Ilman tiheyden laskukaavassa outoa..

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Wikipedia väittää että: The specific gas constant R for dry air is: 287.05 Joule/Kg/K täällä: http://en.wikipedia.org/wiki/Density_of_air

samoin täällä: http://pds-atmospheres.nmsu.edu/educati ... nstant.htm

ja NASAn sivulla väitetään että sama luku on: 286,9 Joule/Kg/K täällä:
http://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/atmosmet.html

eli miten noihin lukuihin on päästy ja miksi ne eroavat noin paljon?
Samoin Nasa käyttää lämpötilalukemaa 1K = 273.1 C ja Wiki 273.15 C ja joku muu sivusto jopa 273.16 C

eli mistä sen nyt tietäisi mikä lukemista on oikea, tarvitsen kaavaan ilman tiheyden laskemisessa.

Kommentit (13)

Vierailija

Mittaa ilman tiheys itse. Käytä esim ilmanvastus-mittausta tennispallolle, joka lähtee tunnetulla nopeudella.

Kaikista netin ja oppikirjojen kaavoista puuttu ilman kosteuden osuus, joka on suuri, paitsi pakkasella.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005

Ei tuossa ole kuin promillen ero. Ottaen huomioon esimerkiksi vaihtelevan ilmankosteuden, se on käytännön laskuissa merkityksetön. Silloin kun neljännellä merkitsevällä numerolla on väliä, pannaan yleensä vermeet tyhjiökammioon ja lakataan stressaamasta koko ilmasta.

Vierailija

Jos olemme maan pinnalla suunnilleen meren pinnan korkeudella ja vallitseva ilmanpaine on 1013 hPa ja lämpötila +15 astetta celsiusta, painaa 1 kuutio ilmaa 1,225 kg. Ilman tiheys määräytyy siis vallitsevan paineen, lämpötilan ja korkeuden mukaan. Joka tapauksessa ihan hyvä muistisääntö kuutiolle ilmaa on, että se painaa suunnilleen kilon.
Tuo ogen mainitsema kosteus vaikuttaa vain marginaalisesti.

Vierailija

Ilman täydellinen hallinta on vaikeaa jo labrassakin. Tuulitunnelit olemassa-olollaan ilmaisevat sen että matemaattiset mallit ovat aika kaukana sen reaalisista sovelluksista.
Mutta onhan se hauska laskea.

Vierailija

Eihän tuo ero ole suuren suuri, mutta haluaisin käyttää laskussa oikeaa alkuarvoa. Kosteuden vaikutus on noissa annetuissa luvuissa hieman epämääräinen "kuiva ilma" on kai käsite ???? kaavaan löytyy kyllä jatke jossa on otettu huomioon lähes kaikki olennainen mm wikipediasta sekä nasan sivuilta, mutta en ole niihin vielä perehtynyt.

Lähinnä kummastuttaa tämä arvojen eroavaisuus, miten mitkäkin tahot ovat saaneet luvun aikaiseksi. Ilman tiheyden laskukaavoja on erilaisia kehitelty vuosien saatossa ja kaikki tahot eivät ole hyväksyneet toisten tekeleitä. Ilman ominaisuuksien laskeminen ei taida olla niitä yksinkertaisempia tehtäviä.

Vierailija
kylähullu
Eihän tuo ero ole suuren suuri, mutta haluaisin käyttää laskussa oikeaa alkuarvoa. Kosteuden vaikutus on noissa annetuissa luvuissa hieman epämääräinen "kuiva ilma" on kai käsite ???? kaavaan löytyy kyllä jatke jossa on otettu huomioon lähes kaikki olennainen mm wikipediasta sekä nasan sivuilta, mutta en ole niihin vielä perehtynyt.

Lähinnä kummastuttaa tämä arvojen eroavaisuus, miten mitkäkin tahot ovat saaneet luvun aikaiseksi. Ilman tiheyden laskukaavoja on erilaisia kehitelty vuosien saatossa ja kaikki tahot eivät ole hyväksyneet toisten tekeleitä. Ilman ominaisuuksien laskeminen ei taida olla niitä yksinkertaisempia tehtäviä.


Erillaiset yksiköt ja niiden muunnostarkkuus voi tuottaa myös eroja.

Vierailija

Tuskinpa niistä.

Joka tapauksessa suurimmat ongelmat tulee siitä, että joissakin maissa (esim Suomessa) ei osata taajuustason matikkaa.

Esim puuskaisen tuulen keskiarvoa ei tohtoritason ihmiset osaa laskea.

Ei siis ihme jos suuremmatkin asiat menee miten sattuu.

Vierailija

Miten näissä ilmailualan laitteissa on mahdettu ottaa huomioon kaikki ilman tiheyteen vaikuttavat eri parametrit? vaiko vedetäänkö siellä myös hieman niinkuin "sinnepäin". Nyt kun tätä asaa on vähän tutkiskellut niin tuntuu että sellaista absoluuttista totuutta ei ole.

Vähän niinkuin tuon lämpötilan kanssa, 1 Kelvin on joidenkin mukaan sitä ja toisten mukaan tätä, kuka sitten tietää mikä on oikea luku?
Tulee väkisinkin mieleen että mihin sitten perustuvat kaikki mittaukset ja teoriat jos tieto on näinkin hajanaista. Eikö tiedeyhteisössä olla samaa mieltä fysiikan perusasioista?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
kylähullu
Miten näissä ilmailualan laitteissa on mahdettu ottaa huomioon kaikki ilman tiheyteen vaikuttavat eri parametrit? vaiko vedetäänkö siellä myös hieman niinkuin "sinnepäin". Nyt kun tätä asaa on vähän tutkiskellut niin tuntuu että sellaista absoluuttista totuutta ei ole.



Ilman tiheys vaihtelee luonnollisista syistä tietyllä korkeudella (lämpötil, ilmanpaine) niin paljon, ettei käytännössä ole tarpeen stressata promillen heitoista. Jos lentokone suunnitellaan niin, että se toimii 14.99-15.01 asteen lämpötilavälillä, ja siltä poikkeminen aiheuttaa ongelmia, enpä viitsisi ostaa sen firman lentolippuja.

Vähän niinkuin tuon lämpötilan kanssa, 1 Kelvin on joidenkin mukaan sitä ja toisten mukaan tätä, kuka sitten tietää mikä on oikea luku?



No mikä ongelma siinä on. Sehän menee jotenkin niin, että veden kolmoispiste (se kaasun, nesteen ja normaalin jään kolmoispiste, vedellä on kyllä muitakin kolmoispisteitä) on 273,16 K. Kyllä lämpötilan ja lämpötila-asteikkojen määritelmät löytyvät kaikista korkeakoulutason termodynamiikan oppikirjoista.

Eikö tiedeyhteisössä olla samaa mieltä fysiikan perusasioista?

Ollaan, ja oppikirjoissa myös. Ristiriitaisuudet ovat lähinnä kaikenlaisten nettisepustusten tai populaarijuttujen asioita osaamattomien mielissä aiheuttamia harhaanjohdetuksi tulemisia. Jos asia kiinnostaa niin paljon, että alkaa tosissaan laskea, kannattaa selvittää asit kunnon oppikirjasta ajan kanssa.

Vierailija

Okei Neutroni.

Miten tiedeyhteisö laskee puuskaisen tuulen keskiarvon ? Vektorisuure. Vai taajuus-suure vaiheineen ?

Tai ylipäätään pitkän ilmavirtauksen keskiarvon, jos vielä tiheys voi muuttua matkan varrella, ajan funktiona ?

Vastaa, kun väitit että tämä on selvä asia.

Ennen kuin joriset yhtään mitään, niin voin säästää aikaasi ja todeta että yhteisymmäryksen puute kertoo nimen omaan siitä, että jotkut on fiksumpia kuin toiset, ja että ei kannata edes pyrkiä konsensukseen, jos se johtaisi väärään tietoon.

Lisää tähän kaavaan vielä Reynolds-keskiarvoistus, niin pääset lähemmäs totuutta. 95% tutkijoista ei edes ymmärrä koko käsitettä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
oge
Okei Neutroni.

Miten tiedeyhteisö laskee puuskaisen tuulen keskiarvon ? Vektorisuure. Vai taajuus-suure vaiheineen ?

Tai ylipäätään pitkän ilmavirtauksen keskiarvon, jos vielä tiheys voi muuttua matkan varrella, ajan funktiona ?

Tuo on jo monimutkaisempi asia, ja varmaan siinä voi ollakin erilaisia tapoja riippuen siitä, minkälaisia vaikutuksia tarkastellaan. Kelvinin määritelmässä tai muussa perustermodynamiikassa sen sijaan ei ole epäselvyyksiä.

Vierailija

Tornionjoen jäidenlähtöpäivien trendisuoran kulmakerroin koko aineistosta 1693-2007 on -4,4/100v, jossa siis miinusmerkki kertoo, että trendiviiva on laskeva ja siis aikaistumista tapahtuu systemaattisesti ja että se on 4,4 vrk sataa vuotta kohden.

Sama lasku ajalle 1930-2007 tuottaa saman kulmakertoimen eli viimeiset 77 vuotta vastaa hyvin koko aikasarjan aikaistuvaa trendiä.

Kun otetaan vuodet 1973-2007, niin kerroin on -16,4/100v eli muutos on nopeutunut viimeisten vuosikymmenien aikana keskiarvosta.

Trendisuora on laskettu alkuperäisistä päivämääristä, ei niiden liukavasti tasoitetuista arvoista.

En kylläkään lähtisi tekemään mitään suurisuuntaisia päätelmiä mikä on näiden muutosten klimatologinen merkitys (if any) varsinkaan Tornionjoen aluetta laajemmalti. Tosin viimeisten vuosikymmenien jäiden lähdön nopeutuminen sopii hyvin yhteen pohjoisten alueiden yleisen lämpiämisen kanssa.

Kuten aiemmin toin esille, niin eräät toiset aikasarjat (Upsalan lämpötilat ja Itämeren jääpeitteen maksimilaajuus 1700-luvulta nykyaikaan) antavat keskenään ristiriitaisia päätelmiä, jos Tornionjoen jäidenlähtöpäivän aikaistumista pidetään vain ja ainoastaan lämpenemisen tuloksena koko aikasarjan yli 300 vuoden aikana.

Uusimmat

Suosituimmat