuonna 2009 samassa laukaisussa kohti Marsia lähtee kiinalainen Yinghuo-luotain ja venäläinen Phobos-Grunt -luotain. Phobos-Gruntin tehtävänä on hakea näyte Marsin toisesta kuusta Phoboksesta ja tuoda se maahan vuonna 2012!

Onhan noita Mars-missioita suunnitteilla, mutta mikään niistä ei valitettavasti auta nykyisiä peltiheikkejä pulasta.

Phoeniksista olisi pitänyt jo tehdä ydinkäyttöinen, en edes ymmärrä, miten sen valonsaanti on turvattu, jos se kerran lähetetään pohjoisnavalle.
huonoa on myös liikkumattomuus. ikävä jos lähellä on monia mielenkiintoisia kohteita, mutta niitä ei päästä tutkimaan.

Plussana silti on kunnon säämittarit, joita ikävä kyllä nyt marsissa olevissa mönkijöissä ole. Samoin porat ovat hyvä asia, joskin niillä pitäisi päästä vielä syvemmälle, jotta voi verrata näytteitä eri syvyyksiltä.
tuossa animaatio Phoeniksin laskeutumisesta. http://www.youtube.com/watch?v=ZGpJiIO4lIE

tämä taas esittää Mars Science laboratoryn laskeutumista punaisen planeetan pinnalle. todella vaikuttavan näköinen. http://www.youtube.com/watch?v=b0A-AgytQY0

Onko muuten Marsista kuvia nyt, kun tuo myrsky on siellä?
Ja onko myrsky siis saavuttanut molempien mönkijöiden laskeutumispaikat, siis täydessä laajuudessaan.

asiantuntemukseni on on hyvää, kun taas englannin taito surkeaa.

täällä foorumilla kanttaa käydä. siellä porukka on myös erittäin asiantuntevaa> http://www.unmannedspaceflight.com/inde ... owforum=36

itse pitkän aikaa kerroin mönkijöiden kuulumisia tällä palstalla, tosin nyt olen lopettanut ainakin toistaiseksi. voin toki yleisön mieleipitene vuoksi aloittaa päivityksen uudestaan> http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... &start=405

Nuo Venäjän Phobos-hankkeet kuulostavat oudoilta. venäläisiä tuntuu kiinnostavan Marsin geologisesti köyhät kuut enemmän, kuin itse planeetta.
varsinainen pakkomielle, kun muistaa venäjän epäonnistuneet Phobos 1 ja Phobos 2 luotaimet.

Vierailija
tietäjä
tuossa animaatio Phoeniksin laskeutumisesta. http://www.youtube.com/watch?v=ZGpJiIO4lIE

Katoin ensin että olisi ollu huumorilla höystetty, mutta valitettavasti ei ollu. (ihan kaivinkoneen kauhalla ?, eikö mielummin imurilla ?).

tietäjä
tämä taas esittää Mars Science laboratoryn laskeutumista punaisen planeetan pinnalle. todella vaikuttavan näköinen. http://www.youtube.com/watch?v=b0A-AgytQY0

Onneksi lähettävät tuli linnun ensimmäisenä niin huomaavat asentaa vara varjon tuohon vekottimeen, koska ite en luota ainakaan raketti moottoreihin tai mihinkään mikä vaatii happea toimiakseen,
(vaahtosammutin kaasukehässä).

tietäjä
itse pitkän aikaa kerroin mönkijöiden kuulumisia tällä palstalla, tosin nyt olen lopettanut ainakin toistaiseksi. voin toki yleisön mieleipitene vuoksi aloittaa päivityksen uudestaan> http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... &start=405

Yleisö pyytää!, hyvä kun malttanu odottaa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
Einesteini

Katoin ensin että olisi ollu huumorilla höystetty, mutta valitettavasti ei ollu. (ihan kaivinkoneen kauhalla ?, eikö mielummin imurilla ?).



Maansiirtohommat, pienetkin, nyt vain on kätevämpi tehdä kauhan tai lapion tapaisilla laitteilla kuin imureilla. Ja ero vain korostuu siellä, missä ilmanpaine on olematon, koska imuvaikutus riippuu yksinomaan ympäröivän kaasun paineesta. Tyhjiössä ei voi imeä.

Onneksi lähettävät tuli linnun ensimmäisenä niin huomaavat asentaa vara varjon tuohon vekottimeen, koska ite en luota ainakaan raketti moottoreihin tai mihinkään mikä vaatii happea toimiakseen,
(vaahtosammutin kaasukehässä).

Laskuvarjot eivät pysty hidastamaan luotamen nopeutta laskeutumiseen sopivaksi Marsin ohuessa kaasukehässä, vaikka niitä käytetäänkin hidastamaan yliäänennopeus siedettävämmälle tasolle. Käsittääkseni kaikki pinnalle laskeutuneet luotaimet ovat tavalla tai toisella käyttäneet rakettimoottoreita laskeutumisen viimeisessä vaiheessa.

Hydratsiinia ja dityppitetraoksidia käyttävät luotainten moottorit ovat äärimmäisen toimintavarmoja laitteita. Niiden toimintahäiriöt ovat johtaneet vain harvoin luotainten menetyksiin.

Mikään rakettimoottori ei ole riippuvainen kaasukehästä otetusta hapettimesta. Hapetin pakataan aina mukaan. Avaruudessa käytetään yhdistelmiä, jotka syttyvät itse joutuessaan kosketuksiin toistensa kanssa.

Vierailija
Neutroni
Laskuvarjot eivät pysty hidastamaan luotamen nopeutta laskeutumiseen

Mutta vakauttavan laskeutujaa siten että se ei pääse kiepsahtamaan ylös alasin, koska painopiste sijaitsee laitteiston ylä osassa.

(fysikaalisesti toi animaatio on aika pelottavan näköistä menoa ottaen huomioon vaihdin millä liikutaan alas päin, ja moottoreiden jarrutus mielestäni vain kiepsauttas vekottimen toisinpäin, ja rakettejen lisäten syöksyn nopeutta).

Vierailija

Spiritin yllä taivas on alkanut kirkastua ja 12.7. tuuli puhalsi sen aurinkopaneelitkin puhtaiksi.
Spirit tekee taas mittaustöitä ja lähettää päivittäin dataa Maahan.

Opportunity on edelleen virransäästötilassa ja ottaa yhteyttä Maahan vain joka kolmas sol.
Taivaan pimeneminen Opportunityn näkökulmasta viime kuukauden aikana:

Sol on Marsin aurinkovuorokausi, eli n. 24h 39min 35.244s. Kuvassa numerointi tarkoittaa soleja mönkijän laskeutumispäivästä lähtien (alkaen 1:stä), t (tau) on indeksi joka viittaa taivaan "kirkkauteen".
Sol 1205 == 15.6.2007
Sol 1220 == 30.6.2007
Sol 1225 == 6.7.2007
Sol 1233 == 14.7.2007
Sol 1235 == 16.7.2007

Suht tuoreita Mars Reconnaice Orbiterin kuvia pölymyrskystä (ylempi ennen myrskyä, alempi viime viikolta):

Amerikankielinen video pölymyrskystä:
http://marsrovers.nasa.gov/gallery/video/movies/opportunity/mer20070720-...

Hienoja MROn (?) kuvista koottuja animaatioita pöymyrskystä:
http://marsrovers.nasa.gov/gallery/press/opportunity/20070720a.html

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat